Tapahtumatiedot

Asiakkaan vuonna 1999 rakennetun omakotitalon wc-tilassa havaittiin vuotovahinko 2.11.2022. Vahinkokartoitusliikkeen tarkastusraportin mukaan vuodon syynä oli allaskaapin poistoputken ja pääviemäristön välisen liitososan vuoto liitososan rasvoituttua ja tiivisteen alettua vuotamaan. Liitoksen asennustapa suositeltiin muuttamaan. Edelleen raportissa todettiin, että poistoputki oli hiukan liian pitkä ja että se saisi nousta liitoksesta suoraan ylöspäin. Raportin kuvista näkyy poistoputken lähtevän seinään päin olevasta liitoksesta ensin hieman alaspäin, ennen kuin poistoputki nousee ylös allaskaapin takana.

Korvauspäätöksessään vakuutusyhtiö totesi altaan poistoputkeen tulevan hieman nousua allaskaapin alla. Putkea ei myöskään ollut kannakoitu lainkaan. Veden virratessa putkessa pääsee poistoputki heilumaan ja aiheuttaa liitokseen rasitusta. Koska putkessa on hieman nousua, kertyy rasvaa ja likaa liitoksen kohdalle, mikä aiheuttaa liitokseen rasitusta. Yhtiö viittasi Suomen rakentamismääräyskokoelman osaan D1 (2007), jonka määräyskohdan 4.5.3 mukaan jätevesilaitteisto on tehtävä sellaisesta materiaalista ja sellaisin liitoksin, että varmistetaan sen riittävä kestävyys ja toimintavarmuus. Lisäksi ohjekohdassa 4.5.1.1 todetaan, että asennuksessa on huomioitava mekaaniset ja muut voimat, joille putket tai niiden osat joutuvat alttiiksi. Edellä mainituilla perusteilla yhtiö katsoi kyseessä olevan asennusvirheen seurauksena aiheutuneen vahingon, jota vakuutuksesta ei sen rajoitusehdon perusteella korvata.

Asiakas haki muutosta korvauspäätökseen yhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä katsoen kyseessä olevan äkillinen ja ennalta arvaamaton vuotovahinko. Tarkastusraportin maininnan poistoputken pituudesta sekä korvauspäätöksen väitteen putken kannakoimattomuudesta asiakas toteaa olevan virheellisiä, eikä poistoputken asennukseen liity yhtiön väittämää asennusvirhettä. Poistoputken pituus on mitoitettu ammattitaitoisen LVI-asentajan toimesta siten, että poistoputken on mahdollista taittua pääviemäriin. Lyhyempi poistoputki ei olisi viemäriin taittunut. Vaihtoehtoisesti lyhyemmän poistoputken yläosaan olisi tullut liian jyrkästi taittuneen putken takia este ja poistovesi ei olisi päässyt esteettömästi poistumaan viemäriin.

Kannakoinnin osalta asiakas totesi poistoputken olleen rakentamishetkestä vuotohetken havaitsemiseen asti kannakoituna rakentamismääräyskokoelman kohdan 4.5.1 mukaisesti. Vahinkotarkastuksen tehnyt yritys ei ollut tarkastuksessa ottanut allaskaapiston laatikkoa irti ja todentanut asianmukaisesti asennettua kannaketta. Altaan poistoputki oli irronnut kannakkeesta samalla, kun asiakkaan puoliso oli tarkastanut vuotovahingon laajuutta vahingon havaittuaan. Tämä oli aiheuttanut sen, että poistoputkeen näyttäisi vahinkotarkastusraportin kuvien mukaan tulevan nousua kaapiston alla ennen pääviemäriä.

Vakuutusyhtiön uudessa ratkaisussa todettiin teknisiltä asiantuntijoilta saatuun kannanottoon viitaten, että viemärin ei ole tarkoitettu jäävän seinän sisään vaan sen paikkaa mitoittaessa on sattunut virhe. Samoin ratkaisussa viitattiin pullovesilukon asennusohjeeseen, josta oheistetussa kuvassa näkyy vesilukosta lähtevän poistoputken pystysuora kiinnitys lattiasta tulevaan viemäriin. Yhtiö katsoi edelleen vahingon olevan seurausta asennusvirheestä ja rajautuvan siten korvauksen ulkopuolelle.

