Tapahtumatiedot

B Oy oli asentanut X:n kunnan vammaispalvelujen toimeksiannosta asiakkaan (jäljempänä A) jääkaapin oveen kahvan kesällä 2017. A sairastaa MS-tautia, ja kahvan tarkoituksena oli helpottaa jääkaapin oven avaamista. Kahva oli kiinnitetty liimaamalla.

A oli 25.9.2020 avannut jääkaapin oven nykäisemällä, jolloin kahva oli irronnut ehjänä liimauksestaan. A kaatui tilanteessa takana ollutta tiskipöytää päin loukaten ylä- ja alaraajojaan. A vaati B Oy:ltä korvausta 30 fysioterapiakerran kustannuksista, sillä A:n mukaan hän oli joutunut käyttämään kyseiset fysioterapiakerrat henkilövahingosta kuntoutumiseen. B Oy teki asiassa ilmoituksen vastuuvakuutukseensa.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa kielteisen korvauspäätöksen 14.12.2021. Vakuutusyhtiö totesi, että B Oy oli saamansa toimeksiannon mukaan asentanut vetimen jääkaapin oven avaamista varten. B Oy ei ole ollut tietoinen, että vetimen tarkoitus oli toimia liikkumista helpottavana tukikahvana. Kahvan asennustapa liimaamalla on vastannut tilattua käyttötarkoitusta. B Oy:n saaman toimeksiannon mukaisesti jääkaapin oveen asennetun kahvan ei ole olut tarkoitus kestää sitä, että korvauksenhakija varaa vetimeen koko painonsa. Kahvan on ollut tarkoitus kestää jääkaapin oven avaamisen vaatima voima. Vakuutusyhtiö katsoi, että B Oy oli noudattanut saamaansa toimeksiantoa asianmukaisesti, ja näyttämättä oli jäänyt, että kahvan asennuksessa olisi tapahtunut virhe. Lisäksi näyttämättä oli jäänyt, että vahingon määrä ylittäisi vakuutuksen omavastuun (1000 euroa) määrän.

A haki muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen, mutta vakuutusyhtiö ei muuttanut päätöstään 7.3.2022 ja 14.7.2022 antamillaan korvauspäätöksillä.

Asiakkaan valitus

A esittää asiamiehensä välityksellä tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen. A vaatii, että jääkaapin kahvan irtoamisesta aiheutunut henkilövahinko korvataan B Oy:n vastuuvakuutuksesta.

Asiassa on riitaa siitä, onko kahvan asentamisessa toimittu kaikilta osin oikein ja riittävää huolellisuutta noudattaen. Huomiota tulee kiinnittää erityisesti siihen, että B Oy on kertomansa mukaan kunnan vammaispalvelujen käyttämä urakoitsija. Siten B Oy:llä on katsottava olevan tavallista enemmän kokemusta ja tietoa nimenomaan vammaisten elämää helpottavista rakennusurakoista. Huolellisuusvelvoitteen tulee katsoa olevan korostunut tämän kaltaisia urakoita ja parannuksia suoritettaessa.

A viittaa kahvan valmistajalta saatuun sähköpostiviestiin, jossa todetaan yksiselitteisesti, että kahva on ruuvikiinnitteinen. Sähköpostissa todetaan myös, että kyseisen kahvan kiinnittäminen liimaamalla on virhe.

A:n käsityksen mukaan kiinnityksessä ei olisi ollut estettä käyttää sopivaa vastakappaletta ruuvikiinnityksen varmistamiseksi. Tähän vaihtoehtoon B Oy ei ole ottanut kantaa muuten kuin vedoten jääkaapin oven ohuuteen. Objektiivisesi arvioiden mitään estettä ruuvien asentamiselle vastakappaleineen ei olisi ollut, jos pellin läpi on voitu asentaa pop-niitit.

