Tapahtumatiedot

Asiakkaana olevan yrityksen toimitusjohtajan omistaman omakotitalon teknisessä tilassa syttyi tulipalo, jonka seurauksena tekninen tila nokeentui pahoin ja siellä ollut irtaimisto tuhoutui kokonaan. Lisäksi savu- ja nokivaurioita aiheutui laajalti talon muihin tiloihin. Rakennuksen ja koti-irtaimiston lisäksi myös yrityksen toimistotilassa ollutta omaisuutta vaurioitui. Pelastuslaitoksen onnettomuusselosteen mukaan ensimmäisen kerroksen teknisessä tilassa oli ladattu akkuja, ja laturi, akku ja muuta irtainta oli syttynyt palamaan. Vaihtoehtoina palon syttymissyyksi esitetiin tekninen vika ja ylikuormitus. Poliisin tutkintailmoituksen mukaan palon todennäköinen syttymiskohde oli kuorma-auton apukäynnistin.

Vahinkosaneerausliikkeen tekemän vahinkokartoituksen lisäksi vakuutusyhtiö tilasi palonsyyntutkintaan erikoistuneelta insinööritoimistolta lausunnon palon syyn selvittämiseksi. Palontutkija otti apukäynnistimen tarkempaan tutkintaansa ja tekemiensä tutkimusten perusteella totesi lausunnossaan sähkölaitteen osuudesta tapahtumaan, että apukäynnistimen väärä käyttö oli vikaannuttanut laitteen. Apukäynnistimessä on oma akku, joka toimii varavirtalähteenä. Apuvirran käytettävissä oleva virta on 12V / 3200A tai 24V / 1600A. Palon syyksi palontutkintalausunnossa todettiin apukäynnistimen ohjeiden vastainen käyttö. Käyttöohjeissa varoitetaan jättämästä laitteen valintakytkin asentoon 24V, kun laitteen sisäistä akkua ladataan. Tässä tapauksessa valitsin oli juuri tuossa asennossa. Laitteen maahantuojan mukaan apuvirtalaitteen laturi on tarkoitettu lataamaa ainoastaan laitteen omaa akkua, eikä laitetta voi käyttää ulkopuolisen akun lataamiseen, kuten tässä oli tehty.

Korvauspäätöksessään yhtiö totesi, viitaten palonsyyntutkintalausuntoon, että vahingon syynä on ollut apukäynnistimen väärä käyttö laturina, mikä on vikaannuttanut laitteen. Käyttöohjeen mukaan laitetta käytettäessä sitä ei myöskään saa jättää valvomatta. Yhtiö katsoi, että kyse on käyttöohjeiden vastaisesta toiminnasta, eikä vahinkoa voida pitää vakuutusehtojen mukaisena äkillisenä ja ennalta arvaamattomana vahinkona. Päätöksessä oli mainittuna myös käynnistys- ja ajovoima-akkujen latausta sisätiloissa koskeva yritysvakuutuksen suojeluohje.

Asiakkaan valitus

Valituksessaan asiakas toteaa, että teknisessä tilassa, johon akkulaturi laitettiin lataukseen, ei ole missään vaiheessa sulake palanut, kun akkua on ladattu. Huonetta ei myöskään ole tutkittu ja tätä huomioitu yhtiön päätöksessä. Asiakas myös viittaa poliisin tutkintaraporttiin, jossa todetaan, että palon syyksi arvioidaan akkulaturin, akun ynnä muun irtaimen omaisuuden tekninen vika tai ylikuormitus.  Asiakas vaatii yritysomaisuudelle aiheutuneen vahingon korvaamista yrityksen palovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö katsoo korvauspäätöksen tavoin, ettei apukäynnistimen käyttöohjeiden vastaisesta käyttämisestä aiheutunutta vahinkoa voida pitää vakuutusehtojen mukaisena äkillisenä ja ennalta arvaamattomana vahinkona. Yhtiö toteaa, ettei viranomaisten ja asiantuntijan selvityksissä ole tullut esille mitään muuta syytä tulipalolle kuin apukäynnistimen syttyminen käytettäessä sitä käyttöohjeensa vastaisesti kuoma-auton akun lataamiseen. Kun apukäynnistintä käytetään käyttöohjeiden vastaisesti, seuraus todennäköiselle palolle on ilmeinen. Asiantuntijalausunnossa mainitaan, että käyttöohjeessa varoitetaan jättämästä valintakytkintä 24V-asentoon, jos laitteen sisäistä akkua ladataan. Tässä tapauksessa valitsin oli jätetty juuri tuohon asentoon. Laitteen maahantuojan mukaan apuvirtalaitteen laturi on tarkoitettu lataamaan ainoastaan laitteen omaa akkua, eikä laitetta voi käyttää ulkopuolisen akun lataamiseen, kuten tässä oli tehty.

Toissijaisesti yhtiö toteaa, että kyseessä on suojeluohjeiden laiminlyönti sekä lisäksi alivakuutustilanne, koska asiakkaan korvausvaatimus on noin 12 350 euroa ja vakuutusmäärä 10 200 euroa.

Selvitykset

Palontutkintalausunnon liitteenä olevan apukäynnistimen käyttöohjeen kohdan 1 (Tärkeät turvaohjeet) ensimmäisessä alakohdassa todetaan, että ”laitetta saa käyttää vain tämän ohjeen käyttötarkoituksen mukaisesti.” Kolmannessa alakohdassa todetaan, että ”älä koskaan jätä laitetta ilman valvontaa sen ollessa kytkettynä sähköverkkoon.”

Kohdan 5 (eri lataustavat) ensimmäisessä alakohdassa todetaan, että ”vakiovarusteena toimitettavalla 230V sähköverkkoon […] kytkettävällä automaattivaraajalla. Mikäli lataat 12/24V käynnistysapuakkua, käännä käyttökytkin asentoon “12V” tai laita trukkipistoke 12V puolelle […] laitetta ladattaessa. Varoitus, apukäynnistintä ladattaessa älkää valitko 24V puolta. Tarkista, että latauslaite 12V-4A tai 24V-2A on toiminnassa painamalla oikeanpuoleisesta painikkeesta.”

Kohdassa 6 (Laitteen käyttö) mainitaan käyttötarkoituksina käyttö apukäynnistimenä, käyttö ajoneuvon sähköjärjestelmän ylläpitämiseen, käyttö virtalähteenä sekä laitteen käyttö kannettavana hitsauslaitteena.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on ensisijaisesti kysymys siitä, onko palon osoitettu syttyneen apukäynnistimen virheellisen käyttämisen seurauksena sekä siitä, onko tällöin kyse vakuutuksesta korvattavasta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahingosta. Toissijaisesti kysymys on suojeluohjeen laiminlyönnistä sekä alivakuutuksesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 30 §:n (Vakuutustapahtuman aiheuttaminen vahinkovakuutuksessa) mukaan vakuutuksenantaja on vastuusta vapaa vakuutettua kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

Jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä. […]

Palovakuutusehtojen (voimassa 1.1.2022 alkaen) kohdan 1.1 (Palo, savu ja noki) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti aiheutunut esinevahinko, joka on suoranainen seuraus
- irti päässeestä tulesta (tulipalo)
- savusta ja noesta, joka on äkillisesti levinnyt vakuutuksen kohteena olevan omaisuuden sijaintipaikassa tai sen välittömässä läheisyydessä irti päässeestä tulesta tai vakuutuksen kohteena olevan omaisuuden säilytyspaikkana olevan rakennuksen tulisijasta tai lämmityslaitteesta.
- ilma-aluksen tai sen osan putoamisesta.

