Tapahtumatiedot
Vakuutuksenottaja oli vuonna 2017 ostanut puolisonsa kanssa kiinteistön, jonka kauppaan on sisältynyt muun muassa vuonna 2011 valmistunut omakotitalo. Rakennuksen olohuoneen katossa oli 22.2.2020 havaittu kosteusjälkiä, kun kattorakenteiden läpi oli tullut vettä siten, että sisäkaton rappaus ja kipsilevyt olivat olleet märkiä. Vahinkoilmoituksen mukaan vahinkoja oli aiheutunut rakennukselle ja pihapiirille. Sisäkattoon oli jäänyt noin kahden neliömetrin suuruinen vesivahinkojälki.
Yritys A Oy:n 23.2.2020 tekemän vahinkokartoituksen mukaan aluskatteen ja kattorakenteen läpivienti oli ollut epätiivis, ja läpiviennin kohdalla oli havaittu vuotoa vesikatossa. Raportin mukaan aluskate oli asennettu liian kireälle.
Tavarantarkastaja (HTT) oli 18.3.2020 tehnyt kohteessa tarkastuksen. Tarkastusraportin mukaan vuodon oli suurella todennäköisyydellä aiheuttanut myrskynokan puuttuminen rintapellistä.
Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään 7.4.2020 katsonut, ettei vahinko ole vakuutuksesta korvattava. Vakuutusyhtiön tietoon ei ole tullut mitään äkillistä ja ennalta arvaamatonta tapahtumaa, josta vahinko olisi aiheutunut. Kosteusvaurio on syntynyt epätiiviin vesikaton läpiviennin ja asennusvirheiden seurauksena. Vesikattorakenteiden on estettävä sadeveden, lumen ja sulamisveden tunkeutuminen kattorakenteisiin, seiniin ja sisätiloihin.
Asiakas on 12.6.2022 tehnyt vakuutusyhtiölle uudelleenkäsittelypyynnön, jossa hän on viitannut kiinteistön kauppaa ja katossa todettua vuotoa koskevaan kuluttajariitalautakunnan ratkaisuun 19.5.2022. Osapuolina asiassa olivat olleet ostajat ja kiinteistön myyjä, ja siinä oli ollut kyse osapuolten välisestä rakennusvirheriidasta.
Kuluttajariitalautakunta oli katsonut, ettei kiistatta ole voitu todeta, että rakennuksen vesikate tai aluskate olisi rakennettu hyvän rakennustavan vastaisesti tai että siinä olisi ollut jokin muu virhe. Lisäksi lautakunta totesi ratkaisussaan, että esitetyn selvityksen perusteella ei voida poissulkea sitä mahdollisuutta, että vuoto olisi ollut poikkeuksellisten sääolosuhteiden aiheuttama, yksittäinen tapahtuma.
Vakuutusyhtiö on 7.11.2022 päivätyssä korvausratkaisussa katsonut, ettei asiassa ole esitetty mitään sellaista uutta tietoa, joka edellyttäisi aikaisemman korvauspäätöksen muuttamista. Vahinkoajankohtana vallinneita sääolosuhteita ei voida pitää poikkeuksellisina. Kosteusvahinko on johtunut tiivistämättömien läpivientien kautta vesikatolta rakenteisiin päässeestä vedestä ja rintapellityksen puuttuvasta myrskynokasta. Kyse on rakennuksen rakentamisajankohtana voimassa olleiden rakentamismääräysten ja -ohjeiden vastaisesta rakentamisesta, mitä on pidettävä rakennusvirheenä.
Asiakkaan valitus
Asiakas vaatii vakuutusyhtiön velvoittamista korvaamaan 22 408,25 euroa vesikaton ja sisäkaton korjauksesta sekä tavarantarkastajan palkkiosta. Vähintäänkin vakuutuksesta korvattavina vuotovahingon selvittelykuluina asiakas pitää puolta Yritys A Oy:n laskun määrästä 17 810 eurosta.