Kyse oli pitkäikäiseen kodinkoneeseen kiinnitettävästä ei-mekaanisesta osasta. Oletuksen tulisi olla, että kiinnitys kestää koko kodinkoneen käyttöiän. Kahvakiinnityksen pettäminen jo kolmen vuoden jälkeen osoittaa, että kiinnitys ei ollut asianmukainen alun alkaenkaan. Kuten A:n esittämistä valokuvista ilmenee, liima on jäänyt kiinni oveen. Valokuvista käy ilmi, että kahvassa ei ole riittävästi pintaa turvalliselle liimakiinnitykselle.

Jos ruuvikiinnitys kyseiseen jääkaappiin on todella ollut mahdoton, kuten B Oy ja vakuutusyhtiö esittävät, olisi tästä tullut nimenomaisesti informoida A:ta. A olisi tällöin voinut hankkia itselleen sopivan ja turvallisen jääkaapin tai vaatia toisenlaisen kahvan käyttämistä. Nyt toteutettuun ratkaisuun ei ole ollut perusteita, erityisesti kun siitä seurasi kiinnityksen turvattomuus jo valmiiksi vaikeasti MS-taudin vuoksi rajoittuneelle A:lle.

B Oy:n on katsottava aiheuttaneen vahingon tuottamuksellisesti ja siten se on vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla vahingonkorvausvelvollinen.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää A:n korvausvaatimuksen sekä perusteeltaan että määrältään. Vakuutuksenottaja B Oy on asentanut A:lle kunnan vammaispalvelun pyynnöstä tukikahvoja asuntoon sekä puheena olevan kahvan jääkaapin oven avaamista helpottamaan. Tuoreimman tiedon mukaan jääkaapin oven rakenteen vuoksi kahva oli asennettu alun perin liimaamalla, mutta kahvan irtoamisen jälkeen kiinnitys oli tehty liimaamalla ja vetoniiteillä. Oven sisällä on jääkaapin mallista riippuen erilainen rakenne ja erilaista tekniikkaa, joten syvälle rakenteeseen ulottuvia ruuveja ei ole voitu käyttää asennuksessa, eikä oven purkaminen ole mahdollista ruuvin vastakappaleen asentamiseksi.

Käytettävissä olevan tiedon mukaan sekä ottaen huomioon jääkaapin oven rakenne, vakuutuksenottaja B Oy oli asentanut kahvan jääkaapin oveen asianmukaisesti. Vakuutuksenottajan menettelyssä ei voida todeta huolimattomuutta tai laiminlyöntiä. Koska vakuutuksenottaja ei ole voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa aiheutuneesta vahingosta, vastuuvakuutuksesta ei voida maksaa korvausta.

Vahingon määrään liittyen vakuutusyhtiö toteaa, että korvausta voisi tulla maksettavaksi julkisen terveydenhuollon palvelujen kustannustason mukainen määrä, mikä on kyseisessä tapauksessa 11,40 euroa hoitokerralta. Korvauskäsittelyyn ei ole toimitettu selvitystä, josta ilmenisi, että hoidon tarve olisi ollut vaaditut 30 kertaa. Näyttämättä on jäänyt, että vahingon määrä ylittäisi vahingon omavastuun (1000 euroa) määrän.

Vakuutetun kuuleminen

Vakuutuslautakunta on varannut vakuutettuna olevalle B Oy:lle tilaisuuden esittää asiassa kannanottonsa.

Päätös kahvan asentamisesta jääkaapin oveen on tehty yhdessä kunnan vammaispalvelujen kanssa, kun aiheesta on keskusteltu asian ratkaisemiseksi sekä asiakkaan elämän helpottamiseksi. Jälkikäteen on helppo arvioida, että jääkaappi olisi pitänyt uusia kokonaan.

Kustannussyistä vammaispalvelujen kanssa on päädytty apukahvan asentamiseen, ja valittu kahva oli B Oy:n ja vammaispalvelujen mielestä tarkoitukseen sopivan kokoinen. Kahvan pysyvyyteen tässä asiassa ei vaikuta se seikka, onko kahva tarkoitettu kiinnitettäväksi ruuvaamalla vai liimaamalla. Pysyvyyteen vaikuttaa käytetty liima, joka on ollut ehdottomasti vahvimmasta päästä markkinoilla. Yleisen ohjeen mukaan kylmälaitteisiin ei saa kiinnittää mekaanisesti mitään.

Uusi kahva on kiinnitetty pop-niiteillä ja liimalla, mikä on asentajan itsensä ottama tietoinen riski siitä, että kylmälaite vaurioituu. B Oy ei ole ohjeistanut mekaanista kiinnittämistä. Erikoisen tästä asiasta tekee se, että jos kahva olisi alun perin ruuvattu jääkaapin oveen välittämättä vaurion riskistä, kahva olisi kestänyt siinä huomattavasti vähemmän aikaa. B Oy katsoo, että kahvan kiinnitys ja kiinnityksen irtoaminen eivät missään nimessä ole seurausta huolimattomasta tai tuottamuksellisesta toiminnasta.

Kahva on irronnut 3,5 vuoden kuluttua asennuksesta. On valitettavaa, että asiakas on loukannut itsensä kaatuessaan kahvan irtoamisen seurauksena. B Oy katsoo, että asiakirjojen perusteella on selvää, että ovea on riuhdottu auki.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on käytössään seuraavat selvitykset:

- A:n ratkaisusuosituspyyntö ja lisäkirjelmät 16.1.2023, 3.4.2023, 23.5.2023, 7.6.2023,
- vakuutusyhtiön vastine 27.12.2022 ja lisävastineet 16.1.2023, 6.3.2023, 19.5.2023 ja 30.8.2023,
- B Oy:n kannanotto 18.4.2023,
- A:n korvausvaatimus 7.5.2021 sekä 13.11.2020 ja 30.12.2020 päivätyt selvitykset liitteineen B Oy:lle,
- B Oy:n A:lle lähettämä selvitys 25.9.2020,
- B Oy:n vahinkoilmoitus 1.9.2021 vakuutusyhtiölle,
- vakuutusyhtiön korvauspäätös 14.2.2021,
- A:n oikaisuvaatimukset 10.1.2022, 12.1.2022, 14.4.2022,
- vakuutusyhtiön korvauspäätökset 7.3.2022, 1.7.2022,
- kulutositteita hoitokuluista sekä A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä 8.5.2021–6.6.2023,
- kahvan valmistaja X Oy:n selvitykset 28.1.2021 ja 14.2.2022 sekä
- vakuutuskirja ja vakuutusehdot.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, tuleeko A:lle jääkaapin oven tukikahvan irtoamisen seurauksena 25.9.2020 aiheutunut henkilövahinko korvata B Oy:n vastuuvakuutuksesta. Jos kyseessä on vastuuvakuutuksesta korvattava henkilövahinko, kyse on myös siitä, voidaanko yksityisen terveydenhuoltopalvelun käyttämisestä aiheutuneet kustannukset korvata vastuuvakuutuksesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vahingonkorvauslain (412/1974) 2 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Vakuutusehtojen kohdan 3.1 (korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueelle toiselle aiheutettu henkilö- tai esinevahinko,
- joka todetaan vakuutuskauden aikana ja
- josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Asian arviointi

Toiminnan vastuuvakuutuksesta korvataan vakuutusehtojen mukaan sellaisia vahinkoja, joista vakuutuksenottaja on korvausvastuussa voimassa olevan oikeuden mukaan. Vahingonkorvauslain ja yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää pääsääntöisesti tahallisuutta tai tuottamusta. Tuottamuksella tarkoitetaan moitittavaa menettelyä eli virhettä, huolimattomuutta tai laiminlyöntiä.
Asiassa on ensin arvioitava, mitä työn tilaaja (X kunnan vammaispalvelut) ja suorittaja (B Oy) ovat kahvan asennustyöstä sopineet. Tämän jälkeen on arvioitava, onko B Oy toiminut kahvan asennuksessa huolimattomasti.

Saadun selvityksen mukaan B Oy toimii asennusliikkeenä X kunnan vammaispalvelujen asiakkaille kunnan toimeksiantojen perusteella. Tässä tapauksessa B Oy oli kunnan toimeksiannosta tilannut, toimittanut ja asentanut A:n jääkaapin oveen kahvan, jonka tarkoituksena oli helpottaa oven avaamista. Jääkaapin oven kahvaksi valittiin X Oy:n valmistama muovikahva, joka kiinnitettiin kesällä 2017 jääkaapin oveen liimaamalla.

Kahva irtosi 25.9.2020 liimauksestaan ehjänä, kun A oli avannut jääkaapin oven tavalliseen tapaansa nykäisemällä. A:n vaatimuksesta uusi kahva kiinnitettiin pop-niitein ja liimaamalla.

Kahvan valmistaja X Oy:n antamissa selvityksissä todetaan, että kyseistä kahvaa käytetään esimerkiksi peräkärryissä. Kahva on tarkoitettu kiinnitettäväksi ruuveilla, ei liimaamalla. Kahvan mukana ei tule valmiita kiinnityskappaleita, vaan vedin kiinnitetään neljällä läpimenevällä yleisruuvilla. Valmistajan käsityksen mukaan tässä tapauksessa kiinnitys on selvästi virheellinen tai puutteellinen.

B Oy:n mukaan päätös kahvan asentamisesta jääkaapin oveen tehtiin yhdessä kunnan kanssa, ja kustannussyistä päädyttiin kahvan asentamiseen. Kahva liimattiin, koska ruuvikiinnitys jääkaapin ovessa ei ole mahdollinen niin, että se kestäisi näinkään kauaa. Jääkaapin ovessa on vain ohut kuoripelti, eikä ovessa ole tukevaa kiinnitysalustaa vetimelle. Asennuksessa ei voida käyttää syvälle rakenteeseen ulottuvia ruuveja jääkapin oven rakenteesta ja oven sisällä olevasta tekniikasta johtuen. Oven purkaminen ruuvin vastakappaleen asentamiseksi ei ole mahdollista. Ruuvikiinnityksessä vaarana on myös, että oven saranat tai muu rakenne hajoavat, ja on myös mahdollista, että koko jääkaapin ovi hajoaa. Yleisen ohjeen mukaan kylmälaitteisiin ei saa kiinnittää mekaanisesti mitään. Käytetty liima oli ehdottomasti vahvimmasta päästä markkinoilla. B Oy:n mukaan kiinnityksen kestoon vaikuttaa suuresti käyttörasitus, eikä kiinnityksen oletettua käyttöikää voida arvioida etukäteen.

Vakuutuslautakunta huomioi, että valittu kahva ei ollut tarkoitettu kiinnitettäväksi jääkaapin oveen, vaan kyseessä oli esimerkiksi peräkärryissä käytetty kahva, joka tulee valmistajan ohjeen mukaan kiinnittää ruuveilla. Vakuutuslautakunta katsoo sinänsä selvitytetyksi, että jääkaapin oven rakenteen vuoksi kahvaa ei olisi todennäköisesti ollut mahdollista kiinnittää valmistajan tarkoittamalla tavalla neljällä läpimenevällä yleisruuvilla. Ruuvikiinnitykseen ylipäätään olisi liittynyt riski jääkaapin oven rikkoutumisesta.

Vakuutuslautakunta kuitenkin toteaa, että huolellisen palveluntarjoajan tulee varmistua tekemänsä asennuksen turvallisuudesta. Jos kahvan asennusta ei ole mahdollista tehdä turvallisesti ja kestävästi, palveluntarjoajan tulee alan ammattilaisena ilmoittaa tästä asennuksen tilanneelle taholle sekä tarjota toisenlainen ratkaisu. Huolellisen palveluntarjoajan tulee myös varoittaa tilaajaa, jos tilaajan toivoman asennustavan kestävyyttä ja turvallisuutta ei voida taata. Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan asennuksen turvallisuus on asennuksen tehneen palveluntarjoajan vastuulla, vaikka lopullinen päätös asennuksesta olisi tehty yhdessä tilaajan kanssa.

Vakuutuslautakunta katsoo, että tässä tapauksessa riski liimakiinnityksen heikkenemiselle ja pettämiselle päivittäisessä käytössä on ollut B Oy:n ennakoitavissa. B Oy ei ole esittänyt selvitystä siitä, että se olisi ennen kahvan asennusta kiinnittänyt tilaajan huomiota liimakiinnityksen kestävyyteen ja turvallisuuteen. B Oy on itse todennut, ettei kiinnityksen oletettua käyttöikää ole ollut mahdollista arvioida etukäteen. B Oy:n tiedossa oli, että kahva asennettiin MS-tautia sairastavalle A:lle, jonka toimintakyky oli rajoittunut. Näin ollen Vakuutuslautakunta katsoo, että B Oy:n ennakoitavissa on myös ollut, että kahvan irtoamisesta voi aiheutua A:lle henkilövahinko. 

Edellä esitettyjen seikkojen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, että B Oy ei ole osoittanut toimineensa kahvan asennuksessa riittävän huolellisesti, ja kahvan irtoamisen seurauksena A:lle aiheutunut henkilövahinko on aiheutunut B Oy:n huolimattomuudesta. Kyseessä on vastuuvakuutuksesta korvattava vahinko.

Yksityisen sektorin sairaanhoitokulujen korvattavuus

Vakuutusyhtiö on arvioinut vahingon määrän osalta, että korvausta voisi tulla maksettavaksi julkisen terveydenhuollon palvelujen kustannustason mukainen määrä (11,40 euroa hoitokerta). Vakuutusyhtiön mukaan asiassa ei ole toimitettu selvitystä, josta ilmenisi, että hoidon tarve olisi ollut vaaditut 30 fysioterapiakertaa. Vakuutusyhtiö katsoo jääneen näyttämättä, että vahingon määrä ylittäisi omavastuun (1000 euroa) määrän. 

A vaatii menettämiensä 30 fysioterapiakerran korvaamista. Kuntoutussuunnitelman mukaiset fysioterapiakerrat jouduttiin käyttämään vahingosta kuntoutumiseen. A on vedonnut siihen, että hoitoa ei olisi ollut saatavilla julkisessa terveydenhuollossa, ja lisäksi A olisi joutunut odottamaan palveluita hänen terveydentilansa huomioiden liian pitkään.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista. Lain 5 §:n 2 §:ää koskevien esitöiden (HE 167/2003 vp., s. 30–31) mukaan sairaanhoitokustannusten tarpeellisuutta koskevasta vaatimuksesta seuraa, että korvausvelvollisuus kattaa lähtökohtaisesti vain julkisen terveydenhuollon palvelujen käyttämisestä perityt kustannukset, joiden perusteena on palveluita koskeva asiakasmaksulainsäädäntö. Tätä lähtökohtaa voidaan perustella sillä, että tarpeellinen sairaanhoito on normaalisti saatavissa julkisesta terveydenhuollosta.

Yksityisen terveydenhuoltopalvelun käyttämisestä aiheutuvat lisäkustannukset ovat kuitenkin korvattavia, jos nimenomaan yksityisen terveydenhuoltopalvelun käyttäminen on vahinkoa kärsineen hoidon kannalta perusteltua. Näin on asianlaita esimerkiksi silloin, kun julkisen terveydenhuollon piirissä ei ole lainkaan saatavissa henkilövahingon kärsineen välttämättä tarvitsemaa hoitoa tai hän joutuisi odottamaan hoitoon pääsyä kohtuuttoman pitkän ajan. Hoitoviiveen kohtuuttomuutta arvioidaan pääsääntöisesti lääketieteellisin perustein. Odotusajan keston kohtuullisuutta koskevassa harkinnassa on siten otettava huomioon erityisesti vamman laatu ja vaikeusaste.

Fysioterapeutin 21.4.2021 päivätyn lausunnon mukaan 25.9.2020 sattuneen kaatumisen jälkeen asiakkaalla oli ollut kipua oikeassa pakarassa, molemmissa polvissa, ranteissa, käsivarsissa ja olkavarsissa. Raajojen kivut olivat estäneet omatoimisen harjoittelun, eikä asiakkaan liikkuminen ollut ajankohtaisesti kesän 2020 tasolla. Kaatumisen jälkeen yksilöfysioterapia oli toteutunut Kelan maksusitoumuksella 30 kertaa, mutta näillä kerroilla ei ollut saavutettu sitä toiminnallisuuden tasoa, joka oli saavutettu ennen kaatumista. Fysioterapeutin mukaan asiakas tarvitsi yksilöllistä ohjausta myös jatkossa, jotta ennen kahvan irtoamista saavutettu toimintakyvyn taso saavutetaan.

Ortopedin 1.11.2021 vastaanottokäynnillä todettiin, että vuoden takainen vamma haittasi edelleen liikkumista. Pahin vaiva oli oikean pakaran kipu, joka oli jäänyt vaivaamaan. Asiakas oli saanut fysioterapiasta apua. Ortopedi totesi, että fysioterapia oli toteutettava asiakkaan kotona, koska liikkuminen oli hankalaa.

Asiakas on 1.6.2023 pyytänyt hyvinvointialueen kannanoton kotona järjestettävästä fysioterapiasta. Vastauksen mukaan hyvinvointialueen kautta ei lähtökohtaisesti järjestetä pidempiä hoitosarjoja kotikäynnein. Laajempia hoitokokonaisuuksia järjestetään harkinnan mukaan hyvinvointialueen kuntoutustyöryhmän kautta maksusitoumuskäytännöllä. 

Urologin 6.6.2023 päivätyn lausunnon mukaan fysioterapia on annettu potilaan kotona, eikä urologin näkemyksen mukaan muuhun ole mahdollisuutta virtsan- ja ulosteenkarkailun sekä tasapaino- ja liikuntavaikeuksien takia.

Vakuutuslautakunta katsoo osoitetuksi, että fysioterapian toteuttaminen kotikäynnein on ollut asiakkaan hoidon kannalta lääketieteellisesti perusteltua. Saadun selvityksen mukaan julkisen terveydenhuollon kautta ei ole ollut todennäköisesti mahdollista järjestää fysioterapeutin kotikäyntejä. Näin ollen vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa vahingon vuoksi tarpeelliset fysioterapiakustannukset, jotka ovat aiheutuneet yksityisen fysioterapiapalvelun käyttämisestä. Vakuutuslautakunnalle ei ole toimitettu alkuvaiheen lääketieteellisiä selvityksiä 25.9.2020 sattuneen kaatumisen jälkeen. Myöskään selvityksiä toteutuneista fysioterapiakerroista ei ole esitetty. Vakuutuslautakunta jättää siten vakuutusyhtiön arvioitavaksi, kuinka monta fysioterapiakertaa on ollut vahingon vuoksi tarpeen.

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö arvioi ensivaiheessa A:n muut korvausvaatimukset tilapäisen haitan sekä mahdollisen pysyvän haitan osalta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta katsoo, että kahvan irtoamisen seurauksena A:lle aiheutunut henkilövahinko on aiheutunut B Oy:n huolimattomuudesta. Kyseessä on vastuuvakuutuksesta korvattava vahinko.

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö selvittää ensivaiheessa vahingon tarkemman määrän sekä maksaa vakuutusehtojen mukaisen korvauksen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohta Norros

Sihteeri Pulkkinen
Jäsenet:
Haapasaari
Karhu
Karimäki
Korpiola