Tapahtumatiedot

Asiakas ilmoitti vakuutusyhtiölle 29.12.2021 samana päivänä sattuneesta putkiston vuotovahingosta. Asiakas kertoi, että katosta oli tullut vettä kaatamalla. Pääsulku oli tällöin suljettu ja irtovedet oli saatu itse kuivattua. Asiakas itse oli matkoilla, ja vahingon oli havainnut hänen paikalla ollut entinen miesystävänsä.

Vahinkokartoitusyritys X Oy kävi asentamassa JVT-kuivauksen kohteeseen 29.12.2021 ja niin ikään X Oy:n toimesta suoritettiin vahinkokartoitus vahingon syyn selvittämiseksi 31.12.2021.

Vahinkotarkastuksesta laaditun raportin mukaan vahingon oli aiheuttanut pyykinpesukoneen kuparisen käyttövesiputken jäätyminen ja halkeaminen takkahuoneen alas lasketun katon sisällä. Putkesta vuotanut vesi vaurioitti raportin mukaan irtaimistoa sekä takkahuoneen, kylpyhuoneen, käytävän, keittiön ja autotallin rakenteita.

Vakuutusyhtiö teki asiassa 4.1.2022 kielteisen korvauspäätöksen. Päätöksessään yhtiö totesi, että 1.1.2021 voimaan tulleiden, asiaan sovellettavien vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu pakkasesta, hallasta, jäästä, jäätymisestä, kuumuudesta, kondenssivedestä, sateesta, kuivuudesta, routimisesta, maan painumisesta tai maan liikkumisesta. Yhtiö totesi, että koska vahingon on aiheuttanut jäätyminen, vahinkoa ei voida korvata asiakkaan vakuutuksen perusteella.

Asiakas haki päätökseen muutosta yhtiöstä. Hän kertoi korvauspäätöksen saatuaan kysyneensä puhelimitse vakuutusyhtiöstä, milloin jäätymistä koskeva rajoitusehto on tullut voimaan, koska hän ei tiennyt sellaisen olemassaolosta. Yhtiöstä kerrottiin asiakkaalle, että kyseinen ehto oli tullut voimaan tammikuussa 2021. Hän kävi tarkastamassa asian vakuutusyhtiön verkkosivujen viestipalvelusta, josta hän löysi uudet 1.1.2021 voimaan astuneet ehdot uuden vakuutuskirjan liitteenä. Asiakkaan mukaan 1.6.2021 päivätty tiedote muuttuneista vakuutusehdoista oli tullut vakuutusyhtiön verkkosivujen viestipalveluun 10.4.2021. Tiedotteessa kerrottiin ensin, että vakuutus oli uudistettu seuraavaksi vakuutuskaudeksi, jonka jälkeen oli listattu muutoksia vakuutusmaksuihin. Kyseistä kohtaa seurasivat kappaleet ”Näin hoidat vakuutus- ja vahinkoasioitasi”, ”Muuta huomioitavaa”, ”Järjestö- ja muut edut”, ”Korjaus vuoden 2019 asiakastiedotteeseen”, ”Vakuutuksenottajan oikeuksia ja velvollisuuksia” sekä ”Tallennamme puheluita”. Asiakas kertoi huomanneensa vasta kirjeen viimeisellä sivulla kohdassa ”Liite” maininnan ehtomuutoksista. Kyseisessä ”Muutoksia vakuutusehtoihin” -otsikkoisessa liitteessä oli kolmella sivulla lueteltu vakuutusehtoihin tehtyjä muutoksia. Asiakkaan näkemyksen mukaan ehtomuutokset olisi pitänyt esittää heti ensimmäisellä sivulla hintamuutosten kanssa.

