Tapahtumatiedot

Asiakas haki moottorikelkan kaskovakuutuksesta korvausta kelkalle 3.5.2022 aiheutuneista vaurioista, kun kelkka oli pudonnut moottorikelkkareitin pinnan läpi alla olleeseen tyhjään onkaloon ja osunut siellä olleisiin teräviin kiviin. Telastolle tullut isku oli katkaissut kokonaan telaston etuiskunvaimentimen ala-akselin ja osat olivat lennelleet onkalossa olleiden kivien koloihin, lumisohjoon ja virtaavaan vesinoroon.

Suomen Vahinkotarkastus SVT Oy:n 19.7.2022 tekemän vahinkotarkastuksen mukaan telaston etummaisen iskunvaimentimen alakiinnityskohta on rikkoontunut. Iskunvaimentimen alimmainen poikittaisakseli ja akselilla olevat holkit puuttuvat. Asiakkaalla ei ollut tarkastuksessa näyttää puuttuvia osia. Poikittaisakselin kiinnityskohdassa vasempaan liukurunkoon näkyy liukurungossa akselin kuluttama pyöreä jälki. Tällainen jälki tulee, kun akseli on löysällä ja pääsee ajaessa liikkumaan. Kulumisjälki ei ole tullut tässä vahingossa, vaan se on aikaisempaa vaurioita. Iskunvaimentimen ala-akselin katkeaminen voi olla seurausta löysällä olevasta akselista. Akseli on päässyt liikkumaan ja liikkumisen seurauksena on tullut väsymismurtuma ja akseli on katkennut. Akseli on voinut myös irrota, kun kiinnityspultti on irronnut. Törmäyksen voimasta ehyen akselin katkeaminen on harvinaista. Kokemuksien perusteella akseli voi vääntyä yhdestä törmäyksestä, mutta se ei katkea. Telastoon kohdistuvassa voimakkaassa iskussa tulee myös muita vaurioita, esimerkiksi liukurungot ja etu- ja takapukki vääntyvät. Samalla voi myös telatunneli vääntyä etu- ja takapukkien kiinnityskohdista. Tarkastettavassa kelkassa liukurungot ovat suorat. Kun telaston etuiskunvaimentimen alempi akseli on ollut poikki tai se on puuttunut ja asiakkaan kertoman mukaan kelkkaa on siirretty reitillä noin 70 kilometriä, on siirron seurauksena iskunvaimennin hangannut telamattoon aiheuttaen telamaton ja iskunvaimentimen vaurioitumisen. Yhdestä törmäyksestä ei iskunvaimennin ja telamatto vaurioidu tällä tavalla, vaan vauriot aiheutuneet pikkuhiljaa kulumalla.

Vakuutusyhtiö teki asiassa 15.8.2022 korvauspäätöksen, jossa yhtiö toteaa vahinkotarkastajan lausunnon perusteella, etteivät vauriot ole voineet syntyä yhden törmäyksen seurauksena vaan kyseessä on ajan saatossa tapahtunut kuluminen. Koska kolarivakuutuksesta korvataan vain vahinkoja, jotka tapahtuvat äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman seurauksena, ei vahinkoa voi korvata ajoneuvovakuutuksesta.

Asiakas oli tyytymätön korvauspäätökseen ja toimitti vakuutusyhtiölle oikaisupyynnön 7.9.2022, jossa toi esille akselin kuluttaman pyöreän jäljen tarkentaen akselin kiinnitystä ja sitä, että akseli on kiristetty iskunvaimentimen huollon jälkeen tiukasti molemmin puolin ja että löystyminen on lähes mahdotonta. Asiakas korosti, ettei telamatto ole hinatessa pyörinyt tai osunut maahan. Iskunvaimennin on ollut myös nostettuna ilmaan, ja se on näin ollen päässyt liikkumaan vain sivusuunnassa. Asiakkaan näkemyksen mukaan maton vauriot ovat ilmiselvästi aiheutuneet iskunvaimentimen ojentuessa akselin katkettua iskun aiheuttamana ja ajon jatkuessa, kunnes vaurion vuoksi on pysähdytty. Tilanteessa iskunvaimennin on hakannut telamaton liikkeen mukaisesti sivuille heitellen ennen pysähtymistä. 

SVT:n vahinkotarkastaja vastasi asiakkaan oikaisupyyntöön todeten, että moottorikelkan telasto yhdistyy runkoon etu- ja takapukin välityksellä. Telaston liikkeitä vaimennetaan iskunvaimentimilla, joita on kaksi kappaletta, etupukin yhteydessä ja takapukin yhteydessä. Kun telastoon kohdistuu isku, se nousee ylöspäin kohti runkoa ja iskunvaimennin vaimentaa iskua. Etupukin iskunvaimennin on kiinni yläpäästään etupukissa, alapäästään telaston liukukiskojen väliin kiinnitettävässä ala-akselissa. Asiakkaan esityksen mukaan akseli olisi läpipultti. Valmistajan kuvien mukaan kyseessä on akseli, joka lukitaan liukukiskoihin pulteilla molemmista päistä, ei pitkällä pultilla ja mutterilla. Läpipulttia käytetään takaiskunvaimentimen kiinnityksessä. Tarkastaja toteaa, ettei pysty kiistämään, etteikö tässä kelkassa olisi kuitenkin käytetty läpipulttia. Vaurion aiheutumisen syytä se ei kuitenkaan muuta. Asiakkaan esittämän mukaan liukukiskon reiän kuluma olisi aiheutunut oikeaan momenttiin eli kireyteen kiristetyn pultin tai mutterin aiheuttamana, kun akseli puristuu liukukiskojen väliin. Tarkastaja toteaa, ettei tämä pidä paikkaansa. Tällöin samanlainen painauma olisi tullut molempiin liukukiskoihin, koska puristus on molemmilla puolilla sama johtuen samasta momentista. 

Kuvissa liukukiskojen kiinnitysreikien, joihin kiinnitetään ala-akseli, vasemmalla puolella on suuri kuluma, oikealla puolella pieni painauma, jollainen voi tulla kiristyksen voimasta tai sitten siitä, että toisesta päästään irronnut ja sen jälkeen liikkumaan päässyt akseli on sen aiheuttanut. Asiakkaan mainitsemaa syvennystä ei ole toisella puolella, eikä sellaista ehjässä liukurungossa ole, vaan se on tullut kulumalla. Oikeanpuoleisessa kiinnitysreiässä ei ole minkäänlaista kulumaa pultin reiässä. Tämä kertoo pultin olleen kunnolla kiinni, eikä se ole päässyt liikkumaan reiässä. Vasemmanpuoleisessa reiässä puolestaan on selkeää kulumaa havaittavissa, mikä kertoo pultin olleen löysällä. Kun ajamista jatketaan pultin ollessa löysällä, hakkaavaa liikettä kohdistuu siihen. Hakkaava liike kuluttaa ensiksi pultin reikää ja pulttia, kunnes pultti ei enää tätä kestä ja katkeaa. Kyseessä on siten väsymismurtuma. Tämän jälkeen ala-akselin toinen pää on irti ja ala-akseli alkaa liikkua iskunvaimentimen mukana. Liike on niin voimakasta, että se katkaisee toisenkin puolen pultin hyvin pian. Kun iskunvaimentimen ala-akselin pultti on väsymismurtuman vuoksi katkennut, on iskunvaimennin päässyt painautumaan telamattoon kiinni. Telamatto on pyörinyt todella monta kertaa iskunvaimentimen osuessa siihen, mistä kertoo koko telamaton matkalla olevat vauriot. Asiakas kertoo, että kelkka jatkoi matkaa suoran iskun jälkeen, matkaa ei tosin kerrota tarkemmin. Lisäksi hän kertoo, että kelkka on hinattu vahinkopaikalta. Tämän perusteella kelkka on jatkanut matkaa vain hyvin lyhyen matkaa vahingon jälkeen. Nopeudeksi kerrotaan 45–60 km/h ja vaikka ei edes jarrutettaisi, kelkka ei kulje pitkää matkaa. Iskunvaimentimen vauriot eivät ole voineet tulla hinattaessa kelkkaa ahkiossa, koska vauhti on hidas, sillä asiakkaan kertoma mukaan 70 kilometrin matkaa on tehty kahtena päivänä. Hitaassa vauhdissa telaston liikekin on pienempää. Iskunvaimentimessa on todella paljon ylös-alas-liikkeestä aiheutuneita vaurioita, eivätkä ne ole voineet aiheutua asiakkaan kertomalla tavalla vahinkotilanteessa. Kuvassa iskunvaimentimessa näkyy vauriot ovat aiheutuneet pidemmällä aikavälillä sen hangatessa liukukiskoon. Vaurioita on lisäksi iskunvaimentimen säiliössä aivan ylhäällä, mikä kertoo telaston liikkuneen todella voimakkaasti ylöspäin. 

Tarkastaja toteaa yhteenvetona, että voimakaskaan törmäys telastoon ei katkaise kunnolla kiristettyjä ja ehjiä pultteja. Telaston kaikki vauriot ovat aiheutuneet löysällä olleen pultin vuoksi, joka väsymismurtuman heikentämänä on katkennut. Sen seurauksena etuiskunvaimentimen ala-akseli osineen on kadonnut sekä iskunvaimennin, liukurungot ja telamatto ovat vaurioituneet.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja hakee siihen muutosta. Asiakas kertoo ajaneensa tunturissa kelkkareitillä noin 60 km/h. Yöllä oli satanut lunta ja yhtäkkiä kelkan alta petti maa. Matka jatkui, koska kaikki tuntui normaalilta, seuraavassa notkelmassa töyssyissä kelkasta kuului erikoinen ääni ja asiakas pysähtyi. Lunta telastolta kaivaessa ilmeni, että alapää oli pettänyt kelkan etuiskunvaimentimen kiinnityksestä. Palattuaan paikalle, jossa lumi petti, vastapuolella oli terävä lohkare, johon telasto oli osunut. Ilmiselvästi tämän äkillisen ja voimakkaan iskun seurauksena vauriot kelkkaan ovat syntyneet. Kelkka hinattiin ahkiolla. Asiakas ei ole tyytyväinen tehtyyn tarkastukseen ja sen perusteella annettuun kielteiseen korvauspäätökseen. Asiakas toimitti myös merkkikorjaamon lausunnon vahinkoon liittyvistä vaurioista. Koska kelkka oli jo korjattu, perustui korjaamon lausunto asiakkaan toimittamiin kuviin ja selvityksiin tapahtumista.

Lausunnossaan 14.3.2023 korjaamo toteaa telaston kulkusuunnassa oikealle puolelle tulleen iskun, joka on katkaissut telaston etummaisen iskunvaimentimen ala-akselin oikean puolen kiinnityspultin. Pulttipää on tippunut. Etummaisen iskunvaimentimen akseli oli hangannut oikeanpuoleisesta liukurungosta sisäpuolelta maalit taipuessaan taaksepäin, ja kun se on taipunut tarpeeksi, on se tehnyt vääntöjäljet vasemman puolen liukurungon sisäpuolelle, kunnes vasemmankin puolen pultti on katkennut. Akseli ja holkit ovat tämän jälkeen tippuneet matkalle. Vapaana oleva iskunvaimentimen pää rikkoo maton keskiosaa ja iskunvaimentimen lisäsäiliö naarmuuntuu telaston rakenteisiin heiluessaan vapaana. 

Vakuutusyhtiö on asiakkaan lisäselvityksen johdosta pyytänyt vahinkotarkastajan vastausta. Tarkastaja on vastauksessaan 22.5.2023 todennut, ettei telastossa ole tyypillisiä törmäyksessä tulleita vaurioita, jotka on jo mainittu ensimmäisessä lausunnossa. Asiakas on lisäselvityksessä kertonut, että kelkan alusta olisi törmännyt terävään kivenlohkareeseen. Telamatto osuessaan kiveen vaimentaa törmäystä. Jos isku on voimakas, telamatto voi revetä kivenlohkareeseen osuessaan. Tässä vahingossa ei ole vaurioita telamaton ulkopuolella, vaan vauriot telamatossa ovat tulleet, kun kelkalla on ajettu ja telaston alaosasta irti ollut iskunvaimennin on hangannut telamaton sisäpuolelle. Tarkastaja toteaa korjaamon tehneen lausunnon kuvien perusteella, ilman fyysistä kelkan tarkastusta. Korjaamon lausunnon mukaan vasemman liukurungon sisäpinnan vauriot olisivat tulleet poikittaisakselin vääntymisen seurauksena, kun oikealta puolelta olisi pultti katkennut. Akseli olisi vääntynyt sen jälkeen taaksepäin ja tehnyt jäljet liukurungon sisäpintaan vasemmalle puolelle. Tarkastaja toteaa SVT:n tarkastuksessa havaitun ja myös valokuvissa näkyvän selvästi, että vasemman puolen kiinnityspultti on ollut löysällä ja poikittaisakseli on hangannut kelkalla ajaessa vasemman liukurungon sisäpintaan. Kun poikittaisakselin pultti vasemmalta puolen on löysällä, poikittaisakseli kuluttaa liukurunkoa sisäpuolelta, kuten tässä on tapahtunut. Lisäksi pultin kiinnitysreikä on kulunut soikeaksi vasemmalta puolelta. Tämä kertoo siitä, että pultti on ollut löysällä ja päässyt liikkumaan kiinnitysreiässä kelkalla ajettaessa. Pultti on kuluttanut reiän soikeaksi ja akseli on kuluttanut liukurungon sisäpintaa. Kun pultti on löysällä, se väsymisen ja kulumisen seurauksena lopulta katkeaa. Sitä, ovatko tämän poikittaisakselin pultit katkenneet vai irronneet, ei voi sanoa kukaan, koska akseli ei ole tarkastettavissa. Jos olisi, akselin päädyissä olisi paikallaan joko katkenneet pultit tai kierteet näkyvissä ilman katkennutta pulttia. Pulttejakaan ei ole tarkastettavissa, niin ei saada myöskään varmuutta, ovatko ne olleet oikeanlaisia ja oikean mittaisia. 

Akselin aiheuttama kulumavaurio vasemmanpuoleiseen liukurunkoon on niin suuri, ettei sellainen tule korjaamon esittämällä tavalla. Väännettäessä akselia useita kertoja edestakaisin, kuten iskunvaimennin sille ajettaessa tekee ennen kuin pultti katkeaa, voi tulla jonkin verran vaurioita liukurunkoon. Pultti ei kuitenkaan kestä niin pitkäaikaista rasitusta ja vääntelyä, että kulumavauriot voisivat olla näin suuret. Pultti katkeaisi ennen sitä ja akseli olisi kokonaan irti, kuten tässä on lopulta käynytkin. Kuluneisuuden perusteella vaurio on aiheutunut juuri toisinpäin; ensiksi vasen puoli on rikkoutunut kulumalla ja väsymällä. Sen jälkeen toisesta päästä jo irti ollut akseli on vääntänyt pultin poikki oikealta puolelta. Kun pultti on katkennut myös oikealta puolelta, irti päässyt akselin oikeanpuoleinen pää on aiheuttanut lähinnä maalivaurioita liukurunkoon. Törmäyksen jälkeen kelkan ajokuntoisuus pitää välittömästi varmistaa ennen ajamisen jatkamista. Omistaja myöntää vastineessaan, että oli jatkanut ajamista seuraavaan notkelmaan saakka tutkimatta kelkan kuntoa. Jos oikean puolen pultti olisi katkennut tuossa törmäyksessä, ja ajokuntoisuus olisi välittömästi selvitetty, eivät vauriot olisi olleet näin laajat. Telamaton, liukurungon ja iskunvaimentimen vauriot ovat tulleet ajamisen seurauksena, ei tässä törmäyksessä. Vauriot johtuvat kuitenkin iskunvaimentimen akselin vasemmanpuoleisesta löysällä olleesta, lopulta väsymismurtuman heikentämästä kiinnityspultista.

Vakuutusyhtiö kiistää 3.8.2023 vastineessaan asiakkaan vaatimukset ja toteaa, että kaskovakuutus kattaa vain ehdoissa nimetyt riskit. Korvauserimielisyys koskee sitä, onko kelkan vauriot syntyneet vahinkoilmoituksessa kuvatussa yksittäisessä törmäyksessä, vai onko kyseessä kulumasta aiheutunut rikkoutuminen. Yhtiö pitäytyy kannassaan, että moottorikelkan vaurioista olevan selvityksen perusteella kelkan vauriot eivät ole syntyneet äkillisesti ulkoapäin vaikuttavasta syystä kuten törmäyksestä, vaan vähitellen kulumalla.

Vähitellen syntyvät vauriot eivät täytä korvattavan vakuutustapahtuman määritelmää yhteentörmäyksestä, tai korvattavan vahinkotapahtuman määritelmää muusta äkillinen ja ennalta arvaamaton, vakuutuksen kohteeseen ulkoapäin vaikuttanut tapahtuma. Edelleen kulumisen aiheuttamat vahingot on rajattu pois korvauspiiristä rajoitusehdolla Rajoitukset Vakuutus ei korvaa aiheutunutta vahinkoa, kun ajoneuvon osa tai laitteet ovat vahingoittuneet niiden rakenne., valmistus- tai ainevian, kulumisen tai puutteellisen kunnossapidon vuoksi.

Asiakas toimitti 18.10.2023 lisäksi kolmesta eri korjaamosta kannanottoja syntyneisiin vaurioihin. Korjaamo 1 totesi kyseessä olevan hyvin tyypillinen vahinko, jollaiset on poikkeuksetta korvattu vakuutuksesta. Liukurungon reiät venyvät soikeiksi, kun kiinnityspultti on vähänkään löysässä. Kuvista näkee kiinnityspulttien olleen hyvin kiinni. Korjaamo 2 totesi, ettei uskalla kovin vahvaa mielipidettä sanoa. Kuvista pystyy päättelemään, ettei poikkiakselin kiinnitysruuvit ole olleet erityisen pitkään löysällä, koska liukurunkojen reiät eivät näytä soikeilta. Jos akseli olisi löytynyt ja molemmat pultit olisivat olleet poikki, niin silloin olisi vahva todiste iskun aiheuttamasta vahingosta. Korjaamo 3 lausunto on sama, mikä on toimitettu yhtiölle jo 14.3.2023. 

Vakuutusyhtiön 19.12.2023 toimittamassa vahinkotarkastajan vastauksessa tarkastaja kertoo käyneensä läpi korjaamoiden antamat lausunnot ja keskustellut vielä jokaisen kanssa erikseen. Tarkastajan mukaan korjaamot ovat antaneet mielipiteen tai lausunnon asiakkaan kertomuksen ja valokuvien perusteella. Tarkemman mielipiteen tai lausunnon saamiseksi kelkka pitäisi olla korjaamolla tarkastettavana. Lisäksi tarkastajan korjaamoiden kanssa käydyistä keskustelusta kävi ilmi, että jos akseli olisi tarkastettavissa, niin siitä pystyisi antamaan tarkemman lausunnon.

Tarkastaja toteaa kertoneensa ensimmäisessä lausunnossaan vahingon olevan seurausta löysällä olevasta vasemmanpuolen akselin kiinnityspultista. Tätä samaa mieltä hän on edelleen. Lisäksi hän toteaa, ettei voi kuitenkaan täysin sulkea pois sitäkään, että oikeanpuolen pultti olisi väsymismurtuman, liian tiukalle kiristämisen tai iskusta johtuen katkennut ensiksi. Tämä tapahtumaketju on esitetty myös asiakkaan toimittamissa lisäkorjaamoselvityksissä ja heidän edustajien kanssa käydyissä keskusteluissa. Yhtä mieltä hekin ovat tarkastajan kanssa siitä, että pultti on mennyt ensiksi oikealta puolen poikki ja loput vauriot ovat aiheutuneet ajamisen seurauksena.

Tarkastaja toteaa olevan mahdollista, että oikeanpuoleinen pultti on katkennut ensimmäisenä ja yhdessä törmäyksessä. Asiakas kertoi vahinkoilmoituksessa, että on havainnut törmäyksen ja tutkinut sen jälkeen kelkkaa. Jos tutkimus olisi tehty huolellisesti, olisi siinä huomattu toisesta päästä irti ollut akseli. Asiakas ei kuitenkaan vaurioita huomannut vaan jatkoi ajamista, ja kelkalle aiheutui tästä syystä huomattavat lisävauriot. Yksi törmäys on voinut katkaista pultin ja tällöin pultti olisi vahingosta korvattavaa. Jos ajamisen olisi lopettanut tähän, ei muita vaurioita olisi tullut. Muut ovat ajamisen jatkamisen seurauksena aiheutuneita vaurioita.

Vakuutusyhtiö on 19.12.2023 lisävastineessaan todennut, että kelkan vauriot eivät ole syntyneet törmäyksen seurauksena. Ainoastaan oikeanpuoleinen pultti on voinut hajota törmäyksessä. Tämän pultin osalta vahingon määrä jää alle omavastuuosuuden. Muut vauriot ovat syntyneet ajamisen seurauksena. Koska vauriot ovat ajamisen seurausta, niin vakuutusehtojen 4.1 mukainen korvattava vahinkotapahtuma ei täyty.

Asiakas on ollut edelleen tyytymätön korvauspäätökseen ja vaatii katsottavaksi, että ulkoinen tekijä on vauriot aiheuttanut ja että ne siten korvattaisiin kaskovakuutuksesta.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Autovakuutusehtojen, voimassa 1.11.2019 alkaen, kohdan 4.1 (Kolarivakuutus) mukaan vakuutus korvaa vakuutuksen kohteelle aiheutuneen suoranaisen esinevahingon, kun siihen on syynä

• yhteentörmäys
• tieltä suistuminen
• kaatuminen
• äkillinen ja ennalta arvaamaton, vakuutuksen kohteeseen ulkoapäin vaikuttanut tapahtuma

[…]
Rajoitukset    
        Vakuutus ei korvaa aiheutunutta vahinkoa, kun

• […]
• ajoneuvon osat tai laitteet ovat vahingoittuneet niiden rakenne-, valmistus- tai ainevian, kulumisen tai puutteellisen kunnossapidon vuoksi
• […].

Ratkaisusuositus

Asiassa on kyse sen arvioimisesta, onko kelkan vaurioiden katsottava aiheutuneen törmäyksen välittömänä seurauksena. 

Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksenhakijalla on näyttövelvollisuus siitä, että kyse on vakuutuksesta korvattavasta vakuutustapahtumasta. Korvauksen hakijalla on myös näyttövelvollisuus siitä, että korvattavaksi vaaditut vahingot ovat syy-yhteydessä vahinkotapahtumaan. Rajoitusehdon osalta näyttövelvollisuus on puolestaan vakuutusyhtiöllä.

Vakuutusehtojen mukaan kolarivakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, kun siihen on syynä äkillinen ja ennalta arvaamaton, vakuutuksen kohteeseen ulkoapäin vaikuttanut tapahtuma.

Asiakkaan mukaan koko kelkka heilahti ja osui lumen alla olleeseen kiveen, josta alustan vauriot ja telamaton repeäminen johtuvat.

FINE toteaa, ettei vakuutusyhtiö ole kiistänyt asiakkaan kertomusta siitä, että kelkalla on voitu osua johonkin lumen alla olevaan. Vakuutusyhtiön selvityksen mukaan kelkassa ei kuitenkaan ole havaittu törmäyksestä aiheutuvia ulkoisia vaurioita. FINE toteaa, että myöskään asiakkaan toimittamissa lisäselvityksissä ei ole tullut esille ulkoisia vaurioita.

Asiassa esitetyn teknisen selvityksen perusteella kelkan vauriot ovat aiheutuneet löysällä olevasta vasemmanpuolen akselin kiinnityspultista. Yhtiö pitää mahdollisena vaihtoehtona myös sitä, että yksi törmäys on voinut katkaista pultin ja että oikeanpuoleinen pultti on katkennut ensimmäisenä törmäyksen seurauksena. Tällöin, kun akseli on päässyt liikkumaan, on se rasittunut, lopulta murtunut ja irronnut. Myös kiinnityspultin irtoaminen on voinut vaikuttaa akselin irtoamiseen. Jos kelkalla ajaminen olisi lopetettu heti törmäyksen tapahduttua, ei muita vaurioita olisi syntynyt. FINE toteaa, että asiakkaan korjaamoilta toimittamien lisäselvitysten lopputulos on ollut tarkastajan näkemyksen kanssa yhtenevä.

FINE pitää vakuutusyhtiön tavoin epätodennäköisenä sitä, että kelkkaan kohdistuva voimakas isku ei aiheuttaisi ulkoisia vaurioita. Tässä kyseisessä tapauksessa tarkastaja on todennut, että liukurunko on suora, etu- ja takapukit eivät ole vääntyneet eikä myöskään telatunnelissa ole vääntymiä.

FINE toteaa, että korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus siitä, että ne vauriot, joista korvausta haetaan, ovat aiheutuneet esitetyssä vahinkotapahtumassa. Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko. 

FINE katsoo asiassa esitetyn selvityksen perusteella, että tapahtumien alkusyy on ollut oikeanpuoleisen pultin katkeaminen törmäyksen, väsymismurtuman tai liian tiukalle kiristämisen seuraus tai vasemmanpuoleisen pultin oleminen löysästi kiinni, jolloin ajamisen jatkuessa pulttiin kohdistuva hakkaava liike on kuluttanut ensin pultin reikää ja pulttia, kunnes pultti ei enää ole tätä kestänyt ja on katkennut. Kummalla tavalla tahansa tapahtuneen pultin katkeamisen jälkeen ala-akselin toinen pää on irti ja ala-akseli alkaa liikkua iskunvaimentimen mukana. Liike on voimakas ja se katkaisee toisenkin puolen pultin hyvin pian. Kun iskunvaimentimen ala-akselin pultti on väsymismurtuman vuoksi katkennut, on iskunvaimennin päässyt painautumaan telamattoon kiinni. Telamatto on pyörinyt monta kertaa iskunvaimentimen osuessa siihen, koska koko telamaton matkalla on vaurioita. 

Asiakas on kertonut ajaneensa kelkalla törmäyksen jälkeen ja pysähtyneensä vasta, kun kelkasta alkoi kuulua ääntä. Yhtiön mukaan telamaton, liukurungon ja iskunvaimentimen vauriot ovatkin ajamisen seurauksena syntyneitä vaurioita eivätkä törmäyksestä aiheutuneita.

Vakuutusehtojen perusteella kolarivakuutuksesta korvataan vain korvattavasta vahinkotapahtumasta suoranaisesti aiheutuneet esinevahingot. FINE katsoo, että ajon jatkamisen seurauksena tapahtuneet lisävauriot eivät ole aiheutunut vakuutusehdoissa tarkoitetulla tavalla suoranaisesti kelkan törmäyksestä lumen alla olleeseen kiveen. 

Asiassa annetun selvityksen perusteella FINE toteaa näytetyksi, etteivät moottorikelkan vauriot lukuun ottamatta oikeanpuoleista pulttia ole aiheutuneet kiveen törmäämisen suoranaisena esinevahinkona.

FINE pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta asiassa.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Korpelainen
Esittelijä Rosnell