Kohdan 2 (Korvausrajoitukset), mukaan vakuutuksesta ei korvata
- […]
- vahinkoa, joka on aiheutunut vakuutuksen kohteena olevan omaisuuden suunnittelu-, valmistus-, materiaali-, rakennus- tai asennusvirheestä tai rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta. Vakuutuksesta korvataan kuitenkin tällaisen vahingon seurauksena virheettömälle vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle aiheutunut, välittömästi ilmennyt vahinko. Vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata vahinkoa, jos vakuutuksenottaja tai vakuutuksenottajaan rinnastettava oli tai hänen olisi pitänyt olla tietoinen tällaisesta teosta, laiminlyönnistä tai virheen olemassa olosta eikä itselle aiheutettua vahinkoa.

Omaisuusvakuutusten yhteisten ehtojen (voimassa 1.1.2022 alkaen) kohdan 1.13 (Alivakuutus) mukaan omaisuus on alivakuutettu, jos [vakuutusyhtiölle] ilmoitettu omaisuuden vakuutusmäärä on omaisuuden vakuutusarvoa pienempi tai jos [vakuutusyhtiölle] ilmoitettu, vakuutuksen perusteena oleva tunnusluku on kyseisen tunnusluvun todellista arvoa pienempi. Tällöin vakuutuksesta korvataan vain niin suuri osa omavastuulla vähennetystä vahingon määrästä kuin [vakuutusyhtiölle] ilmoitetun vakuutusmäärän ja vakuutusarvon välinen suhde osoittaa tai [vakuutusyhtiölle] ilmoitetun tunnusluvun ja sen todellisen arvon välinen suhde osoittaa. Jos edellä tarkoitettuna tunnuslukuna on työntekijämäärä, alivakuutusta ei sovelleta, jos [vakuutusyhtiölle] ilmoitettu työntekijämäärä eroaa todellisesta työntekijämäärästä vain yhdellä henkilöllä.

Omaisuus- ja keskeytysvakuutusten yleisten suojeluohjeiden (voimassa 1.1.2022 alkaen) kohdan 12 (Käynnistys- ja ajovoima-akkujen lataus sisätiloissa) mukaan ajoneuvon, kulkuvälineen tai työkoneen käynnistys- tai ajovoima-akun latauspaikan pitää olla puhdas ja hyvin tuulettuva eikä ladattavan akun läheisyydessä, vähintään kahden (2) metrin etäisyydellä, saa olla syttyvää materiaalia.

Latauspaikalla avotuli, tupakointi ja kipinöivien työkalujen käyttö on ehdottomasti kielletty aina, kun latauskaapeli on kytkettynä. Latauspaikan välittömässä läheisyydessä on oltava vähintään teholuokan 43A 233BC käsisammutin.

Latauskoje ja -kaapelit pitää suojata kolhuilta ja hankaumilta sekä käytön että säilytyksen aikana.

Latauspaikalla pitää olla sekä latauskojeen käyttöohjeet että ladattavien koneiden ja laitteiden latausohjeet.

Ajoneuvon, kulkuvälineen tai työkoneen käynnistys- tai ajovoima-akkua saa ladata tuotanto-, kauppa- tai varastorakennuksessa vain, jos latauspaikka on palo-osastoitu muusta rakennuksesta vähintään EI 60 -rakennusosin tai jos lataaminen tehdään jatkuvassa henkilövalvonnassa tai siten, että latauspaikka on suojattu savun havaitsevalla, latausvirran katkaisevalla palovaroittimella, paloilmoittimeen kytketyllä savuilmaisimella tai automaattisella sammutuslaitteistolla.

Asian arviointi

Vakuutuskorvausta koskevan riidan aiheuttanut tulipalo syttyi asiakkaana olevan yrityksen toimitusjohtajan omistaman omakotitalon teknisessä tilassa. Vakuutusyhtiön mukaan syynä paloon oli apukäynnistimen virheellinen käyttö kuorma-auton akun lataukseen, kun taas asiakas katsoo palon syyn jääneen selvittämättä, koska huonetilaa ei ollut tutkittu. Asiakas myös toteaa, ettei teknisen tilan sulake ollut missään vaiheessa palanut, millä asiakas lautakunnan käsityksen mukaan viittaa siihen, ettei sähkölaitteiden käytössä tai toiminnassa ole ollut sellaista vikaa, joka olisi palon aiheuttanut.