Asiakkaan valitus

Valituksessaan asiakas uudistaa aiemmin esittämänsä perustelut vahingon korvaamiseksi. Viemärin seinäasennuksen osalta asiakas toteaa, että asennus on toteutettu tavalla, joka on hyvin yleinen ja joka täyttää rakennushetkellä voimassa olleiden rakentamismääräysten vaatimukset. Kyseessä ei siten tuoltakaan osin ole asennus- tai rakennustyövirhe.

Yhtiön vahingon äkillisyydestä ja ennalta arvaamattomuudesta esittämän osalta asiakas toteaa laittaneensa poistoputken vahingon havaitsemisen jälkeen takaisin paikoilleen, eikä se tuolloin ollut vuotanut. Väitetty rasvoittuminen ei siten ole syynä putken vuotamiseen. Asiakkaan näkemyksen mukaan syynä vuotoon on putken irtoaminen siihen äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti osuneen ulkoisen kovan iskun seurauksena, mahdollisesti siivouksen yhteydessä tai pienten lasten toimesta. Yhtiön väitteet poistoputken liiasta pituudesta asiakas kiistää, koska asennusta ei olisi mahdollista tehdä käyttäen lyhyempää poistoputkea.

Viemärin asentamisesta seinän sisään asiakas toteaa, ettei kyseessä ole virheellinen tai edes poikkeuksellinen asennustapa. Poistovesi on poistunut sulavasti ja hyvällä paineella viemäriin. Asiakas myös korostaa, ettei tiivisteiden kuluminen ole aiheuttanut vuotovahinkoa eikä putkessa ole ollut nousua vahinkohetkellä. Asiakkaan näkemyksen mukaan viemärin asennus on toteutettu rakentamishetkellä voimassa olleiden rakentamismääräysten mukaisesti. Tätä tukee myös se, että vastaava asennustapa on myöhemminkin ollut yleisesti käytössä sekä se, että kunnan rakennusvalvonta on rakennusaikaiset LVI-kuvat hyväksynyt. Vakuutusyhtiöön työsuhteessa olevien asiantuntijoiden asiakas katsoo olevan asiassa jäävejä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan yhtiö viittaa korvauspäätöksessä ja sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä tehdyssä ratkaisussa todettuun. Lisäksi yhtiö toteaa vahingon äkillisyydestä ja ennalta arvaamattomuudesta, että saadun selvityksen mukaan poistoputken liitososa on rasvoittunut ja tiiviste on alkanut vuotaa. Poistoputken rasvoittuminen on vähitellen tapahtuva ilmiö, eikä vahingon syynä ole mikään äkillinen ja ennalta arvaamaton ilmiö vaan vähitellen ajan kuluessa kehittynyt tilanne, joka on lopulta johtanut liitososan vuotamiseen. Käsiteltävänä olevassa asiassa ei siten ole sattunut vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtumaa.

Poistoputken pituuden osalta yhtiö toteaa putken olevan huomattavan pitkä, kun sitä verrataan verkossa saatavilla oleviin, asiakkaan pesuhuoneessa käytetyn tyyppisen vesilukon asennuskuviin. Viemärin sijainnin yhtiö toteaa olevan sellainen, että putkea on jouduttu taivuttamaan mutkalle, jotta vesi voidaan johtaa altaasta viemäriin. Yhtiön teknisten asiantuntijoiden mukaan viemäriä ei ollut tarkoitettu jäämään seinän sisään, vaan viemärin paikkaa mitoitettaessa oli sattunut virhe viemärin jäädessä seinän sisään, minkä seurauksena oli vaadittu noin 90 asteen kulma, jotta viemäri oli saatu seinästä ulos.

Poistoputken jäämisen loivaan kulmaan tai vaakatasoon ennen sen yhdistymistä viemäriin yhtiö toteaa vaikuttavan siten, että viemäriveden putkea huuhteleva paine on pienempi kuin siinä tapauksessa, että poistoputki johtaisi pystysuoraan alaspäin viemäriin. Putkeen on jäänyt myös mahdollisesti seisomaan viemärivettä. Nämä seikat mahdollistavat ajan kuluessa rasvan sekä muun viemäriveden mukana kulkeutuvan aineksen kerääntymisen poistoputkeen sekä sen ja viemärin liitokseen. Liitos on selvityksen mukaan alkanut vuotaa juuri liitoksen tiivisteiden rasvoittumisen vuoksi. Kyse on siten suunnittelu- ja asennustyövirheestä sekä rakentamismääräysten ja -ohjeiden vastaisesta rakentamisesta.

Poistoputken kannakoinnin osalta yhtiö toteaa, että asiakkaan toimittamien valokuvien perusteella poistoputki on kannakoitu allaskaapin tason läpiviennin kohdalta. Mahdollisesti putki olisi tullut sen liikkeen estämiseksi kannakoida useammasta kuin yhdestä kohtaa, putken pituus huomioon ottaen. On jäänyt epäselväksi, oliko putkessa vuotohetkellä nousua, kuten kartoitusraportin valokuvista voisi päätellä, vai oliko putki asiakkaan kertomalla tavalla irronnut kannakkeesta, kun asiakas ja hänen puolisonsa olivat tarkastaneet vuotovahingon laajuutta.

Lisäksi yhtiö toteaa, että sen asiantuntijoiden mukaan viemärin sijoitus seinän sisään on virheellinen ja että viemäri olisi tullut sijoittaa seinän ulkopuolelle, allaskaapin alle. Poistoputken suuri pituus altistaa yhden pisteen kannakoinnista huolimatta putkiliitoksen mekaaniselle rasitukselle putken voidessa mahdollisesti liikkua viemäriä käytettäessä. Poistoputken liitoksen vuotaminen huomattavasti ennen sen suunnitellun käyttöiän päättymistä on viite siitä, että jätevesilaitteistoa ei ollut tehty sellaisin liitoksin, että varmistetaan laitteiston riittävä kestävyys ja toimintavarmuus sen suunnitellun käyttöiän aikana. Kartoitusraportin mukaan wc-kalusteet oli asennettu vuonna 2016. Yhtiö katsoo, ettei viemäriä ja pesualtaan poistoputkea ollut tehty Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 (2007) ohjeiden ja määräysten mukaisesti.

Vastauksena asiakkaan lisäkirjelmässään esittämään yhtiö toteaa, että jos poistoputki olisi irronnut liitoksestaan niinkin vähäisen tapahtuman kuin esimerkiksi siivouksessa tapahtuneen kolhaisun johdosta, tämä olisi jo sinällään osoitus siitä, että poistoputken asennusta ei ollut asianmukaisesti toteutettu. Jos vahingon syynä ei ole tiivisteiden likaantuminen tai rasvoittuminen, liitoksen vuotaminen on aiheutunut virheellisestä asennuksesta.

Veden virtauksen poistoputkesta viemäriin yhtiö toteaa olevan heikompaa silloin, kun putki ei johda suoraan alaspäin vaan kääntyy ainakin 90 astetta ennen viemäriä. Se seikka, että seinän sisään asennettuja viemäreitä on muuallakin kuin asiakkaan kotona, ei ole osoitus nyt käsiteltävän asennuksen rakennusmääräystenmukaisuudesta. Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 (2007) kohdan 4.3.2 määräyksen mukaan viemäri on yleensä sijoitettava niin, että se voidaan ilman suurehkoja toimenpiteitä korjata tai vaihtaa. Jos viemärin korjaaminen tai vaihtaminen edellyttää seinän purkamista, viemärin sijoitus ei ole viitatun määräyksen mukainen.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on ollut käytössään kosteuskartoituksesta tehty tarkastusraportti sekä vesilukkojen huolto-ohjeasiakirja, jossa on kerrottu ohjeet eri vesilukkomallien puhdistamiseen liittyen. Asiakirjassa on lisäksi havainnekuvat siinä mainituista vesilukkomalleista.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys vuotovahingon äkillisyydestä ja ennalta arvaamattomuudesta sekä siitä, onko altaan poistoputken asennuksessa osoitettu olleen suunnittelu- tai asennusvirhe.

Sovellettavat lainkohdat, vakuutusehdot ja rakentamismääräykset

Vakuutussopimuslain 69 §:n (Korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvityksiä) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.
Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.4.2021 alkaen, kohdan 5.1 (Korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut jäljempänä selostetusta tapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattavissa, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa.

Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.
[…]

Kohdan 5.1.4 mukaan putkistovuototurvasta korvataan vuotovahinko, jonka on aiheuttanut neste, kun se on virrannut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti suoraan rakennuksen omasta tai sen käyttöä palvelevasta kiinteästä putkistosta tai siihen kytketystä käyttölaitteesta.
[…]

Kohdan 6 (Korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot) alakohdan 6.17 mukaan vakuutuksesta ei korvata suunnittelu-, perustus-, asennus- tai rakennustyövirhettä eikä tällaisesta virheestä aiheutunutta vahinkoa. Vakuutuksesta ei korvata myöskään rakentamismääräysten tai -ohjeiden vastaisesta rakentamisesta aiheutuneita vahinkoja.

Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa D1, Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, Määräykset ja ohjeet 2007

1.1 Soveltamisala
1.1.1 Määräys
Nämä määräykset ja ohjeet koskevat uuden kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistoja.

4. Viemärien sijoittaminen
4.2 Määräys
Viemäri on yleensä sijoitettava niin, että se voidaan ilman suurehkoja toimenpiteitä korjata tai vaihtaa.

4.5 Käyttövarmuus
4.5.1.1 Ohje
Viemärin asennuksessa otetaan huomioon mekaaniset ja muut voimat, joille putket tai niiden osat saattavat joutua alttiiksi. Edellä mainittu koskee sekä viemärin sijoitusta että tuki-, ohjaus- ja kiintopisteiden etäisyyksien valintaa.

4.5.3 Määäräys
Jätevesilaitteisto on tehtävä sellaisesta materiaalista ja sellaisin liitoksin, että varmistetaan sen riittävä kestävyys ja toimintavarmuus suunnitellun käyttöiän aikana.
Jätevesilaitteisto liitoksineen on tehtävä tiiviiksi.

Asian arviointi

Asiassa on kyse sekä vuototurvan korvaussäännöksen että suunnittelu- ja asennusvirhettä koskevan rajoitusehdon soveltamisesta.

Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijalla on näyttötaakka siitä, että vakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma on sattunut. Asiakkaan oikeutta vakuutuskorvaukseen rajoittavien ehtokohtien osalta näyttötaakka on puolestaan kyseisiin ehtokohtiin vetoavalla vakuutusyhtiöllä.

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen mukaan putkistovuototurvasta korvataan vuotovahinko, jonka on aiheuttanut neste, kun se on virrannut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti suoraan rakennuksen omasta tai sen käyttöä palvelevasta kiinteästä putkistosta tai siihen kytketystä käyttölaitteesta. Ehtojen kohdassa 5.1 edellytetään lisäksi kaikkien vakuutuksesta korvattavien tapahtumien osalta, että vahingon aiheuttanut tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton.

Vakuutusyhtiö on katsonut kosteuskartoituksesta laaditun tarkastusraportissa vuodon syystä todettuun viitaten, että altaan poistoputken liitososa oli rasvoittunut ja tiiviste tämän seurauksena alkanut vuotamaan. Yhtiö on katsonut, ettei vuodon syynä ole mikään äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma vaan vähitellen ajan kuluessa kehittynyt tilanne, joka on lopulta johtanut liitososan vuotamiseen. Lautakunta toteaa tältä osin, että vakiintuneesti korvattavaksi tulkituille vuotovahingoille on usein tyypillistä, että vuodon aiheuttava olosuhde kehittyy pitemmän ajan kuluessa. Näin on esimerkiksi putken syöpyessä sisältä päin tai erilaisissa viemärin tukkeutumisen aiheuttamissa vuotovahingoissa. Lautakunta katsoo, ettei tässä tapauksessa ole perusteita poiketa tästä tulkintakäytännöstä vaan altaan poistoputken liitososan vuotoa on lähtökohtaisesti pidettävä tässä kotivakuutuksen vuotovahinko-osasta korvattavana vahinkona.

Yhtiö on lisäksi vedonnut suunnittelu- ja asennusvirhettä koskevaan rajoitusehtoon. Perusteluiksi yhtiö on esittänyt poistoputken liiallisen pituuden, putken puutteellisen kannakoinnin sekä viemärin sijainnin seinän sisällä. Asiakas on yhtiön väitteet virheellisyyksistä kiistänyt. Asiassa esitettyjen perustelujen osalta lautakunta toteaa yleisesti, ettei se, että vastaavia rakenne- tai asennusratkaisuja on myöhemmin tai yleisesti käytetty, osoita toteutuksen virheettömyyttä; ei myöskään se, että rakennusvalvonta on lupakuvat hyväksynyt.

Putken liiallisen pituuden osalta yhtiö perustelee virheellisyyttä tarkastusraportin kuvalla, jossa putki ei lähde viemäristä ylöspäin vaan on hieman notkollaan. Lisäksi yhtiö viittaa verkossa saatavilla oleviin, asiakkaan pesuhuoneessa käytetyn tyyppisen vesilukon asennuskuviin. Lautakunta toteaa, ettei yhtiö ole esittänyt lainkaan selvitystä viittaamistaan asennuskuvista. Asiakkaan toimittaman selvityksen perusteella putki on kartoitushetkellä ollut eri asennossa kuin ennen vahinkoa sen vuoksi, että asiakkaan puoliso oli irrottanut putken kannakkeestaan vahinkoa tutkiessaan. Lautakunta katsoo, ettei putken liiallisesta pituudesta ole esitetty selvitystä, joka osoittaisi asiassa siltä osin olevan kyse asennusvirheestä.

Kannakoinnin osalta yhtiö toteaa vastineessaan, että asiakkaan toimittamien valokuvien perusteella poistoputki on kannakoitu allaskaapin tason läpiviennin kohdalta ja että mahdollisesti putki olisi tullut sen liikkeen estämiseksi kannakoida useammasta kuin yhdestä kohtaa, putken pituus huomioiden. Tältä osin lautakunta katsoo olevan riidatonta, että putki on ollut ennen vahinkoa kannakoituna asiakkaan esittämällä tavalla. Lautakunta toteaa, että yhtiö ei ole esittänyt väittämästään kannakoinnin virheellisestä toteutuksesta virheen yksilöivää väitettä eikä rakentamisnormeihin sekä ennen vahinkoa vallinneeseen tilanteeseen perustuvaa selvitystä, joka osoittaisi kannakoinnin virheellisyyden. Tämän vuoksi lautakunta katsoo asiassa jäävän osoittamatta, että poistoputken kannakointi olisi toteutettu virheellisesti.

Viemärin sijoittamisen seinän sisään yhtiö on katsonut virheelliseksi viitaten asiantuntijoidensa näkemyksiin sekä vesilukon asennusohjeeseen. Nimeämättömien asiantuntijoiden lausumilla, joissa esitettyä näkemystä ei tarkemmin perustella, lautakunta ei katso olevan itsenäistä näytöllistä arvoa asiaa arvioitaessa. Viitatun asennusohjeen osalta lautakunta toteaa, että kyseinen asiakirja on vesilukkojen huolto-ohje, jossa ei ohjeisteta vesilukkojen asentamista vaan niiden huoltoa. Pelkästään siitä, että havainnekuvissa poistoputki menee lattiassa olevaan viemäriin, ei ole tehtävissä johtopäätöstä seinäviemäriin tehdyn asennuksen virheellisyydestä. Lisäksi yhtiö on perustellut näkemystään Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 (2007) määräyksellä, jonka mukaan viemäri on yleensä sijoitettava niin, että se voidaan ilman suurehkoja toimenpiteitä korjata tai vaihtaa. Lautakunta toteaa tältä osin, ettei viitattu kohta sisällä ehdotonta määräystä ja että riippumatta siitä, sijaitseeko viemäri seinän sisällä vai lattiarakenteessa, sen korjaaminen ja vaihtaminen tyypillisesti edellyttää rakenteen avaamista. Myös tältä osin lautakunta katsoo, että asiassa jää osoittamatta asennuksen tai suunnittelun virheellisyys.

Edellä todetun perusteella Vakuutuslautakunta katsoo kyseessä olevan vakuutuksesta korvattava vuotovahinko.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa vahingon vakuutusehtojen mukaisesti.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Korpelainen
Jäsenet:
Kankkunen
Vaitomaa
Vuori
Vyyryläinen