Tapahtumatiedot

Vuonna 1974 rakennetun paritalon keskellä olleen pannuhuoneen lattian läpi tulleen pystyasennossa olevan vesiputken messinkinen 90 asteen mutkakappale oli 9.5.2022 irronnut liitoksesta, minkä seurauksena tulovesiputkesta vuotanut vesi oli kastellut rakennuksen lattia- ja muita rakenteita.

Vakuutusyhtiön yhteistyökumppaniyritys A Oy teki 10.5.2022 vahinkokartoituksen. Tarkastusraportin valokuvatekstin mukaan tulovesiputki oli päässyt irtoamaan liitoksesta. Valokuvatekstissä on lisäksi mainita: ”Varmaan vanhuuttaan pettänyt. Kuva vakuutuksenottajan puhelimesta.”. Toisesta valokuvasta ilmenee, että vuotokohta oli ennen tarkastusajankohtaa jo korjattu ja että putken mutkakohtaan oli asennettu kannake, jolla putki oli kiinnitetty pannuhuoneen lattiaan.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan tulovesiputki oli asennettu vuonna 1974 rakennuksen rakentamisen yhteydessä. Tuolloin käyttövesiputkiston vaakasuuntaiseen osaan oli asennettu myös vesimittari, joka on putken mutkakohdasta noin kymmenen senttimetrin päässä. Kunnan vesilaitoksen asentaja oli 26.9.2012 asentanut uuden vesimittarin aikaisemman mittarin tilalle. Poistetun vesimittarin asennusajankohta ei ole tiedossa. Vesiputkea tai käyttövesijärjestelmän osana ollutta vesimittaria ei ollut rakennusajankohtana tai myöhemminkään, eli ennen vahingon sattumista, kiinnitetty kannakkein rakennuksen rakenteisiin.

Vakuutusyhtiön 30.5.2022 päivätyn korvauspäätöksen mukaan putki oli päässyt löysän liitoksen ja kannakoinnin puuttumisen takia liikkumaan ja irtoamaan paikoiltaan. Yhtiön näkemyksen mukaan vahinkoa ei olisi sattunut, jos asennus olisi tehty asianmukaisesti. Koska vahinko oli seurausta asennusvirheestä, kyse ei ollut vakuutuksesta korvattavasta vakuutustapahtumasta.

Asiakkaan toimeksiannosta yritys B Oy:n tarkastaja C teki 27.6.2022 kohteessa katselmuksen, josta hän laati 5.7.2022 päivätyn katselmuslausunnon. Katselmuksessa tarkasteltiin silmämääräisesti rakennuksen vesimittaria, päävesijohtoa ja tulovesiputkea tapahtuneen kosteusvaurion jäljiltä. Katselmuksessa katselmoitiin myös tekninen tila ja asuintiloja. Lausunnosta ilmenee, että vesimittari ei käsitä erillisiä kannakkeita. Tulovesiputken ja pääsulkuventtiilin liitoksen irtoamisen syytä ei katselmuksessa ollut mahdollista täysin luotettavasti todeta. Vauriokartoittajan näkemyksen mukaan liitos oli irronnut vanhuuttaan. Katselmuksessa tehtyjen havaintojen perusteella ja vauriokartoitusraportin arvion mukaisesti päävesijohto- ja venttiilirakenteen alkuperäisyys on todennäköisesti ollut syynä liitoksen irtoamiseen. Lausunnon laatijan näkemyksen mukaan päävesijohdon irtoaminen pääsulkuventtiilistä ei ole seurausta vesimittarin asennusvirheestä.

Asiakas teki 5.7.2022 vakuutusyhtiölle oikaisupyynnön, jossa hän viittaa B Oy:n katselmuslausuntoon ja siihen, että kunnan LVI-asentajat eivät uutta vesimittaria asentaessaan olleet katsoneet tarpeelliseksi lisätä kannakointia jälkikäteen. Tavallisen kiinteistönomistajan ei voi kohtuudella odottaa ymmärtävän tällaista rakennusteknistä seikkaa, mikä on vuosien saatossa muuttunut rakennuksen alkuperäisestä rakentamisvuodesta.

Vakuutusyhtiö toteaa 18.7.2022 päivätyssä korvauspäätöksessä muun ohessa, että vesiputket tulee kannakoida siitä syystä, että putkissa esiintyvät painevaihtelut ja -iskut tai esimerkiksi lämpölaajeneminen eivät pysty irrottamaan putkia liitoksistaan. Se, että putkiliitos on kestänyt kannakoimattomana tähän asti, ei poista sitä tosiasiaa, että se on asennettu puutteellisesti ja ilman asianmukaista kannakointia. Varmaksi ei voida sanoa, olisiko liitos voinut vuotaa, vaikka se olisikin ollut asianmukaisesti kannakoitu. Vakuutusyhtiö viittaa lisäksi siihen, että A Oy:n raporttiin sisältyvän valokuvan mukaan korjattu liitos on kannakoitu asianmukaisesti pulttaamalla lattiaan kiinni.

Asiakkaan valitettua epäysratkaisusta vakuutusyhtiö on sisäisessä muutoksenhakumenettelyssään annetussa ratkaisussa 10.11.2022 katsonut vahingon olleen seurausta käyttövesiputkiston puutteellisesta kannakoinnista. Kyse on rajoitusehdon mukaisesta tilanteesta. Tämän tyyppiset rajoitusehdot ovat kotivakuutuksissa yleisiä, eikä niiden voida katsoa johtavan vakuutuksenottajan kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen silloinkaan, kun vakuutettu itse olisi ollut tietämätön rakenteen puutteellisuudesta. Vakuutusyhtiö toteaa ratkaisussaan myös, että vesimittarin asennusajankohtana syyskuussa 2012 on tullut soveltaa Suomen rakentamismääräyskokoelman D1, 2007 mukaisia määräyksiä, joiden mukaan putkiston käyttövarmuudesta tulee huolehtia toteuttamalla putkiston kannatus siten, etteivät lämpölaajeneminen eivätkä veden virtauksesta syntyvät voimat aiheuta haittaa. 

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii korvausta purku-, kuivatus- ja korjauskustannuksista sekä asumisen keskeytymisestä. Vakuutusyhtiö ei ole näyttötaakkansa velvoittamana pystynyt osoittamaan, ettei vahinkoa olisi syntynyt, jos putki olisi ollut kannakoitu.

Asiakas korostaa sitä, että tulovesiputki on asennettu vuonna 1974 tuon aikakauden rakentamismääräysten mukaisesti. Putkea ei ole korjattu, uusittu, asennettu eikä sille ole tehty mitään muutakaan rakentamisvuoden jälkeen. Putki on hajonnut liitoksestaan äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti, kun se oli tullut teknisen käyttöikänsä päähän. Raportin kuvasta näkee eroosion/ruostumisen laajuuden, eikä tulovesiputken kannakointi olisi voinut mitenkään estää putken rikkoutumista/irtoamista.

Vakuutusyhtiö on itsekin todennut, ettei varmaksi voida sanoa, olisiko liitos vuotanut kannakoinnista huolimatta, joten asiakkaan mielestä jo tämä seikka yksistään kumoaa kielteisen korvauspäätöksen. Asia on tässä tapauksessa tulkittava asiakkaan hyväksi, kun täyttä varmuutta ei ole.

Vakuutusyhtiö vetoaa asennusvirheeseen ja 2007 voimaan tulleisiin määräyksiin, jotka eivät päde, kun kyseessä on vesimittarin vaihto. Kyseessä ei ole vesimittarin asennus määräysten vastaisesti, eli rakennusvirhe. Asiakas katsoo, että vesimittari ja sen vaihto eivät liity tulovesiputken rikkoutuneeseen kohtaan millään tavoin, ja ne on jätettävä asian käsittelyn ulkopuolelle. Tulovesiputki ja sen liitos on putken uusimisen yhteydessä kannakoitu nykymääräysten mukaisesti.

Asiakas pitää erikoisena sitä, ettei edes vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja tai kukaan muu vakuutusyhtiön edustajista ollut fyysisesti käynyt paikan päällä toteamassa vahinkoa tai tarkastamassa mitään vahinkoon liittyvää. Ainoastaan heidän valtuuttamansa ulkopuolinen kosteuskartoittaja on käynyt paikalla.

Asiakas korostaa myös sitä, että vesimittari on tarkoitettu vain mittaamaan vedenkulutusta eikä sitä ei ole suunniteltu, tarkoitettu eikä asennettu toimimaan tulovesiputkiston tukirakenteena. Näin ollen mitään hyvän rakentamistavan vastaisuutta tai asennusvirhettä ei ole, eikä rakentamismääräyksiä ja ohjeita ole laiminlyöty. Vakuutusyhtiön viittaama lautakuntaratkaisua ei asiakkaan mielestä voida soveltaa nyt käsiteltävänä olevassa vahinkotapahtumassa.

Vesi valuu luonnonlakien mukaisesti alaspäin ja lattian kaatojen ohjaamana kohti lattiassa olevaa viemäriä. Putkessa kiinni olevat kannakkeet eivät vaikuta veden virtaukseen. Tässäkin vahingossa vesi on valunut lattiaa pitkin kaivoon, mutta koska vettä tulee niin kovalla paineella pitkän aikaa, kaivo ei voi vetää vettä riittävän nopeasti ja vesi tulvii yli. Kannakointi ei olisi mitenkään voinut vaikuttaa veden paineeseen tai määrään, eikä siksi ollut osallinen siihen tosiasiaan, että vesi on tulvinut kadulle saakka ja kastellut talon alapohjan täysin.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa 10.11.2022 antamaansa ratkaisuun ja korostaa sitä, että vesimittarin asennusvuonna 2012 voimassa olleiden rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaan osaksi vesilaitteistoa kiinteästi asennettu vesimittari olisi tullut kiinnittää rakenteisiin siten, että putkien ja veden virtauksen aiheuttama rasitus putkiliitoksille estetään.

Huomioon ottaen vakuutusalan lautakuntakäytäntö ja rakentamismääräykset sekä hyvän rakennustavan vakiintunut tulkinta vakuutusyhtiö katsoo, että tässä tapauksessa vuodon rakenteille aiheuttama vahinko on ollut seurausta käyttövesiputkiston puutteellisesta kannakoinnista. Kyse on vakuutuksen rajoitusehdon mukaisesta tilanteesta eli rakennusvirheestä ja siten ei-korvattavasta vahingosta. Vakuutusyhtiö viittaa Vakuutuslautakunnan ratkaisuun FINE-043294.

Ratkaisunsa tueksi vakuutusyhtiö viittaa Suomen rakentamismääräyskokoelman määräyksiin ja ohjeisiin vuodelta 2007, D1, Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot. Vakuutusyhtiö viittaa myös Suomen kunnallisteknisen yhdistyksen julkaisuun n:o 7/1987, Rakennusten vesijohdot ja viemärit, Talotekniikan rakentamisen yleisiin laatuvaatimuksiin, Talotekniikka RYL2002 sekä LVI-ohjekorttiin 12-10370, helmikuu 2004.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut A Oy:n 10.5.2022 tekemästä vahinkokartoituksesta laadittu raportti ja B Oy:n 27.6.2022 tekemästä katselmuksesta laadittu katselmuslausunto sekä tulovesiputken korjauksen jälkeen otettu valokuva.

Kun asiakas oli ilmoittanut vahingosta vakuutusyhtiön hätäpalveluun, sieltä oli tilattu kartoitus A Oy:ltä. Hätäpalvelussa on kirjattu seuraavan sisältöinen alustava kuvaus vahingosta: ”paritalo. Vesimittarin juuresta vuotanut vettä, putki murtunut poikki. Vedet suljettu. Vettä vuotanut asuntoon ovien raoista. Vesimittari pannuhuoneessa.”.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko vakuutusyhtiö osoittanut vuotovahingon olleen seurausta vakuutusehtojen yleisiin rajoitusehtoihin sisältyvässä kohdassa rakennus-, valmistus- tai työvirhe tarkoitetusta asennus- tai rakennusvirheestä tai rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta.

Tarkemmin tarkasteltuna kiista koskee erityisesti sitä, miten tässä tapauksessa tulee arvioida sekä käyttövesiputkiston että siihen myöhemmin asennetun uuden vesimittarin kannakointien puuttumista sekä puutteellisuuden syy-yhteyttä tulovesiputken liitoksen irtoamisen seurauksena aiheutuneeseen vuotovahinkoon.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutusehdot

Kotivakuutuksen esinevakuutuksen 1.1.1021 alkaen voimassa olleiden ehtojen kohdan 3.1 (Vakuutusturvan sisältö ja korvattavat vakuutustapahtumat, Laaja Kotivakuutus) mukaan vakuutus korvaa äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneet suoranaiset esinevahingot. Poikkeuksellinen tulvavahinko korvataan kohdan 3.4.6 mukaan.

Tyypillisiä korvattavia vahinkoja ovat palovahingot, sähköilmiö- ja vuotovahingot, varkaudet, murrot, ilkivalta- ja myrskyvahingot sekä rikkoutumisvahingot.

Vakuutusehtojen kohdassa 4 on määritelty vakuutustapahtumiin liittyvät yleiset rajoitukset, jotka koskevat kaikkia vakuutusturvan tasoja. Kohdan 4.12 (Rakennus-, valmistus- tai työvirhe) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle tai irtaimistolle itselleen
- suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö-, toimitus- tai työvirheestä
- rakenne-, valmistus- tai aineviasta
- perustamis- tai rakennusvirheestä taikka rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta
- […].

Rakentamismääräykset ja -ohjeet

Suomen rakentamismääräyskokoelma, D1, 2007. Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, määräykset ja ohjeet.
Yleistä
1.1 Soveltamisala
1.1.1 Määräys
Nämä määräykset ja ohjeet koskevat uuden kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistoja.

Selostus
Maankäyttö- ja rakennuslain 13 § 2. mom. ”Rakentamismääräyskokoelman määräykset ovat velvoittavia. Ohjeet sen sijaan eivät ole velvoittavia, vaan muitakin kuin niissä esitettyjä ratkaisuja voidaan käyttää, jos ne täyttävät rakentamiselle asetetut vaatimukset.”
Maankäyttö- ja rakennuslain 13 § 3. mom. ”Rakentamismääräyskokoelman määräykset koskevat uuden rakennuksen rakentamista. Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä määräyksiä sovelletaan, jollei määräyksissä nimenomaan määrätä toisin, vain siltä osin kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen tai sen osan mahdollisesti muutettava käyttötapa edellyttävät.”.

2 Talousvesilaitteisto
2.1 Yleiset määräykset
2.1.1 Määräys
[…]
Vesilaitteisto on sijoitettava kiinteistöön tarkoituksenmukaisesti. Sen tulee olla riittävän kestävä ja käyttövarma, sekä muilta ominaisuuksiltaan sellainen, että sitä voidaan käyttää ilman tapaturman tai hygieenisten haittojen vaaraa.
[…]

2.6 Käyttövarmuus
2.6.1 Määräys
Putkiston kannatus on toteutettava siten, etteivät lämpölaajeneminen eivätkä veden virtauksesta syntyvät voimat aiheuta haittaa.

2.6.1.1 Ohje
Kiintopisteet (ankkurointi) ja muu kannatus tehdään siten, että putkiston lämpölaajeneminen riittävän laajasti on mahdollista. Muovi- ja metalliputkien väliset liitoskohdat ankkuroidaan rakenteeseen. Suojaputket kiinnitetään liikkumattomiksi päistä ja taivutuskohtien molemmin puolin. Vesikalusteet kiinnitetään tukevasti.

2.6.3 Määräys
Vesilaitteisto on tehtävä tiiviiksi. Laitteisto on tehtävä siten, että varmistetaan sen riittävä kestävyys ja toimintavarmuus suunnitellun käyttöiän aikana.

Talotekniikka RYL 2002, osa 1. G2, vesi- ja viemärijärjestelmät.
G2257 Huoneistokohtainen veden mittaus
[…]
Ohje
[…]
Huoneistokohtainen vesimittari asennetaan putkiin avattavin liittimin ja kannatetaan siten, ettei mittari vaurioita putkea. Mittari tuetaan tukevasti rakenteisiin, kun se liitetään muoviputkiin.

LVI-kortti 12-10370. Putkistojen ja kanavien kannakointi
Tässä ohjekortissa esitetään lämmitys-, käyttövesi- ja viemäriputkistojen sekä ilmanvaihtokanavien kannakointitavat, kannakkeiden kiinnitys rakenteisiin ja kannatusvälit. Ohjeita voi soveltuvin osin noudattaa myös muiden putkistojen kannakoinnissa. […]

1 Yleistä
Kannakoinnin on kestettävä putkien, kanavien, venttiilien, nesteen (yleensä vesi), eristeen ja mahdollisten ulkoisten kuormitusten paino sekä lämpöliikkeen ja nesteen virtauksen aiheuttamat rasitukset. Kannakkeiden materiaali valitaan vallitsevien olosuhteiden (kosteus, syövyttävyys, palosuojaus yms.) perusteella.
Kannakoinnin tulee estää putkien sivuttaisliike ja säilyttää putkien keskinäinen etäisyys. Kannakkeisiin ja niiden kiinnitykseen liittyy oleellisesti myös äänitekniikka.
[…]

2. Lämmitys- ja käyttövesiputket
2.1 Kannakointivälit
[…]
Kahden eri materiaalin (esim. kupari ja muovi) liitoskohdan molemmin puolin asennetaan kiintopiste liitoksen välittömään läheisyyteen. Myös samasta materiaalista tehdyn putkiliitoksen välittömään läheisyyteen asennetaan kiintopiste molemmin puolin, jos liitostapa sitä edellyttää. Jokaisen haara- ja mutkakohdan läheisyyteen asennetaan kannake tai kiintopiste. Näiden paikka määritellään haara- tai mutkakohtaan kohdistuvan lämpölaajenemisen mukaisesti, LVI-ohjekortti LVI 12-10330 Putkistojen lämpölaajeneminen.
[…]
Muoviputkesta tehtyyn käyttövesiputkistoon sijoitetaan kiintopisteet jakotukin liitoksen, jokaisen putkiliitoksen ja vesikalusteen välittömään läheisyyteen. […]

Asian arviointi

Vakuutuslautakunnan vakiintuneen käytännön mukaan muun muassa erilaiset putkivuodot ovat lähtökohtaisesti äkillisiä ja ennalta arvaamattomia, korvaukseen oikeuttavia vahinkotapahtumia. Tapaukseen sovellettavien kotivakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata vahinkoa, joka rakennukselle aiheutuu asennus- tai rakennusvirheestä taikka rakentamismääräysten, rakentamisohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta.

Asiassa on riidatonta, että rakennukseen vuonna 1974 asennettua vesimittaria ja tulovesiputkea ei ollut kannakoitu ja että myöskään uuden vesimittarin vuonna 2012 tehdyn asennuksen yhteydessä putkiston tai vesimittarin yhteyteen ei ollut asennettu kannakointia. Vahinkotapahtuman jälkeen tulovesiputkeen on asennettu kannake, jolla tulovesiputki on tuettu pannuhuoneen lattiaan.

Lautakunta on ratkaisukäytännössään katsonut (esimerkiksi vakuutusyhtiön viittamassa tapauksessa FINE-043294, 13.6.2022), että käyttövesiputkiston varusteisiin kuuluva vesimittari on osa rakennukseen kiinteästi asennettua vesilaitteistoa. Kannakointia ja putkien sekä vesimittarin rakenteisiin kiinnittämistä koskevat rakentamismääräykset ja -ohjeet sekä hyvä rakennustapa määrittelevät, mitä vesimittarin asentamisessa tulee ottaa huomioon.

Lautakunta toteaa myös, että yleisesti tarkasteltuna kannakkeiden tehtävänä on siirtää painoa ympäröivään rakenteeseen. Kannakoinnin tulee kestää putkien ja veden virtauksen sekä mahdollisen lämpöliikkeen aiheuttama rasitus. Kannakoinnissa on ensisijaista tukea putkiston ja putkistossa kulkevan veden sekä putkistoon liitettyjen laitteiden, kuten vesimittarin, painoa kannakepisteissä. Samalla kannakkeet ohjaavat lämpöliikkeet pois putkistosta ja vesimittarilta, jolloin vältytään mahdollisen lämpölaajenemisen aiheuttamalta rasitukselta. Lisäksi ohjaus- ja kiintopisteitä käytetään rajoittamaan putkiston dynaamisia liikkeitä ja suojaamaan putkistoon liittyviä laitteita paineiskuilta.

Lautakunnan käsityksen mukaan vesimittarin kannakointi tulee yleensä toteuttaa niin, että kiinnikkeet ovat vesijohtoputkissa, eivät mittarin puolikkaissa. Jos putkistoa ei ole kunnolla kannakoitu, se pääsee liikkumaan, kun vesi kulkee putkissa. Liike aiheuttaa mekaanista vetoa, joka laittaa putkien liitokset koville, mikä voi pitkään jatkuessaan aiheuttaa vuotoriskin ja jatkuvat iskut rakenteisiin voivat rasittaa vesiputkiston kuntoa.

Vakuutusyhtiön esittämästä selvityksestä ilmenee, että vesilaitteistoon kiinteästi asennettu vesimittari on vuodesta 2007 alkaen sovellettujen rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaan tullut kiinnittää rakenteisiin siten, että estetään veden virtauksen aiheuttama rasitus putkiliitoksille. Lautakunta katsoo vanhan vesimittarin irrottamisen ja uuden mittarin kiinnittämisen vesijohtoverkostoon vuonna 2012 olleen tässä tapauksessa sellaista asennustyötä, jota tehtäessä on tullut noudattaa tuolloin voimassa olleita, asennusajankohdan hyvän rakennustavan sisällön ja vaatimukset osoittavia LVI-laitteistoja koskevia rakentamismääräyksiä ja -ohjeita. Sillä seikalla, että vahinkotarkastaja ei ole tarkastusraportissaan maininnut vesiputken tai vesimittarin kannakkeiden puuttumisesta ei ole merkitystä asian arvioinnissa, kun muut selvitykset osoittavat kannakoinnin puuttuneen rakenteista, eikä asiakaskaan ole kiistänyt kannakkeiden puuttumista.

Vahingon tarkastusraportista ja myös katselmuslausunnosta selviää, että pystyasennossa oleva tulovesiputki on irronnut liitoksesta mutkakappaleen kohdalla. Vahingon jälkeen otetusta valokuvasta käy lautakunnan käsityksen mukaan ilmi, ettei mutkakappale tai tulovesiputken irronnut osa ollut rikkoutunut liitoksen irtoamisen seurauksena tai että putken rikkoutuminen olisi ollut syynä sen irtoamiseen.

Asian arvioinnissa lautakunta on lisäksi ottanut huomioon sen, että tulovesiputki oli ollut kannakoimaton asennusvuodesta 1974 alkaen, että putki oli ruostunut ja että vesimittarin vuonna 2012 asentamisen jälkeenkin veden aiheuttama rasitus ja painevaihtelut ovat mitä ilmeisimmin aiheuttaneet rakenteisiin kiinnittämättömän putken ja myös vesimittarin liikkumisen sekä suuren riskin liitosten pettämiselle. Käytettävissään olevan selvityksen perusteella lautakunta on tullut siihen johtopäätökseen, että kannakkeiden asettaminen uuden vesimittarin asennuksen yhteydessä olisi estänyt vuonna 1974 tehdyn kannakoimattoman putkiliitoksen irtoamisen.

Edellä esittämiensä seikkojen ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella lautakunta katsoo, että kannakkeiden puuttuminen vesiputkista ja vesimittarista on tässä tapauksessa ollut syy-yhteydessä syyskuussa 2022 tapahtuneeseen putken irtoamiseen liitoksestaan ja siitä seuranneesta vuotovahingosta rakennukselle.

Asiakkaan puolesta on esitetty, että vesiputkien ja mittarin sijainnista johtuen niiden kiinnittäminen rakennuksen pannuhuoneen rakenteisiin on käytännössä ollut tilanpuutteen vuoksi erittäin hankalaa. Tällä seikalla ei lautakunnan käsityksen mukaan kuitenkaan ole merkitystä asiassa, koska vahingon jälkeen tulovesiputki on kuitenkin pystytty kannakoimaan asianmukaisesti. Merkitystä ei myöskään voida katsoa olevan sillä, että asiakas ei kertomansa mukaan ole ollut tietoinen muuttuneiden rakentamismääräysten ja -ohjeiden vaatimuksista. Asiakkaan puolesta ei ole edes väitetty, etteikö vesimittarin uusimisen yhteydessä olisi vesiputkeen voitu asentaa kannakkeita asennusajankohtana noudatettujen määräysten ja ohjeiden mukaisesti.

Asiakas on kiinnittänyt huomiota siihen, ettei kukaan vakuutusyhtiön toimihenkilö tai vahinkotarkastaja ollut käynyt tarkastamassa vahinkoa rakennuksessa. Vakuutusyhtiön puolesta vahingon selvittämiseksi tarvittavat toimet on tehnyt ulkopuolinen vahinkotarkastusyhtiö, joka oli saanut toimeksiannon vakuutusyhtiöltä. Kyseinen menettely on vakuutusalalla ja erityisesti vuotovahingoissa vakiintuneen käytännön mukainen. Lautakunta katsoo, ettei menetellyllä ole osoitettu olevan merkitystä asian arvioinnissa.

Noudattamansa ratkaisukäytännön mukaisesti Vakuutuslautakunta myös tässä tapauksessa katsoo, että vahinko on aiheutunut vakuutusehtojen tarkoittamasta rakennus- ja asennusvirheestä. Vakuutusyhtiöllä on vakuutusehtoihin sisältyvän rajoitusehdon perusteella oikeus evätä korvaus vakuutuksesta. Lautakunta toteaa lisäksi, ettei tämän asian arviointiin vaikuta se, miten toinen vakuutusyhtiö on ratkaissut putken liitoksen irtoamisesta paritalon toisessa huoneistossa aiheutunutta vuotovahinkoa koskevan asian muun vakuutussopimuksen ehtojen perusteella.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön epäävää korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita korvasta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Kankkunen
Rantala
Vyyryläinen
Yrttiaho