Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajan asuinrakennuksessa sattui maaliskuussa 2021 vuotovahinko käyttövesiputken irrottua hanakulmasta. Kohteessa tehtyjen vahinkokartoitusten mukaan vettä oli valunut muun muassa keittiön ja kylpyhuoneen väliseen seinärakenteeseen. Kyseisessä rakenteessa todettiin myöhemmin mikrobivaurio, jolloin jälkimmäisen vahinkokartoituksen suorittanut N Oy suositti kipsilevyrakenteen purkamista ja kaikkien alueen runkorakenteiden hiontaa tai purkamista todeten, että kylpyhuone ja muut yhtenäisesti vedeneristetyt tilat joudutaan saneeraamaan tämän vuoksi. Rakennuksen kylpy-, puku- ja kodinhoitohuone oli toteutettu yhtenäisellä vedeneristyksellä.

Vakuutuksenottaja haki korvausta laajasta kotivakuutuksestaan. Vakuutusyhtiö antoi asiasta ensin kielteisen korvauspäätöksen, mutta muutti myöhemmin päätöstään katsoen vahinkotapahtuman olevan korvattava. Yhtiö korvasi kylpyhuoneen korjaamisesta ja asian selvittämisestä aiheutuneet kulut, mutta jätti korvaamatta pukuhuoneeseen ja kodinhoitohuoneeseen tehdyt korjaukset sekä osan hallinnollisista-, jäte, rahti- ja kulukustannuksista. Korvauspäätöksen mukaan yhtenäinen vedeneriste ei ole peruste pukuhuoneen ja kodinhoitohuoneen korjauskustannusten korvaukselle, koska pukuhuone ei ole vahingosta vahingoittunut eikä pukuhuone ole märkä­tilaa. Koska pukuhuone ei ole märkätilaa, ympäristöministeriön asetusta märkätilojen vedeneristyksestä ei voida soveltaa pukuhuoneeseen. Kylpyhuoneen ja pukuhuoneen väliseen oviaukkoon olisi voitu päätöksen mukaan asentaa esimerkiksi kynnys, jolloin vedeneristystä pukuhuoneen ja kodinhoitohuoneen puolella ei olisi tarvinnut uusia.  

Vakuutuksenottaja oli tyytymätön päätökseen ja vaati, että pukuhuoneen ja kodinhoitohuoneen korjaaminen sekä vähennetyt hallinnolliset, jäte-, rahti- ja kulukustannukset korvataan vakuutuksesta vedoten kylpy-, puku- ja kodinhoitohuoneen yhtenäiseen yli kymmenen vuotta vanhaan vedeneristykseen. Vakuutuksenottaja selvitti, että kodinhoitohuoneessa on oltava määräysten mukaan vedeneristys, koska siellä on lattiakaivo. Tulvakynnyksen käyttö kylpyhuoneen ja pukuhuoneen oviaukossa olisi tarkoittanut sitä, että vedeneristyksen epätiiveyskohta ja siten riskirakenne olisi jäänyt kynnyksen kohdalle pukuhuoneen puolelle, josta alkuperäinen vedeneriste olisi jouduttu katkaisemaan. Mikäli kylpyhuoneen ja pukuhuoneen välissä olisi käytetty tulvakynnystä, olisi vastaava kynnys pitänyt rakentaa myös kodinhoitohuoneen ja pukuhuoneen väliseen oviaukkoon. Tämä olisi edellyttänyt joka tapauksessa kodinhoitohuoneen veden­eristyksen uusimista, jolloin kyseinen korjaustapa olisi nostanut kustannuksia muiden tilojen osalta ja olisi ollut valitun korjaustavan kanssa kustannuksiltaan samansuuruinen. Vakuutuksenottaja vetosi myös työnsuorittaneen N Oy:n palvelupäällikön sähköposteihin, joiden mukaan märkätilarakenteen purkutyöt oli tehtävä yhtenäiselle alalle vedeneristerakenteen yhtenäisyyden ja iän vuoksi ja koko tila oli saneerattava määräysten mukaisesti.

Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään, vaan katsoi edelleen, että kylpyhuoneen vedeneristeen ja laatoituksen korjaus olisi ollut rakennusteknisesti sekä vedeneristysohjeiden ja -määräysten mukaisesti toteutettavissa pukuhuoneen ja pesuhuoneen välisen oviaukon kohdalle.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja vaatii vakuutusyhtiötä korvaamaan vuotovahingon kokonaan eli suorittamaan vakuutuksenottajalle vakuutuskorvausta vielä 7 507,84 euroa.

Vakuutusyhtiön päätelmä siitä, että kylpyhuoneen ja pukuhuoneen väliseen oviaukkoon olisi voitu tehdä tulvakynnys ilman muita toimenpiteitä, on väärä. Vakuutuksenottajan kodinhoitohuoneessa on lattiakaivo. Lattiakaivollinen huonetila on aina vedeneristettävä helmanostoineen Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 kohdan 4.2.1.3 mukaan. Ohjeistus asiasta on RT 84-11166 ”Märkätilojen rakenteet” -kortissa. Syy tähän on muun muassa se, että lattiakaivollinen tila voi tulvia viemärin kautta padotusvahingon seurauksena.

Kylpyhuoneen ja kodinhoitohuoneen välissä on noin yhden metrin pituinen pukuhuone. Kylpyhuoneen ja pukuhuoneen välissä ollut ovi ei ole vesiroiskeilta tiivis alas asti. Kaikki kolme tilaa on alun perin toteutettu yhtenevällä vedeneristyksellä. Vedeneriste on ollut yli kymmenen vuotta vanha eikä sitä voi sen iän vuoksi osa- tai paikkakorjata.

Vakuutuksenottaja katsoo kodinhoitohuoneen olevan lisäksi kosteusasetuksen mukainen märkätila tilan käytön perusteella. RT 84-11093 -kortti asuntojen märkätilojen korjauksesta ottaa kantaa kodinhoitohuoneisiin ja vastaaviin vesipiteellisiin huoltotiloihin. Sen mukaan näiden tilojen lattiapinnoitteen tulee olla vedeneristetty sekä laatoitettavilla seinän osilla vähintään kosteussululla toteutettu, ja seiniin suositellaan vedeneristystä. Kodinhoitohuoneessa on vesialtaallisen vesipisteen lisäksi suihku, jota käytetään ja jonka takia tila on varustettu suihkun alapuolella olevalla lattiakaivolla. Se on siten huonetila, joka ei ole asuinhuone ja jonka lattiapinta on tilan käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiina ja jonka seinäpinnoille voi normaalissa käyttötilanteessa roiskua tai tiivistyä vettä. Vakuutuksenottaja vetoaa tältä osin kodinhoitohuoneesta toimittamiinsa valokuviin.

Koska tila täyttää märkätilasta annetun määritelmän, kosteusasetuksen 28 §:n määräys koskee myös kodinhoitohuonetta. Asetuksen 7 luvun 28 §:n 2 momentin mukaan märkätilan vedeneristyksen on muodostettava kokonaisuus, joka on tiivis kaikilta vedeneristetyiltä pinnoiltaan sekä niiden saumoista, läpivienneistä ja liittymistä. Märkätilojen vedeneristyksenä toimivan lattiapäällysteen tai lattiapäällysteen alla olevan vedeneristyksen on liityttävä vedenpitävästi seinän vedeneristykseen.

Myös pukuhuoneen lattian tulee olla vedeneristetty, koska kylpyhuoneen suihku on hyvin lähellä pukuhuoneen oviaukkoa ja suihkuvesi osuu lattiaan noin 30 cm päässä oviaukosta. Toisin sanoen oviaukko on kylpyhuoneen eniten kastuvalla alueella. Rakentamismääräyskokoelman osan C2 (1998) kohdassa 7.2.3.1 todetaan, että lattian vedeneristyksen saumoja tulee välttää märkätilan eniten kastuvalla alueella. Vaikka kyseinen rakentamismääräyskokoelman osa on kumottu, todetaan kosteusasetuksen johdosta annetussa perustelumuistiossa, että pykälä vastaa pääosin vuonna 1998 annettuja määräyksiä eli osaa C2.

RT 84-11093 -ohjeessa todetaan roiskevesialueen olevan seinä- ja lattiapinta, joka on vaakasuunnassa mitattuna 1,5 metrin etäisyydellä suihkupisteestä. Ympäristöministeriön asetuksen 28 §:n mukaan valuvalle vedelle, toistuvalle roiskevedelle tai pintaan tiivistyvälle vedelle altistuvien pintojen takana olevan rakenteen on oltava vedeneristetty. Kylpyhuoneen ja pukuhuoneen välinen oviaukko on tapauksessa siten roiskevesialueella, ja koska oviaukko ei ole tiivis alaosastaan ja pukuhuoneen lattia on alttiina roiskevedelle, on pukuhuoneen lattian oltava vedeneristetty.

Asunnon pukutila on täysin suorassa yhteydessä märkätiloihin ja kodinhoito­tiloihin ja rinnastuu siten edellä mainittuihin tiloihin. Vanhan vedeneristeen tuotetiedot eivät ole tiedossa, ja se on yli kymmenen vuotta vanha, joten siihen liittyminen uudella tuotteella on täysin epävarma toimenpide eikä hyvän rakennustavan mukaista.

Vakuutusyhtiön ehdottama tulvakynnys pesu- ja pukuhuoneen väliin tarkoittaisi sitä, että yli kymmenen vuotta vanha vedeneristys katkaistaisiin pukuhuoneen puolelta kodinhoitohuoneen suunnasta. Yli kymmenen vuotta vanhaa veden­eristettä ei hyvän rakennustavan mukaan saa limitys- tai paikkakorjata, joten tällainen toteutus olisi ollut hyvän rakennustavan vastaista.

Vakuutuksenottaja vetoaa työn suorittaneen N Oy:n palvelupäällikön asiantuntijalausuntoon, jossa todetaan, että korjaustyötä ei olisi hyvän rakennustavan mukaan voinut toteuttaa siten, että kylpy- ja pukuhuoneen ovelle toteutetaan kynnys ilman, että myös pukuhuoneen ja kodinhoitohuoneen ovelle toteutetaan kynnys. Lausunnossa todetaan myös, että jos olisi toteutettu kynnykset molemmille oviaukoille, pukuhuoneen osuus korjaustöistä olisi ollut 1 623,62 euroa. Kynnysten asentaminen olisi maksanut 110,00 euroa kappaleelta. Näin ollen, jos katsottaisiin, että pukuhuoneen osuus jäisi vakuutusehtojen takia korvauksen ulkopuolelle, tulisi vakuutusyhtiön joka tapauksessa korvata vielä 6 032,70 euroa.

Kuten lausunnossa on todettu, ammattimaisesti korjausrakentamista harjoittava yritys ei suostuisi tekemään sellaista korjausratkaisua, jota vakuutusyhtiö ehdottaa, eikä sellaiselle korjaukselle ainakaan myönnettäisi minkäänlaista takuuta. Jos vakuutuksenottaja joutuisi hyväksymään tämänkaltaisen korjausrakentamisratkaisun, se jättäisi vakuutuksenottajan huonompaan asemaan missä hän olisi ilman alkuperäistä vesivahinkoa. Toteutettu korjaustyö oli ainoa tapa tehdä työ määräysten ja hyvän rakennustavan mukaisesti.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö vetoaa 17.1.2022 antamaansa korvauspäätökseen, uudelleenkäsittelyä koskevaan päätökseen 6.5.2022 sekä muihin toimitettuihin selvityksiin ja toteaa lisäksi vakuutuksenottajan vaatimusten osalta seuraavaa:

Korjaustyön suorittaneelta yritykseltä saatuja tietoja on käytetty korvauspäätöksessä, jossa ilmoitetaan, etteivät puku- ja kodinhoitohuoneen korjauskulut kuulu vakuutuksesta korvattavaksi, ja että hallinnolliset, jäte-, rahti ja kulukustannukset eivät kokonaisuudessaan kuulu vakuutuksesta korvattavaksi, vaan näistä on korvattu 61 prosenttia. Korvattava summa on suhteutettu vakuutuksesta korvattavien kulujen ja ilman alihankintakuluja laskettujen kokonaiskulujen välille.

Pukuhuoneessa ei vedeneristysohjeen mukaan edellytetä vedeneristystä. Asiantuntijalausunnossa ei ilmoiteta, millä tavoin vakuutusyhtiön ehdottama rakenne olisi ollut määräysten vastainen. Vedeneristystä koskevat rakentamismääräykset ja -ohjeet koskevat vain märkätiloja. Määritelmän mukaan märkätila tarkoittaa huonetilaa, jonka lattiapinta joutuu tilan käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiiksi ja jonka seinäpinnoille voi roiskua tai tiivistyä vettä. Pukuhuonetta ei katsota märkätilaksi, eikä mikään määräys edellytä lattiakaivottomassa kuivassa huonetilassa vedeneristystä. Kylpyhuoneen ja pukuhuoneen välinen kynnysliittymä olisi tullut toteuttaa määräysten mukaisesti tulvakynnyksellä. Kynnysliittymä on osa kylpyhuoneen korjauskuluja, jotka on jo vakuutuksesta korvattu.

Kodinhoitohuone sijaitsee pukuhuoneen vieressä eikä sekään ole vahingoittunut vuotovahingossa. Vakuutuslautakunta on käsitellyt vastaavanlaista tapausta diaarinumerolla FINE-030649. Tähän ratkaisusuositukseen liittyen muutoshakemuksessa on esitetty, että kodinhoitohuoneessa on lattiakaivo ja lattiakaivollisessa tilassa edellytetään vedeneristystä helmanostoineen. Ratkaisuosituksessa FINE-030649 mainitaan nimenomaan, että kodinhoitohuone ei ole märkätila silläkään perusteella, että tilassa on lattiakaivo ja tila on sen vuoksi vedeneristetty.

Vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, jonka vakuutusyhtiö on korvannut korvatessaan niiden tilojen korjauskulut, jotka vahingoittuivat vuotovahingossa. Kylpyhuoneen vieressä on pukuhuone, joka ei vaurioitunut vuotovahingossa. Märkätilan ja pukuhuoneen väliseen oviaukkoon tuleva veden­eristyksen liitos olisi ollut toteutettavissa määräysten mukaisesti. Pukuhuoneen toisella puolella on kodinhoitohuone. Kodinhoitohuone ei ole märkätila eikä sen rakenteita vahingoittunut vahingossa.

Vahingoittunut kylpyhuone katsotaan märkätilaksi, joka tulee tulvakynnyksellä erottaa viereisestä pukuhuoneesta. Pukuhuone ei ole märkätilaksi katsottava huone, siinä ei ole lattiakaivoa eikä siinä edellytetä vesieristystä. Kylpyhuone on oma huonetilansa, joka on erotettu ovella pukuhuoneesta, joten myöskään roiskevedet eivät pääse pesuhuoneesta pukuhuoneeseen.

Kylpyhuoneen ja pukuhuoneen välisen oven karmi on pukuhuoneen puolella. Jos kylpyhuoneen roiskevedet roiskuvat kylpyhuoneen ja pukuhuoneen välillä olevaan oveen, ovea pitkin valuva vesi ohjautuu kylpyhuoneen puolelle. Jos kylpyhuoneen korjaus olisi toteutettu määräysten mukaisella tulvakynnyksellä kylpyhuoneen ja pukuhuoneen välille, roiskevedet eivät olisi päässeet pukuhuoneen puolelle. Vakuutuksenottajan vetoama asetuksen kohta (28 §) koskee märkätilan vedeneristyksiä ja rakenteita. Pukuhuone ei ole asetuksen mukainen märkätila.

Märkätilan ja kuivatilan väliseen oviaukkoon tuleva vedeneristyksen liitos voidaan toteuttaa rakennusteknisesti, kuten myös ratkaisusuosituksessa FINE-030649 todetaan. Kun kylpyhuoneen vedeneristys toteutetaan tulvakynnyksellä pukuhuoneeseen määräysten mukaisesti, toteutuksessa ei synny riskirakennetta. Pukuhuone ja sen vieressä oleva kodinhoitohuone eivät vaurioituneet vahinkotapahtumassa.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut osapuolten kirjelmöinnin lisäksi muun muassa seuraavat selvitykset:

- K Oy:n tarkastusraportti 22.3.2021

- N Oy tarkastusraportti 5.5.2021

- N Oy kustannusarvio 2.7.2021, päivitetty 4.8.2021

- N Oy:n huonetilaerittely kustannuksista vakuutusyhtiölle 18.10.2021

- N Oy:n palvelupäällikön lausunto 21.10.2022

- valokuvia muun muassa kodinhoitohuoneesta, pukuhuoneen oviaukosta/ovesta ja kylpyhuoneen suihkun roiskealueesta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko vuotovahingon korjaaminen edellyttänyt koko yhtenäisen kylpy-, puku- ja kodinhoitohuoneen vedeneristyksen uusimista, vai olisiko kylpyhuoneen ja pukuhuoneen väliseen oviaukkoon voinut hyvää rakennustapaa noudattaen toteuttaa vedeneristyksen liitoksen tulvakynnyksellä niin, ettei vedeneristystä pukuhuoneen ja kodinhoitohuoneen puolella olisi tarvinnut uusia. 

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Ympäristöministeriön maankäyttö- ja rakennuslain 117 c §:n nojalla antaman asetuksen rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017, jäljempänä kosteusasetus) 2 §:n 5 kohdan mukaan märkätilalla tarkoitetaan huonetilaa, joka ei ole asuinhuone ja jonka lattiapinta on tilan käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiina ja jonka seinäpinnoille voi normaalissa käyttötilanteessa roiskua tai tiivistyä vettä.

Asetuksen 28 § koskee märkätilan vedeneristystä ja rakenteita.

- 1 momentin mukaan vesi ei saa valua tai siirtyä kapillaarivirtauksena märkätilasta ympäröiviin rakenteisiin ja huonetiloihin. Valuvalle vedelle, toistuvalle roiskevedelle tai pintaan tiivistyvälle vedelle altistuvien pintojen takana olevan rakenteen on oltava vedeneristetty. Märkätilan lattiapäällysteen ja seinäpinnoitteen on toimittava vedeneristyksenä tai lattiassa päällysteen alla ja seinässä pinnoitteen takana on oltava erillinen vedeneristys. Vedeneristystä ei tarvita erillisen WC-tilan ja löylyhuoneen seinässä pinnoitteen takana. Märkätilan kattopinnoitteen on kestettävä tilan käytöstä johtuen roiskevesiä, ajoittaista korkeaa ilman suhteellista kosteutta ja tilapäisesti esiintyvää kosteuden tiivistymistä kattopinnoille.

- 2 momentin mukaan märkätilan vedeneristyksen on muodostettava kokonaisuus, joka on tiivis kaikilta vedeneristetyiltä pinnoiltaan sekä niiden saumoista, läpivienneistä ja liittymistä. Märkätilojen vedeneristyksenä toimivan lattiapäällysteen tai lattiapäällysteen alla olevan vedeneristyksen on liityttävä vedenpitävästi seinän vedeneristykseen.