Asiakas vetosi lisäksi siihen, että hän on aina huolellisesti hoitanut kiinteistöä ja esimerkiksi se tila, jossa vahinko tapahtui, on kauttaaltaan remontoitu maaliskuussa 2020 putket mukaan lukien. Asiakkaan mukaan vakuutustarkastajakin oli ihmetellyt, miten putki on voinut jäätyä, koska tila oli eristetty hyvän rakennustavan mukaisesti, eikä se ollut jäätynyt edellisenäkään talvena 2020–2021, jolloin oli ollut pakkasta 20–30 astetta. Näin ollen asiakkaan mukaan ei ollut minkäänlaista viitettä siitä, että putki olisi voinut näin jäätyä. Seinä- ja kattorakenteissa/eristeissä ei ollut minkäänlaisia rakenteellisia puutteita, vaan tapahtuma on ollut täysin ennalta arvaamaton ja äkillinen. Asiakkaan mukaan putken hajoamisviikolla oli pakkasta 12–17 astetta.

Asiakas jatkoi, että vahinkovakuutuksen vakuutusehtojen muuttaminen vakuutuskauden vaihtuessa edellyttää vakuutussopimuslain mukaan sitä, että vakuutusehdoissa on yksilöity peruste, jolla ehtoja voidaan muuttaa. Lisäksi vakuutusehtoihin voidaan tehdä vähäisiä muutoksia, joilla ei ole vaikutusta vakuutusturvan keskeiseen sisältöön. Vakuutusyhtiö ei asiakkaan mukaan ollut väittänyt eikä asiakirjoista muutenkaan ilmene, että vakuutusehdon muuttaminen olisi perustunut johonkin vakuutusehdoissa yksilöityyn perusteeseen. Lisäksi asiakas vetosi vakuutussopimuslain 5, 6 ja 9 §:ien säännöksiin.

Vakuutusyhtiö käsitteli asian uudelleen ja antoi uuden kielteisen korvauspäätöksen 27.6.2022. Yhtiö totesi, että vakuutussopimuslain 19 §:n ja vakuutuksen yleisten sopimusehtojen kohdan 16.2 mukaisesti sillä on oikeus vakuutusehdoissa yksilöidyllä perusteella tehtyjen muutosten lisäksi tehdä vakuutusehtoihin vähäisiä muutoksia, joilla ei ole vaikutusta vakuutussopimuksen keskeiseen sisältöön. Jos yhtiö tekee vakuutussopimukseen edellä kuvattuja muutoksia, se lähettää vakuutusmaksua koskevan laskun yhteydessä vakuutuksenottajalle ilmoituksen siitä, miten vakuutusmaksu tai muut sopimusehdot muuttuvat. Ilmoituksessa mainitaan, että vakuutuksenottajalla on oikeus irtisanoa vakuutus. Muutos tulee voimaan sen vakuutuskauden alusta lukien, joka ensiksi seuraa kuukauden kuluttua ilmoituksen lähettämisestä. Kyse on tässä ollut yhtiön tulkinnan mukaan vähäisestä ehtomuutoksesta.

Yhtiö jatkoi, että asiakastiedote muuttuneista ehdoista oli mennyt vakuutusyhtiön verkkosivujen viestipalveluun 10.4.2021, ja ehtomuutos oli tullut sovellettavaksi asiakkaan vakuutukseen vakuutuskauden vaihtuessa 1.6.2021. Asiakkaalle oli ilmoitettu ehtomuutoksista viimeistään kuukausi ennen vakuutuskauden alkua. Ehtomuutokset oli merkitty selkeästi asiakastiedotteen liitteeksi, ja muuttuneet kohdat oli eritelty lihavoidulla tekstillä. Asiakastiedotteessa oli kerrottu myös vakuutuksenottajan oikeudesta irtisanoa vakuutus.

Asiakkaan valitus

Valituksessaan asiakas viittaa aiempaan vakuutusyhtiölle toimittamaansa muutoshakemukseen.

Jäätymistä koskevan ehtomuutoksen merkitystä arvioitaessa on otettava huomioon, että Suomessa on melkein puolet vuodesta pakkasta, mikä tukee asiakkaan näkemystä siitä, että kyseessä ei ole ainoastaan vähäinen ehtomuutos. Vesivahingot ovat palovahinkojen kanssa merkittävimpiä vahinkotapahtumia, joiden varalle vakuutuksia hankitaan, joten tällaisesta ehtomuutoksesta olisi pitänyt tiedottaa paljon selkeämmin. Asiakas ei ole tyytyväinen yhtiön tapaan ilmoittaa ehtomuutoksista vasta tiedotteen lopussa tyhjän sivun jälkeen alkavassa liitteessä.

Asiakas katsoo, että asiassa pitäisi soveltaa edellisiä, 1.5.2019 voimaan tulleita vakuutusehtoja, joissa jäätymisrajoitusta ei ole. Yhtiön vastineissaan vetoamien vähitellen tapahtuvia ilmiöitä koskevan ehtokohdan osalta asiakas toteaa, ettei se sovellu tähän tapaukseen, koska asiassa ei ole kyse mistään sellaisesta ilmiöstä, joka on mainittu kyseisessä ehtokohdassa. Myöskään yhtiön vetoama rakennusvirheitä koskeva ehtokohta ei tapaukseen sovellu, sillä X Oy:n tarkastusraportista ei käy ilmi, että kyseessä olisi ollut rakennusvirhe. Vahinkokartoittaja oli kertonut paikan päällä, että kaikki vaadittavat eristeet ovat olleet asennettuna määräysten mukaisesti ja niitä on ollut riittävästi, mikä käy ilmi myös raportista. Asiakas kertoo lisäksi, että rikkoutunut putki oli alle kaksi vuotta vanha ja että lämmitys on ollut talossa yli 20 astetta koko talven, joten vahinko on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton. Asiakas ei hyväksy yhtiön näkemystä siitä, vahinkoa ei edellä mainittujen rajoitusten perusteella olisi korvattu myöskään aiempien vakuutusehtojen voimassa ollessa.

Lisäksi asiakas kiistää yhtiön väitteen siitä, että asiakkaan puolelta vahinkotarkastuksessa mukana ollut henkilö olisi tehnyt kartoitushetkellä tai sitä ennen purkutöitä kohteessa. Kyseinen henkilö oli ainoastaan sulkenut pääsulun ja yrittänyt kuivata vettä lattialta. Tältä osin asiakas viittaa lisäksi kartoitusraportin mainintaan, jonka mukaan ”Takkahuoneesta alaslaskettu katto, putkieristeet, lämmöneristeet purettu kartoitushetkellä”.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö katsoo jäätymistä koskevan rajoitusehdon lisäämisessä olevan kysymys vähäisestä ehtomuutoksesta. Yhtiö vetoaa vakuutussopimuslain 19 §:ään ja yleisten sopimusehtojen kohtaan F16.2, joiden mukaisesti yhtiöllä on oikeus vakuutusehdoilla yksilöidyllä perusteella tehtyjen muutosten lisäksi oikeus tehdä vakuutusehtoihin vähäisiä muutoksia, joilla ei ole vaikutusta vakuutussopimuksen keskeiseen sisältöön. Jos yhtiö tekee vakuutussopimukseen edellä kuvattuja muutoksia, se lähettää vakuutusmaksua koskevan laskun yhteydessä vakuutuksenottajalle ilmoituksen siitä, miten vakuutusmaksu tai muut sopimusehdot muuttuvat. Ilmoituksessa mainitaan, että vakuutuksenottajalla on oikeus irtisanoa vakuutus. Muutos tulee voimaan sen vakuutuskauden alusta lukien, joka ensiksi seuraa kuukauden kuluttua ilmoituksen lähettämistä.

Vakuutusyhtiö kertoo, että vakuutuksenottajalle on toimitettu yhtiön verkkosivujen viestipalveluun 10.4.2021 asiakastiedote ehtomuutoksista, jotka tulevat voimaan vakuutuskauden alussa. Vakuutuksenottajan kotivakuutuksen vakuutuskausi vaihtui 1.6.2021, jolloin uudet vakuutusehdot tulivat sovellettaviksi. Ehtomuutoksesta on yhtiön mukaan tiedotettu ajallisesti asianmukaisesti, yli kuukautta ennen ehtomuutoksen voimaantuloa. Asiakastiedotteen alussa ilmaistaan, että ”Kerromme tässä tiedotteessa vakuutusmaksujen ja -ehtojen muutoksista sekä palveluistamme”. Liitteessä ”Muutoksia vakuutusehtoihin” ehtomuutokset on merkitty selkeästi lihavoidulla tekstillä. Muutetut ehtokohdat on myös yhtiön mukaan yksilöity, joten asiakas on voinut halutessaan verrata ehtokohtia vanhoihin ehtoihin. Tiedottaminen muutoksesta on ollut yhtiön mukaan asianmukaista. Asiakastiedotteessa on myös maininta vakuutuksenottajan oikeudesta irtisanoa vakuutus.

Arvioitaessa uuden ehdon merkitystä vakuutussopimuksen keskeiseen sisältöön on otettava huomioon se, miten jo ennen muutosta voimassa olleet vakuutusehdot ovat määrittäneet taikka rajoittaneet vakuutuksen korvauspiiriä. Myöskään ennen 1.1.2021 voimaantulleita vakuutusehtoja vakuutuksesta ei ole korvattu vähitellen tapahtuvasta tai rakennusvirheestä aiheutuvia vahinkoja ehtokohtien F21.2.3 ja F21.2.2 perusteella. Yhtiö katsoo jäätymisessä, jonka syyksi ei ole osoitettu jotain äkillistä ja ennalta arvaamatonta tapahtumaa, olevan kyse vähitellen aiheutuvasta vahingosta. Rakennusvirheen asiassa osoittaa puolestaan se, että normaalissa huonelämpötilassa olevat putket eivät jäädy ilman, että jäätymisen taustalla on rakennusvirheestä aiheutuva tapahtuma. Yhtiön näkemyksen mukaan nyt käsillä olevan kaltaisia jäätymisvahinkoja ei siten ole korvattu myöskään ennen ehtomuutosta, jolla on tarkennettu korvauksen ulkopuolelle rajattuja vähitellen tapahtuvia ilmiöitä. Samoin yhtiö katsoo, että asiassa ei ole kyse äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttamasta vahingosta.

Asiakkaan vahinkokartoitustilanteesta esille tuomien seikkojen osalta yhtiö toteaa pyytäneensä vahinkokartoituksen tehneeltä kartoittajalta selvityksen takkahuoneen katon ja putkieristeiden purkamisesta kartoituksen yhteydessä. Kartoittajan huhtikuussa 2023 sähköpostitse antaman selvityksen mukaan tarkastusraportissa näkyvät sisäkaton purkutyöt olivat olleet tehtyinä kartoitushetkellä 31.12.2021 asiakkaan tai paikalla asiakkaan puolesta olleen henkilön toimesta. Rakennetta koskevat maininnat raportissa perustuvat kohteessa tehtyihin mittauksiin ja paikalla olleen henkilön kertomukseen rakenteista. Kartoittajan mukaan vahinkokartoituksen yhteydessä hän mahdollisesti oli poistanut putkieristettä putken ympäriltä vuotokohdan molemmin puolin, yhteensä noin 20–30 senttimetrin matkalta, ja lisäksi hän oli tehnyt lattian eristetilaan mittareikiä paikalla olleen henkilön suostumuksella. Muita purkutoimenpiteitä hän ei ollut tehnyt vahinkokartoituksen yhteydessä eikä sitä ennen tai sen jälkeen. Kartoittaja viittasi näkemyksensä tueksi kohteesta tekemäänsä raporttiin.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on ensisijaisesti kysymys siitä, onko vakuutusyhtiön 1.1.2021 voimaan tulleiden vakuutusehtojen ehtokohtaan F21.2.4 tehtyä muutosta pidettävä vakuutussopimuslain 19 §:ssä tarkoitettuna vähäisenä muutoksena. Lisäksi kyse on vahinkotapahtuman äkillisyydestä ja ennalta arvaamattomuudesta sekä vähitellen tapahtuvia ilmiöitä ja rakennusvirhettä koskevien rajoitusehtojen soveltumisesta tapaukseen.                     

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslaki

19 § Jatkuvan vahinkovakuutuksen sopimusehtojen muuttaminen vakuutuskauden vaihtuessa

Jatkuvan vahinkovakuutuksen vakuutusehdoissa voidaan määrätä, että vakuutuksenantajalla on oikeus muuttaa vakuutusehdoissa yksilöidyllä perusteella vakuutusmaksua ja muita sopimusehtoja. Vakuutuksenantajalla on lisäksi oikeus tehdä vakuutusehtoihin vähäisiä muutoksia, joilla ei ole vaikutusta vakuutussopimuksen keskeiseen sisältöön.

Vakuutuksenantajan on lähetettävä vakuutusmaksua koskevan laskun yhteydessä vakuutuksenottajalle ilmoitus siitä, miten vakuutusmaksu tai muut sopimusehdot muuttuvat. Ilmoituksessa on mainittava, että vakuutuksenottajalla on oikeus irtisanoa vakuutus. Muutos tulee voimaan sen vakuutuskauden alusta lukien, joka ensiksi seuraa kuukauden kuluttua siitä, kun vakuutuksenantaja on lähettänyt vakuutuksenottajalle tämän momentin mukaisen ilmoituksen sopimusehtojen muuttumisesta.

Kotivakuutuksen vakuutusehdot, voimassa 1.5.2019 alkaen

Laajasta kotivakuutuksesta korvattavia vahinkoja koskevan ehtokohdan F21.1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka aiheutuu äkillisestä, ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

Ehtokohdan F21.2.2 mukaan [vakuutuksesta ei korvata] vahinkoa, joka rakennukselle aiheutuu suunnittelu-, perustus-, rakennus-, työ-, asennus- tai käyttövirheen vuoksi tai valmistus- tai aineviasta tai huollon ja kunnossapidon laiminlyönnistä.

Ehtokohdan F21.2.3 mukaan [vakuutuksesta ei korvata] vahinkoa, joka irtaimistolle tai itse rakennukselle aiheutuu kulumisesta, ruostumisesta, syöpymisestä, pilaantumisesta, sienettymisestä, lahoamisesta, aineen väsymisestä tai vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä ellei tämä välittömästi johdu vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

Ehtokohdan F21.2.3 mukaan [vakuutuksesta ei korvata] vahinkoa, joka aiheutuu pakkasesta (hallasta), sateesta, kuivuudesta, routimisesta, maan painumisesta tai maan liikkumisesta.

Vakuutussopimukseen sovellettavat yleiset sopimusehdot, voimassa 1.5.2019 alkaen

Ehtokohdan F16.2 (Vahinkovakuutuksen sopimusehtojen muuttaminen vakuutuskauden vaihtuessa) alakohdan A. (Ilmoitusmenettely) mukaan [vakuutusyhtiöllä] on oikeus vakuutuskauden vaihtuessa muuttaa vakuutusehtoja, maksua sekä muita sopimusehtoja, kun perusteena on
- uusi tai muuttunut lainsäädäntö tai viranomaisen määräys
- oikeuskäytännön muuttuminen
- ennalta arvaamaton olosuhteiden muutos (esim. kansainvälinen kriisi, poikkeuksellinen
- luonnontapahtuma, suuronnettomuus)
- vakuutukseen vaikuttavan, vakuutuskirjassa tai vakuutusehdoissa mainitun indeksin muutos
- vakuutusten korvausmenon muutos
- vakuutusten hoitokulujen muutos
- yleisen kustannustason muutos
- vakuutetun rakennuksen ikä
- vakuutuksenottajan asuinpaikka
- bonuksellisten venevakuutusten bonus (ks. F41.2 tai Y42.2)
- muutos metsäkeskuksen mukaisten metsäalueiden maksuluokissa
- asiakasedut; niiden edellytykset määräytyvät etusopimuksen sääntöjen mukaisesti. Etujen muuttuminen tai päättyminen vaikuttaa yksittäisiin vakuutuksiin.

[Vakuutusyhtiöllä] on lisäksi oikeus tehdä vakuutusehtoihin vähäisiä muutoksia, joilla ei ole vaikutusta vakuutussopimuksen keskeiseen sisältöön.

Jos [vakuutusyhtiö] tekee vakuutussopimukseen edellä kuvattuja muutoksia, [vakuutusyhtiö] lähettää vakuutusmaksua koskevan laskun yhteydessä vakuutuksenottajalle ilmoituksen siitä, miten vakuutusmaksu tai muut sopimus ehdot muuttuvat. Ilmoituksessa mainitaan, että vakuutuksenottajalla on oikeus irtisanoa vakuutus. Muutos tulee voimaan sen vakuutuskauden alusta lukien, joka ensiksi seuraa kuukauden kuluttua ilmoituksen lähettämisestä.

Kotivakuutuksen vakuutusehdot, voimassa 1.1.2021 alkaen

Kohdan F21.2.4 mukaan vahinkoa, joka aiheutuu pakkasesta, hallasta, jäästä, jäätymisestä, kuumuudesta, kondenssivedestä, sateesta, kuivuudesta, routimisesta, maan painumisesta tai maan liikkumisesta.

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta toteaa, että putken rikkoutumisesta aiheutuvia vuotovahinkoja on lautakunnan vakiintuneen käytännön mukaan pidetty lähtökohtaisesti laajasta kotivakuutuksesta korvattavina äkillisinä ja ennalta arvaamattomia tapahtumina. Myös jäätymisestä seuranneesta rikkoutumisesta aiheutuvat vuodot kuuluvat tämän pääsäännön piiriin. Evätäkseen korvauksen vakuutusyhtiön on osoitettava, että tapaukseen soveltuu jokin vakuutusehtoihin sisältyvä rajoitusehto tai että vahinkoa ei poikkeuksellisesti voisi katsoa äkilliseksi ja ennalta arvaamattomaksi tapahtumaksi.

Vuotovahingon syyn osalta lautakunta viittaa kartoitusraportin putken jäätymistä koskevaan nimenomaiseen kannanottoon sekä raporttiin sisältyvään valokuvaan, joka vahvistaa putken rikkoutumisen vaikuttavan tyypilliseltä jäätymisen aiheuttamalta vahingolta. Näillä perusteilla ja muun selvityksen puuttuessa lautakunta katsoo, että syynä putken rikkoutumiseen on tässä pidettävä sen jäätymistä, vaikka putken sijainti lämpimän huonetilan alaslasketussa katossa ei olekaan tyypillinen puheena olevan kaltaisille vahingoille.

Tässä tapauksessa yhtiö on ensisijaisesti vedonnut vahinkohetkellä voimassa olleisiin vakuutusehtoihin sisältyneeseen jäätymisestä aiheutuvia vahinkoja koskevaan rajoitusehtoon. Asiakas on ehdon soveltumisen kiistänyt katsoen, että vakuutussopimuksen alkamisen jälkeen tapahtuneessa rajoitusehdon muuttamisessa ei ole kysymys vakuutussopimuslain 19 §:n tarkoittamasta vähäisestä muutoksesta. Yhtiön näkemyksen mukaan kyse puolestaan on vähäisestä muutoksesta, etenkin huomioiden rakennusvirhettä ja vähitellen aiheutuvia vahinkoja koskevat rajoitukset, jotka ovat olleet ehdoissa jo ennen niiden muuttamista ja joista jälkimmäistä maininta jäätymisestä tarkentaa.

Huomioiden edellä vuotovahinkojen korvattavuudesta yleisesti todettu lautakunta katsoo, että ilman nimenomaista jäätymisen aiheuttamia vahinkoja koskevaa rajoitusehtoa jäätyneen putken rikkoutumisesta aiheutuvat vuotovahingot lähtökohtaisesti kuuluvat asiakkaalla olevan laajan kotivakuutuksen korvauspiiriin. Muiden rajoitusehtojen soveltumisesta tilanteeseen lausutaan alempana erikseen.

Yhtiön ehtomuutoksen yhteydessä noudattamaan menettelyn liittyen lautakunta toteaa, että asiakkaalle lähetettyyn asiakastiedotteeseen tutustamalla ilmenee, millä tavoin puheena olevaa ehtokohtaa on muutettu. Tältä osin lautakunta katsoo yhtiön menettelyn olevan vakuutussopimuslain vaatimusten mukaista.

Ehtomuutoksen vähäisyyttä arvioitaessa lautakunta katsoo vuotovahinkojen korvauspiirin kuuluvan kotivakuutuksen keskeiseen sisältöön. Lisäksi lautakunta toteaa olevan yleisesti tiedossa, että putkien jäätymisen seurauksena aiheutuu vuosittain huomattava määrä vuotovahinkoja, mikä osaltaan korostaa näiden vahinkojen korvattavuuden merkitystä asiakkaiden kannalta. Nämä seikat huomioiden lautakunta katsoo, että putken jäätymisen seurauksena aiheutuvien vuotovahinkojen rajaamisessa kokonaan vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle ei ole kysymys vakuutussopimuslain tarkoittamasta sellaisesta vähäisestä ehtomuutoksesta, jolla ei ole vaikutusta vakuutussopimuksen keskeiseen sisältöön. Kyseinen ehtomuutos ei siten ole ollut tehtävissä yleisissä sopimusehdoissa mainittua ilmoitusmenettelyä käyttäen ja sopimusta irtisanomatta, ja näin ollen lautakunta katsoo asiakkaan sopimuksen olevan voimassa ilman jäätymisen aiheuttamia vahinkoja koskevaa rajoitusta.

Yhtiön vetoamien vähitellen ja rakennusvirheen vuoksi aiheutuvia vahinkoja koskevien rajoitusehtojen osalta lautakunta toteaa näyttötaakan rajoitusehtojen soveltumisesta tapaukseen olevan niihin vetoavalla yhtiöllä.

Vähitellen aiheutuvia vahinkoja koskevan rajoitusehdon mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka irtaimistolle tai itse rakennukselle aiheutuu kulumisesta, ruostumisesta, syöpymisestä, pilaantumisesta, sienettymisestä, lahoamisesta, aineen väsymisestä tai vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä, ellei tämä välittömästi johdu vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Lautakunta toteaa, ettei jäätymistä ole mainittu ehtokohdassa eikä jäätymisessä myöskään ole kyse ehdon tarkoittamasta siinä mainittuja ilmiöitä vastaavasta vähitellen aiheutuvasta ilmiöstä. Tällä perusteella, ja myös vuotovahinkojen äkillisyyttä ja ennalta arvaamattomuutta koskevaan pääsääntöön viitaten, lautakunta katsoo, ettei yhtiö voi tässä kyseiseen rajoitusehtoon vedota.

Rakennusvirhettä koskevan rajoitusehdon osalta lautakunta toteaa osapuolten esittämän selvityksen perusteella jäävän epäselväksi, kuka on takkahuoneen kattoa koskevat purkutyöt tehnyt. Samoin epäselväksi jää, mistä syystä putken oletettu jäätyminen on tapahtunut. Lautakunta korostaa, ettei rajoitusehdon soveltamisen osalta riittävää ole yhtiön esittämä perustelu, että jäätyminen itsessään osoittaisi tässä rakenteen virheellisyyden ja siten rakennusvirhettä koskevan rajoituksen soveltumisen tapaukseen. Lautakunta toteaa, ettei asiassa esitettyyn selvitykseen lainkaan sisälly selvitystä siitä, minkä konkreettisen rakennusvirheen kohteessa katsotaan olevan. Näin ollen lautakunta katsoo myös tämän rajoitusehdon osalta, ettei yhtiö voi evätä korvausta rajoitukseen perustuen.

Yhteenvetona Vakuutuslautakunta toteaa, ettei jäätymisen aiheuttamia vahinkoja koskeva rajoitusehto ole tullut osaksi asiakkaan vakuutussopimusta eikä yhtiö voi evätä vuotovahingon perusteella maksettavaa korvausta myöskään muilla esittämillään perusteilla.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaaman vuotovahingon kotivakuutuksesta sekä maksamaan asiakkaalle vakuutusehtojen mukaisen korvauksen laillisine viivästyskorkoineen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Korpelainen

Jäsenet:
Kankkunen
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho