Tapahtumatiedot
Vakuutuksenottaja X Oy teki vesijohtoasennuksia asiakkaan kylpyhuoneessa ja siinä yhteydessä kylpyhuoneen seitsemään laattaan tuli murtumia. Vahingonkärsinyt asiakas vaati vakuutuksenottajalta vahingonkorvauksena korjauskustannukset, jotka aiheutuisivat koko kylpyhuoneen uusimisesta. Korvauksia aiheutuneista vahingoista haettiin vakuutetun yrityksen toiminnan vastuuvakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö katsoi, että kyse oli vastuuvakuutuksesta korvattavasta vahingosta ja maksoi vahingosta 1300 euron kertakorvauksen asiakkaalle. Vakuutusyhtiö oli tiedustellut laattojen korjaamismahdollisuutta, mutta kyseisiä laattoja ei ole enää saatavilla, eikä kipsilevystä voida irrottaa laattoja rikkomatta kylpyhuoneen vedeneritystä. Tästä syystä vakuutusyhtiö pyysi Y Oy:ltä laskennallista korjauskustannusarvioita laattojen purusta ja uusimisesta, mikäli kyseinen toimenpide olisi ollut mahdollista suorittaa. Arvion mukaan korjauskustannukset tuolle työlle olisivat olleet 1300 euroa. Vakuutusyhtiö totesi, että Z Oy:n laatiman vahinkotarkastusraportin mukaan laatoille aiheutunut vahinko on lähinnä kosmeettinen, eivätkä halkeamat aiheuta rakenteellisia vahinkoja kylpyhuoneessa. Osa kylpyhuoneen laatoista oli lisäksi ollut haljenneita jo ennen vahinkotapahtumaa ja kylpyhuonetta oli siitä huolimatta voitu käyttää normaalisti. Kylpyhuoneen laatat oli uusittu remontin yhteydessä vuonna 2007 eli laatat olivat vahinkohetkellä noin 15 vuotta vanhoja. Vahinkotarkastaja suositti ensisijaisena toimenpide-ehdotuksena vahinkoasian sopimista asuakkaan ja urakoitsijan välillä. Vakuutusyhtiö katsoi, ettei vakuutuksenottaja ole voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa koko kylpyhuoneen uusimiskustannuksista, sillä vahingonkärsinyt ei saa vahingonkorvausoikeuden yleisten periaatteiden mukaan hyötyä vahinkotapahtumasta (ns. rikastumiskielto). Jos vakuutuksenottaja olisi korvausvastuussa koko kylpyhuoneen uusimisesta aiheutuvista kustannuksista, johtaisi se siihen, että vahingonkärsinyt hyötyisi vahinkotapahtumasta.
Yhtiön sisäisessä muutoksenhaussa vakuutusyhtiön päätös ei muuttunut.
Asiakkaan vaatimukset ja vakuutusyhtiön kanta
Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa FINEn ratkaisusuositusta.
Asiakas toteaa valituksessaan, että vakuutuksenottajana olevan yrityksen työntekijät porasivat väärällä terällä ja siksi kaakelit halkesivat. Asiakas lisää, että kaakeleihin on aiemminkin kiinnitetty putkia, eivätkä ne ole silloin haljenneet. Edellisen omistajan aikana pesuhuoneessa oli muutama kaakeli jostain syystä haljennut. Asiakas katsoo, että vakuutusyhtiön päätös ei vastaa 10.8.2022 tarkastusraportissa annettua päätöstä eikä hänen tarkastajalta kuulemaansa arviota. Asiakas toteaa, että laattojen vaihto keskelle seinää ei ole, mutta vahinko on silti korjattavissa. Asiakas vaatii kylpyhuoneen saattamista vahinkoa edeltävään tilaan, joka maksaa asian mukaisesti toteutettuna noin 25.000–30.000€.
Lisäkirjeessään asiakas toteaa, että asiakkaan saamien tietojen mukaan 15 vuotta vanhoja laattoja ei enää löydy. Laatoissa olisi eroa ulkonäöllisesti ja painossa, eikä työtä ole mahdollista tehdä niin, että vesieriste säilyy ehjänä. Näin ollen muutaman laatan korjaustapa ei ole oikeaoppinen. Asiakas toteaa lisäksi, että pysyvä haitta alentaa asunnon arvoa, eikä tässä asiassa auta, vaikka seinä pesuhuoneessa päädyttäisiin korjaamaan erilaisilla laatoilla, koska tuolloin lopputulos olisi ruma.
Toisessa lisäkirjeessä asiakas toteaa, ettei etukäteen voi tietää asunnon arvon alentumishintaa myyntihetkellä, koska asuntoa ei ole tarkoitus myydä toistaiseksi. On kuitenkin selvää, että jäljet laatoissa vaikuttavat myyntihintaan alentavasti. Lisäksi kylpyhuoneen käyttöä on erityisesti varottava esimerkiksi seinää pestessä. Asiakas vaatii edelleen, että kylpyhuone korjataan vahinkoa edeltävään tilaan. Muutaman laatan vaihto seinän keskelle ei ole hyväksyttävä, eikä kelvollinen tapa korjata vahinkoa. Asiakas lisää vielä, että muut jäljet laatoissa ovat minimaalisia ja ne on hyväksytty jo asunnon ostohetkellä, eikä niistä ole pyydetty vakuutuksesta korvausta.
Seuraavassa lisäkirjeessä asiakas toteaa, että yhtiö toistelee rikastumiskiellonperiaatetta, mutta ei ota huomioon todellista vauriota. Yhtiö mainitsee myös haitan olevan kosmeettinen, mutta ei ota huomioon asukkaalle aiheutunutta haittaa ja vauriota, jota vakuutusyhtiön määrittelemä 1300 euroa ei riitä korvaamaan. Todellisuudessa vauriota ei voi sillä hinnalla korjata. Asukas katsoo, että kylpyhuoneen saattaminen vahinkoa edeltävään tilaan vaatii vesieristeen ja laattojen uusimisen seiniin ja lattiaan ja lisäksi kattoeriste vaatii katon vaihtamisen.
Asiakas on toimittanut lisäkirjeiden liitteinä FINElle muun muassa lausuntoja ja selvityksiä kylpyhuoneen korjauksista ja niihin liittyvistä määräyksistä.
Vakuutusyhtiö toistaa vastineessaan tapahtumatiedot ja viittaa asiassa annettuihin päätöksiin toteaa, että saadun selvityksen mukaan vaurioituneiden laattojen vaihtamista ei ole mahdollista suorittaa vedeneristettä rikkomatta. Vahinkoraportin mukaan vahinkotapahtuman seurauksena laattoihin tulleet murtumat eivät kuitenkaan estä kylpyhuoneen käyttöä eli kylpyhuone on vahinkotapahtumasta huolimatta edelleen käyttökelpoinen. Murtumat eivät raportin mukaan aiheuta rakenteellisia vahinkoja kylpyhuoneessa. Lisäksi osassa kylpyhuoneen laattoja on ollut samanlaisia murtumia myös ennen vahinkoa ja kylpyhuonetta on siitä huolimatta käytetty normaalisti. Vahinkoraportin mukaan vahinkotapahtumasta on aiheutunut lähinnä kosmeettista haittaa kylpyhuoneelle. Yhtiö huomauttaa myös, ettei vahingonkorvauslaki tunne esinevahinkojen osalta kosmeettisen haitan korvausta. Vahingonkärsineelle suoritetussa kertakorvauksessa on pyritty ottamaan huomioon vahingonkorvausoikeuden säännökset ja yleiset periaatteet. Korvattu määrä perustuu ns. hypoteettiseen arvioon korjauskustannuksista, mikäli vain vaurioituneet laatat pystyttäisiin kylpyhuoneesta vaihtamaan. Yhtiö katsoo, että korvaus kattaa murtumista aiheutuneen mahdollisen arvonalennuksen eikä asiakas ole osoittanut, että hänelle olisi aiheutunut maksettua korvausta suurempaa vahinkoa. Yhtiö katsoo edelleen, että ratkaisu on oikea ja vakuutusehtojen ja vakuutussopimuksen mukainen, eikä lausuntopyynnössä esitetty tuo asiaan mitään sellaista uutta tietoa, jonka perusteella ratkaisua olisi muutettava.
Asiakkaan lisäkirjeeseen antamassaan lisävastineessa vakuutusyhtiö toteaa selvennyksenä vielä, että Z Oy:n laatimassa raportissa mainitaan ensisijaisena toimenpidesuosituksena vahinkoasian sopimista asukkaan ja urakoitsijan välillä, eikä ensisijaisesti siis esitetä kylpyhuoneen uusimista murtumien johdosta. Yhtiön näkemyksen mukaan maksettu korvausmäärä kattaa myös murtumista aiheutuneen mahdollisen arvonalennuksen, eikä vahinkoa kärsinyt ole osoittanut, että hänelle olisi aiheutunut maksettua korvausta suurempaa vahinkoa. Näyttötaakka vahingon määrästä on vahinkoa kärsineellä. Yhtiö toteaa edelleen, ettei vahingonkärsijää voida saattaa vahingonkorvauksella parempaan taloudelliseen asemaan, kuin missä hän oli ennen vahinkotapahtumaa (ns. rikastumiskielto). Laattojen murtumat eivät estä kylpyhuoneen normaalia käyttöä. Myös yksittäisissä seinälaatoissa oli halkeamia muualla kuin tutkitulla vahinkoalueella, eikä nekään ole vaikuttaneet kylpyhuoneen käyttöön tai edellyttäneet välitöntä korjausta, vaan kylpyhuonetta on käytetty murtumista huolimatta. Vahinkoa kärsinyt ei ole osoittanut, että halkeamat olisivat vaikuttaneet kylpyhuoneen käyttömahdollisuuteen tai että ne olisivat esimerkiksi vaikuttaneet kylpyhuoneen jäljellä olleeseen tekniseen käyttöikään. Tämäkään ei siten puolla isomman korvausmäärän maksamista vahinkoa kärsineelle.
Asiakkaan toiseen lisäkirjeeseen antamassaan vastauksessa yhtiö viittaa asiakkaan kirjeeseen, jossa asiakas on todennut, ettei hän voi etukäteen tietää asunnon arvon alentumishintaa myyntihetkellä, koska asuntoa ei ole tarkoitus myydä toistaiseksi. Tältä osin yhtiö toteaa, että vahingonkärsineelle on asetettu näyttövelvollisuus aiheutuneen vahingon määrästä. Siltä osin kuin vahingonkärsinyt ei pysty näyttämään sille aiheutuneen vahingon määrää, katsotaan aiheutuneen vahingon jääneen näyttämättä eikä korvausvelvollisuutta tältä osin ole. Mahdollisen asunnon arvon alentumisen osalta vahingonkärsineen tulisi pystyä osoittamaan, että asunnon myyntihinta on tosiasiassa ja toteutuneesti ollut matalampi johtuen nimenomaan kylpyhuoneen seitsemän laatan pintavaurioista. Asunnon myyntihintaan vaikuttavat aina monet erilaiset tekijät, eikä yksin laattojen pintavaurioilla voida katsoa olevan merkittävää vaikutusta asunnon arvoon.
Seuraavassa lisävastineessaan yhtiö toteaa selvyyden vuoksi vielä, ettei korvaus ole perustunut siihen, että vastaavia laattoja tosiasiassa olisi edelleen myynnissä tai siihen, onnistuuko laattojen paikkakorjaus todellisuudessa vedeneritystä rikkomatta. Vahinkotarkastajan mukaan tällainen korjaustapa on joissakin kylpyhuoneissa toki mahdollinen. Sen sijaan aiheutuneen vahingon määrää arvioitaessa on muun ohella otettu huomioon Y Oy:n 25.10.2022 antama ehdollinen tarjous laattojen paikkakorjauksesta. Em. tarjouksen lisäksi vahingon määrän määrittämisessä on otettu huomioon vahingonkorvausoikeuslain 5 luvun 5 §:n säännökset sekä vahingonkorvausoikeuden yleiset periaatteet. Koko kylpyhuoneen uusimisesta aiheutuneista korjauskustannuksista vakuutuksenottaja ei voimassa olevan oikeuden mukaan ole vahingonkorvausvastuussa. Lisäksi vahingonkärsinyt ei ole osoittanut, että sille olisi aiheutunut korvattua määrää suurempaa vahinkoa.
Vakuutetun kuuleminen
FINE on varannut vakuutetulle mahdollisuuden kommentoida tapausta. Vakuutettu on todennut, ettei kohteessa ole käytetty väärää terää. Samaa tai samanlaista terää on käytetty urakassa 20 eri asunnossa, eikä muita vastaavia vahinkoja ole tapahtunut.
Sopimusehdot ja lainsäädäntö
Vahingonkorvauslain (31.5.1074/412) 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo ja lisäksi tulojen tai elatuksen vähentyminen.
Vakuutusehtojen (voimassa 1.9.2020 lähtien) kohdan 1.1 vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, kun
- vakuutettu on korvausvastuussa vahingosta voimassaoloalueella voimassa olevan oikeuden
- vahinko on todettu vakuutuksen voimassaoloaikana. (…)
Ratkaisusuositus
Asiassa on kysymys siitä, tuleeko asiakkaan vaatimat kylpyhuoneen korjauskustannukset korvata kokonaisuudessaan X Oy:n vastuuvakuutuksesta.
Vastuuvakuutuksesta suoritetaan korvaus siitä vahingosta, josta vahingonaiheuttaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.
Vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo ja lisäksi tulojen tai elatuksen vähentyminen. Vahingonkorvausoikeuden lähtökohtana esinevahinkojen osalta on täyden korvauksen periaate: vahinkoa kärsinyt on korvauksen avulla saatettava siihen taloudelliseen tilanteeseen, jossa hän ilman vahinkoa olisi. Vahinkoa kärsinyt ei kuitenkaan saa hyötyä vahinkotapahtumasta (ns. rikastumiskielto).
Esinevahingon korvausmäärän arvioinnissa lähtökohtana on vahingoittuneen esineen korjauskustannus. Korjauksen myötä esine tulee saattaa siihen kuntoon kuin, missä se oli ennen vahinkoa. Näyttötaakka vahingon määrästä on vahinkoa kärsineellä.
Vahingonkorvauslaissa ei ole annettu nimenomaisia säännöksiä lain 5 luvun 5 §:ssä määritellyn esinevahingon määrän laskemisesta. Korkein oikeus on vahingonkorvauksen määräämistä koskevassa julkaistussa ratkaisussaan KKO 2022:18 lausunut vahingon määrän arvioimisen lähtökohdista muun muassa, että korvausta vaativan tulee näyttää toteen korvauksen edellytykset, kuten vahingon aiheutuminen. Vahingonkorvausoikeuden yleisten periaatteiden mukaan vahingonkorvauksen tulee olla täysi korvaus niin, että vahingon aiheuttajan on korvattava vahinkoa kärsineelle vahingosta aiheutunut menetys koko-naisuudessaan. Vahinko on korvattava siltä osin kuin se on tarpeen vahinkoa kärsineen saattamiseksi samaan asemaan, jossa tämä oli ennen vahinkotapatumaa. Korkeimman oikeuden mukaan korvauksen ei tule kuitenkaan johtaa siihen, että vahinkoa kärsinyt saa etua ja päätyy parempaan asemaan kuin ilman aiheutunutta vahinkoa. Vahinkoa kärsineelle mahdollisesti tullut varallisuuden lisäys tai aiheutunut säästö on otettava huomioon vähennyksenä täyden korvauksen määrää laskettaessa.
FINE toteaa, että nyt käsillä olevassa tapauksessa on riidatonta, että asiakkaan asunnon kylpyhuoneen seitsemälle laatalle on aiheutunut vahinkoa X Oy:n toiminnan seurauksena. Asiassa sekä vahingonkärsijä että vakuutusyhtiö ovat esittäneet arvionsa vahingon korjauskustannuksista. FINE ratkaisee sille tehdyt valitukset osapuolten esittämän asiakirjanäytön perusteella.
Vahingonkärsineen mukaan koko kylpyhuoneen korjaus maksaisi noin 25.000–30.000 euroa. Vakuutusyhtiön mukaan kyseisiä laattoja ei ole enää saatavilla, eikä kipsilevystä voida irrottaa laattoja rikkomatta kylpyhuoneen vedeneritystä, joten vakuutusyhtiö on pyytänyt laskennallista korjauskustannusarvioita laattojen purusta ja uusimisesta, mikäli kyseinen toimenpide olisi mahdollista suorittaa. Arvion mukaan korjauskustannukset olisivat tuolloin 1.300 euroa.
FINEllä käytettävissä olevan selvityksen mukaan asiassa on pyydetty lausuntoa laskennallisista korjauskuluista Y Oy:ltä. Arvion mukaan korjauskustannukset ainoastaan murtuneiden laattojen vaihdolle olisivat olleet 1.300 euroa. Z Oy:n laatiman vahinkotarkastusraportin mukaan laatoille aiheutunut vahinko on lähinnä kosmeettinen, eivätkä halkeamat estä kylpyhuoneen käyttöä. Osa kylpyhuoneen laatoista oli lisäksi ollut haljenneita jo ennen vahinkotapahtumaa ja kylpyhuonetta oli siitä huolimatta voitu käyttää normaalisti.
FINElle toimitetun selvityksen mukaan asiakkaan asunnon kylpyhuone oli uusittu vuonna 2007, eli märkätila oli vahinkohetkellä noin 15 vuotta vanha. Tavanomaisesti märkätilojen teknisenä käyttöikänä voidaan pitää noin 30 vuotta. Käytettävissä olevan selvityksen mukaan tilat ovat olleet vahingon aiheutuessa käyttökunnossa.
Esitetyn selvityksen pohjalta FINE katsoo, että tapauksessa ei vakuutuksenottajan aiheuttamien vaurioiden vuoksi sinänsä ole tarpeen purkaa tai uusia laajalti vahinkokohteen koko kylpyhuoneen lattia- ja seinärakenteita. Käytettävissään olevan selvityksen perusteella FINE arvioi, että mikäli koko kylpyhuone uusittaisiin asiakkaan esittämällä tavalla, kohteessa suoritettaisiin sellaisia olennaisia kylpyhuoneen tasoa parantavia töitä lähtötasoonsa nähden, joilla vahinkoa kärsinyt päätyisi parempaan asemaan kuin ilman aiheutunutta vahinkoa. Lisäksi asiassa tulee huomioida se seikka, että selvityksen mukaan osassa kylpyhuoneen laatoissa on ollut halkeamia jo ennen nyt käsiteltävää vahinkoa.
FINE toteaa, että korvausvelvollisuus koskee lähtökohtaisesti sitä omaisuutta, jolle vahinkoa on konkreettisesti aiheutunut. Tässä tapauksessa ainoastaan vaurioituneita seitsemää laattaa ei kuitenkaan selvityksen mukaan voida vaihtaa. Tämän vuoksi korvattavan vahingon määrä joudutaan arvioimaan suhteellisena osuutena niistä kustannuksista, joilla vahinkoa kärsinyt saatettaisiin siihen asemaan, jossa hän oli ennen vahinkoa.
Muun selvityksen puuttuessa FINE katsoo, että tässä tapauksessa on perusteltua korvata laskennalliset korjauskustannukset sen seinän osan alalta, jossa haljenneet laatat sijaitsevat. Arvioinnissa merkityksellistä on FINEn käsityksen mukaan se, että näin korjattava alue rajautuisi ns. luonnolliseen rajaan asti eli yhteen seinään. FINE katsoo, ettei se kuitenkaan voi käytettävissään olevan selvityksen perusteella ottaa kantaa X Oy:n vastuuvakuutuksesta suoritettavan korvauksen euromäärään. FINE suosittaa, että vakuutusyhtiö käsittelee asian uudelleen ja arvioi korvauksen sen laskennallisen kustannuksen mukaan, mitä kylpyhuoneen yhden seinän uusiminen maksaisi ja harkitsee sen perusteella, onko lisäkorvausta vielä maksettava.
Asiakas on katsonut myös, että vahingon johdosta asunnon arvo on alentunut. Tältä osin FINE viittaa vahingonkorvausoikeudellisiin periaatteisiin, joiden mukaan vahingonkärsijän on osoitettava hänelle aiheutuneen vahingon määrä. FINEn vastaanottamista asiakirjoista ei selviä, että asunnon arvo olisi laatoille aiheutuneen vahingon johdosta todellisuudessa alentunut.
Lopputulos
FINE suosittaa, että vakuutusyhtiö käsittelee asian uudelleen ja arvioi korvauksen sen laskennallisen kustannuksen mukaan, mitä kylpyhuoneen yhden seinän uusiminen maksaisi.
FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Jaostopäällikkö Hanén
Esittelijä Hyytiäinen