Palon syystä esitetystä selvityksestä lautakunta toteaa, että pelastuslaitoksen onnettomuusselosteessa mahdollisina palon syinä mainitaan tekninen vika tai ylikuormitus.  Poliisin tutkintailmoituksessa puolestaan todetaan palon todennäköisen syttymiskohteen olleen akun lataukseen käytetty apukäynnistin. Insinööritoimiston tekemässä palonsyyntutkinnassa, jossa apukäynnistintä on tarkemmin tutkittu, palon syyksi todetaan apukäynnistimen väärä ja käyttöohjeiden vastainen käyttö ulkopuolisen akun lataamiseen. Käyttötarkoituksen virheellisyyden vahvistaa tutkintaraportin mukaan myös maahantuojan edustaja.

Lautakunta toteaa, ettei edellä mainituissa asiantuntijaselvityksessä esitetä palon syyksi muita vaihtoehtoja kuin apukäynnistin. Huomioiden viranomaisten kannanottojen lisäksi palontutkintalausunnon johtopäätökset lautakunta katsoo asiassa osoitetuksi palon syttyneen apukäynnistimestä, jota vahingosta saadun selvityksen mukaan on käytetty kuorma-auton akun lataamiseen.

Lautakunta katsoo apukäynnistimen käyttöohjeen perusteella olevan selvää, ettei ulkopuolisen akun lataaminen kuulu laitteen käyttötarkoituksiin, koska ohjeessa on selkeästi lueteltu eri käyttötarkoitukset tarkempine toimintaohjeinen, eikä ulkopuolisen akun lataaminen niihin sisälly.  Lisäksi lautakunta katsoo, että käytettäessä apukäynnistimen kaltaista suuritehoista laitetta on sen käyttäjän vastuulla varmistua laitteen oikeasta käyttötavasta. Näin ollen se, että ulkopuolisen akun lataamista laitteella ei ole nimenomaisesti käyttöohjeessa kielletty, ei vaikuta käyttövirhettä koskevaan arviointiin.

Käyttöohjeessa myös varoitetaan jättämästä valintakytkintä asentoon 24V silloin, kun laitteen omaa akkua ladataan, vaan valittuna tulee tuolloin olla 12V. Vaikka tässä ei kyse ollutkaan laitteen oman akun lataamisesta vaan sen käyttämisestä ulkopuolisen akun lataamiseen, katsoo lautakunta myös valintakytkimen asennon vaikuttavan laitteen käytön virheellisyyttä koskevaan arviointiin, samoin sen, että laite on käyttöohjeen vastaisesti jätetty ilman valvontaa sen ollessa kytkettynä sähköverkkoon. Vakuutusyhtiön toimittaman selvityksen perusteella lautakunta katsoo apukäynnistimen virheellisen käyttämisen olevan syy-yhteydessä tulipalon syttymiseen.

Vakuutusehtojen osalta lautakunta toteaa, että ehtoihin sisältyy verrattain laaja rajoitusehto koskien eri virheistä aiheutuvia vahinkoja, mutta yhtiön tosiasiallisesti vetoamaa käyttövirhettä ei rajoitusehdossa ole mainittu. Rajoitusehdon sijaan vakuutusyhtiön peruste korvauksen epäämiselle on se, ettei käyttövirheestä aiheutunutta palovahinkoa voida pitää vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla ennalta arvaamattomana. Lautakunta toteaa, että palovahinkojen korvattavuusedellytyksenä omaisuusvakuutuksissa on tyypillisesti irti päässyt tuli, ja näin on tähänkin tapaukseen sovellettavissa vakuutusehdoissa. Irti päässeen tulen lautakunta katsoo lähtökohtaisesti täyttävän palovahingon korvattavuudelle asiaan sovellettavissa vakuutusehdoissa asetetun lisäedellytyksen vahingon aiheutumisesta ennalta arvaamattomasti.

Lautakunta kiinnittää huomiota lisäksi siihen, että vakuutusehtoihin sisältyy käynnistys- ja ajovoima-akkujen latausta sisätiloissa koskeva suojeluohje, minkä osaltaan voidaan katsoa viittaavan siihen, että vakuutuksesta on tarkoitus korvata myös virheellisesti tehdystä lataamisesta aiheutuvia vahinkoja. Esimerkiksi käsisammutinta, palo-osastointia ja palovaroitinta koskevan ohjeistuksen perusteella suojeluohje myös korostetusti liittyy juuri palovahinkoriskin pienentämiseen.

Valituksessaan asiakas on todennut, ettei teknisen tilan sulake ole missään vaiheessa palanut. Lautakunta toteaa yleisesti, että rakennuksen sähköjärjestelmään kuuluvien sulakkeiden ja muun vikavirtasuojauksen tarkoituksena on ehkäistä muun muassa erilaisia laitteiden vika- ja ylikuormitustilanteista aiheutuvia vahinkoja katkaisemalla virransyötön. Vaikka kyse tässä onkin suuritehoisesta apukäynnistimestä ja vaikka kyseisenlaisiin sähkölaitteisiin tyypillisesti liittyy juuri palovahinkoriski, lautakunta katsoo, ettei laitteen virheellisestä käyttämisestä aiheutuva riski tulipalon syttymisestä kuitenkaan ole niin välitön ja ilmeinen, että palovahingossa ei olisi katsottava olevan kysymys ennalta arvaamattomasta vahingosta. Näin ollen ja myös huomioiden vakuutusehtojen sisältö kokonaisuudessaan lautakunta katsoo palovahingossa olevan kyse yrityksen palovakuutuksesta korvattavasta vakuutustapahtumasta. Koska vakuutusyhtiö ei ole vedonnut vakuutustapahtuman aiheuttamista koskevaan ehtokohtaan tai vakuutussopimuslain säännökseen, lautakunta ei ota asiassa kantaa huolimattomuusarviointiin näiltä osin.

Vastineessaan vakuutusyhtiö on toissijaisesti pyytänyt huomioimaan, että kyseessä on myös suojeluohjeiden laiminlyönti ja alivakuutus. Yhtiö ei kuitenkaan tarkemmin perustele, miltä osin se katsoo suojeluohjetta laiminlyödyn. Lautakunta toteaa vakuutusyhtiöllä olevan sekä vetoamis- että näyttötaakan, ja koska yhtiön väite laiminlyönnistä on yleisluontoinen ja tarkemmin kohdistamaton, lautakunta katsoo, ettei yhtiö ole osoittanut asiassa olevan perusteita alentaa korvausta suojeluohjeen laiminlyönnin perusteella.

Alivakuutuksen osalta yhtiö on perustellut näkemystään sillä, että asiakkaan vaatimukset ovat noin 12 350 euroa, kun taas vakuutusmäärä on 10 200 euroa. Vaikka yhtiö ei muutoin ole ottanut asiakkaan korvausvaatimukseen kantaa, lautakunta tulkitsee yhtiön alivakuutuslausuman perusteella asiakkaan korvausvaatimuksen olevan alivakuutusta lukuun ottamatta määrältään riidaton.

Omaisuusvakuutusten yhteisten ehtojen mukaan omaisuus on alivakuutettu, jos vakuutusyhtiölle ilmoitettu omaisuuden vakuutusmäärä on omaisuuden vakuutusarvoa pienempi. Tällöin vakuutuksesta korvataan vain niin suuri osa omavastuulla vähennetystä vahingon määrästä kuin ilmoitetun vakuutusmäärän ja vakuutusarvon välinen suhde osoittaa. Vakuutuksen omavastuun ollessa 1 000 euroa on vakuutuskorvauksen määrä alivakuutus huomioiden 10 200 / 12 350 x (12 350 – 1 000) = 9 374,09 euroa.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä maksamaan korvauksena palovahingosta 9 374,09 euroa laillisine viivästyskorkoineen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Korpelainen

Jäsenet:
Kankkunen
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho