Tapahtumatiedot

A:n 28.2.2022 tekemän vahinkoilmoituksen mukaan hän oli 26.2.2022 kuljettanut Land Rover -henkilöautoaan moottoritien kiihdytyskaistalla. A kiihdytti ajoneuvon 100 km/h nopeuteen ja vilkaisi vasemmalle takaa tulevan liikenteen havainnoimiseksi, kun auton rengas tömähti routavaurioon keskellä tietä. Autosta meni jotakin rikki, sillä ohjaus alkoi ravistaa jarrutettaessa, minkä lisäksi jarrutettaessa alkoi kulua outoa ääntä. Vahinkoilmoituksessaan A totesi, että auto olisi hyvä tarkistaa, että tukirakenteet ovat kunnossa. Vauriokuvauksen mukaan autossa ei ollut ulkoisia jälkiä. Auto täristi rattia jarrutettaessa ja auton alta kuului ihan kuin ABS-järjestelmä menisi päälle. Jarrutus oli nykivää.

Vakuutusyhtiön korvauspäätökset

Vakuutusyhtiön korvauskäsittelijä ilmoitti A:lle 7.3.2022 puhelimitse vahingon korvattavuudesta. Tämän jälkeen korvauskäsittelijä lähetti A:lle verkkoviestin, jossa todettiin muun ohessa seuraavaa:

”Olen käsitellyt vahinkosi ja voin kertoa, että korvaamme kolarointivakuutuksesta ajoneuvollesi XXX-YYY tässä vahingossa ulkoisen iskun aiheuttamat vauriot. Meillä on sinulle lisäksi mukava uutinen! Sinulle on kertynyt bonusturva, joten korvattu vahinko ei alenna bonusta tämän vahingon osalta.

Vahinkotarkastus hoituu korjaamolla

Korjaamo pyytää laskutusluvan korjaukselle suoraan meiltä. Maksathan vakuutuksesi omavastuun 200 euroa korjaamolla. Korvaamme ajoneuvosi vauriot korjaamon lähettämän ja meidän hyväksymän korjauskustannuslaskelman mukaisesti. Jos sinulla on oikeus vähentää arvonlisävero verotuksessa, maksathan veron osuuden suoraan korjaamolle.”

A:lle lähetettiin 7.3.2022 vakuutusyhtiöstä lisäksi tekstiviesti, jonka sisältö oli pääosin edellä kuvattua verkkoviestiä vastaava.

A vei autonsa merkkikorjaamolle. Vakuutuslautakunnalle toimitetun korjauslaskun (korjaustyö 9.3 – 10.3.2022) mukaan molemmat etualatukivarret olivat vaurioituneet ja ne oli uusittu. A maksoi laskusta 200 euron omavastuuosuuden korjaamolle.

Noin viikon kuluttua korjaustyön valmistumisesta vakuutusyhtiön korvauskäsittelijä otti yhteyttä A:han puhelimitse ja ilmoitti, että vahinko ei ole vakuutuksesta korvattava. Vakuutusyhtiö lähetti A:lle sai myös 18.3.2022 päivätyn kirjallisen korvauspäätöksen, jonka mukaan ajoneuvon vaurioita ei korvata vakuutuksesta, koska vahinkotarkastuksessa ei ole todettu ajoneuvon vauriokohdissa jälkiä ulkoisesta osumasta, vaan puslat ja niiden kumit näyttävät ajan saatossa kovettuneen ja tulleen käyttöikänsä päähän.

Asian käsittely vakuutusyhtiön sisäisessä oikaisumenettelyssä

A haki vakuutusyhtiön päätökseen muutosta vakuutusyhtiön sisäisessä oikaisumenettelyssä. Valituksessaan hän totesi, että vahingon oli kerrottu puhelimessa olevan korvattava. Vain vuokra-auto ei kuulunut vakuutuksen piiriin. Autoa korjaamolta hakiessaan A maksoi 200 euron omavastuun. Auto oli korjattu ja toimi taas normaalisti. Korjaamon mukaan auton tukivarret olivat vääntyneet ja etupyörien asennon muuttumisen takia oli tehty myös nelipyöräsuuntaus. Jotakin kuitenkin tapahtui matkan varrella, ja A:lle ilmoitettiin, että vahinkoa ei korvatakaan laajasta kaskosta. Asiasta oltiin ensimmäisen kerran yhteydessä A:han vasta, kun hän oli jo ajanut korjatulla autolla noin viikon ajan. A sai kaksi puhelinsoittoa korvauskäsittelijältä, minkä jälkeen hän pyysi kirjallista päätöstä asiassa.

Vakuutusyhtiön ratkaisu perustui vahinkotarkastajan kannanottoon, jonka mukaan kyseessä ole ulkoisen iskun aiheuttama vaurio, vaan tekninen vika. Ajoneuvon pohjassa ei ole tarkastajan mukaan ollut viitteitä osumista ja tukivarsien puslat, eli kumivulkanoinnit olivat halki. Tukivarsien puslat kestäisivät normaalisti tien epätasaisuudet. A on vahinkotarkastajan kanssa samaa mieltä siitä, että autot kyllä kestävät normaalit olosuhteet. A:n auton omapaino kuitenkin on 2690 kiloa. Kun hän ajoi 100 kilometrin tuntivauhtia routamonttuun, kuului valtava rämähdys ja koko kojetaulu tärähti. A kertoo saaneensa 8.4.2022 autokorjaamolta laskun sähköpostiinsa. Maksuaikaa oli vain 8 päivää. A ei ymmärrä, miten on mahdollista, että auton korjauslasku kaatuu hänen syliinsä. Vakuutuksen pitäisi korvata ulkoiset iskut.

Vakuutusyhtiö lausui korvauspäätöksessään 8.9.2022, että kolarointivakuutuksesta korvataan esinevahinko, joka on välittömästi aiheutunut vakuutuksen kohteelle iskusta, törmäyksestä tai muusta sen kaltaisesta vakuutuskohdetta äkillisesti ja ulkoapäin vahingoittaneesta syystä. Vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata vahinkoa, joka on aiheutunut hitaasti kehittyvistä tapahtumista, kuten kulumisesta, aineen väsymisestä, käyttämisestä johtuvasta normaalista kulumisesta tai muusta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä.

Vakuutusyhtiö siteerasi korvauskäsittelijänsä puhelinkeskustelussa 7.3.2022 A:lle antamia tietoja seuraavasti: ”Tosiaan tällainen routakuoppaan osuttu (...) kun on tällaisen ulkoisen iskun aiheuttama vaurio, niin korvataan kolarointivakuutuksesta ja tosissaan tämmöiset ulkoisen iskun aiheuttamat vauriot ja nyt tilanne on se, että bonusturvaoikeus kuitenkin käytettävissä. Eli omavastuu on 200 euroa. Bonusturvaoikeus, jota käytetään eli bonus ei nyt tipu, mutta kolmisen vuotta menee kertyä sitä takaisin (...) Mikäli toinen sattuisi kolmen vuoden sisään, niin se sitten aiheuttaisi bonuksen tipahtamisen (...) Oletko ehtinyt [autoa] korjaamolla käyttämään? (...) Onko tietty korjaamo, millä olet käynyt aikaisemmin? (...) Sen voi viedä sinne [merkkikorjaamolle]. (...) että tosissaan sieltä [kolarointivakuutuksesta], tämmöiset ulkoisen iskun aiheuttamat vauriot, että sieltä [korjaamolta] tulee meille vielä ne tarkastustiedot sitten: Kuvia, kustannusarviota ja muut tämmöiset tekniset tiedot. Mikäli siellä on nyt jotakin sellaista, mikä ei kaskon piiriin kuulu, niin siinä tapauksessa ehdottomasti soittelen sitten sulle päin ja käydään tilanne läpi. Muutoin antaa tuo tarkastaja sinne korjaamolle laskutuslupaa suoraan. (...) Korjaamolla osaavat varmasti paremmin sanoa, että minkälaista [vauriota] sinne on aiheutunut. Et heidän kanssa kannattaa keskustella. (...) Mä tosissaan soittelen, jos siinä tulee nyt jotakin, joka jää korvauksen ulkopuolelle. Muuten voit jatkaa ihan korjaamon kanssa asiointia. (...)"

Vakuutusyhtiö kävi korvauspäätöksessään läpi korvauksesta annettuja ennakkotietoja koskevan vakuutussopimuslain 9 §:n sisältöä ja Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytäntöä, jonka mukaan vakuutusyhtiön korvauspäätös lähtökohtaisesti sitoo antajaansa sopimusoikeudellisena tahdonilmaisuna. Tässä tapauksessa A:lle on puhelimitse ja viestein kerrottu, että kolarointivakuutuksesta korvataan "tässä vahingossa (...) ulkoisen iskun aiheuttama vahinko" ja, että vahinko korvataan vakuutuksenantajan hyväksymän kustannusarvion mukaisesti. Tämän lisäksi A:lle on luvattu soittaa, mikäli ilmenee, että vahinko ei joiltakin osin tule korvatuksi vakuutuksen perusteella. Vakuutusyhtiön mielestä puhelimitse annetuista tiedoista ja kirjallisista viesteistä ilmenee varauma niin korvattavan vahingon määrän kuin myös ulkoisen iskun aiheuttaman vaurion osalta. Näiden varaumien vuoksi vakuutusyhtiö katsoo, että A:lle ei ole annettu korvauspäätöstä, vaan kyseessä ovat olleet vakuutussopimuslain 9 §:n tarkoittamat ennakkotiedot, jotka eivät sido vakuutuksenantajaa.

Vakuutusyhtiö pitää valitettavana, että kielteinen korvauspäätös on tavoittanut A:n vasta hänen ajettuaan jo viikon korjatulla autolla. Vakuutuksenantajan tulee vakuutussopimuslain 69 ja 70 §:ien mukana antaa ratkaisunsa vahinkoasiassa kuukauden kuluessa siitä, kun tämä on saanut tarvittavat asiakirjat ja tiedot vastuunsa selvittämiseksi. Korjaamolta on toimitettu vakuutusyhtiölle korjauskustannusarvio, valokuvia ja tekniset tiedot autosta 10.3.2022. Vakuutuksenantajan vahinkotarkastaja on tarkastanut asiakirjat 17.3.2022, ja samana päivänä korvauskäsittelijä on keskustellut A:n kanssa kielteisestä korvausratkaisusta. Tämän perusteella ratkaisu on annettu A:lle viikon kuluttua vakuutusyhtiön tarvitsemien tietojen ja asiakirjojen vastaanottamisesta. Vakuutusyhtiö katsoo noudattaneensa vakuutussopimuslain 70 §:n mukaista vahingon käsittelyaikaa koskevaa velvoitettaan. Ratkaisu on annettu lain asettamassa määräajassa.

Vaurioiden osalta vakuutusyhtiö lausui, että korjaamolta saatujen tietojen perusteella autosta oli vaurioitunut molempien etualatukivarsien sisä- ja ulkopuslat. Tukivarsien kerrottiin antavan periksi niin, että nämä ottivat kiinni apurunkoon. Näin ollen autoon vaihdettiin molemmin etupuolin uudet tukivarret ja tehtiin nelipyöräsuuntaus. Valokuvien perusteella kahdessa kumisessa puslassa oli toispuolinen halkeama, mikä aiheuttaa tukivarsien osumisen etuakseliston apurunkoon. Vakuutusyhtiön autovahinkotarkastaja on todennut tarkastusasiakirjat läpikäytyään, että kumiset puslat kovettuvat ajan saatossa ja normaalisti ne kestävät tien epätasaisuudet. Myös toinen vahinkotarkastaja katsoi, että vaurioissa on kyse tukivarsien kiinnityspisteissä olevien kumisten joustoelementtien ikääntymisen seurauksena tavanomaisessa käytössä vähitellen syntyneistä ja laajentuneista murtumista. Mikäli kyse olisi ollut voimakkaasta ylikiertymisestä, murtumat olisivat puslassa molemmilla puolilla, eivätkä vain toisella puolella. Tämä johtuu vahinkotarkastajan mukaan siitä, että kumi venyy normaalisti molemmin puolin puslaa. Vahinkotarkastaja huomautti myös, että toimintakuntoisena osa kestää tukivarsien liikkeet liikkeen rajoittimen sisällä. Korjaamo ei ole vahinkotarkastuksen jälkeen ilmoittanut, että auton tukivarret olisivat vääntyneet.

Vakuutusyhtiö katsoo tukivarsien osalta jääneen näyttämättä, että kyseessä olisi kolarointivakuutuksesta korvattavissa oleva vahinkotapahtuma. Puslien osalta asiassa on kyse vakuutuksen ulkopuolelle rajatusta vahingosta, koska puslissa todetut vauriot viittaavat vähitellen tapahtuvaan ilmiöön ja auton normaalista käytöstä johtuvaan normaaliin kulumiseen. Näistä syistä korvauspäätöstä ei muuteta.

Asiakkaan valitus

A vaatii, että vakuutusyhtiö korvaa auton vaurioita koskevan korjauslaskun perintäkuluineen (yhteensä 1357,58 euroa). A menetteli täysin vakuutusyhtiön ohjeiden mukaan ja vei auton korjaamolle sekä maksoi auton noutaessaan 200 euron omavastuun korjaamolle. Vahinkotarkastaja ei käynyt katsomassa autoa, vaan se otettiin korjaamolla heti sisään huoltohalliin. Korjaamon mukaan tukivarret olivat saaneet kunnon tällin suoraan edestäpäin ja olivat vääntyneet.

Vakuutusyhtiön kielteisestä kannasta tiedon saatuaan A teki reklamaation vakuutusyhtiölle ja yritti saada korjaamon laskulle maksuaikaa, mutta lopulta korjaamo laittoi laskun perintään ja A:n oli pakko maksaa lasku. Kirjallinen vastaus tuli vakuutusyhtiöstä vasta myöhemmin.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimukset.  Vahinkotapahtuma (kuoppaan ajaminen) ei teknisen selvityksen mukaan ole välittömästi aiheuttanut ajoneuvon vaurioitumista, vaan vahingon syynä on ollut ajoneuvon osien (puslat) hitaasti kehittynyt vaurio. Vahinkotarkastaja K on todennut, että vaurioituminen on kehittynyt hitaasti. Vauriokuvista on nähtävissä puslien halkeaminen kumin kovettumisen seurauksena. Ajoneuvon tukivarsien vaurioitumisesta puolestaan ei ole esitetty selvitystä, jonka perusteella niiden voitaisiin todeta vaurioituneen tässä vahinkotapahtumassa. Vakuutusyhtiö viittaa tältä osin korvauspäätöksiinsä.

Vakuutusyhtiö katsoo, ettei se ole antanut vahinkotapahtuman korvaamisesta myöskään sitovaa tahdonilmaisua, johon korvauksenhakija voisi pätevästi vedota. Sitovan tahdonilmaisun arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota etenkin tahdonilmaisuun liitettyihin varaumiin. A:n ilmoitettua vahingosta vakuutusyhtiön verkkopalvelussa korvauskäsittelijä on ottanut 7.3.2022 puhelimitse korvauksenhakijaan yhteyttä voidakseen käydä vahinkoasian tarkemmin läpi. Puhelinkeskustelun aikana A:lle on annettu tietoa vahinkoasian etenemisestä ja tarkemmat ohjeet ajoneuvon tarkastamiseksi. Puhelinkeskustelussa on to-dettu mm.: ”Sieltä (korjaamolta) tulee meille vielä ne tarkastustiedot sitten---. Mikäli siellä on jotain sellaista, mikä ei kaskon piiriin kuulu, niin siinä tapauksessa ehdottomasti soittelen sitten sulle päin ja käydään tilanne läpi. Mä tosissaan soittelen, jos siinä tulee nyt jotain, joka jää korvauksen ulkopuolelle.”

Vakuutusyhtiö katsoo, että puhelimessa annettuun informaatioon on liittynyt selvä varauma, eikä kyseessä ole tältä osin vakuutuksenantajaa sitova korvauspäätös. Puhelun (kontakti päättynyt 15.06) jälkeen korvauskäsittelijä on lähettänyt A:lle teksti- ja verkkoviestit (klo 15.09 ja klo 15.11), joissa on kerrottu, että tässä vahingossa korvataan ulkoisesta iskusta aiheutuneet vauriot vakuutusyhtiön hyväksymän kustannusarvion mukaisesti. Välittömästi puhelinkeskustelun jälkeen lähettyjen viestien merkitys vastaanottajalleen on arvioitava asiassa syntyneen kokonaiskuvan pohjalta. Korvauskäsittelijä on todennut puhelussa kahteen eri otteeseen, että asiaan palataan, jos vauriotiedot viittaavat johonkin sellaiseen, mitä vakuutuksesta ei voida korvata. Puhelinkeskustelussa annettujen tietojen seurauksena A ei perustellusti ole voinut olla siinä käsityksessä, että välittömästi puhelun jälkeen lähetetyissä viesteissä vahingon korvaamiseen olisikin otettu lopullisesti kantaa. A:lle on päinvastoin täytynyt olla selvää, että vakuutusyhtiö ei ole tarkoittanut muuttaa juuri päättyneessä puhelussa annettua ohjeistusta, jonka mukaan asian lopullinen ratkaiseminen edellyttää korjaamolta saatavien vauriotietojen arviointia. Tämän vuoksi vakuutusyhtiö katsoo, ettei myöskään lähetettyjä viestejä voida pitää vakuutuksenantajaa sitovina, lopullisina korvauspäätöksinä asiassa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, ovatko A:n henkilöauton vauriot kolarointiturvasta korvattavia. Lähemmin tarkasteltuna kysymys on siitä, onko vakuutusyhtiön A:lle 7.3.2022 soittamaa puhelua ja vahinkotapahtuman korvattavuutta koskeneita kahta viestiä pidettävä vakuutusyhtiötä sitovana myönteisenä korvauspäätöksenä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 9 §:n (Vastuu puutteellisista ja virheellisistä tiedoista) 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Saman lainkohdan 2 momentin mukaan mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti voimassa, jos vakuutuksesta sen voimassaoloaikana on annettu puutteellisia, virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, joiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta.

Kaskovakuutusehtojen (voimassa 1.1.2019 alkaen) kohdan 3.1 (Kolarointivakuutus, Törmäysvakuutus) mukaan kolarointivakuutuksesta korvataan esinevahinko, joka on välittömästi aiheutunut vakuutuksen kohteelle
1. tieltä suistumisesta tai kaatumisesta
2. iskusta, törmäyksestä, putoamisesta tai muusta sen kaltaisesta vakuutuskohdetta äkillisesti ja ulkoapäin vahingoittaneesta syystä
[…]

Kolarointivakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut
[…]

16. hitaasti kehittyvistä tapahtumista, kuten kulumisesta, kostumisesta, syöpymisestä, ruostumisesta, sienettymisestä, homehtumisesta, lahoamisesta, aineen väsymisestä tai muusta vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä
[..]

Asian arviointi

Kolarointivakuutuksen vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan iskusta, törmäyksestä, putoamisesta tai muusta sen kaltaisesta vakuutuskohdetta äkillisesti ja ulkoapäin vahingoittaneesta syystä aiheutuneita vahinkoja. Rajoitusehdon mukaan vakuutuksesta ei korvata hitaasti kehittyvistä tapahtumista, kuten kulumisesta, syöpymisestä, ruostumisesta, aineen väsymisestä tai muusta vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä aiheutuneita vahinkoja.

A:n vahinkoilmoituksessa auton eturenkaan on kerrottu osuneen routavaurioon keskellä tietä moottoritien kiihdytyskaistalla noin 100 km/h nopeudella ajettaessa. A:n arvion mukaan autosta meni jotakin rikki, sillä ohjaus alkoi ravistaa jarrutettaessa, minkä lisäksi jarrutettaessa alkoi kulua outoa ääntä. A:n vauriokuvauksen mukaan autossa ei ollut ulkoisia jälkiä

Vakuutusyhtiön 7.3.2023 A:lle lähettämissä viesteissä on muun ohessa ilmoitettu, että kolarointivakuutus korvaa ajoneuvon vauriot ilman, että korvattu vahinko alentaa bonusta. Vakuutusyhtiön korvauskäsittelijän ennen viestien lähettämistä A:lle soittamasta puhelusta esitetyn vakuutusyhtiön kuvauksen mukaan korvauskäsittelijä on puhelun kuluessa kertonut A:lle pääosin samat tiedot kuin viesteistäkin on ilmennyt. Arvioitavana on, onko korvauskäsittelijän puhelimitse antamaa ilmoitusta ja viestejä pidettävä vakuutusyhtiötä sitovana myönteisenä korvauspäätöksenä.

Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisun KKO 2021:85 mukaan vakuutusyhtiöllä on vastuu siitä, kuinka se järjestää korvaustoimintonsa ja millä tavoin korvausratkaisuista ilmoitetaan korvauksen hakijalle. Annettu korvausratkaisu sitoo lähtökohtaisesti vakuutusyhtiötä hyvän vakuutustavan perusteella. Korvausratkaisua ei voi muuttaa, jos perusteet korvauksen epäämiselle olisivat käyneet ilmi materiaalista, joka vakuutusyhtiöllä olisi ollut mahdollisuus saada käyttöönsä.

Myös Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että voimassa olevan oikeuden ja hyvän vakuutustavan perusteella vakuutusyhtiön antama myönteinen korvauspäätös sitoo lähtökohtaisesti vakuutusyhtiötä. Korvauspäätöksen lähtökohtainen sitovuus voi kuitenkin kumoutua esimerkiksi vakuutussopimuslain säännösten, oikeustoimilain mukaisten pätemättömyys- tai kohtuullistamisperusteiden tai mahdollisesti asiassa ratkaisun tekemisen jälkeen saadun uuden selvityksen perusteella. Tämä käytäntö käy ilmi esimerkiksi lautakunnan ratkaisusuosituksista asioissa FINE-029890, VKL 499/12, VKL 570/12 ja VKL 304/14.

Vakuutussopimuslaissa ei ole määritelty sitä, minkälaista tahdonilmaisua pidetään vakuutusyhtiön korvauspäätöksenä. Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiötä sitovasta korvauspäätöksestä on kysymys yleensä niissä tapauksissa, joissa vakuutusyhtiö nimenomaisesti ilmoittaa tiettyä vahinkotapausta koskevasta korvausratkaisustaan. Lautakunnan ratkaisukäytännössä korvauspäätöksen sitovuuden on katsottu edellyttävän, että vakuutusyhtiön viestissä tai muussa tiedonannossa oleva ilmoitus vahingon korvattavuudesta on ollut varaukseton.

Vakuutusyhtiön esittämän selvityksen mukaan yhtiön korvauskäsittelijä on kertonut A:lle puhelinkeskustelussa 7.3.2022, että ”tosiaan tällainen routakuoppaan osuttu (…) kun on tällaisen ulkoisen iskun aiheuttama vaurio, niin korvataan kolarointivakuutuksesta ja tosissaan tämmöiset ulkoisen iskun aiheuttamat vauriot ja nyt tilanne on se, että bonusturvaoikeus kuitenkin käytettävissä.” Hän on kertonut, että korjaamo lähettää vakuutusyhtiölle tarkastustiedot, kuten kuvat, kustannusarvion ja muut vastaavat tekniset tiedot. Korvauskäsittelijä on vielä todennut A:lle, että ”mikäli siellä on jotakin sellaista, mikä ei kaskon piiriin kuulu”, korvauskäsittelijä tällöin soittaa A:lle ja tilanne käydään läpi. Muutoin tarkastaja antaa korjaamolle laskutusluvan suoraan. Korvauskäsittelijä on kertonut, että ”…korjaamolla osaavat varmasti paremmin sanoa, että minkälaista [vauriota] sinne on aiheutunut. Et heidän kanssa kannattaa keskustella”. Lopuksi korvauskäsittelijä on todennut, että ”Mä tosissaan soittelen, jos siinä tulee nyt jotakin, joka jää korvauksen ulkopuolelle Muuten voit jatkaa ihan korjaamon kanssa asiointia.”

Vakuutusyhtiön A:lle puhelun jälkeen lähettämissä viesteissä on kerrottu, että tässä vahingossa korvataan ajoneuvolle ulkoisen iskun aiheuttamat vauriot. Kertyneen bonusturvan johdosta korvattu vahinko ei alenna bonusta tämän vahingon osalta. Vauriot korvataan korjaamon lähettämän ja vakuutusyhtiön hyväksymän kustannusarvion mukaan. Viesteissä mainitaan, että korjaamo pyytää laskutusluvan korjaukselle suoraan vakuutusyhtiöltä. Omavastuu (200 euroa) kehotetaan maksamaan suoraan korjaamolle.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusyhtiöllä on ollut ennen A:lle soitettua puhelua ja hänelle lähetettyjä viestejä käytettävissään A:n vahinkoilmoitus. Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan vakuutusyhtiön korvauskäsittelijän kannanotot sekä vakuutusyhtiön viestien sanamuoto viittaavat siihen, että vakuutusyhtiön yhteydenotot on tarkoitettu A:n ilmoittamaa vahinkotapahtumaa koskevaksi myönteiseksi korvauspäätökseksi. Vakuutusyhtiön puhelinkeskustelusta esittämien sitaattien mukaan korvauskäsittelijä on kertonut A:lle muun ohessa, että ”vakuutuksesta korvataan tämmöiset ulkoisen iskun aiheuttamat vauriot”. Puhelinkeskustelusta ei ole esitetty nauhoitetta tai koko puhelun käsittävää litterointia. Lautakunnan mielestä korvauskäsittelijän A:lle puhelimitse antamasta ilmoituksesta esitetyt tiedot kuitenkin viittaavat kokonaisuutena siihen, että käsittelijän käyttämä ilmaisu ”tämmöiset ulkoisen iskun aiheuttamat vauriot” on tarkoittanut korvauskäsittelijän hyväksyvän A:n kuvaamasta vahinkotapahtumasta, toisin sanoen eturenkaan osumisesta routakuoppaan aiheutuneet, tässä vaiheessa lähemmin yksilöimättömät vauriot, vakuutuksesta korvattaviksi.

Henkilöautojen tukivarsien kumivulkanoinnit eli ”puslat” ovat vakuutusyhtiön toteamin tavoin käytössä kuluvia osia. Vakuutusyhtiö ei ole kirjelmissään kiistänyt A:n vahinkoilmoituksen mukaisen tapahtumakuvauksen paikkansapitävyyttä.  Yhtiön vahinkotarkastaja on maininnut, että kumi kovettuu ajan saatossa ja ”normaalisti” tukivarsien puslat kestäisivät tien epätasaisuudet. Näiden selvitysten perusteella lautakunta pitää uskottavasti selvitettynä, että muun muassa ohjauksen täristämiseen johtanut puslien vaurioituminen on tapahtunut A:n ilmoittaman kuoppaan ajon yhteydessä, vaikka on ilmeisestä, että vaurioiden syntyyn on ollut olennaisesti myötävaikuttamassa puslien ikääntyminen ja kuluminen.  A:n vahinkoilmoituksesta ja vakuutuskirjasta ilmenevien tietojen perusteella vakuutusyhtiön on korvauspäätöstä antaessaan tullut tietää, että kyse on vakuutuskirjasta ilmenevällä tavalla ollut vuonna 2012 käyttöön otetusta henkilöautosta.

Lautakunta toteaa, että vahingon korvaamista koskeviin viesteihin on sinänsä mahdollista ottaa myös vahingon korvattavuutta koskevia varaumia, jotka liittyvät esimerkiksi vahinkotarkastusta koskeviin havaintoihin. Korvauskäsittelijän puhelimitse antama ilmoitus vahingon korvattavuudesta samoin kuin viesteissä olevat ilmoitukset vahingon korvattavuudesta ovat tässä tapauksessa olleet muotoilultaan varauksettomia, eikä viesteissä muutoinkaan ole ilmaistu vahingon korvattavuuden riippuvan vahinkotarkastuksen havainnoista. Mainintoja siitä, että korvaaminen tapahtuu vakuutusyhtiön hyväksymän korjauskustannuslaskelman mukaisesti, ei lautakunnan mielestä voida pitää vahinkotapahtuman, toisin sanoen kuoppaan ajamisesta aiheutuneiden vaurioiden korvattavuutta koskevana varaumana, jonka perusteella myönteinen korvauspäätös voitaisiin myöhemmän vahinkotarkastuksen havaintojen perusteella kokonaan perua. Sen sijaan hyväksyttyä korjauskustannuslaskelmaa koskevan maininnan on katsottava liittyvän korvattavan vahingon määrän arviointiin. Edellä esitetyistä syistä myöskään viesteissä olevat maininnat ulkoisesta iskusta aiheutuneiden vaurioiden korvattavuudesta eivät viestien muotoilun ja puhelinkeskustelun sisällöstä esitetyn selvityksen perusteella ole olleet ymmärrettävissä siten, että ne muodostaisivat varauman A:n ilmoittaman vahinkotapahtuman korvattavuuteen. Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön puhelimitse tekemää ilmoitusta ja viestejä on pidettävä vakuutusyhtiötä sitovana korvauspäätöksenä.  

Vaikka asia ratkeaa jo edellä esitetyn perusteella, lautakunta huomauttaa, että vakuutusyhtiön korvauskäsittelijä on tässä tapauksessa puhelinkeskustelussa sitovan korvauspäätöksen antamisen lisäksi vahingon määrän osalta ilmoittanut A:lle, että vahinkotarkastaja antaa korjaamolle suoraan laskutusluvan ja toisaalta todennut, että ”…korjaamolla osaavat varmasti paremmin sanoa, että minkälaista [vauriota] sinne on aiheutunut” ja kehottanut A:ta keskustelemaan vaurioista korjaamon kanssa. Selvityksen mukaan A on joitakin päiviä vakuutusyhtiön ilmoitusten saamisen jälkeen vienyt autonsa korjaamolle, ja korjaustyön valmistuttua maksanut vakuutusyhtiön viesteissä annettujen ohjeiden mukaisesti 200 euron omavastuun korjaamolle. Korjauslaskussa on mainittu henkilöauton tukivarsien vaurioituneen. Näiden tietojen valossa Vakuutuslautakunnalle ei ole täysin selvinnyt, millä perusteella A:n olisi korvauskäsittelijältä yllä kuvatut tiedot saatuaan tullut vakuutusyhtiön mielestä käsittää, että tukivarsien vaurioiden korjaustyöllä ei välttämättä olekaan puhelinkeskustelussa kerrotulla tavalla ollut suoraan vahinkotarkastajalta korjaamolle annettua laskutuslupaa, tai että auton luovuttaminen korjaamolta A:lle 200 euron omavastuuosuuden maksamista vastaan ei välttämättä merkitsekään sitä, että vahinko tullaan korvaamaan korjaustyötä koskevan laskun mukaisesti, vaan vahinkotarkastaja saattaa ensimmäistä kertaa perehtyä vauriotietoihin vasta määräämättömänä ajankohtana vakuutusyhtiön ohjeiden mukaan tapahtuneen omavastuuosuuden maksamisen jälkeen. Lautakunnan näkemyksen mukaan se, että korjaamo on korjaustyön valmistuttua luovuttanut A:lle hänen ajoneuvonsa 200 euron omavastuuta vastaan, on yhdessä puhelinkeskustelussa annetun ohjeistuksen kanssa ollut A:n näkökulmasta omiaan luomaan A:lle mielikuvan siitä, että korjaustyölle on ollut vakuutusyhtiön myöntämä laskutuslupa.  Vakuutusyhtiön puhelimitse antamien tietojen ja yhtiön viestien sisällön perusteella A ei näin ollen ole voinut ajoneuvonsa korjaamolta noudettuaan perustellusti olettaa, että vakuutusyhtiön korvausvastuu ajoneuvon vaurioista ei olisi ollut paitsi sitovasti ratkaistu, myös määrän puolesta selvitetty.

Vakuutuslautakunta katsoo, että A on vakuutusyhtiön 7.3.2022 antaman ilmoituksen ja vahingon korvattavuutta koskevien viestien perusteella voinut perustellusti käsittää vakuutusyhtiön korvaavan kolarointivahingon lukuun henkilöauton etutukivarsien vauriot. Näiden vaurioiden osalta vakuutusyhtiö ei ole voinut muuttaa korvauspäätöstään vasta päätöksen antamisen jälkeen tehdyn vahinkotarkastuksen havaintojen perusteella. Koska vakuutusyhtiö ei ole kiistänyt A:n vaatimusta määrän osalta, Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön tulee korvata A:lle häneltä veloitetun korjauslaskun määrä ja perintäkulut esitetyn vaatimuksen mukaisesti.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa A:lle 1357,58 euron korvauksen laillisine viivästyskorkoineen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin                                                                           
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Kankkunen
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho