Tapahtumatiedot

Lääkevahinkoilmoituksen 17.12.2021 mukaan A:lle (s. 1978) määrättiin 16.5.2014 Lumigan-silmätipat silmänpainetaudin hoitoon. A aloitti lääkkeen käytön 17.5.2014 ja lopetti sen 13.12.2021. A katsoi vahinkoilmoituksessa, että Lumiganista oli aiheutunut hänelle verenpainetauti, vaikea masennus, ei-elimellinen unettomuus, määrittämätön monihermosairaus, piriformis-syndrooma, määrittämätön ahdistuneisuushäiriö, lanneselän kipu ja iskiaskipu sekä hyperkolesterolemia. Lisäksi lääkkeestä oli aiheutunut lihasten kouristelukohtauksia, yöllisiä hikikohtauksia, karvojen kiihtyvää kasvua, tumma oikean silmän silmänalus, silmän turvotus, sidekalvon vereksisyys, silmän väripigmentin muutos ruskeasta vihreänharmaaseen, kutina ja roskan tunne oikeassa silmässä, anemia, pitkäkestoista lihasheikkoutta selässä, lihasheikkoutta ja vapinaa jaloissa sekä käsissä, jalka- ja käsimotoriikan heikentymistä, munuaisten vajaatoiminta, astenia, toistuvaa ja pitkäkestoista päänsärkyä, heikkoa suolen toimintaa ja ruoansulatushäiriöitä, näläntunteen katoamista ja pitkäkestoisia lihaskudosten ja elimistön kipuhäiriöitä. A haki ilmoittamistaan sairauksista ja oireista korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 24.3.2022. Yhtiö viittasi vakuutusehtoihin, joiden mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Yhtiön käyttöön toimitettujen asiakirjojen mukaan A:lla on ollut lapsesta asti diabetes, jonka komplikaatioina A:lla on nefro-, neuro- ja retinopatia. Retinopatian vuoksi A:lle on tehty silmäpohjan laserointeja ja lasiaisten poisto vasemmalle 2007, oikealle 2012 ja samalla kaihileikkaus oikealle. Vuonna 2003 A on ollut LASIK-leikkauksessa, jolla on korjattu taittovikaa. A:lla on ollut myös suonikalvoston tulehduksia. Lasiaisten poiston jälkeen vuonna 2012 A:n silmänpaineet nousivat ja aloitettiin lääkitys silmänpainetautiin. Lumigan-lääkitys aloitettiin vuonna 2014 oikeaan silmään ja vasempaan vuotta myöhemmin. Yhtiö totesi, että Lumiganiin tiedetään liittyvän pääsääntöisesti silmään kohdistuvia sivuvaikutuksia, muun muassa silmän värikalvon muutos, silmien kutina ja luomien ihonvärin muutos. Nämä kaikki ovat hyvin harvinaisia haittavaikutuksia. A:lle on tehty useita silmätutkimuksia. Asiakirjoissa on kerran mainittu toisen silmän punoituksesta, muuten tutkimuskirjauksissa on useana vuonna kuvattu A:n silmät ja luomet rauhallisiksi. Silmien kutinaa A ei ole maininnut vastaanotoilla. Karvojen kasvu on hyvin harvinainen sivuvaikutus Lumiganiin liittyen, mutta siitä ei ole A:n tutkimuksiin liittyen muita kirjauksia kuin vuoden 2016 maininta ”normaali miehen karvoitus”. Yhtiö katsoi, että suurin osa A:n ilmoittamista oireista liittyy todennäköisesti A:n sairastamaan diabetekseen ja neuropatiaan. Oireet eivät yhtiön kannan mukaan olleet todennäköisessä syy-yhteydessä Lumigan-lääkkeen käyttöön, eikä haettua korvausta siten maksettu.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa asiamiehen välityksellä tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. Valituksen mukaan A:lle on todennäköisesti aiheutunut Lumigan-silmätippojen käytön seurauksena laaja, invalidisoiva oirekuva, joka on rajoittanut A:n työ- ja toimintakykyä merkittävästi. A on tullut työkyvyttömäksi entiseen työhönsä ja joutunut lopettamaan yritystoimintansa joulukuussa 2015. A:n lääkevahinkoilmoituksessa yksilöimä laaja oireisto (muun muassa silmän alueen oireet, poikkeava karvankasvu, kohonnut verenpaine, kivut ja väsymys) johtuu pääosin todennäköisesti nimenomaan Lumigan-silmätippojen käytöstä. A käytti tippoja yli 7 vuotta, ja niiden käyttö lopetettiin silmälääkärin toimesta välittömästi, kun haittavaikutuksia alettiin epäille. Lumiganin tilalle vaihdettu Taflotan kuuluu samaan lääkeperheeseen, mutta eroaa kuitenkin merkittävästi Lumiganista erityisesti säilöntäaineiden osalta, joita Taflotanissa ei ole lainkaan.