- 3 momentin mukaan märkätilan rakenteiden on oltava niin jäykkiä, että lämpö- ja kosteusliikkeet eivät vaurioita märkätilan vedeneristystä tai pintarakenteita. Jos märkätilan rakenteissa ei erityisestä syystä käytetä vedeneristystä, on rakennussuunnittelijan ja erityissuunnittelijan tehtäviensä mukaisesti osoitettava suunnitelmissa, että vedeneristyksen puuttuminen ei vaaranna maankäyttö- ja rakennuslain 117 c §:n mukaisten olennaisten teknisten vaatimusten täyttymistä.

Ympäristöministeriön ohjeessa rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (28.2.2020) todetaan muun muassa, että

- erillisen kodinhoitohuoneen lattiassa käytetään yleensä vedeneristystä siten, että lattian vedeneristys muodostaa yhtenäisen vesitiiviin altaan. Vedeneriste suositellaan nostettavaksi kynnykselle vähintään 15 mm. Kynnyksen ylösnosto olisi suositeltavaa toteuttaa kaikissa vedeneristettävissä tiloissa.

- märkätilan vedeneristyksen on muodostettava kokonaisuus, joka on tiivis kaikilta vedeneristetyiltä pinnoiltaan sekä niiden saumoista, läpivientikohdista ja liittymistä. Vedeneristyksen läpivientikohdat, joita ovat mm. seinien vesijohtoläpiviennit ja lattian viemäriläpiviennit, toteutetaan vedeneristysjärjestelmään kuuluvilla tiivistystuotteilla.

- alle 10 vuotta vanha, nestemäisenä levitetty märkätilan vedeneristys voidaan uusia osakorjauksena, esimerkiksi yksittäisten laattojen korjauksen yhteydessä tai kun lattiakaivon ja vedeneristyksen liitos korjataan. Korjauksessa kiinnitetään erityistä huomiota uuden ja vanhan vedeneristeen liittämiseen sekä materiaalien yhteensopivuuteen. Osakorjauksissa vedeneristyksen oletetaan muualla täyttävän nykyiset vaatimukset.

Asuntojen märkätilojen korjausta koskevassa RT-kortissa RT 84-11093 todetaan kohdassa 6.2 (Vedeneristyksen korjaus osassa märkätilaa), että märkätilan nestemäisenä levitetty, alle 10 vuotta vanha vedeneristys voidaan uusia osakorjauksena, esimerkiksi yksittäisten laattojen korjauksen yhteydessä tai kun lattiakaivon ja vedeneristyksen liitos korjataan. Vedeneristyksen oletetaan muualla täyttävän nykyiset vaatimukset. Korjauksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota uuden ja vanhan vedeneristeen liittämiseen. Uusi vedeneriste ulotetaan vähintään 30 mm vanhan vedeneristeen päälle. Tältä osalta vanhan vedeneristeen pinta hiotaan näkyviin kiinnityslaastin alta. Yksityiskohtaiset korjausohjeet laatoituksen ja alla olevan vedeneristeen korjaamiseen varmistetaan vedeneristeen valmistajalta.

Sovellettavien vakuutusehtojen, voimassa 1.5.2019 alkaen, ehtokohdan F20.6.1 mukaan (Korvauksen ylin raja) vakuutuksesta korvataan vakuutustapahtumasta vakuutuksen kohteelle aiheutunut suoranainen esinevahinko.

Ehtokohdan F20.7.3 (Jälleenhankinta-arvon mukainen korvaus) mukaan
[…]
Jos vahingoittunut omaisuus voidaan korjata kohtuullisin kustannuksin, vahingon määrä on korjauskulut.

Korvauksen määrä jälleenhankinta-arvon mukaan on vahingon määrä vähennettynä omavastuulla. Jos jälleenhankitun tai korjatun omaisuuden arvo on vahingoittuneen omaisuuden jälleenhankinta-arvoa suurempi, ei ylimenevää osaa oteta huomioon korvausta laskettaessa (ks. kohta F20.5.1).
[…]

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta katsoo asiassa olevan riidatonta, että vahinkotapahtumassa on kyse kotivakuutusehtojen perusteella korvattavasta vuotovahingosta. Erimielisyyttä on siitä, tuleeko vakuutuksesta korvata kylpyhuoneen lisäksi myös puku- ja kodinhoitohuoneen korjauskustannukset tilanteessa, jossa näiden huonetilojen lattiaan ei ole aiheutunut kosteusvauriota vuodon vuoksi, mutta niiden vedeneristys on ollut yhtenäinen vahingoittuneen kylpyhuoneen vedeneristyksen kanssa.

Omakotitalo on tässä tapauksessa ollut vakuutettuna jälleenhankinta-arvon mukaisella täysarvovakuutuksella. Vakuutuksesta korvataan ehtojen mukaan vakuutuksen kohteelle aiheutunut suoranainen esinevahinko.

Koska kyseessä on ollut useamman huonetilan alueelle ulottuva yksi tekninen ja toiminnallinen kokonaisuus, Vakuutuslautakunta katsoo sopimusehtojen ja yleisten vakuutus- ja vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden perusteella, että kylpy-, puku- ja kodinhoitohuoneen vedeneristyksen on korjaustöiden jälkeenkin täytettävä samat hyvän rakennustavan mukaiset vaatimukset ja säilyttävä rakennusteknisesti vastaavalla tasolla kuin ennen vahinkoa.

Hyvää rakennustapaa kuvastavien kosteusasetuksen soveltamisohjeen ja RT-kortin RT 84-11093 mukaan alle kymmenen vuotta vanha nestemäisenä levitetty märkätilan vedeneristys voidaan uusia osakorjauksena. Korjauksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota uuden ja vanhan vedeneristeen liittämiseen sekä materiaalien yhteensopivuuteen.

Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että myös muiden lattiakaivollisten tilojen kuin märkätilojen lattian vedeneristyksen tulee täyttää märkätiloja vastaavat vaatimukset, jotta vedeneristyksen voidaan katsoa olevan hyvän rakennustavan mukainen. Esimerkiksi ratkaisusuosituksissa FINE-042888 ja FINE-013555 lautakunta on katsonut, että ohje RIL 107-1981 osoittaa hyvän rakennustavan sisällön lattiakaivollisen huonetilan vedeneristyksen osalta. Vaikka mainituissa tapauksissa kyse ei olekaan ollut märkätilasta, on lattiakaivollisen kodinhoitohuoneen lattiassa edellytetty olevan vedeneritys ylösnostoineen.

Vakuutuslautakunta on vedeneristyksen osakorjausta koskevassa ratkaisussaan FINE-043750 katsonut edellä todetun koskevan myös vedeneristyksen osakorjausta. Lautakunta katsoi tapauksessa näyttötaakan muusta hyvän rakennustavan mukaisesta rakennusteknisestä ratkaisusta kuin huonetilojen yhtenäisestä vedeneristyksestä olevan vakuutusyhtiöllä ottaen huomioon asiakkaan toimittaman selvityksen ja sen, että vedeneritys oli tapauksessa yli kymmenen vuotta vanha.

Nyt arvioitavana olevassa tapauksessa on riidatonta, että kylpy-, puku- ja kodinhoitohuone on vedeneristetty yhtenäisellä vedeneristyksellä vuonna 2007. Vedeneriste on siten ollut vahinkohetkellä selvästi yli kymmenen vuotta vanha. Yhtenäiseen vedeneristykseen kuuluva kylpyhuone on riidattomasti kosteusasetuksen tarkoittama märkätila. Sen sijaan kylpyhuoneen ja kodinhoitohuoneen välinen pukutila ei itsessään ole märkätila. Kodinhoitohuoneen osalta lautakunta katsoo aiemman ratkaisukäytäntönsä mukaisesti, että lattiakaivollinen kodinhoitohuone on vedeneristettävä ylösnostoineen riippumatta siitä, onko kyseessä asetuksen tarkoittama märkätila.

Vakuutuksenottaja on esittänyt kantansa tueksi N Oy:n edustajan asiantuntijalausunnon, jonka mukaan yli kymmenen vuotta vanhaa vedeneristettä ei saa limitys- tai paikkakorjata. Lausunnossa todetaan, että lattiakaivollisessa kodinhoitohuoneessa tulee olla vedeneristys helmanostoineen, ja mikäli kohteessa kylpy- ja pukuhuoneen oviaukkoon olisi toteutettu kynnys veden­eristysnostoineen, olisi pukuhuoneen puolelle kynnysrakenteeseen jäänyt puutteellinen ja määräysten vastainen rakenne. Tämä olisi lausunnon mukaan tarkoittanut sitä, että myös kodinhoitohuoneen ja pukuhuoneen ovelle olisi pitänyt tehdä kynnys vesivuoto- ja padotusvahinkojen varalta ja kodinhoitohuoneen vedeneristys olisi pitänyt sen takia joka tapauksessa uusia. Kustannukset olisivat olleet lähes samat kuin toteutetussa korjaustavassa, jossa on uusittu kylpyhuoneen, pukuhuoneen ja kodinhoitohuoneen vedeneristys yhtenäiseksi.

Asiassa annettu selvitys huomioon ottaen Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiöllä on nyt arvioitavassa tapauksessa näyttötaakka muusta toteutuskelpoisesta ja toimivasta vedenerityksestä kuin huonetilojen yhtenäisestä vedeneristyksestä.

Vakuutusyhtiö on esittänyt, ettei tapauksessa olisi syntynyt riskirakennetta, jos kylpyhuoneen vedeneristys olisi toteutettu tulvakynnyksellä pukuhuoneeseen määräysten mukaisesti, koska pukuhuone ei ole märkätila.

Vakuutuslautakunta toteaa, ettei vakuutusyhtiö ole tapauksessa selvittänyt, miten hyvän rakennustavan edellyttämä kodinhoitohuoneen vedeneristyksen kaukalomaisuus olisi ehdotetussa korjaustavassa toteutettu ottaen huomioon, että korjaustapa olisi edellyttänyt yli kymmenen vuotta vanhan vedeneristeen osakorjausta. Asiassa ei ole esimerkiksi selvitetty uuden ja vanhan vedeneristeen yhteensopivuutta tai toimitettu muutakaan näyttöä esitetyn kannan tueksi. Edellä mainituin syin lautakunta katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että vedeneristys olisi hyvän rakennustavan mukaisesti ja rakennusteknisesti samantasoisena ollut toteutettavissa muutoin kuin vakuutuksenottajan vaatimalla tavalla.

Aiempaa ratkaisusuositusta (FINE-030649) koskevien viittausten osalta lautakunta toteaa kyseisessä suosituksessa todetun, että asiassa esitetyn selvityksen mukaan oviaukon kohta olisi voitu korjata kynnyksellä tai muulla sellaisella ratkaisulla, joka ei vaaranna rakennuksen käyttäjien turvallisuutta, ja jonka seurauksena heidän terveydelliset olonsa eivät vaarannu. Nyt puheena olevassa asiassa vakuutusyhtiö ei ole esittänyt tällaista rakennusteknistä näyttöä, ja asiassa on esitetty vakuutuksenottajan kantaa tukevaa näyttöä.

Ratkaisusta ilmenevin perustein Vakuutuslautakunta katsoo kodinhoitohuoneen ja pukuhuoneen lattian korjauskulujen olevan vuotovahingosta aiheutuvaa suoranaista esinevahinkoa, joka tulee ehtojen perusteella vakuutuksesta korvattavaksi.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä maksamaan lisäkorvauksena kodinhoitohuoneen ja pukuhuoneen lattian korjauskuluista 7 507,84 euroa.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Tykkä

Jäsenet:
Kankkunen
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho