Tapahtumatiedot
A (s. 1955) on hakenut korvausta koronavirusrokotteesta aiheutuneesta lääkevahingosta 12.7.2022 päivätyllä lääkevahinkoilmoituksella.
A sai ensimmäisen annoksen koronavirusrokotetta Comirnaty-valmisteella (BioNTech-Pfizer) 28.7.2021.
Rokotteen saamista seuraavana yönä A heräsi koviin rintakipuihin. Päivystyksessä tehdyissä tutkimuksissa ei todettu oiretta selittävää. Oireiden arvioitiin olevan mahdollisesti tukirankaperäistä. A:lla oli sittemmin sirpaleen tunne sydämessä useamman kuukauden ajan. Lopulta tuntemus väistyi. A:lla ilmeni rokotteen saamisen jälkeen myös alaraajojen leposärkyä ja voimattomuutta. A katsoi, että oireet olivat seurausta hänen saamastaan Comirnaty-rokotteesta ja hän haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö totesi 3.10.2022 antamassaan korvauspäätöksessä, että korvauksen saaminen lääkevahinkovakuutuksesta edellyttää todennäköistä syy-yhteyttä lääkkeen käytön ja ilmenneen vahingon välillä. Yhtiö viittasi käyttöönsä toimitettuun lääketieteelliseen selvitykseen ja totesi, että A:n rintakivuissa ei ollut kyse sydänperäisestä vaivasta, vaan oireet olivat ilmeisimmin tukirankaperäisiä. Jalkojen tuntemuksia tutkittaessa A:lla todettiin lannerangan rappeuma- ja kulumamuutoksia, lonkkamaljojen ahtautta ja polven nivelrikko. Rokotteiden ei tiedetä aiheuttavan tuki- ja liikuntaelimistön rappeumamuutoksia. Yhtiö katsoikin, että A:lla ilmenneet sydäntuntemukset- ja kivut sekä jalkasärky ja muut jalkatuntemukset eivät todennäköisesti olleet aiheutuneet Comirnaty-rokotteesta. Koska rokotteen ja oireiden välillä ei ollut vakuutusehdoissa tarkoitettua todennäköistä syy-yhteyttä, korvausta vakuutuksesta ei voitu maksaa.
Lisäksi yhtiö totesi, että koronarokotteiden tiedetään voivan aiheuttaa lyhytaikaista ja ohimenevää oireilua. Vaikka rokotteen jälkeisten oireiden voitaisiin lyhytaikaisesti katsoa olevan syy-yhteydessä rokotteeseen, kyse olisi vakuutusehtojen kohdan 6.1 mukaisesta kohtuudella siedettävästä haittavaikutuksesta, eikä korvausta voitaisi suorittaa.
Asiakkaan valitus
A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A kertoo, että voimakas rintakipu alkoi heti seuraavana yönä rokotteen saamisen jälkeen. Vihlova kipu jatkui sen jälkeen kuukausia. A kuvaa tunnetta lasinsirpaleeksi sydämessä. A:n kertoman mukaan hänellä ei koskaan aikaisemmin ole ollut vastaavia oireita. Sydänoireiden lisäksi jalkojen leposärky alkoi rokotteen saamisen jälkeen. Myös A:n ääreisverenkierto on heikentynyt huomattavasti ja hänen jalkojaan ja käsiään palelee herkästi. Tämä viittaa A:n mukaan verisuonitukoksiin. On selvää, että yhtiön mainitsemat lonkan nivelrikko ja nivelpussin tulehdus eivät sen sijaan liity rokotukseen.
Voimakas sydämen oireilu ja jalkojen leposärky alkoivat vuorokauden kuluessa rokotteen saamisesta. A:n mukaan on ilmeistä, että rokote aiheutti vaivat. A vaatii korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimuksen. Yhtiö toteaa, että A:lla ilmenneisiin rintatuntemuksiin ei tutkimuksissa todettu mitään sydänperäistä syytä, vaan oireilun arvioitiin olevan tukirankaperäistä. Jalkojen kivuista ja voimattomuuden tunteesta A ilmoitti ensimmäisen kerran terveydenhuoltoon 4.10.2021 eli yli kaksi kuukautta rokotuksen saamisen jälkeen. Myöhemmissä tutkimuksissa A:lla todettiin muun muassa lannerangan kulumamuutoksia, polven nivelrikkoa, oikean lonkan limapussitulehdus ja lihasatrofiaa oikeassa reidessä.
Yhtiö toteaa, että rokotteen ei tiedetä aiheuttavan A:lla ilmenneitä tai todettuja oireita ja/tai sairauksia, eikä vakuutusehdoissa tarkoitettua todennäköistä syy-yhteyttä rokotteeseen voida osoittaa. Ajallistakaan yhteyttä rokotteeseen ei voida todentaa jalkojen oireiden osalta. Vakuutusyhtiö katsoo, että annettu korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen, eikä perusteita sen muuttamiselle ole.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 28.7.2021-1.7.2022.
28.7.2021 päivätyn sairaanhoitajan hoitokertomusmerkinnän mukaan A sai koronarokotteen.
29.7.2021 päivättyjen päivystyspoliklinikan hoitokertomusmerkintöjen mukaan A:lla on perussairautena verenpainetauti. A oli saanut edellisenä päivänä ensimmäisen koronarokotteen. Nyt ensihoito oli tuonut A:n päivystykseen rintakipujen vuoksi. A oli herännyt kesken yöunien vasemmalle puolelle painottuvaan rintakipuun. Kipu oli jomottavaa ja se oli tuntunut ensin lähinnä vasemmalla vatsalaukun seudulla. Sittemmin tunne oli levinnyt koko rinnan alueelle. A itse epäili, että kyseessä voisi olla närästysoire. Kipu säteili hieman myös selän puolelle. Kipu ei ollut repivää, pistävää tai viiltävää, vaan pikemminkin jäytävää. Kipu ei säteillyt hartioihin, kaulalle, leukaperiin tai vasempaan käteen. Ensihoidon ottama EKG oli ollut täysin siisti, eikä iskeemistä ollut todettu. Myöskään takaseinäkytkennöissä ei iskeemistä ollut tullut esiin.
A:n yleistila oli hyvä. Hengenahdistusta ei ollut. Tunne rinnalla oli ennallaan. Iho oli lämmin ja kuiva, eikä turvotuksia todettu. Sydämestä todettiin auskultoiden tasainen sivuäänetön rytmi, eikä keuhkoauskultaatiossa todettu poikkeavaa. Vatsa oli palpoiden pehmeä ja myötäävä, eikä poikkeavaa todettu. Sydämen ultraäänitutkimuksessa ei todettu oiretta selittävää. Rintakehän röntgentutkimuksessa ei todettu poikkeavaa. A:n oirekuvaa ei pidetty sydänperäisenä, eikä selkeitä viitteitä dissekaatiosta todettu. Oireilun arvioitiin olevan mahdollisesti närästys- tai tukirankaperäistä. Myös yhteyttä koronarokotteeseen pohdittiin, sillä A:lla ei aikaisemmin ollut ollut vastaavia oireita. Toisen rokoteannoksen ottamista kuitenkin suositeltiin. A:lle aloitettiin Oxanest-lääkitys kipuun ja PPI-lääkitys. A kotiutui aamulla.
4.10.2021 päivätyn sairaanhoitajan etäkontaktimerkinnän mukaan A kertoi lonkkakivuista ja jalkojen tuntemuksista.
10.11.2021 päivätyn sairaanhoitajan etäkontaktimerkinnän mukaan A:lla oli kertomansa mukaan molemmissa jaloissa lantioista alaspäin juilimista ja heikkouden tunnetta. Lisäksi rintakehällä oli tunne kuin olisi lasisiru ihossa. Nämä oireet olivat alkaneet koronarokotuksen saamisen jälkeen.
29.12.2021 päivätyn sairaanhoitajan merkinnän mukaan A oli saapunut vastaanotolle rokotehaittailmoituksen laatimista varten. A kertoi, että hänen elämänsä oli pysähtynyt ensimmäisen Comirnaty-koronarokotuksen saamisen jälkeen. Hän oli joutunut heti rokotteen saamista seuraavana yönä rintakivun vuoksi sairaalaan. Lisäksi hänellä oli hankalia jalkojen kipu- ja heikkousoireita sekä erektiohäiriötä.
7.12.2021 päivättyjen lääkärin hoitokertomusmerkintöjen mukaan A:lle oli tehty 23.11.2021 alaraajojen ENMG-tutkimus normaalilöydöksin. Merkkejä hermojuurivaurioista, polyneuropatioista (polyradikuliitit mukaan lukien), muista neurogeenisistä vaurioista tai myopaattisista prosesseista ei todettu. Tilanne oli kuitenkin edelleen samankaltainen kuin aikaisemmin, eivätkä vaivat olleet kadonneet mihinkään. A liikkui paljon, mutta levossa jaloissa oli särkyä ja pidemmän paikallaan olon jälkeen jalat olivat voimattomat ja liikkeelle pääseminen tuotti vaikeuksia. A:lla todettiin oikean reiden ohentumista. Reisien puolivälistä mitattuna ympärysmitat olivat 38/42 cm. Pohkeiden ympärysmitat olivat 31/33 cm. Oikeasta jalkaterästä ei tuntunut löytyvän värinätuntoa. A sai lähetteen neurologin vastaanotolle jalkakipujen ja lihasatrofian etiologian selvittämiseksi.
12.1.2022 päivätyn lääkärin hoitokertomusmerkinnän mukaan A saapui neurologian poliklinikalle jalkasärkyjen ja lihasatrofian vuoksi. A kertoi, että rintakivut olivat helpottaneet, mutta vasemmalle puolelle rintakehää oli jäänyt tuikkaavia tuntemuksia, jotka olivat ajansaatossa kuitenkin pikkuhiljaa vähentyneet. A kertoi, että alaraajakivut olivat alkaneet hyvin nopeasti rokotuksen jälkeen. Kivut painottuivat yöaikaan ja tuntuivat lievänä jomotteluna lonkkatasolta alaspäin koko alaraajoissa. Kipu oli niin lievää, ettei se herättänyt yöllä. Myöskään tarvetta kipulääkkeille ei ollut ollut. Muutamaan otteeseen, esim. lumitöitä tehdessä, A:lle oli tullut jonkinlainen voimattomuuskohtaus koko alaraajojen alueelle. Oireet olivat menneet nopeasti levolla ohi. Toisaalta A:n rasituksensietokyky oli erinomaisen hyvää. Hän oli aiempaan tapaan edelleen hiihtänyt ja kävellyt pitkiä lenkkejä. A oli käynyt yksityispuolella kuvauttamassa molemmat lonkat, mutta mitään kipua selittävää ei ollut todettu. Myös ENMG-tutkimus oli tehty marraskuussa 2021 normaalein löydöksin. Verikokeissa perusasiat olivat olleet kunnossa. Oikean reiden lihaksiston oli jo aikaisemmin havaittu kuihtuneen. A:n kertoman mukaan hänen polveaan oli aikaisemmin operoitu, eikä hän ollut varma, oliko lihasatrofia reiden alaosaan painottuen kehittynyt jo tuolloin.
A:n yleistila oli hyvä. Aivohermoista ei todettu poikkeavaa. Yläraajojen puristusvoimat ja proksimaalisemmat voimat olivat kunnossa. Refleksistatus oli normaali. Tuntopuutoksia tai lihasatrofioita ei havaittu. SN-koe oli tarkka, Romberg vakaa ja viivakävely onnistuu ongelmitta. Myös varvas- ja kantapääkävely, kyykkyyn laskeutuminen ja ylös nousu onnistuivat ongelmitta. Ptoosivaivaa tai kaksoiskuvia ei ollut. Alaraajojen lihasvoimat olivat erittäin hyvät ja napakat. Liikerajoituksia, pastisiteettia tai ataksiaa ei todettu. Patella-testi oli +/ +, akilles-testi +/+ ja Babinski-testi -/-. Kosketus- ja kiputunto olivat normaalit. Värinätunto puuttui oikealta malleolitasolta. Vasen puoli oli normaali. Reiden alueella havaittiin jo aikaisemmin todettu puoliero lihaksistossa. Pikkulihasatrofioita tai faskikulaatioita ei todettu. Lihaspuolierolle ei löytynyt selittävää tekijää. Perifeeriset pulssit palpoituvat voimakkaina, joten viitettä verenkiertoperäisestä vaivasta ei ollut. A sai lähetteen MRI-tutkimukseen ja verikokeisiin mahdollisia lihassairauksia ajatellen.
16.5.2022 päivätyn lääkärin etäkontaktimerkinnän mukaan A:lla oli vanhan polvivamman jäljiltä oikean polven kulumamuutoksia. Tähystyksiä oli tehty ja A oli saanut Synvisc-pistoksia. Nyt polvi oli alkanut taas vaivata. Myös oikea lonkka oli kipeä ulkosyrjältä.
19.5.2022 päivätyn lääkärin etäkontaktimerkinnän mukaan A:lla oli pitkään ollut tunne, jota hän kuvasi lasinsiruksi sydämessä. Nyt tämä oire oli loppunut. Oireena oli kuitenkin edelleen esim. lumitöiden yhteydessä ilmenevä hapen loppumisen tunne ja siihen liittyvä levon tarve. Alaraajojen voimattomuutta oli jäänyt rokotuksen jälkeen.
25.5.2022 päivätyn neurologian poliklinikan lääkärin etäkontaktimerkinnän mukaan tilanne oli A:n oman arvion mukaan ennallaan. Kyseessä oli moninainen oirekuva, jonka A yhdisti rokotteeseen. Progressiota ei ollut ollut, joten epäilyä etenevästä neurologisesta prosessista ei herännyt. Polyradikuliitti oli poissuljettu ENMG-tutkimuksella. Jalkojen jomottelu oli siinä määrin lievää, että kipulääkettä A:n ei ollut tarvinnut käyttää. Neurologian poliklinikalle ei sovittu jatkoseurantaa.
01.07.2022 päivätyn lääkärin hoitokertomusmerkinnän mukaan A hakeutui vastaanotolle koronarokotteen saamisen jälkeen alkaneiden alaraajojen jomotustuntemusten ja kovassa rasituksessa ilmaantuneen voimattomuuden vuoksi. A:n oikeassa polvessa oli nivelrikkoa ja hän odotti pääsyä tekonivelleikkaukseen.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse siitä, tuleeko A:lla Comirnaty-rokotteen saamisen jälkeen ilmenneet sydäntuntemukset ja jalkaoireet korvata Comirnaty-rokotteen aiheuttamana lääkevahinkona.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)
Kohdan 6.1 mukaan vahinkoa ei korvata, jos se tai lääkkeen aiheuttama osa vahingosta olisi kohtuudella pitänyt sietää lääkkeen käytön haittavaikutuksena seuraavat seikat huomioon ottaen:
- hoidetun sairauden laatu ja vaikeusaste
- vahingonkärsineen yleinen terveydentila
- vahingon laajuus
- asiantuntijan mahdollisuus ennakoida lääkkeen vaikutukset ja
- muut vastaavat seikat.
Asian arviointi
Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.
Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan A:lla on perussairautena verenpainetauti. A sai ensimmäisen koronarokotteen Comirnaty-valmisteella 28.7.2021. Seuraavana yönä A:lla ilmeni sydäntuntemuksia ja ensihoito kuljetti hänet päivystykseen. Oiretta selittävää ei todettu. Oireen arvioitiin olevan tukirankaperäistä, ei sydänperäistä. A:lla oli sittemmin sirpaleen tunne sydämessä useamman kuukauden ajan. Lopulta tuntemus väistyi. A:lla ilmeni rokotteen saamisen jälkeen myös alaraajojen voimattomuutta ja hänellä todettiin lihasatrofiaa. A:n oikeassa polvessa oli kulumamuutoksia ja polvea oli aikaisemmin operoitu. A ei ollut varma, oliko lihasatrofia reiden alaosaan painottuen kehittynyt jo tuolloin. Marraskuussa 2021 tehdyssä ENMG-tutkimuksessa ei todettu poikkeavaa. Verikokeissa perusasiat olivat kunnossa. A:n jalkasärkyjä ja lihasatrofiaa selviteltiin neurologin vastaanotolla 12.1.2022. Todetulle jalkojen lihaspuolierolle ei löytynyt selittävää tekijää.
Vakuutuslautakunta toteaa, että A:n rintakivuille ja sydäntuntemuksille ei löydetty tutkimuksissa selkeää sydänperäistä syytä. Kuvatun kaltaiset, etiologialtaan epäselviksi jääneet sydäntuntemukset eivät sovi luonteeltaan Comirnaty-rokotteen aiheuttamiksi. Vaikka oireet alkoivat pian Comirnaty-rokotteen saamisen jälkeen, Vakuutuslautakunta katsoo, että oireilu ei todennäköisesti ole seurausta A:n saamasta Comirnaty-rokotteesta.
Arvioitaessa, ovatko A:lla ilmenneet jalkaoireet todennäköisesti hänen saamansa Comirnaty-rokotteen aiheuttamia, Vakuutuslautakunta toteaa, että lautakunnalle toimitetussa A:ta koskevassa lääketieteellisessä selvityksessä jalkaoireista on mainittu ensimmäisen kerran vasta lokakuun 2021 alussa eli noin kaksi kuukautta Comirnaty-rokotteen saamisen jälkeen. Käytettävissä olevan selvityksen perusteella jää myös epäselväksi, milloin A:lla todettu lihasatrofia on syntynyt. Lisäksi A:lla on kuvattu olleen kulumamuutoksia oikeassa polvessa. Nämä seikat sekä oireilun luonne huomioon ottaen lautakunta pitää epätodennäköisenä, että A:lla kuvatut jalkaoireet olisivat seurausta Comirnaty-rokotteesta.
Vakuutuslautakunta katsoo, että A:n korvattavaksi vaatimat sydän- ja jalkaoireet eivät ole vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla todennäköisessä syy-yhteydessä Comirnaty-rokotteen saamiseen. Kyse ei siten ole korvattavasta lääkevahingosta. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön hylkäävää korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta asiassa.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Sternhufvud
Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila