Tapahtumatiedot

Vahingonkärsinyt A (s. 1969) kompastui 22.3.2021 kadulle jätettyyn harjateräkseen X:n kaupungin kunnossapitovelvollisuuden alaisella katuosuudella. Kaatumisen yhteydessä A loukkasi muun muassa oikean käsivartensa ja oikean polvensa.

Korvauksia A:lle aiheutuneesta henkilövahingosta haettiin X:n kaupungin vastuuvakuutuksesta. Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen, jonka mukaan kysymyksessä oli vastuuvakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma.

Yhtiö on korvannut A:lle muun muassa vahinkotapahtuman seurauksena aiheutuneesta tilapäisestä haitasta liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen luokan 3 perusteella 2.000 euroa sekä pysyvän haitan luokan 3 mukaisena. A:lle on myös maksettu 25.4.2022 korvauspäätöksen mukaisesti ansionmenetyskorvausta 26.3.2021 – 16.7.2021 yhteensä 10.732, 74 euroa vähennettynä Kelan maksamalla sairauspäivärahalla 3.117,67 ja ennakonpidätyksellä 1.180,33. Siltä osin, kun A on vaatinut yritykselle aiheutunutta menetystä A:n työkyvyttömyydestä, yhtiö toteaa, että kirjanpidon mukaan yrityksen tulos on itseasiassa parantunut edellisistä vuodesta ja näin ollen asiassa jää osoittamatta, että yritykselle olisi aiheutunut vahinkoa A:n työkyvyttömyydestä. Siltä osin, kun A on vaatinut korvausta hänen työkyvyttömyytensä johdosta hankittujen sijaisten palkkakustannuksista, yhtiö toteaa, että toinen palkatuista henkilöistä oli ollut Z Oy:n palveluksessa jo vahinkoa edeltävänä vuonna. Näin ollen vakuutusyhtiön mukaan asiassa ei ole osoitettu, että hänet olisi palkattu A:n sairausloman sijaiseksi. Toiselle työntekijöistä ei puolestaan ole maksettu palkkaa.

Asiakkaan valitus

A oli tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

Valituksessaan A ilmoittaa olevansa tyytymätön vastuuvakuutuksen perusteella maksetun tilapäisen ja pysyvän haitan määrään sekä A:lle hänen työkyvyttömyytensä johdosta aiheutuneiden tarpeellisten sijaiskulujen korvaamiseen. A vaatii tilapäisestä haitasta korvausta siten, että haitan katsotaan kuuluvan liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaiseen luokkaa 4 ja että korvauksen määräksi katsotaan 5.500 euroa. Tilapäisen haitan osalta A viittaa vaatimuksensa tueksi myös henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten kohtaan 7.5.3, mikä osaltaan tukee A:n esittämää korvausvaatimusta. Pysyvästä haitasta A vaatii korvausta haittaluokan 4 mukaisena. A:n työkyvyttömyyden vuoksi A on joutunut palkkaamaan yritykseensä kaksi sijaista, jonka vuoksi lisäkuluja on aiheutunut yhteensä 18.947,56 euroa.

Vaatimustensa tueksi A viittaa tapauksen kannalta olennaiseen lainsäädäntöön sekä muihin soveltamisnormeihin. Lisäksi A käy seikkaperäisesti läpi asiaan liittyvää lääketieteellistä aineistoa. A selostaa myös laatimassaan listauksessa kaikki vahinkotapahtuman seurauksena hänelle aiheutuneet rajoitteet sekä jokapäiväisessä elämässä, että työnteossa. A toteaa, että muun muassa E-lausunnossa 30.3.2022 on todettu, että A:lle on jäänyt vammasta merkittävästi toiminnallista haittaa. A ei esimerkiksi pysty kantamaan yli viiden kilon painoista kauppakassia ja että nostoliikkeet aiheuttavat kipua. Lausunnon mukaan myös vaakatason yläpuolella työskentely kuvataan vaikeaksi. A:n kyynärpään sivuttaisliikkeiden kuvataan niin ikään aiheuttavan kipua eikä A pysty tuottamaan käsivarrella voimaa sivuttaisliikkeessä. Lausunnossa kerrotaan, että A toimii maanviljelijänä, mutta vahingon jälkeen muun muassa traktorin ja mönkijän vaihteiden vaihtaminen sattuu. Myöskään mansikan istuttaminen ei lausunnon mukaan onnistu, koska laatikot ovat painavia. Samasta syystä A ei kykene enää nostamaan lannoitesäkkejä. Marjojen punnitsemistyö on vaikeaa, koska siinäkin joutuu nostamaan laatikoita. Lausunnon laatinut ortopedi on arvioinut A:n tilan olevan pysyvä. Lausunnon mukaan haittapisteitä kertyy laajoista toiminnallisista ongelmista, ihoalueen parestesiasta, puutumisoireista ja kivusta. Lisäksi kyynärnivelessä on todettu virheasento ja jäykkyys. Valituksessaan A viittaa myös 3.6.2022 E-lausuntoon, jossa vahvistetaan A:n hankaluudet työssä suoriutumisessa ja todetaan, ettei A kykene käytännössä tekemään mitään fyysistä työtä ja että A:n työkyky on 50 % tapaturmaa edeltäneestä työkyvystä. Lausunnossa todetaan myös, ettei kuntoutusta ole enää suunnitteilla.

Vaatimiensa sijaiskulujen osalta A toteaa lisäksi, että hän on ammatiltaan marjanviljely-yrittäjä ja hän omistaa yrityksestään 67 % ollen aiemmin myös yrityksensä monipuolisin työntekijä. A on vastannut myös muun muassa erinäisistä rakennustöistä. Marjanviljely tapahtuu tunneleissa ja työntekijöiden määrä vaihtelee vuosittain riippuen siitä, mitä marjoja minäkin vuonna kasvatetaan ja miten sadon kasvatus jaksotetaan. Vahinkotapahtuman jälkeen A ei ole kyennyt kesällä 2021 poimimaan marjoja tai tekemään monia muitakaan työtehtäviä alentuneen työkykynsä vuoksi. Heikentyneen työpanoksensa vuoksi A on siten joutunut vahinkoa rajoittaakseen palkkaamaan useampia sijaisia. A ei ole itse hakenut sairauslomaa enää 16.7.2021 jälkeen, koska hän on halunnut olla töissä mahdollisuuksien mukaan rajoittaakseen yritykselle aiheutuvaa vahinkoa. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että A olisi ollut työkykyinen.

A viittaa vakuutusyhtiön päätökseen ja toteaa, että vakuutusyhtiön maksama myyntikatteen menetys ajalta 26.3.2021 – 16.7.2021 ei riitä korvaamaan sijaisten palkkaamisesta aiheutuneita kustannuksia. Sijaisten käyttäminen aiheuttaa A:lle vuosittain noin 10.000–15.000 euron kustannukset, joita ei ilman vahinkoa aiheutuisi. Näkemyksensä tueksi A viittaa tilitoimiston yhteenvetoon, josta ilmenee, että yrityksen palkkakulut olivat vuonna 2021 huomattavasti suuremmat kuin vuonna 2020. A:n tilalle on palkattu henkilöt B ja C tekemään niitä töitä, joista A ei itse enää suoriudu. B on ollut myös aiemmin yrityksen palveluksessa ja kokeneena henkilönä hän oli paras A:n tilalle. B:n tilalle palkattiin puolestaan C. B:lle on maksettu palkkajaksolta 17.6.2021 – 26.10.2021 yhteensä 11.029,00 euroa plus sivukulut 4.623,04 euroa. C on palkattu tekemään erityisesti rakennustöitä, joihin A ei enää kykene alentuneen toimintakykynsä vuoksi. C:lle on maksettu ajalta 1.7.2022 – 31.7.2022 1.040 euroa ja ajalta 25.7.2022 – 26.8.2022 1.300 euroa, joista tulee sivukulujen kanssa yhteensä 3.295,12 euroa. Näillä perusteilla A vaatii jo maksetun lisäksi sijaisten käytöstä aiheutuvaa 18.947,56 euron kulua korvattavaksi vastuuvakuutuksesta.

Lopuksi A toteaa vielä, että ottaen huomioon A:n ikä, vamman laatu ja työkokemus, ei vaatimus ammatilliseen uudelleenkouluttautumiseen ole realistinen. Samoin A toteaa, että ottaen huomioon vielä sen, että A:n yritys on toimiva, ei ole perusteltua odottaa, että A hakisi eläkettä. Sen sijaan yrityksen jatkaminen on perusteltua.

Vakuutusyhtiön vastineen jälkeen antamassaan lisäkirjelmässä A painottaa, että 67 % omistuksen lisäksi hänen työpanoksensa yrityksessä on ollut erittäin merkittävä, eli käytännössä A on ollut yrityksen tärkein ja monipuolisin työntekijä. A toteaa, että ylimääräisistä sijaiskuluista aiheutuu tosiasiallisesti suoraan myös A:lle itselleen saamatta jäänyttä ansiotuloa sitä kautta, että yrityksen tulos jää sijaiskulujen vuoksi pienemmäksi kuin se muuten jäisi. A uudistaa ensisijaisena vaatimuksenaan näin ollen alkuperäisen vaatimuksensa, mutta esittää toissijaisena vaatimuksena, että sijaiskuluista tulee korvata ainakin A:n omistusosuuden mukainen 67 %. Viimesijaisesti A vaatii, että mainitut sijaiskulut korvataan suoraan Z Oy:lle, koska yritykselle on kiistatta aiheutunut uusia ja aiempaa suurempia sijaiskuluja A:n kärsimän vahingon johdosta. Kirjelmässä huomautetaan, että liikevaihtotietojen perusteella ei voida tehdä sitä johtopäätöstä, etteikö yritykselle olisi aiheutunut tulonmenetystä, koska tunneliviljelyssä ei ole koskaan samanlaisia vuosia ja näin eri vuosien tulokset eivät ole vertailukelpoisia keskenään. A toteaa, että ilman ylimääräisiä sijaiskulua Z Oy:n tulos olisi ollut toteutunutta parempi. Lopuksi A vielä toteaa, että hän palkkasi sijaisekseen B:n juuri siitä syystä, että työ oli B:lle aiemmin tuttua. B:n tilalle piti A:n vahingon vuoksi palkata D huolehtimaan marjanpoiminnasta.

Vakuutuslautakunnan hankkiman asiantuntijalausunnon jälkeisessä lisäkirjelmässään A uudistaa vaatimuksensa sekä tilapäisen haitan että pysyvän haitan korvausten korottamisen osalta. A huomauttaa, ettei lautakunnan käyttämä asiantuntija ole ensinnäkään huomioinut, että kysymys on A:n oikeasta eli dominantista kädestä. Samoin Kivioja ei ole lainkaan huomioinut lausunnossa yläraajan vaikeaa kivuliaisuutta, vaan kiinnitti huomiota lähinnä liikerajoituksiin. A huomauttaa, että vakiintuneen oikeudellisen käytännön mukaan erityinen kivuliaisuus tulee huomioida haittaluokkaa korottavana tekijänä. Tältä osin A viittaa myös yksityistapaturmavakuutusyhtiönsä päätökseen, jossa pysyvä haitta on korvattu haittaluokan 4 mukaisena. Tilapäisen haitan osalta A huomauttaa etenkin, että vammaluokan 3 mukaisiin vammoihin ei liity pysyvää haittaa ja että A:n tapauksessa A:lle on kiistatta jäänyt merkittävä pysyvä haitta. Lisäksi A viittaa edelleen henkilövahinkoasian neuvottelukunnan suositusten soveltuvaan kohtaan, jonka mukaan vaikea kyynärvarren murtuma oikeuttaa 4.000–6.000 euron korvaukseen tilapäisestä haitasta. Myös asiantuntijalääkäri on viitannut samaan kohtaan omassa lausunnossaan. Näin ollen tilapäisen haitan korvaukseksi tulee määrittää 5.500 euroa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot sekä asian käsittelyn vakuutusyhtiössä. Lisäksi vakuutusyhtiö viittaa tapauksessa sovellettaviin vakuutusehtoihin ja tapauksen kannalta olennaiseen lainsäädäntöön.

Vastineessaan yhtiö toteaa ensinnäkin, että vahinkotapahtuman ja vamman välinen syy-yhteyden arviointi on edellyttänyt erityisasiantuntemusta, jonka vuoksi yhtiö on konsultoinut asiassa yhtiön asiantuntijalääkäriä sekä asiantuntijaortopediä. Tilapäisen haitan osalta yhtiö vetoaa mainittuihin asiantuntijalausuntoihin sekä muuhun käytettävissä olevaan selvitykseen ja toteaa, että A:lle maksettu 2.000 euron korvaus tilapäisestä haitasta on arvioitu asianmukaisesti ja oikein. Näin ollen tarvetta lisäkorvauksen suorittamiselle ei ole.

Pysyvän haitan osalta vakuutusyhtiö toteaa, että A:n vammat arvioidaan haittaluokituksesta annetun asetuksen kohdan 1.3 mukaisesti siten, että A:lle jäänyt haitta vastaa luokkaa 3. Vastineen mukaan A ei ole toimittanut mitään sellaista uutta selvitystä, jonka perusteella haittaluokka tulisi arvioida korkeammaksi.

A:n vaatiman ansionmenetyksen sekä sijaisten palkkakulujen osalta vakuutusyhtiö viittaa erityisesti asiassa annettuihin korvauspäätöksiin. Lisäksi vakuutusyhtiö toteaa, että liikennevahinkolautakunnan ohjeen mukaan sijaisen palkkaaminen mahdollistaa tavallisesti toiminnan jatkumisen yrittäjän työkyvyttömyysaikana toiminimiyrittäjillä ja henkilöyhtiöissä. Nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa osakeyhtiö on palkannut itselleen työvoimaa. Vuonna 2020 Z Oy on palkannut ajalla 17.7.2020 – 19.9.2020 yhteensä neljä kausityöntekijää. Vuonna 2021 yritys on palkannut myös neljä kausityöntekijää ajalla 17.6.2021 – 26.10.2021. Vakuutusyhtiö toteaa myös, että työntekijöiden palkkakulut syntyvät osakeyhtiölle, eikä vahingonkärsijälle. Vastuuvakuutuksesta voidaan kuitenkin korvata vain vahingonkärsijälle itselleen aiheutunut ansionmenetys. Vakuutusyhtiö on kuitenkin asiakasystävällisistä syistä käyttänyt poikkeuksellisesti ansionmenetyskorvauksessa perusteena yrityksen myyntikatetta. Lisäksi yhtiö huomauttaa, että A omistaa yrityksen osakkeista 67 % ja tästä huolimatta A katsoo, että vastuuvakuutuksesta tulisi korvata hänelle sattuneen tapaturman vuoksi 100 % Z Oy:lle palkattujen sijaisten ja kausityöntekijöiden palkat sivukuluineen.

Vastineessa todetaan myös, että Z oy on vuonna 2021 maksanut A:lle täyden palkan vuodelta 2021 ja tämän lisäksi A on saanut Kelan sairauspäivärahan, vaikka se olisi kuulunut tällöin Z Oy:lle. Vuonna 2020 A:n omat tulot ovat olleet 3.477,26 euroa ja vuonna 2021 Z Oy:n hänelle maksama palkka on ollut 12.289,39 euroa. A on ollut lääkärin määräämällä sairauslomalla vain 16.7.2021 asti eikä hän tämän jälkeen ole hakenut lisää sairauslomaa eikä hän myöskään ole tämän jälkeiseltä ajalta hakenut Kelasta päivärahaa. Vakuutusyhtiö toteaa, että A:n todellisen ansionmenetyksen arvioimiseksi vakuutusyhtiö tarvitsee Kelan ja asiakkaan työeläkeyhtiön päätökset A:lle maksettavista etuuksista. Ilman näitä ei asiassa voida maksaa lisäkorvauksia.

Vastineessaan yhtiö toteaa myös, että vahingonkärsineellä on lähtökohtaisesti velvollisuus rajoittaa hänelle aiheutunutta vahinkoa ja siten velvollisuus hakea osatyökyvyttömyyseläkettä tilanteessa, jossa vahingonkärsinyt on menettänyt osan työkyvystään. Yhtiö toteaa, että 3.6.2022 E-lausunnon mukaan A on vain 50 % työkykyinen tekemäänsä työhön. Osatyökyvyttömyyseläkkeen voi saada, jos työkyky on heikentynyt vähintään 40 %. Kun työkyvyttömyyseläkettä haetaan, eläkeyhtiö tekee oman ratkaisunsa työkyvyttömyyden asteesta ja vakuutusyhtiön uusi korvausratkaisu voi perustua tähän eläkeyhtiön ratkaisuun.

Vakuutusyhtiö toteaa vielä, että Z Oy on ilmeisesti aloittanut toimintansa vasta vuonna 2020 ja sen on ennen A:n tapaturman sattumistakin käyttänyt kausityövoimaa. Vastineen mukaan on myös tavallista, että uudella yrityksellä on ilman tapaturmaakin seuraavana vuonna enemmän työntekijöitä kuin sen aloittaessa toimintansa. Tällaisesta toiminnan laajentumisesta aiheutuneesta lisäkustannuksesta ei voida vakuutuksenottajan katsoa olevan korvausvastuussa.

Lopuksi yhtiö huomauttaa, että selvityksen mukaan C on palkattu erityisesti rakennustehtäviin. Yhtiö toteaa, ettei sillä ole tiedossa millaisista rakennustöistä on ollut kysymys ja olisi A tosiasiassa voinut itse hoitaa mainitut rakennustyöt, jos tapaturmaa ei olisi sattunut.

Kaikilla toteamillaan perusteilla vakuutusyhtiö pitää edelleen asiassa annettua korvauspäätöstä oikeana.

Vakuutetun kuuleminen

Vakuutettuna olleella X:n kaupungilla ei ollut asiassa kommentoitavaa.

Asiantuntijalausunto

Vakuutuslautakunta on pyytänyt asiassa asiantuntijalausuntoa lääketieteellisen syy-yhteyden arvioimisesta asiantuntijana käyttämältään LTT Dosentti Aarne Kiviojalta.

Lausunnossaan Kivioja toistaa asiassa olennaisen lääketieteellisen selvityksen sekä asian tapahtumatiedot ja toteaa, että A:lla on 22.3.2021 vahinkotapahtuman seurauksena todettu oikean värttinäluun yläosan pirstaleinen murtuma sekä kyynärluun lisäkkeen murtuma kyynärnivelessä. Lisäksi ensitiedoissa on kuvattu vahinkotapahtumasta aiheutuneita muita ruhjeita, joista ei kuitenkaan ole kuvattu jääneen A:lle pysyvää haittaa. Kivioja toteaa myös, että A:ta koskevassa B-lausunnossa 9.6.2021 on mainittu suunnitelma ENMG-tutkimuksesta, mutta tutkimuksen toteuttamisesta ei ole tulosta käytettävissä olevissa asiakirjoissa. Näin olen tutkimistuloksen puuttuessa ei lausunnossa voida ottaa tarkemmin kantaa mahdolliseen hermovaurioon oikean yläraajan vammoihin liittyen. Kivioja toteaa, että lausunnoista ilmenevä parestesia (ihoaistimus ilman fyysistä ärsykettä) ei yksinään aiheuta merkittävää toiminnallista haittaa. Näin ollen A:lle jäänyt pysyvä haitta muodostuu siten kyynärnivelen vamman jälkitilasta.

Kivioja toteaa lausunnossaan, että pysyvän haitan arvioinnissa kyynärnivelen puolitekonivelelle ei ole käytössä omaa luokkaa, joten arviointi tapahtuu kohdan 1.2 lähinnä vastaavien kohtien ”Kyynärvarren kiertoliike rajoittunut tai puuttuva” (vastaa haittaluokkia 2–4) tai ”Kyynärnivel liikkuu 30–90 astetta” (vastaa haittaluokkaa 2) mukaan. Näiden luokitusten ja käytettävissä olevan lääketieteellisen selvityksen mukaan Kivioja katsoo, että A:lle jäänyt pysyvä haitta vastaa haittaluokkaa 3 (kolme) lievän ojennusvajauksen, lievän virheasennon ja lievän kiertoliikerajoituksen perusteella. Jos käytettäisiin haittaluokituksen kohtaa 1.3 (yläraajat kokonaisuutena), katsoo Kivioja A:lle jääneen haitan kuuluvaan kohtaan ”lievä toiminnanvajavuus” ja että myös tällöin haitta vastaa luokkaa 3 (kolme).

Tilapäisen haitan arvioinnin osalta Kivioja viittaa A:ta koskevaan selvitykseen ja toteaa, että vahinkotapahtuman 22.3.2021 johdosta A:lle on aiheutunut tilapäistä haittaa, joka sijoittuu liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaiseen luokkaan 3 ja luokan sisällä sen keskikolmannekseen. Kivioja on arvioinut A:lle aiheutunutta tilapäistä haittaa myös henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten perusteella ja toteaa, että A:lle aiheutunut pysyvä haitta huomioon ottaen on tilapäinen haitta tältä osin katsottava kuuluvan suositusten kohtaan 7.5.3 (vaikea kyynärvarren murtuma). Kivioja toteaa kuitenkin, että A:n tapauksessa on ollut kyse kyynärvarren molempien luiden murtumasta kyynärnivelen alueella, mutta kyynärluun osuuden on katsottava olleen vähäinen.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys vahingonkärsinyt A:lle vastuuvahingon 22.3.2021 seurauksena maksettavan tilapäisen haitan ja pysyvän haitan määrästä sekä siitä, onko A:lla oikeus korvaukseen sijaisten palkkakuluista siltä osin, kun A ei itse kykene aiempaan työhönsä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 2 luvun 1.1 §:n mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen
1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;
2) ansionmenetyksestä;
3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;
4) pysyvästä haitasta.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 a §:n (16.6.2004/509) mukaan ansionmenetyksestä määrätään korvaus ottamalla lähtökohdaksi arvio ansiotulosta, jonka vahinkoa kärsinyt olisi ilman vahinkotapahtumaa saanut. Tästä vähennetään ansiotulo, jonka vahinkoa kärsinyt vahinkotapahtumasta huolimatta on saanut tai olisi voinut saada taikka jonka hänen arvioidaan vastaisuudessa saavan ottaen huomioon hänen työkykynsä, koulutuksensa, aikaisempi toimintansa, mahdollisuutensa uudelleen kouluttautumiseen, ikänsä, asumisolosuhteensa ja näihin verrattavat muut seikat.

Vakuutusehtojen kohdan 1 mukaan vakuutusyhtiö sitoutuu näiden ehtojen sekä yleisten sopimusehtojen mukaisesti
- korvaamaan kohdissa 3, 4 ja 5 mainitut vahingot sekä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset,
- huolehtimaan vahingonkorvauksen perusteiden ja määrän selvityksestä,
- neuvottelemaan korvauksen vaatijan kanssa ja
-hoitamaan tai korvaamaan oikeudenkäynnin, jos korvauskysymys joutuu oikeuskäsittelyyn.

Vakuutus koskee vakuutuksenottajan harjoittamaa ja vakuutuksesta sovittaessa vakuutusyhtiölle ilmoittamaa, vakuutuskirjaan merkittyä toimintaa (vakuutettu toiminta).

Vakuutus kattaa myös vakuutuksenottajan järjestämät tilaisuudet.

Vakuutus sisältää
- toiminnan vastuuvakuutuksen

Vakuutusehtojen kohdan 3.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko,
- joka todetaan vakuutuskauden aikana ja
- josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Asian arviointi

Vakuutuslautakunnalla käytettävissä olevan selvityksen mukaan A on kaatunut pystyssä olleeseen harjateräksen pätkään 22.3.2021 seurauksin, että A:n oikean värttinäluun yläosaan tuli pirstaleinen murtuma ja myös kyynärnivelessä todettiin kyynärluun lisäkkeen murtuma. A:n käsivarsi leikattiin 26.3.2021. Leikkauksessa pirstaleinen värttinäluun murtuma-alue kyynärpäässä poistettiin ja korvattiin osaproteesilla. 19.4.2021 hoitomerkinnän mukaan A on kaatumisen yhteydessä loukannut myös oikean olkapään, oikean ranteen ja vasemman polvensa. Vasemman polven MRI-kuvauksessa todettiin patellassa luukontuusiota, geodi mediaalikondyylissä takaosassa ja trochleassa pieni rustovaurio ja kysta. Olkapään MRI-kuvassa ei todettu traumaattisia muutoksia.

B-lausunnossa 9.6.2021 on otettu kantaa A:n työkykyyn vahinkotapahtuman jälkeen. Lausunnossa pidetään A:ta kyvyttömänä tekemään työtään ajalla 26.3.2021 – 16.7.2021. Lausunnossa todetaan, että 6.5.2021 kontrollissa A:n kyynärvarren liikelaajuus on ollut 20–110 astetta, kun 9.6.2021 liikelaajuus oli 20–150 astetta. Kyynärvarren pronaatio ja supinaatio (kyynärvarren kiertoliikkeet) olivat vajaat, mutta distaalisessa sensomotoriikassa ei todettu ongelmia. Röntgenkuvassa leikkauksessa asennetun proteesin todettiin olevan hyvin paikoillaan. Lausunnossa kuvataan myös vamman vaikutusta A:n työkykyyn ja että oikea kyynärpää kestää edelleen huonosti rasitusta raskaiden taakkojen nostelu ei onnistu lainkaan ja työkoneiden ajaminen on hankalaa vaihteiden vaihtamisen vuoksi. Lausunnon mukaan kosketus- ja terävätunnot yläraajoissa ja käsien alueella ovat intaktit. A:n kerrotaan käyneen marraskuussa 2020 yksityisen fysiatrin vastaanotolla kyynärpään ja käsivarsien kipujen vuoksi ja tällöin A:lla oli todettu kiertäjäkalvosimen kiputila ja lisäksi tuolloin oli suositeltu ENMG-tutkimusta rannekanavaoireyhtymän poissulkemiseksi.

E-lausunnossa 30.3.2022 todetaan A:n yleiskunnon olleen tutkimushetkellä normaali. A:n oikeassa olkapäässä ei ollut todettavissa turvotusta, mutta lateraalipuolella oli noin 10 cm pitkä leikkausarpi, joka oli parantunut. Arven ympärillä noin sentin levyisellä alueella todettiin selvä paresteettinen ihoalue, josta aiheutuu distaalisesti puutumista käsivarressa ja sormissa. A:n oikean käden puristusvoima oli hiukan heikentynyt, mutta kädessä ei todettu atrofiaa. Kubitaalinivelen fleksio oli normaali, mutta ojennuksessa oli noin 10–15 asteen vajaus toiseen yläraajaan verrattuna. Kyynärvarren supinaatio (uloskierto) oli normaali, mutta pronaatiossa (sisäänpäin kierto) oli 10 asteen vajaus. Kubitaaliniveleen jäi noin 10 astetta vastaava valgus virheasento. Lausunnossa kuvataan myös, mitä käytännön vaikeuksia toiminnanvajavuus A:lle aiheuttaa. Kyynärpään sivuttaisliikkeiden todetaan aiheuttavan äkillistä kipua, eikä kyynärvarsi tuota voimaa sivuttaisliikkeessä. A:n todetaan olevan oikeakätinen. Myös oikealla kyljellä nukkuminen on A:lle kipujen vuoksi vaikeaa. Lisäksi lausunnossa todetaan, ettei A kykene tekemään marjanviljelyyn liittyviä fyysisiä työtehtäviä. Lausunnon mukaan A:n tilaa ja kyynärvarren toiminnanvajavuutta on pidettävä pysyvänä ja haittaan on laskettava mukaan ihoalueen puutumisoireet ja kiputila nivelen toiminnallisten ongelmien lisäksi. E-lausunnossa 3.6.2022 todetaan olennaisiltaan osin 30.3.2022 E-lausuntoa vastaava tilanne ja todetaan vielä kertaalleen, ettei A pysty tekemään käytännössä mitään fyysistä työtä. Lausunnon mukaan pysyvien haittojen takia A:n jäljellä oleva työkyky on 50 % tapaturmaa edeltävään työkykyyn verrattuna.

Vakuutusyhtiö katsoi, että A:lle on aiheutunut 22.3.2021 vahinkotapahtuman johdosta tilapäinen haitta, joka vastaa liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaista luokkaa 3 (lievää vaikeammat vammat) kohtuullisen korvauksen ollessa 2.000 euroa. Vastaavasti vakuutusyhtiö katsoi A:lle jääneen vahinkotapahtuman seurauksena haittaluokkaa 3 vastaava pysyvä toiminnallinen haitta.

Tilapäisen haitan korvaus suoritetaan käyttäen määrittelyperusteena liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita sekä henkilövahinkoasian neuvottelukunnan suosituksia, joita sovelletaan yleisesti vahingonkorvausta koskevassa oikeuskäytännössä. Lautakunnan käsityksen mukaan kyseisiä normeja sekä suosituksia voidaan pitää yleensä vahingonkärsijälle kohtuulliseen lopputulokseen johtavina, ellei tapaukseen liittyvistä erityisistä asianhaaroista muuta johdu.

Lautakunta toteaa, että tilapäisen haitan perusteella suoritettava korvaus määritellään vamman laadun, vaikeusasteen, sen edellyttämän hoidon laadun ja toipumisen kestoajan mukaan. Korvaus tilapäisen haitan perusteella määritellään tapauskohtaisen objektiivisesti havaittavien henkilövahinkoon liittyvien seikkojen perusteella. Henkilövahingon laadulla tarkoitetaan sitä, millaisena vamma tai sairaus ilmenee. Henkilövahingon vaikeusasteella puolestaan tarkoitetaan sinänsä samanlaatuisten vammojen ja sairauksien keskinäisiä eroavuuksia.

Liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaan tilapäisen haitan luokkaan 3 (lievää vaikeammat vammat) kuuluville vammoille on ominaista, että niiden hoito voi vaatia verenkierron elvytystä, mutta ei tehostettua hoitoa, niihin tai niiden hoitoon ei liity lievää vaikeampia komplikaatioita, niiden jatkohoidossa ei tarvita korjausleikkauksia, niiden hoitamiseen tarvitaan sairaalahoitoa 1 - 3 viikkoa, toiminnallinen toipuminen tapahtuu 3 - 7 kuukaudessa ja niiden aiheuttama pysyvä toiminnallinen haitta on lievä. Tähän luokkaan kuuluvat mm. pitkien luiden murtuma tai murtumat, jotka voivat vaatia myös leikkaushoitoa, mutta paranevat oletetussa ajassa, vaikea sijoiltaanmeno, jossa on nivelsiderepeämiä ja josta jää pysyvää haittaa, kasvoluiden yksittäis- tai monimurtumat, sormen menetys, sekä leikkaushoitoa edellyttävä sormen jännevamma.  Luokan 3 korvausasteikko on 1.400–4.200 €.

Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten kohdan 7.5.3 mukaan vaikeana kyynärvarren murtumana on pidettävä vammaa, josta seuraa liitännäisvammoja (kuten värttinähermon vaurio) tai huomattava pirstaleisuus. Lisäksi edellytyksenä on, että vamma vaatii leikkaushoitoa ja aiheuttaa erittäin suurta tilapäistä haittaa 1–6 kuukauden ajan. Myös pysyvä haitta on mahdollinen. Kohdan mukainen korvausasteikko on 4.000–6.000 euroa. Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa, että neuvottelukunnan suositukset perustuvat oikeuskäytännössä muodostuneisiin korvaustasoihin, joiden perusteella neuvottelukunta on pyrkinyt muodostamaan johdonmukaiset suositukset erityyppisten vahinkojen perusteella aineettomasta vahingosta tuomittavien korvausten suuruudesta. Suositusten soveltamisohjeissa huomautetaan erityisesti, että aineistoon valikoituneet tapaukset eivät kuitenkaan välttämättä kata vahingon kaikkia muotoja tai ne saattavat olla voimakkaasti painottuneet vakavuudeltaan määrätyn kaltaisiin tapauksiin. Tämä valikoituminen on siten huomioitava, jotta yksittäistä vahinkoa koskevan korvaustason oikeellisuutta voidaan arvioida suhteessa yleiseen korvaustasoon nähden.

Ottaen huomioon lautakunnalla käytettävissä olevan lääketieteellisen selvityksen, lautakunnan hankkiman asiantuntijalausunnon sekä korvattavasta tapaturmasta aiheutuneen henkilövahingon laadun ja vaikeusasteen, sen edellyttämän hoidon laadun ja kestoajan sekä haitan kestoajan lautakunta katsoo, että edellä mainittuja suosituksia ja ohjeita yhteensovittaen tulee A:lle aiheutuneen tilapäisen haitan korvauksen määrää korottaa siten, että kokonaiskorvauksen määrä on 3.500 euroa. Korvauksen määrää arvioidessa lautakunta on erityisesti huomioinut myös henkilövahinkoasian neuvottelukunnan suositusten käsillä olevaan tapaukseen soveltuvan kohdan 7.5.3 sekä sen, että vaikka A:lle aiheutuneesta kyynärvarren pirstaleisesta murtumasta on aiheutunut pysyvää haittaa niin, ei vammaan ole osoitettu liittyvän hermovammaa eikä nimenomaan huomattavaa pirstaleisuutta.

Pysyvä haitta on lääketieteellisesti arvioitu yleinen haitta, joka vammasta tai sairaudesta aiheutuu vahinkoa kärsineelle. Haittaa määriteltäessä otetaan huomioon sairauden tai vamman laatu, mutta ei vammautuneen yksilöllisiä olosuhteita kuten ammattia tai harrastuksia.

Haitta-asteen määritteleminen tapahtuu hoitavan lääkärin antamissa lausunnoissa vamman tilasta annetun kuvauksen perusteella. A:lle vahinkotapahtumasta 22.3.2021 aiheutunut pysyvä haitta arvioidaan sosiaali- ja terveysministeriön tapaturmavakuutuslaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta antaman asetuksen (768/2015) perusteella. Haittaluokka määritetään etsimällä haittaluokkataulukosta vammaa tarkoin tai läheisesti vastaava tai siihen verrattava nimike. Jos vamman laajuuden tai erityisen laadun vuoksi tällaista nimikettä ei voida soveltaa, käytetään yleisempää nimikettä (yläraaja kokonaisuutena, alaraajat kokonaisuutena, yleinen toiminnanvajavuus). Haittaluokituksen kohdassa 1.2 on kuvattu erilaisia yläraajojen haittaa aiheuttavia tiloja. Lautakunnalla käytettävissä olevan selvityksen mukaan A:n tilaa vastaavat lähinnä kohdat ”Kyynärvarren kiertoliike rajoittunut tai puuttuva asennosta riippuen”, joka vastaa asennosta riippuen luokkia 2–4 ja ”Kyynärnivel liikkuu 30–90 astetta”, jos vastaa haittaluokkaa 2. Haittaluokituksen kohdan 1.3 (Yläraajat kokonaisuutena) mukaan yläraajan lievässä toiminnanvajauksessa (haittaluokat 0–3) raajan karkea voima on vähän alentunut, näppäryys vähän alentunut, mutta raajalla voi kuitenkin kirjoittaa, napittaa ja ommella, liikkuvuus on vähän rajoittunut. Saman haittaluokituksen kohdan keskivaikeaa toiminnanvajausta (haittaluokat 4–8) koskevan nimikkeen kuvauksen mukaan voima on melkoisesti alentunut ja näppäryys huomattavasti alentunut. Keskivaikeaa toiminnanvajausta koskevan kuvauksen mukaan raajalla voi kuitenkin syödä ja kammata. Raajan liikkuvuus on paljon rajoittunut.    

Arvioitaessa A:n oikean kyynärvarren pirstaleisen murtuman ja kyynärluun lisäkkeen murtuman perusteella muodostuvaa pysyvää haittaa Vakuutuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että A:lle jäänyttä haittaa on kuvattu lähinnä toiminnallisen liikerajojen puutteellisuuden kautta. A:ta koskevassa lääketieteellisestä selvityksestä ei myöskään tarkemmin ilmene erityisen kivulloisuuden osalta muuta kuin, että sivuttaisliikkeet aiheuttavat kipua ja että A:n on kivun vuoksi vaikea nukkua oikealla kyljellään. A:lle on jo myös ennen tapaturmaa tehty lähete ENMG-tutkimukseen oikean yläraajan kipuoireiden vuoksi.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella sekä asiantuntijalausunnon perusteella arvioiden Vakuutuslautakunta katsoo, että A:lle ei vahinkotapahtuman 22.3.2021 seurauksena ole muodostunut vakuutusyhtiön jo maksamaa korvausta eli haittaluokkaa kolme (3) suurempaa pysyvää haittaa.  

A on vaatinut X:n kaupungin vastuuvakuutuksesta korvausta myös Z Oy:öön palkattujen sijaisten palkkakuluista, koska A ei kykene itse enää tehtäviensä edellyttämiin fyysisiin töihin. A omistaa Z Oy:stä 67 % ja hän kertoo olleensa ennen 22.3.2021 vahinkoa yrityksensä tärkein työntekijä. A:n tapaturman jälkeen B palkattiin A:n sijaiseksi 16.6.2021–31.10.2021. Kesällä 2022 (27.6.2022–28.8.2022) A:n sijaiseksi palkattiin myös C tekemään sellaisia rakennustöitä, joihin A ei enää itse vahinkotapahtuman vuoksi kykene.

Vakuutuslautakunta toteaa, että Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan näyttötaakka korvattavan vahingon määrästä on korvausta vaativalla. Yrittäjän ansionmenetyksen määrää arvioitaessa otetaan huomioon yrittäjän toiminnan muoto, laatu ja laajuus, hänen henkilökohtainen työpanoksensa yrityksessä, sijaisille maksetut korvaukset sekä mahdollinen yrityksen liikevaihdon tai myyntikatteen alentuminen. Yrittäjäomistajan työkyvyttömyydestä saattaa aiheutua yritykselle tuloksen heikentymistä tai ylimääräisiä kustannuksia sijaisten palkkaamisen vuoksi ja tästä puolestaan aiheutuu välillisesti vahinkoa yrittäjäomistajalle. Lisäksi arviossa voidaan ottaa huomioon muun muassa yrittäjän verotustiedot ja hänen yrityksestänsä itselleen maksamansa palkka. Arvioidusta ansiomenetyksestä vähennetään aina ne tulot, jotka vahingonkärsinyt on saanut vahingosta riippumatta. Vähennettäviä etuuksia ovat esimerkiksi tapaturmavakuutuslain ja sairausvakuutuslain mukaiset etuudet.

Vakuutuslautakunta toteaa, ettei vahingonkorvausvelvollisuus henkilövahingosta lähtökohtaisesti koske muille kuin vahingonkärsineelle itselleen aiheutuneita menetyksiä pois lukien eräät vahingonkärsineen läheiselle henkilölle maksettavat korvaukset. Nyt käsillä olevassa tapauksessa A:n tulee osoittaa, että sijaisten palkkaaminen Z Oy:öön on vaikuttanut A:n ansionmenetykseen.

Vakuutuslautakunnalla käytettävissä olevan selvityksen mukaan A on ollut työstään sairauslomalla ajalla 26.3.2021 – 16.7.2021, jonka johdosta vakuutusyhtiö on suorittanut A:lle ansionmenetyskorvauksena laskennallisen myyntikatteen menetyksen vähennettynä Kelan sairauspäivärahalla, jolloin kokonaiskorvaus on ollut 7.615,07 euroa ennen ennakonpidätyksen suorittamista. Käytettävissä olevan selvityksen mukaan A ei tämän jälkeen ole ollut sairauslomalla yrityksestään. Selvityksestä ilmenee myös, että A:lle on maksettu ajalla 1.1.2021 – 30.10.2021 palkkaa yhteensä 12.289,39 euroa. 3.6.2022 päivätyn lausunnon mukaan A:n työkyky on alentunut pysyvästi siten, että A:n työkyky on maksimissaan 50 % vahinkoa edeltäneestä työkyvystä. Lautakunnan käsityksen mukaan A ei kuitenkaan ole halunnut hakea osatyökyvyttömyyseläkettä, koska hän on halunnut jatkaa työskentelyä Z Oy:ssä, jonka toiminta on edelleen kannattavaa.

Vakuutuslautakunnalla käytössä olevan selvityksen mukaan Z Oy on aloittanut toimintansa vuonna 2020, jolloin sen henkilöstökulut ovat olleet yhteensä 20.841,07 euroa. Vuonna 2021, jolloin A:n tapaturma sattui, henkilöstökulut olivat 43.272,60 euroa. Lautakunta toteaa, että Z Oy:n toimiala, eli marjanviljely, on tyypillisesti sellaista, että sen tarvitsema henkilöstömäärä saattaa vaihdella vuosittain merkittävästikin sadon edellyttämän tarpeen niin vaatiessa. Näin ollen lautakunta toteaa, että pelkästään kasvaneet henkilöstökulut eivät riitä osoittamaan, että B:n ja C:n palkkaaminen olisi johtunut nimenomaan A:lle 22.3.2021 sattuneesta henkilövahingosta ja siitä aiheutuneen tarpeen vuoksi. Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan osaltaan nousseita henkilöstökuluja selittää myös se, että A:lle on maksettu vuodelta 2021 täysi palkka, vaikka A on selvityksensä mukaan ollut kykenemätön suoriutumaan merkittävästä osasta työtehtäviään. A:n alentunutta työkykyä ei näin ollen lautakunnan käsityksen mukaan ole huomioitu lainkaan A:lle maksettavassa palkassa. Lautakunnan näkemyksen mukaan ottaen huomioon sen, että A on itse halunnut jatkaa työssä ja että raskaampien työtehtävien tekijöiksi on palkattu muita henkilöitä, asiassa on kyse pikemmin työtehtävien uudelleenjärjestelystä kuin siitä, että B ja C olisivat A:n sijaisia.

Edellä esittämillään perusteilla Vakuutuslautakunta toteaa, että asiassa on jäänyt selvittämättä, että A:lle vahingon johdosta aiheutunut ansionmenetys ylittäisi vakuutusyhtiön maksaman 6.434,74 euroa. Näin ollen lautakunta ei suosita lisäkorvausta tältä osin.

Lopputulos

Edellä selostetuin perustein ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä suorittamaan A:lle lisäkorvausta tilapäisen haitan osalta siten, että kokonaiskorvauksen määräksi tulee 3.500 euroa. Muilta osin lautakunta pitää Vakuutusyhtiön päätöstä ehtojen mukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Hanén
Jäsenet:
Haapsaari
Karimäki
Korpiola
Koskinen