Asiakas viittaa tapahtuma-ajankohtana vallinneisiin sääolosuhteisiin ja siihen, että kun olohuoneen sisäkaton kostuminen oli havaittu, oli ollut erittäin kova myrsky. Läheisellä, noin kuuden kilometrin päässä olevalla säähavaintoasemalla oli mitattu vuorokauden sademääräksi 23 millimetriä. Tuulen nopeus oli vaihdellut 9,3 metristä sekunnissa 16,9 metriin sekunnissa. Tuulen keskinopeus vuorokaudessa oli ollut 12,3 metriä sekunnissa, ja sen suunta oli vaihdellut etelälounaan ja lännen välillä. Tuulen suunta oli ollut viistosti kohti seinää, sillä seinän suunta on eteläkaakkoon. Vuodon aiheutuminen poikkeuksellisten sääolosuhteiden vaikutuksesta ilmenee myös tavarantarkastuskertomuksesta, jossa on todettu, että ”tuuletusrakoon on valunut vähän vettä runsaan sateen ja kovan tuulen aikana, myrskyllä”.
Asiakas ei pidä Yritys A Oy:n raporttia luotettavana, koska raportin havainnot aluskatteen asennuksesta on voitu osoittaa virheellisiksi tavarantarkastuksessa. Tavarantarkastaja on siteerannut RT-korttia 80-11202, joka on tullut voimaan 5.2.2016, eli rakentamisajankohdan jälkeen. Vasta kyseisessä RT-kortissa on rintapellin osalta tuotu esille kuvallisesti, joskaan ei sanallisesti, myrskynokan tarpeellisuus. Kyse on tuolloinkin ollut ainoastaan ohjeesta, eikä sitovasta rakentamismääräyksestä. Myrskynokan puuttuminen vuonna 2011 rakennetun asuinrakennuksen rintapellistä ei osoita siinä olleen virhettä.
Rakennusajankohtana noudatetun hyvän rakennustavan ja RT-kortin 80-10632 kohdan 3.4 mukaisesti rintapelti on tullut viedä lautaverhouksen alle 150–200 millimetriä. Kyseisen ajankohdan mukainen hyvä rakennustapa ei ole edellyttänyt rintapellissä olevaa myrskynokkaa. Myrskynokkaa ei ole myöskään piirretty rakennuslupaviranomaisen hyväksymään rakennekuvaan.
Lisäksi asiakas viittaa aluskatteen asennusohjeeseen, jossa todetaan, että ”kaikki vesikatemateriaalit ovat tietenkin vedenpitäviä. Joissakin olosuhteissa kosteutta saattaa päästä vesikatteen alapuolelle saumoista, liitoksista tai läpivienneistä”. Näin ollen vähäisen kosteuden johtuminen olohuoneen sisäkattoverhoukseen on asiakkaan näkemyksen mukaan ollut tuotteen ohjeidenkin perusteella mahdollista joissakin olosuhteissa, kuten vahinkohetkellä vallinneissa poikkeuksellisissa myrskyolosuhteissa.
Aluskatteen vaihtaminen koko päärakennuksen osalta on ollut perusteltua tehdä samassa yhteydessä vuotovahingon selvittämisen ja korjaamisen kanssa, koska vahingon selvittämisen yhteydessä oli havaittu, että aluskate oli liian kireä ja siten riskirakenne. Aluskate olisi joka tapauksessa pitänyt poistaa koko lappeen osalta jo pelkästään vahingon syyn ja laajuuden selvittämiseksi.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö katsoo, ettei vahingon ole osoitettu aiheutuneen vakuutusehdoissa edellytetyn äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman seurauksena. Vahinko on syntynyt vesikaton epätiiveyden ja asennusvirheiden vuoksi. Vakuutusyhtiö pyytää kantansa mukaista ratkaisusuositusta, koska korvauspäätöksen muuttamiselle ei ole perusteita.
Vakuutusehtojen mukaan poikkeuksellisena pidetään sadetta, kun sademäärä on 30 millimetriä tunnissa tai 75 millimetriä vuorokaudessa. Sademäärää 23 millimetriä vuorokaudessa ei voida pitää poikkeuksellisena. Ilmatieteen laitoksen mukaan sääilmiötä pidetään poikkeuksellisena, kun se esiintyy tilastollisesti keskimäärin kerran 30 vuodessa tai harvemmin, ja myrskyksi katsotaan voimakas tuuli, joka on voimakkuudeltaan yli 21 metriä sekunnissa.
Hetkittäistä kovaa tuulta tai sadetta ei voida pitää äkillisenä ja ennalta arvaamattomana vahinkotapahtumana, vaan kyse on useita kertoja vuodessa toistuvasta tapahtumasta. Rakennukset tulee Suomessa rakentaa lähtökohtaisesti niin, että vettä ei pääse rakennuksen rakenteisiin tavanomaisissa sääolosuhteissa. Sääolosuhteet eivät ole todetulla vahinkohetkellä olleet mitenkään poikkeukselliset, vaikka tuolloin on ollut sateista ja tuulista. Kosteusvahingon syynä ei ole ollut mikään poikkeuksellinen tapahtuma tai luonnonilmiö.
Rakennusaikaisissa määräyksissä todetaan, että aluskatteen limitykset, liittymät ja lävistyksien tiivistykset tehdään siten, että aluskate johtaa sitä pitkin valuvat vedet riittävän pitkälle ulkoseinälinjan alapuolelle. Aluskate sijoitetaan siten, että sen ja varsinaisen katteen väliin muodostuu riittävästi tuulettuva tuuletusväli. Vakuutusyhtiö katsoo, että jos aluskatteen seinälle nosto ja kiinnitys sekä pellitys on tehty oikein, vesi ei pääse tunkeutumaan aluskatteen alle. Aluskatteen päälle pääsevän veden tulee valua aluskatetta pitkin ulkoseinälinjan ulkopuolelle.
Myrskynokkaa ei ole piirretty alkuperäiseen hyväksyttyyn detaljikuvaan. Rintataite on piirretty asennettavaksi seinäverhouksen päälle, jolloin pellin yläreuna tulisi ohjeiden mukaan päättää seinään tehtyyn uraan silloin, kun pelti ei pääty tuuletusrakoon tai aukkoon. Myrskynokan puuttuminen pellityksestä on vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan hyvän rakennustavan vastainen toteutustapa ja se katsotaan rakennusvirheeksi.
Vaikka rintapellityksen osalta myrskynokkaa ei ole tarkemmin kuvattu ohjekortissa RT 80-10632 vuodelta 1997, hyvän rakennustavan mukainen myrskynokka ja sen toteutustapa on selkeästi kuvattu vuodelta 2005 olevan ohjekortin RT 85-10847 detaljikuvissa ja Kattoliitto ry:n julkaisussa Toimivat Katot 2007 sekä tavarantarkastajan mainitsemassa RIL 107-2000 julkaisussa.
Tavarantarkastajan tarkastuskertomuksen mukaan rakennuksen hyväksytyissä suunnitelmissa rintapelti on piirretty julkisivulaudoituksen ulkopuolelle. Toteutuksessa rintapelti on asennettu laudoituksen sisäpuolelle. Rintapellin korkeus 300 millimetriä on riittävä, mutta rintapellissä ei ole myrskypellin nokkaa, joka vaaditaan aina kun pellin reuna päättyy tuuletusrakoon tai aukkoon. Myrskynokan puuttuminen pellistä on tarkastuskertomuksen yhteenvedon mukaan suurella todennäköisyydellä aiheuttanut tämän vahingon.
Tavarantarkastuksessa ei ole todettu virheitä läpivientien osalla, toisin kuin Yritys A Oy:n lausunnossa esitetään. Asiakas on uusinut koko rakennuksen vesikatteen aluskatteineen. Vesikatteen ja aluskatteen uusiminen ei ole vakuutuksesta korvattava kustannus, koska se ei liity millään lailla mihinkään korvattavaan vakuutustapahtumaan. Se on perustunut Yritys A Oy:n lausuntoon aluskatteen asennuksen virheellisyydestä ja suositukseen aluskatteen uusimisesta sen kireyden perusteella.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut Yritys A Oy:n tarkastuskertomus 23.2.2020 tehdystä kartoituksesta, tavarantarkastajan (HTT) 7.4.2020 päivätty tarkastuskertomus ja kuluttajariitalautakunnan ratkaisu 19.5.2022 kiinteistön virhettä koskevassa asiassa.
Lisäksi asiakirjoihin sisältyvät
- Suomen rakentamismääräyskokoelman määräykset ja ohjeet C2, 1998, Kosteus
- RT 85-10847, ohjetiedosto, kesäkuu 2005. Savitiilikatot
- RT 80-10632, ohjetiedosto, toukokuu 1997. Rakennuksen suojapelli-tykset
- Toimivat Katot 2007, Kattoliitto, sivut 63–69
- Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje, Vilpe-elementit
- Anticon Rankka ja Proof -aluskatteiden yleiset asennusohjeet, Tectis Oy.
Tavarantarkastajan tarkastuskertomuksen mukaan katon läpivienneissä on käytetty paikallisesti aluskatetta nostavaa läpivientikaulusta, ja kaulus on asennettu valmistajan ohjeen mukaisesti. Aluskatteen kireä asennus ei ole ollut syynä kastumisvahinkoon. Valumisen syynä oli ollut se, että rintapelti oli asennettu avoimeen tuuletusrakoon ilman myrskynokkaa, ja se, että kovalla tuulella vesi nousee peltiä pitkin tuuletusrakoon. Raportissa on lisäksi mainittu, että pulpettikatto/seinä yläpuolella -rakenteen on syytä olla erityisen hyvin suojattu viistosateelta ja tuulenpaineella tulevalta vedeltä. Tässä rakenteessa tuuletusrakoon joutunut pienikin vesimäärä jää rakenteeseen tai valuu sisälle asuntoon.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on ensisijaisesti kysymys siitä, onko vakuutuksenottaja osoittanut rakennuksen kosteusvahingon aiheutuneen vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvasta äkillisestä, ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.
Jos vahingon on osoitettu aiheutuneen korvattavasta vakuutustapahtumasta, asiassa on kysymys siitä, onko vakuutusyhtiö osoittanut vahingon aiheutuneen jostain rajoitusehdossa kuvatusta tapahtumasta tai olosuhteesta.
Sovellettavat vakuutusehdot
Asiassa sovellettavien kotivakuutusehtojen, voimassa 1.5.2019 alkaen, kohdan F21.1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka aiheutuu äkillisestä, ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.
Kohdan F21.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata
- 21.2.2 vahinkoa, joka rakennukselle aiheutuu suunnittelu-, perustus-, rakennus-, työ-, asennus- tai käyttövirheen vuoksi tai valmistus- tai aineviasta tai huollon ja kunnossapidon laiminlyönnistä
- 21.2.3 vahinkoa, joka irtaimistolle tai itse rakennukselle aiheutuu kulumisesta, ruostumisesta, syöpymisestä, pilaantumisesta, sienettymisestä, lahoamisesta, aineen väsymisestä tai vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä, ellei tämä välittömästi johdu vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.
- 21.2.4 vahinkoa, joka aiheutuu pakkasesta (hallasta), sateesta, kuivuudesta, routimisesta, maan painumisesta tai maan liikkumisesta.
Rakentamismääräykset ja -ohjeet
Suomen Rakentamismääräyskokoelma, C2, 1998, Kosteus, määräykset ja ohjeet.
6. Vesikatto ja yläpohja. 6.1 Vesikaton rakenteet
6.1.1 Vesikaton on estettävä sadeveden, lumen ja lumen sulamisveden tunkeutuminen kattorakenteisiin, seiniin ja sisätiloihin.
6.1.2 Katto on suunniteltava ja rakennettava siten, että vesi poistuu katolta suunnitellulla tavalla rakennusta vahingoittamatta.
6.1.3 Vesikatolla on oltava katteelle sopiva riittävä kaltevuus ja tiiviys veden poisjohtamiseksi. Katteen on kestettävä ilmastorasitukset, lumen ja jään aiheuttamat rasitukset sekä huoltotoimenpiteiden vaatima liikkuminen katolla.
6.1.3 Jos käytetään limisaumattua katetta ilman tiivistettyjä saumoja (esim. kattotiili, muotolevy), alapuoliset rakenteet suojataan veden pois johtavalla aluskatteella. Aluskatteen limitykset, liittymät ja lävistyksien tiivistykset tehdään siten, että aluskate johtaa sitä pitkin valuvat vedet riittävän pitkälle ulkoseinälinjan ulkopuolelle. Aluskate sijoitetaan siten, että sen ja varsinaisen katteen väliin muodostuu riittävästi tuulettuva tuuletusväli. Konesaumatun tai muutoin tiiviiksi saumatun peltikaton alapuolella käytetään aluskatetta tai kosteutta sitovaa alusrakennetta kuten yhtenäistä ruodelaudoitusta.
RT 85-10847, ohjetiedosto, kesäkuu 2005. Savitiilikatot.
Tässä RT-ohjekortissa esitetään vesikaton kattaminen savikattotiilillä.
6. Katon erityiskohdat
6.4 Katon liittyminen seinään
Rintataite pellitetään vähintään 300 mm katon pinnan tasosta. Pellityksistä on ohjeita ohjekortissa RT 80-10632 Rakennuksen suojapellitykset.
Seinään liittyvän katon tuuletus järjestetään pellityksellä. Katon liittymässä kiviaineiseen seinään katon tuuletus järjestetään tuuletustiilillä. Harjan puoleiselle seinän vierustalle tehdään vastakallistukset suunnitelman mukaan.
Kuva 10, s. 8. Katon liittyminen puurakenteiseen seinään.
Yläpohjan ja aluskatteen ja katteen väliin tuuletus järjestetään seinän rintataitteesta alipainetuulettimilla tai tuuletustiilillä.
RT 80-10632, ohjetiedosto, toukokuu 1997. Rakennuksen suojapellitykset.
Tässä RT-ohjekortissa esitetään rakennuksen suojapellitysten suunnittelu- ja asennusohjeita.
3 Katteeseen liittyvät pellitykset. 3.4 Rintataitteen pellitykset
Rintataite pellitetään vähintään 300 mm:n korkeuteen. Saumatun peltikatteen rintataitepellityksestä on ohjeita ohjekortissa RT 85-10562 Kate sileästä ohutlevystä.
Jos seinässä on lauta- tai poimulevyverhous, rintataitepellin yläreuna viedään verhouksen alle 150…200 mm.
Kiviaineisella seinällä pellin reuna upotetaan seinäpintaan ja tiivistetään.
Rappauksen alareunaan pelti päätetään kuvan 13 mukaan.
Läpiviennin ja vastaavan rintataitteen katon harjan puoleinen taitepelti ulotetaan vähintään 600 mm lappeelle.
Kermikatoilla pelti ulotetaan kolmioriman päälle myös kulmissa, kuva 14. Alareunaan tehdään reunakäänne sisäänpäin. Pelti ei saa miltään osin painua katteeseen.
Muilla katteilla pelti ulotetaan vähintään 150 mm katteen päälle ja tiivistetään veden ja roskien tunkeutumisen estämiseksi.
Tiilikatolla, muotolevy- ja profiilipeltikatolla lappeen suuntainen rintataitepelti ulotetaan vähintään ensimmäisen täyden uran pohjalle ja tehdään reunataive. Räystäälle tehdään seinänvieruspeltiin vedenohjain, joka johtaa sadeveden pois seinälinjasta, kuva 15.
Toimivat Katot 2007, Kattoliitto.
Tiilikatot. Toteutus. Tiilikaton asennus. Aluskatteen asentaminen
Vapaasti asennettavat aluskatteet asennetaan yleensä vaakasuuntaan kattotuolien päälle ja kiinnitetään hakasilla tai isokantisilla huopanauloilla. Aluskatteen limitys vaaka- sekä pystysaumoissa on vähintään 150 mm. Aluskatetta ei saa kiristää liikaa, vaan kireyden suhteen on noudatettava valmistajan ohjetta. Pituussuunnassa jatkokset tehdään kattotuolien kohdalle. Kattotuolien kohdalle aluskatteen päälle asennetaan tuuletusrimat (esim. 25x55 mm).
[…]
Detaljipiirroksia (tiilikatot). Seinällenosto (T6) (s. 69)
- Lappeen yläreunassa aluskate nostetaan vähintään 300 mm katteen yläreunan yläpuolelle siten, että aluskatteen alapuolinen tila tuulettuu rakenteen kautta.
- Seinällenoston suojapellitys limitetään katteen kanssa vähintään 100 mm ja tiivistetään. Suojapellityksen yläreuna asennetaan siten, että aluskatteen yläpuolinen tila tuulettuu sen kautta.
Asian arviointi
Keskeinen asiassa ratkaistava kysymys koskee sitä, oliko sadeveden valuminen rakennuksen rakenteisiin aiheutunut vakuutusehtojen tarkoittamasta äkillisestä, ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Toissijaisesti kiista koskee sitä, voiko vakuutusyhtiö rakennus- ja asennusvirhettä koskevaan rajoitusehtoon vetoamalla evätä korvauksen.
Riidatonta asiassa on se, että kattorakenne ei ollut rikkoutunut ja että rakennuksen katon rintapelti oli asennettu avoimeen tuuletusrakoon ilman myrskynokkaa. Lisäksi Vakuutuslautakunta pitää selvitettynä tavarantarkastusraportista ilmenevää tietoa siitä, että aluskatteen asentaminen liian tiukalle ei ole ollut syynä kiistanalaiseen rakenteiden kastumisvahinkoon.
Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus siitä, että vahingon on aiheuttanut vakuutuksen korvauspiiriin kuuluva tapahtuma. Tässä tapauksessa asiakkaan tulee sen vuoksi osoittaa, että äkillinen, ennalta arvaamaton tapahtuma on aiheuttanut rakennuksessa todetut kosteusvahingot.
Asiakas on katsonut, että tapahtumapäivänä oli ollut erittäin kova myrsky ja että vahinko oli syntynyt poikkeuksellisissa myrskyolosuhteissa. Hän on viitannut läheiseltä säähavaintoasemalta saatuihin tuuli- ja sadetietoihin sekä myös tavarantarkastuskertomukseen, jonka mukaan ”tuuletusrakoon on valunut vähän vettä runsaan sateen ja kovan tuulen aikana, myrskyllä”.
Vakuutusyhtiö on katsonut, ettei asiassa ole esitetty selvitystä myrskystä tai poikkeuksellisista sääolosuhteista, joita voitaisiin pitää äkillisinä ja ennalta arvaamattomina. Rakennukset tulee Suomessa rakentaa lähtökohtaisesti niin, että vettä ei pääse rakennuksen rakenteisiin tavanomaisissa sääolosuhteissa.
Vakuutuslautakunta toteaa esitetystä selvityksestä ilmenevän, että tapahtumapäivänä keskipäivällä mitatut tuulen enimmäisnopeudet, kello 11.40 16,9 metriä sekunnissa ja kello 11.50 16,4 metriä sekunnissa, ovat vastanneet kovaa tuulta. Tuulen nopeuslukemat eivät kuitenkaan ole ylittäneet myrskytuulen nopeutta, mikä olisi edellyttänyt sitä, että kymmenen minuutin keskituuleksi olisi mitattu vähintään 21 metriä sekunnissa. Vakuutuslautakunta katsoo, että kyseisen vuorokauden sademäärä, todetut tuulen enimmäisnopeudet ja ilmoitettu tuulen keskinopeus ovat Suomen sääolosuhteissa tavanomaisia ja vuosittain usein toistuvia. Niitä ei voida pitää poikkeuksellisina, äkillisinä tai myöskään ennalta arvaamattomina tapahtumina.
Koska asiassa ei ole näytetty toteen, että rakenteiden kastumisvahingon on aiheuttanut vakuutuksesta korvattava äkillinen, ennalta arvaamaton tapahtuma, vakuutusyhtiöllä ei ole vakuutussopimukseen perustuvaa velvollisuutta korvata vahinkoa.
Edellä selostettu huomioon ottaen lautakunta ei käsittele osapuolten välistä kiistaa myrskynokan puuttumisesta, avoimeen tuuletusrakoon asennetun rintapellin väitetystä asennusvirheestä tai vesikaton epätiiveydestä.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön epäysratkaisua vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita korvauksen maksamista.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka
Jäsenet
Rahijärvi
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho