Tapahtumatiedot

A (s. 1948) on hakenut korvausta koronavirusrokotteesta aiheutuneesta lääkevahingosta 18.5.2022 päivätyllä lääkevahinkoilmoituksella. 

A sai kolmannen annoksen koronavirusrokotetta Comirnaty-valmisteella (BioN-Tech and Pfizer) 29.11.2021.

25.-26.12.2021 A:lla alkoi kovat kivut vasemmassa käsivarressa. Kipua oli olkapäästä sormiin saakka. 30.12.2021 kipuoireet olivat levinneet myös oikeaan käteen ja A hakeutui oireiden vuoksi lääkäriin. Kipuoireisiin määrätyt lääkkeet eivät auttaneet ja A:n käsissä alkoi ilmetä myös turvotusta. Oireet jatkuivat usean kuukauden ajan. A katsoi, että oireet olivat seurausta Comirnaty-rokotteesta ja hän haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö totesi 1.7.2022 antamassaan korvauspäätöksessä, että oireilun korvaaminen lääkevahinkona edellyttää todennäköistä syy-yhteyttä lääkkeen käytön ja ilmenneiden oireiden välillä. Vakuutusyhtiö viittasi käyttöönsä toimitettuun lääketieteelliseen selvitykseen ja totesi, että A:lla on perussairauksina osteoporoosi, solaarikeratoosi, toksinen kyhmystruuma ja ohutsäieneuropatia. Lisäksi A:lla on nivelrikkoa kaularangassa. A sai influenssarokotteen ja kolmannen koronarokotteen 29.11.2021. Hän hakeutui hoitoon 27.12.2021 vasemman käden kivun vuoksi. Myöhemmin kipua oli myös oikeassa kädessä. A:n oikeassa kädessä todettiin sittemmin bakteeriperäinen ruusuinfektio. Lisäksi A:n kädessä todettiin paleltumavamma sekä myöhemmin myös jänne- ja jännetupentulehdusta. Vakuutusyhtiö katsoi, että kuukausi rokotteen saamisen jälkeen alkaneet ja sen jälkeen jatkuneet oireet ja todetut sairaudet eivät todennäköisesti olleet Comirnaty-rokotteen aiheuttamia. Koska A:n ilmoittamien oireiden ja sairauksien syy-yhteys Comirnaty-rokotteeseen ei ollut niin todennäköinen, että kyseessä olisi lääkevahinkovakuutusehtojen mukainen korvattava lääkevahinko, ei korvausta lääkevahinkovakuutuksesta voitu maksaa.

Asiakkaan valitus

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta.

A:n mukaan oireet alkoivat Comirnaty-rokotteen saamisen jälkeen. Ennen rokotetta hänellä ei ollut kuvattuja oireita. A kertoo, että influenssarokotus laitettiin vasempaan olkavarteen ja koronarokote oikeaan. Pahin turvotus ja kipu oli oikeassa kädessä. Särkyoireet väistyivät kahdessa kuukaudessa kortisonilla ja särkylääkkeillä, mutta käsien nivelten turvotus jatkuu edelleen. A viittaa asiassa esitettyyn lääketieteelliseen selvitykseen ja toteaa, että hänellä ei lopulta todettu ruusuinfektiota.

A katsoo, että oireet ovat todennäköisesti seurausta Comirnaty-rokotteesta ja hän vaatii korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa aikaisemmin esittämän kantansa. Yhtiö toteaa, että Comirnaty-rokote voi aiheuttaa lihas- ja nivelkipuilua. Oireilu on tyypillisesti lyhytaikaista ja alkaa nopeasti rokotteen saamisen jälkeen. A:n tapauksessa oireilu alkoi vasta kuukauden kuluttua rokotteiden saamisesta. Reumasairautta ei A:lla todettu, mutta sitä on jo aikaisemminkin epäilty. A:n yläraajoissa on jo vuonna 2016 ollut hyperalgesiaan viittaavia löydöksiä ja myös ohutsäieneuropatian selvittelyt ovat käynnissä. A:lla todettiin myös ranneniveltulehdus ja IV-koukistajajänne-tuppitulehdus. Näitä ei luonteensa ja puuttuvan ajallisen yhteyden vuoksi voida pitää todennäköisesti korona- tai influenssarokotteen aiheuttamina. Pääosin oireilun syy on jäänyt avoimeksi. Heikko ajallinen yhteys, oireiden kesto ja luonne sekä A:n sairaushistoria huomioiden ei rokote ole todennäköisin oireiston aiheuttaja.

Esittämillään perusteilla yhtiö katsoo, että korvauspäätöstä ei tulisi suosittaa muutettavaksi.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 5.3.2021-8.4.2022.

A:lla on perussairauksina osteoporoosi, solaarikeratoosi, toksinen kyhmystruuma ja kaularangan nivelrikko. Lisäksi hänellä on epäilty ohutsäieneuropatiaa.  A sai ensimmäisen annoksen koronarokotetta 5.3.2021, toisen 28.5.2021 ja kolmannen 29.11.2021. Samaan aikaan kolmannen koronarokoteannoksen kanssa A sai influenssarokotuksen.

27.12.2021 päivätyn hoitokertomusmerkinnän mukaan A soitti terveysasemalle ja kertoi toissayönä alkaneesta vasemman kä­den kivusta. Kipua oli olkavarresta kyynärtaipeeseen, eikä taustalla ol­lut A:n kertoman mukaan mitään traumaa tai rasitusta. A sai ohjeen hakeutua päivystykseen, jos lääkkeet (Noritren, Pregabalin, Arcoxia) eivät auttaisi tai kiputilanne vaikeutuisi.

30.12.2021 päivätyn lääkärin hoitokertomusmerkinnän mukaan A hakeutui kipuoireiden vuoksi päivystykseen. Vasemman käden kipu oli le­vinnyt koko raajaan. Lisäksi oikeassa kädessä oli alkanut vastaavanlainen jomottava kipu. A:lle oli aikaisemmin aloitettu neuropaattisen kivun hoitoon pregabaliinilääkitys. Verikokeissa ei todettu oireita selittävää ja hoitava lääkäri piti tilannetta epäselvänä. Lääkkeeksi määrättiin Panadol ja Pronaxen.

4.1.2022 päivättyjen sairaanhoitajan ja lääkärin hoitokertomusmerkintöjen mukaan A soitti ja kertoi, että hänen oikea kätensä ja ranteensa olivat turvoksissa. Lisäksi vasemmassa käsivarressa oli edelleen särkyä. A epäili, että kyseessä saattaisi olla reuma. Syyskuussa 2021 tehdyissä tutkimuksissa reumaa ei ollut todettu, joten uusia laboratoriokokeita nyt määrätty. A:n yläraajoissa oli vuonna 2016 todettu hyperalgesiaan viittaavia löydöksiä.

17.1.2022 päivätyn neurologian poliklinikan puhelinvastaanottomerkinnän mukaan A:lla oli ollut alaraajapainotteisia kipuja. Myös käsien ja olkapäiden ki­pua oli ollut. Kivut olivat olleet ajoittaisia ja esiintyneet eri paikoissa. Hoitava neurologi piti ohutsäieneuropatiadiagnoosia epätodennäköisenä.

25.1.2022 päivätyn lääkärin hoitokertomusmerkinnän mukaan A:lle oli edellisenä päivänä ilmaantunut kipua oikean peukalon seutuun. Peukalossa todettiin lievää punoitusta ja kuumotusta sekä tuore hematooma. A:lle aloitettiin antibioottikuuri.

27.1.2022 päivätyn lääkärin hoitokertomusmerkinnän mukaan A hakeutui päivystykseen oikean peukalon oireilun vuoksi. Peukalossaan todettiin edelleen turvotusta, punoitusta ja kuumotusta. Lisäksi peukalossa oli rakkulamuodostumaa ja tuore hematooma. A:n tulehdusarvot olivat koholla. Turvotusta oli myös kämmenselällä ja sen yläpuolella. Oiretta pidettiin ruusuna. Lisäksi kädessä todettiin jonkinlainen paleltumavamma.

3.2.2022 päivätyn lääkärin hoitokertomusmerkinnän mukaan A saapui päivystykseen, sillä oireet edelleen jatkuivat. A:n tulehdusarvot olivat laskussa, eikä sormessa todettu selkeää ruusupunoitusta. Aikaisempi ruusudiagnoosi kyseenalaistettiin.

7.2.2022 päivätyn kirurgian poliklinikan lääkärin hoitokertomusmerkinnän mukaan A:lla oli ollut parin viikon ajan oikean käden oiretta. Kivut olivat alkuun vaihdelleet vasemmasta kädestä oikeaan ja lopulta siirtyneet oikeaan käteen. Oireena oli kuumotusta, punoitusta ja turvotusta. Oireet eivät liittyneet mihinkään traumaan. A:lla oli käytössä penisilliinipumppu. A oli nyt ohjattu kirurgian päivystykseen sormen tummumisen vuoksi. Lääkäri totesi antebrachiumin distaaliosan alueelta sormiin asti kuumotusta. Turvotusta oli molemmin puolin palmaarisesti ja dorsaalisesti. Lisäksi sormessa oli jäykkyyttä. Tulehdusarvot olivat laskussa. Selkeää ruusupunoitusta ei sormissa todettu. Tendiniittiä pidettiin mahdollisena, mutta epätodennäköisenä koko käden turvotus huomioiden. A:lla oli ollut aiemmin useammassa nivelessä oireita, mikä herätti epäilyn reumasta. A sai lähetteen magneettitutkimukseen jännetuppitilanteen tarkistamiseksi. Magneettitutkimuksessa ranteen luissa, nivelissä ja jänteissä todettiin tenosynoviittia ja synoviittia. Infektiiviseksi sopivaa löydöstä ei todettu. A:lle aloitettiin penisilliinipumppuhoidon lisäksi Prednisolon-kortisonilääkitys.

23.2.2022 päivätyn reumatautien poliklinikan lääkärin hoitokertomusmerkinnän mukaan kortisonilääkityksellä oli ollut hyvä vaste ja A:n oireet olivat lieventyneet. A:lla oli oikeassa kädessä ranteen niveltulehdusta ja sormien koukistajajännetuppitulehdukset.

24.3.2022 päivätyn reumatautien poliklinikan lääkärin hoitokertomusmerkinnän mukaan A oli saanut lievään ranneniveltulehdukseen ja koukistajajännetuppitulehdukseen kortisonipistokset. Reumasairautta ei ollut todettu. Käynnillä ei todettu tulehduksellista aktiivisuutta. Uutena oireena ilmennyttä vasemman pakaran kipua pidettiin mahdollisesti selkäperäisenä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, tuleeko A:lla Comirnaty-rokotteen saamisen jälkeen ilmenneet oireet korvata Comirnaty-rokotteen aiheuttamana lääkevahinkona.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan A:lla on perussairauksina osteoporoosi, solaarikeratoosi, toksinen kyhmystruuma ja kaularangan nivelrikko. Lisäksi hänellä on epäilty ohutsäieneuropatiaa. A sai kolmannen annoksen koronarokotetta Comirnaty-valmisteella ja influenssarokotteen 29.11.2021. A soitti terveysasemalle 27.12.2021 ja kertoi vasemman kä­den kivusta. Kipua oli olkavarresta kyynärtaipeeseen, eikä taustalla ol­lut A:n mukaan mitään traumaa tai rasitusta. Myöhemmin kipu levisi koko vasempaan raajaan ja oikeaan käteen. Verikokeissa ei todettu oireita selittävää. Sittemmin A:n oikeassa kädessä ja ranteessa ilmeni myös turvotusta. Tammikuussa 2021 A:lla mainitaan olleen myös alaraajapainotteisia kipuja. Kivut olivat olleet ajoittaisia ja esiintyneet vaihtelevissa paikoissa. A:lla oli epäilty ohutsäieneuropatiaa, mutta hoitava neurologi piti diagnoosia epätodennäköisenä.

Tammikuun 2021 lopussa A:n oikean peukalon seutu kipeytyi. Peukalossa oli punoitusta, turvotusta, kuumotusta, rakkulamuodostumaa ja tuore hematooma. Sittemmin sormi myös tummui. A:n tulehdusarvot olivat koholla. Oiretta pidettiin ruusuna, mutta myöhemmin ruusudiagnoosi kyseenalaistettiin. Sittemmin A:lla todettiin oikeassa kädessä jonkinlainen paleltumavamma. Magneettitutkimuksessa ranteen luissa, nivelissä ja jänteissä todettiin tenosynoviittia ja synoviittia. Infektiiviseksi sopivaa löydöstä ei todettu. A:lle aloitettiin penisilliinipumppuhoidon lisäksi Prednisolon-kortisonilääkitys. Kortisonilääkityksellä oli hyvä vaste ja A:n oireet helpottuivat helmikuun aikana.

Vakuutuslautakunta toteaa, että A:n oireet ovat alkaneet vasta noin kuukausi Comirnaty-rokotteen saamisen jälkeen, mikä viittaa siihen, että kyse on todennäköisesti muusta kuin rokotteen aiheuttamasta oireilusta. Ajallisen yhteyden puuttumisen lisäksi lautakunta toteaa, että A:lla myöhemmin todetut, kortisonilla lauenneet, tenosynoviittioireet eivät sovi luonteeltaan rokotteen aiheuttamiksi. Osa oikean käden oireilusta selittyy myös todetulla käden paleltumavammalla.

Vakuutuslautakunta katsoo, etteivät korvattavaksi vaaditut oireet ole vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla todennäköisessä syy-yhteydessä Comirnaty-rokotteen saamiseen. Kyse ei siten ole korvattavasta lääkevahingosta. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön hylkäävää korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta asiassa.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Sternhufvud

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila