Tapahtumatiedot
Asiakkaan paritalossa kodinhoitohuoneen ja saunan väliseinän sisältä oli huomattu vuotavan vettä lattialle oven karmin alta. Vuoto paikallistui väliseinän sisään asennettuun pyykinpesukoneen tulovesiputken hanakulmaan. Vuoto oli loppunut, kun hanakulman sulkukappale oli vaihdettu. Sulkukappaleessa ei havaittu vahinkokartoituksessa silmämääräisesti vaurioita. Vuotovedet olivat päässeet hanakulman ja seinälaatan välistä seinän sisään.
Vakuutusyhtiö antoi asiakkaan omaisuusvakuutuksesta 7.11. ja 9.11.2022 kielteiset korvauspäätökset. Vakuutusyhtiö vetosi Suomen rakentamismääräyskokoelman osaan D1 (2007), jonka mukaan rakennukseen asennettava vesijohto ja siihen liitetyt laitteet on sijoitettava siten, että mahdollinen vesivuoto voidaan havaita luotettavasti ja ajoissa, ja vesijohto voidaan helposti tarkastaa ja korjata. Lisäksi rakentamismääräyskokoelman osan D1 mukaan vesivuotojen havaitsemiseksi käytetään rakenteellisia ratkaisuja, joissa vuotovesi ohjautuu näkyville.
Vakuutusyhtiö vetosi myös RT-kortin RT 84-10759 mukaiseen ohjeeseen hanakulmarasian asianmukaisesta asennustavasta. Ohjeen mukaan vesijohdot suositellaan asennettavaksi pinta-asennuksena. Vesijohdon uppoasennus on suositeltavaa tehdä suojaputkeen ja hanakulmarasiaan. Hanakulmarasiasta vuotavan veden tulisi mennä joko suojaputkeen tai virrata hanakulmarasiasta ulos seinän ulkopinnalle.
Vakuutusyhtiö katsoi, että hanakulman asennus ei ollut Suomen rakentamismääräyskokoelman eikä RT-kortin mukainen, koska vuotovesi valui väliseinän sisälle eikä sen ulkopinnalle, josta vuoto olisi ollut helposti havaittavissa. Vakuutusyhtiö totesi, että vahinko oli aiheutunut rakennusvirheestä. Rakennusvirheestä aiheutuvia vahinkoja ei voida pitää äkillisinä ja ennalta arvaamattomina. Lisäksi vakuutusehdoissa oli rajattu pois vakuutuksen korvauspiiristä vahingot, jotka aiheutuvat suunnittelu-, perustus- tai rakennusvirheen seurauksena.
Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta
Asiakas vaatii vakuutusyhtiötä korvaamaan korjauskulut. Tila on remontoitu vuonna 2010 rakennusliikkeen toimesta. Kohteessa oli rakennusvalvoja, joka hyväksyi rakennusliikkeen työn oikein tehdyksi. Kyseessä ei ole märkätila. Kodinhoitohuoneen lattiaan on tehty remontissa vedeneristys, joka on nostettu seinälle 15 senttimetriä rakennusohjeiden mukaan. Hanakulmarasia on asennettu RT-kortin 84-10759 mukaan. Ulkopuolinen rakennusvalvoja on todennut paikan päällä ollessaan työn oikein tehdyksi. RT-kortiston märkätiloja koskevat vaatimukset eivät koske kyseistä tilaa.
Vakuutusyhtiö viittaa aiemmissa päätöksissään mainittujen Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 ja RT-kortin RT 84-10759 lisäksi rakentamismääräyskokoelman osaan C2 vuodelta 1998 sekä Uponorin Uponor-PEX-käyttövesijärjestelmän käsikirjaan. Vakuutusyhtiö toteaa edelleen, että rakentamismääräykset ja -ohjeet edellyttävät vesikalusteiden kytkentäjohtojen asentamista seinärakenteeseen siten, että mahdollinen vesivuoto ei tunkeudu rakenteeseen ja että vuoto voidaan helposti havaita.
Vakuutusyhtiö viittaa Vakuutuslautakunnan antamaan ratkaisusuositukseen VKL 546/14. Ratkaisusuosituksessa todetaan, että oikein asennettu hanakulmarasia ohjaa sen sisällä vuotaneet vedet suojaputkeen tai seinäpinnan ulkopuolelle. Vakuutusyhtiö katsoo, että vuotovahingon syynä on rakennus- ja asennusvirhe hanakulmarasian asennustavassa levyseinärakenteeseen. Toteutustapa, jossa hanakulmarasian ja seinäpinnan välinen kohta oli jätetty tiivistämättä, on hyvän rakennustavan sekä rakentamismääräysten ja -ohjeiden vastainen.
Sopimusehdot ja rakentamismääräykset
Omaisuusvakuutuksen vakuutusehtojen, voimassa 1.1.2022 alkaen, kohdan Y21.1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka aiheutuu äkillisestä ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.
Vakuutusehtojen kohdan Y21.2.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka rakennukselle aiheutuu suunnittelu-, perustus-, rakennus-, työ-, asennus- tai käyttövirheen vuoksi tai valmistus- tai aineviasta tai huollon ja kunnossapidon laiminlyönnistä. Esimerkiksi, jos vesi on päässyt rakenteeseen lattiakaivon tai korokerenkaan epätiiviistä liitoksista tai läpiviennistä, vesi on läpäissyt vesieristeen tai vesieriste on puuttunut lattiakaivollisesta tilasta.
Suomen rakentamismääräyskokoelman osan C2 Kosteus (tullut voimaan 1.1.1999) kohdan 8.1.1 mukaan kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistot sekä ilmanvaihto-, lämmitys- ja jäähdytyslaitteistot niihin liittyvine laitteineen on suunniteltava, rakennettava ja varustettava siten, että mahdollinen vesivuoto voidaan havaita niin aikaisin, ettei se ehdi aiheuttaa laajaa vesi- tai kosteusvahinkoa. Putket, kanavat ja laitteet on sijoitettava, eristettävä tai varustettava siten, ettei vesi putkistoissa jäädy ja ettei putkien, kanavien tai laitteiden pinnoille tiivisty haitallisesti vettä tai tiivistyvä vesi on johdettavissa pois haittaa aiheuttamatta.
Kohdan 8.1.1.1 mukaan vesijohdot tulisi sijoittaa näkyville tai koteloon, josta vuodon sattuessa vesi ei pääse tunkeutumaan rakenteisiin vaan ohjataan sopivaan kohtaan vuodon havaitsemiseksi. Putket tulee olla helposti tarkastettavissa ja korjattavissa.
Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot (tullut voimaan 1.7.2007) kohdan 2.4.1 (Vesijohtojen sijoittaminen, Määräys) mukaan rakennukseen asennettava vesijohto ja siihen liitetyt laitteet on sijoitettava siten, että mahdollinen vesivuoto voidaan havaita luotettavasti ja ajoissa, ja vesijohto voidaan helposti tarkastaa ja korjata. Märkätilan lattiaan ei saa tehdä vesijohtojen läpivientejä.
Kohdan 2.4.1.1 (Ohje) mukaan vesijohto asennetaan esimerkiksi seuraavasti:
1) näkyville;
2) suojaputkeen siten, että johdon vaihtaminen on mahdollista;
[…]
5) vesikalusteiden kytkentäjohdot seinärakenteeseen siten, että mahdollinen vesivuoto ei tunkeudu rakenteeseen ja siten, että vuoto voidaan helposti havaita;
[…]
Ratkaisusuositus
Asiassa on kysymys siitä, oliko asiakkaan paritalossa tapahtunut vuotovahinko aiheutunut rakennusvirheestä. Kodinhoitohuoneessa sijaitsevan pyykinpesukoneen tulovesiputken hanakulman sulkukappaleessa tai sen liitoksessa oli ollut vuoto. Vuotovesi oli päässyt valumaan seinän sisään kastellen seinä- ja lattiarakenteita.
Vakuutusyhtiö on vedonnut muun muassa Suomen rakentamismääräyskokoelman osien C2 (1998) ja D1 (2007) määräyksiin ja ohjeisiin vesijohtojen sijoittamisesta. Asiakas on tuonut esiin, että asennustapa on ollut oikea, että kyseessä ei ole märkätila ja että remontti on ollut ammattimaisen rakennusliikkeen toteuttama ja valvojan hyväksymä.
Tarkastusraporttiin kirjattujen tietojen mukaan hanakulmarasia on ollut asennettuna siten, että hanakulman liitoksesta vuotanut vesi on päässyt valumaan hanakulman ja laatoitetun kipsilevyseinän välistä seinän sisäpuolelle.
FINE toteaa, että sekä rakentamismääräyskokoelman osan C2 kohdan 8.1.1 että osan D1 kohdan 2.4.1 mukaisia määräyksiä ja ohjeita sovelletaan myös muissa kuin märkätilojen putkiasennuksissa. Siten myös muissa kuin märkätiloissa on noudatettava rakennus- ja asennustapaa, joka edistää vuodon tulemista näkyville sen sijaan, että mahdollinen vuoto pääsee tunkeutumaan rakenteisiin. Kulloinenkin tarkempi hyvä asennustapa voi määräytyä esimerkiksi valmistajan ohjeiden mukaan. FINE toteaa lisäksi, että rakenteessa voi olla rakennusvirhe, vaikka se on rakentamisaikanaan hyväksytty rakennusvalvonnan tai muun valvojan toimesta.
FINE katsoo remontointivuonna 2010 hyvää rakennustapaa määrittäneiden ohjeiden ja määräysten edellyttäneen, että hanakulmarasia on asennettu siten, että hanakulmarasiasta käyttölaitteelle johtavan putkiston vuoto valuisi seinän ulkopuolelle. Koska rakenteiden kärsimä vuotovahinko on aiheutunut hanakulmarasian virheellisestä asennustavasta, vakuutusyhtiöllä on vakuutuksen rajoitusehtojen perusteella oikeus kieltäytyä korvaamasta vahinkoa.
Lopputulos
FINE ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.
FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Jaostopäällikkö Korpelainen
Esittelijä Salo