Valituksessa viitataan A:n itse laatimaan selvitykseen oireistaan ja niiden lääketieteellisesti tutkimusta syy-yhteydestä Lumigan-tippoihin. Lääketieteellistä syy-yhteyttä pidetään todennäköisenä. Oikeudellista syy-yhteyttä arvioitaessa tulee kiinnittää huomiota muun muassa vahvaan ajalliseen syy-yhteyteen. A:n oireisto on potilasasiakirjojen perusteella muuttunut osin jo Lumiganin aloituksen jälkeisen kahden kuukauden aikana, eikä hänellä ennen silmätippojen aloittamista ollut todettu muun muassa korkeaa verenpainetta tai poikkeavaa väsymystä. Ensimmäinen varsin korkea verenpainemittaus todettiin 7.7.2014 ja tämän jälkeen korkeita verenpainearvoja todettiin toistuvasti. Oireet alkoivat alle kaksi kuukautta lääkkeen käytön aloittamisen jälkeen, eikä muita äkillisesti korkealle verenpaineelle altistavia lääketieteellisiä seikkoja ollut tuolloin todettavissa. Lumiganin aloituksen jälkeen potilaskirjauksista ilmenee myös toistuvia mainintoja A:n vaikeasta väsymyksestä ja tähän liittyvästä masennuksesta. A:lla oli Lumigan-lääkitys käytössään yli 7 vuotta. Käytön lopetuksen jälkeen A:n oireet ovat kohentuneet huomattavasti. Kivut ovat lieventyneet merkittävästi ja A:n toimintakyky on parantunut jo kahden kuukauden jälkeen lääkkeen lopettamisesta. A on tältä osin laatinut oman selvityksen nykytilastaan.

A:n omien selvitysten lisäksi valituksessa viitataan Lumigan-lääkkeen pakkausselosteeseen. Suurin osa A:n esille tuomista haittavaikutuksista mainitaan jo pakkausselosteessakin Lumiganin mahdollisina haittavaikutuksina. Tavallisina haittavaikutuksina tuodaan esille muun muassa ärsytys, silmien kutina ja kipu, roskantunne silmässä ja silmää ympäröivän ihon tummuminen. Epätavallisina haittavaikutuksina mainitaan iiriksen värimuutokset silmien kutina ja silmäluomien turvotus, päänsäryt ja poikkeava hiustenkasvu. Selosteessa tuodaan esille myös useita haittavaikutuksia, joiden esiintyvyys on epäselvä. Näitä oireita ovat muun muassa A:n mainitsemat silmänalueen epämukavuus, allergiset oireet (turvotus, silmän punoitus, vetistäminen) kohonnut verenpaine, ihon värimuutokset, pahoinvointi ja yleinen heikkous. Lumigan on todettu haitalliseksi Suomessa jo vuonna 2009 julkaistun Duodecim-artikkelin Glaukooman lääkehoito mukaan.

Lautakunnalle toimitetuissa laajoissa omissa selvityksissään A muun muassa käy läpi oireitaan lääkkeen käytön aikana ja käytön lopettamisen jälkeen sekä viittaa erilaisiin lähteisiin koskien Lumiganiin liitettyjä haittavaikutuksia. A katsoo, että Lumigan on aiheuttanut hänelle oksidatiivisen stressin, apoptoosin ja nekroosin, jotka ovat monien A:n oireiden taustalla.

Lisäkirjelmässä 15.12.2022 toistetaan aiemmin esitettyä lääkkeiden käytön ja oireiden välisestä syy-yhteydestä. Lisäkirjelmän mukana on A:n oma selvitys lääkkeen käytöstä, A:n sairaus- ja oirehistoriasta sekä A:n näkemyksestä koskien syy-yhteyttä lääkkeen käytön ja oireiden välillä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa kielteisen kantansa asiassa.

Kohonneen verenpaineen ja kolesteroliarvojen, munuaisten toimintahäiriöiden, mielenterveyden häiriöiden, polyneuropatian, lihasoireilun ja anemian osalta yhtiö katsoo, ettei vakuutusehtojen tarkoittamaa todennäköistä syy-yhteyttä ole osoitettu. Yhtiö katsoo, ettei ajallinen yhteys lääkkeen käyttöön tee syy-yhteyttä käytön ja näiden sairauksien välillä todennäköiseksi. Oireet selittyvät todennäköisemmin A:n perussairaudella ja siihen liittyvillä komplikaatioilla sekä muilla lääkkeestä riippumattomilla syillä.

A:n verenpaine ja kolesteroliarvot ovat olleet koholla jo ennen Lumiganin aloitusta ja merkinnän 7.3.2014 mukaan A:lla on ollut näihin kumpaankin lääkehoito jo ennen maaliskuuta 2014. Lääkehoitoon sitoutuminen on merkintöjen perusteella ollut vaihtelevaa. Merkinnän 10.10.2018 mukaan A:lla diabeteksen komplikaationa ilmennyt nefropatia on esiintynyt lähinnä lisääntyneenä albuminuriana (valkuaisen erittymisenä virtsaan). Albuminuriaa A:lla on merkinnän 26.7.2017 mukaan esiintynyt ainakin jo vuodesta 2011. Matalahkoja hemoglobiiniarvoja hänellä on todettu ainakin loppuvuodesta 2020 toukokuulle 2022 saakka, eli myös puoli vuotta lääkkeen lopettamisen jälkeen.

Psykiatrista oireilua A:lla on muun muassa potilasasiakirjamerkinnän 16.11.2020 mukaan esiintynyt pitkäaikaisesti, noin vuodesta 2013 masennusoireita ja vuoden 2015 henkilökohtaisen elämän tapahtumien vuoksi henkinen romahdus, jonka seurauksena on ollut toistuvaa keskivaikeaa sekä vaikeaa masennusta, määrittämätön ahdistuneisuushäiriö ja ei-elimellistä unettomuutta. Lisäksi A:lla on diagnosoitu vaativa persoonallisuus sekä estynyt persoonallisuus. Vatsaoireista löytyy mainintoja esimerkiksi mielialaoireisiin liittyneellä vastaanottokäynnillä 15.10.2015.

A:lla on myös todettu diabeteksen neurologisena komplikaationa polyneuropatia. Kyseessä on ylä- ja alaraajoja vaurioittava kohtalaisen voimakas aksonaalinen polyneuropatia, jossa on sekä sensorisen että motorisen hermoston vaurioita. Lisäksi A:lla on todettu jäätyneet olkapäät, kulumamuutoksia L4–5-nikamavälissä sekä vasemmalla hermojuurikanava-ahtaumaa. Muun muassa kirjauksissa 18.12.2020 ja 6.1.2021 polyneuropatian on todettu selittävän A:n laaja-alaisempia kipuja ja lannerangan löydösten selittävän pakaran, reiden ulkosyrjän, säären ulkosyrjän ja jalkaterän kipuja. Lisäksi muun muassa käynnillä 2.10.2017 A:n alaraajoissa on todettu myös voimakasta lihasjännitystä.

Silmäoireiden, hirsutismin, yöllisten hikikohtausten, päänsäryn ja astenian osalta vakuutusyhtiö katsoo, että näiden oireiden olemassaoloa ei ole lääketieteellisin selvityksin todennettu. Yhtiölle toimitetuissa potilasasiakirjoissa ei mainita A:n ilmoittamia silmäoireita, kuten tummaa oikean silmän alusta, silmän turvotusta, silmän sidekalvon vereksisyyttä, silmän väripigmentin muutosta ruskeasta vihreänharmaaseen tai kutinaa ja roskan tunnetta oikeassa silmässä, lukuun ottamatta 7.10.2015 tehtyä kirjausta silmän punoituksesta. Saatavilla on ainoastaan A:n omaa selvitystä asiasta. Myöskään hirsutismista taikka A:n yhteydenotossa mainituista ylipitkistä silmäripsistä ei ole saatavilla potilasasiakirjamerkintöjä. Käynnillä 13.12.2021 A on pyytänyt kirjaamaan oireeksi karvojen ja kynsien kiihtyvän kasvun. Ainoa aiempi merkintä karvoitukseen liittyen löytyy käynniltä 9.1.2017, jolloin on kirjattu merkintä normaalista miestyyppisestä karvoituksesta.

Yölliset hikikohtaukset mainitaan käynnin 13.12.2021 lisäksi vain helmikuun 2014 terveyskeskuskäynnillä, jolloin Lumigan ei vielä ollut käytössä. Päänsärky mainitaan kyseisten käyntien lisäksi kirjauksessa 16.11.2020 niska-hartiaseudun kivun yhteydessä. Asteniasta ei myöskään löydy potilasasiakirjamerkintöjä, sen sijaan A:n siihen liittämät oireet selittyvät lääkkeestä riippumattomilla syillä. A on katsonut, että hänen monien oireidensa taustalla on Lumiganin aiheuttama oksidatiivinen stressi, apoptoosi sekä nekroosi. Näihin liittyen on saatavilla vain A:n omaa selvitystä, eikä niitä mainita yhtiön käytössä olevissa potilasasiakirjoissa.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 22.1.2013–13.12.2021.

Terveyskeskuslääkärin tekstin 7.3.2014 mukaan A on tullut tyypin 1 diabeteksen ja verenpaineen vuoksi kontrolliin. A on sairastanut diabetesta kuusivuotiaasta lähtien. Molemmissa silmissä on diabeettinen retinopatia, jonka vuoksi A on ollut silmäpoliklinikan hoidossa. Terveyskeskuksen viimeisimmästä kontrollista on ollut pitkä aika ja A on jättänyt itse pois verenpainelääkityksen (Losatrix) ja kolesterolilääkkeen (Rosuvastatin). Alkuvuodesta A on sairastanut epäselvää pitkittynyttä infektiota ja äskettäin virtsatietulehduksen. Sokeriarvot ovat olleet infektion aikana korkealla. A:ta on ohjeistettu aloittamaan uudestaan Losatrix- ja Rosuvastatin-lääkitykset ja hänelle on ohjelmoitu vuosikontrollikokeet. Tekstin 4.4.2014 mukaan laboratoriokokeet ovat olleet kunnossa lukuun ottamatta korkeaa pitkäaikaissokeria, joka sekin on tullut alaspäin. Kolesterolit ovat olleet koholla, vaikka laskeneet. Vuosikontrollia 20.2.2015 koskevan tekstin mukaan A on jättänyt Rosuvastatinin pois vatsavaivojen takia, eikä hän ole viime aikoina käyttänyt myöskään Losatrixia. A on aloittanut kasvisterolin käytön. Losatrix on aloitettu uudelleen ja ohjeistettu kasvisterolin käytön jatko ja ohjelmoitu kontrollikokeet muutaman kuukauden päähän.

Silmätautien poliklinikan tekstin 16.5.2014 mukaan A on ollut kontrollikäynnillä retinopatian vuoksi. Retinopatia on viime aikoina ollut varsin rauhallinen. Viimeksi kahta vuotta aikaisemmin on silikoniöljy poistettu oikeasta silmästä. Vitrektiomiat (lasiaisleikkaukset) on tehty kumpaankin silmään, minkä jälkeen on ollut paineongelmia, etenkin oikealla. Kotilääkkeenä on ollut Xalcom. Tutkittaessa diabeettinen retinopatia on ollut rauhallinen. Silmänpaineisiin on aloitettu Xalcomin tilalle Lumigan- ja Combigan-lääkitykset oikealle. Tekstin 2.10.2014 mukaan silmänpainetaso on ollut hyvä ja lääkitys on pidetty ennallaan. Tekstin 18.3.2015 mukaan silmänpainelääkkeet ovat sopineet A:lle hyvin ja painetaso on ollut hyvä. Diabetesmuutosten tilanne on ollut rauhallinen, mutta silmänpaine korkeahko. A:n stressitaso on viime aikoina ollut korkea ja on arvioitu, että stressihormonitasot ja verensokeri ovat tämän vuoksi koholla. A:n silmänpaine on tällaisissa tilanteissa noussut aiemminkin. Painelääkitys on pidetty ennallaan. Tekstin 7.10.2015 mukaan oikeassa silmässä on arvioitu tapahtuneen glaukooman etenemistä. Oikean silmän silmänpaine on ollut tavoitealueella, mutta vasemman koholla. Myös vasempaan silmään on aloitettu painelääkitys.

Terveyskeskuslääkärin tekstin 15.10.2015 mukaan A on tullut vastaanotolle stressin ja uupumuksen takia. A:n parisuhde on päättynyt ja hänen yrityksellään on alkanut mennä huonosti, mitkä seikat ovat aiheuttaneet ahdistusta ja epäonnistumisen tunnetta. A on nukkunut huonosti ja hänellä on ilmennyt vapinaa ja tykyttelykohtauksia. Lisäksi A:lla on ollut ripulia ja vatsakipuja ja sokerit ovat heitelleet. A:ta on aiemmin tutkittu rytmihäiriöiden takia, eikä sydämessä ole tuolloin todettu poikkeavaa. A on tarvittaessa käyttänyt oireisiin Propralia. Lisäksi A:lla on ollut erektio-ongelmia, minkä lääkäri on arvioinut sopivan stressioireeksi. A:lle on suositeltu psykologin tai psykiatrisen sairaanhoitajan keskusteluapua ja hänelle on kirjoitettu kahden viikon sairausloma.

Terveyskeskuslääkärin tekstin 9.11.2016 mukaan A:sta on tehty lähetteet psykiatrin konsultaatioon masennuksen vuoksi ja endokrinologian poliklinikalle matalan testosteroniarvon vuoksi. A:lla on ollut oikean pakaran kipua, jonka johdosta on tehty lantion röntgentutkimus. Tutkimuksessa on todettu molemmissa lonkissa jonkin verran nivelrikkoa sekä kalkkia ison sarvennoisen alaisen limapussin seudussa. Limapussiin on pistetty kortisoni-puuduteseospistos. Fysioterapian tekstien 5.12.2016–19.1.2017 mukaan A on käynyt 5 kertaa fysioterapiassa lonkan oireiden takia. A:lla on todettu oikeanpuoleinen piriformislihaksen (päärynänmuotoisen lihaksen) kireys ja kiputila. Fysioterapiassa on annettu lihaksen alueelle syvälämpöhoitoa ja lihastasapainoa kohentavaa liikehoitoa, minkä lisäksi kivun lievitykseen on käytetty kinesioteippausta. A on lisäksi saanut kirjalliset ohjeet kotiharjoitteista. Fysioterapian loppustatuksessa A on ollut lähes kivuton.

Psykiatrian poliklinikan tekstin 16.12.2016 mukaan A on tullut terveyskeskuslääkärin lähetteellä jatkohoitoon masennuksen vuoksi. A on vuonna 2010 perustanut verkkokauppayrityksen, joka on lähtenyt tuottamaan hyvin; A:lla on kuitenkin alkanut esiintyä jaksamattomuusoireita vuodesta 2012 alkaen. A:n 16 vuotta kestänyt parisuhde on yllättäen päättynyt kesäkuussa 2015. A:n loputkin voimat ovat hiljalleen ehtyneet ja A on hakenut yrityksensä konkurssiin marraskuussa 2015. A on kertonut kokevansa huomattavaa voimattomuutta ja väsymystä, ja hänellä on ollut huomattavaa itkuherkkyyttä ja ajoittain itsetuhoisia ajatuksiakin. Päällimmäisenä oireena on ollut huomattava uupumus; A on saattanut nukkua 14 tuntia päivässä. Vastaanotolla A:n mieliala on kuvautunut alavireisenä ja BDI-testistä hän on saanut 33 pistettä sopien vaikea-asteiseen masennukseen. A:lle on aloitettu hoitojakso psykiatrian poliklinikalla ja suositeltu aloitettavaksi duloksetiinilääkitys, josta on arvioitu olevan odotettavissa vaikutusta sekä A:n kokemiin särkyihin että mielialaan. Lisäksi on aloitettu keskustelukäynnit sairaanhoitajan vastaanotolla.

Endokrinologian sairauskertomustekstin 9.1.2017 mukaan A on tullut terveyskeskuslääkärin lähetteellä tutkittavaksi tyypin 1 diabeteksen huonon hoitotasapainon, uupumuksen ja matalan testosteroniarvon vuoksi. Tekstin mukaan A on sairastanut diabetesta 6-vuotiaasta saakka. Hänelle on määrätty verenpainelääkitys, joka ei sillä hetkellä ole ollut käytössä. Proteinuria (valkuaisaineen liiallinen kertyminen virtsaan) A:lla on ollut jo pidemmän aikaa. A:lla on todettu veren kohonnut kolesterolipitoisuus, johon ei kuitenkaan ole ollut käytössä lääkityksiä. Diabeteksen hoitotasapaino on ollut ilmeisesti pidemmän aikaa huono. Lääkityksenä on ollut Humalog ja Lantus, joka on joulukuussa 2016 vaihdettu Toujeoon. Psykiatrian poliklinikalla on aloitettu Cymbalta-lääkitys, ja A on kokenut olevansa masennuksen suhteen toipumisen tiellä. Seksuaalinen halukkuus on vähentynyt. Terveyskeskuksessa on katsottu testosteroni, joka on ollut 11 ja Testo-VL 170. A on arvioinut, että hänen partansa on kasvanut hiukan aiempaa huonommin. Ennen vastaanottoa on tehty sensorointi, jossa on nähty verensokeritason olleen kauttaaltaan yön aikana liian korkea. Lisäksi on ollut nähtävissä riittämätön ateriainsuliinin vaikutus. Vastaanotolla tutkittaessa on todettu normaali miestyyppinen karvoitus. Verenpaine on ollut 161/104. Laboratoriokokeissa Testo-vl on ollut 165 ja kokonaistestosteroni 9.8. Matalan testosteronin on arvioitu voivan liittyä A:n kokonaistilanteeseen ja sen suhteen on päätetty toistaiseksi jäädä seurantalinjalle. Diabeteksen osalta Toujeon annostusta on säädetty. Kontrollikäynnillä 19.4.2017 on arvioitu, että Toujeo-annos on nyt ollut hyvä. Testosteroniarvo on noussut normaaliksi.

Endokrinologian kontrollikäynnillä 26.7.2017 A on kertonut jo pidemmän aikaa, ainakin 1–2 vuoden ajan esiintyneistä säryistä kehon eri puolilla, pääosin jaloissa. Liikkuessa kipu ei ole erityisesti tuntunut; vaakatasossa ollessa ja nukkuessa kipuja ei ole esiintynyt. A on kertonut pystyvänsä rasittamaan itseään raskaastikin, mutta sen jälkeen lihaksista on ollut voimat pois ja A on ollut muutenkin jotenkin yleisesti väsynyt. A on kertonut laihtuneensa vuoden aikana 10 kg. Vastaanotolla mitattaessa verenpaine on ollut 171/104 ja 167/94. Glukoosiseurannan perusteella on selvinnyt, että A:lla on päivisin huomattava hyperglykemia; öisin glukoositaso on ollut laskeva, vaikkakin useimmiten jäänyt hyperglykeemiseksi. A:lle on ohjelmoitu kokeita infektiosyiden ja endokrinologisten syiden sulkemiseksi pois hyperglykemian taustalta. A:ta on ohjeistettu tehostamaan päivän hyperglykemian korjausta Humalogilla ja vähentämään Toujeo-annosta, jos hän saa päivän glukoositasoja madallutettua ja etenkin nukkumaanmenoarvoja kohtuullistettua. Lisäksi on ohjelmoitu lyhyt dexametasonikoe. Kontrollikäyntiä 2.10.2017 koskevan tekstin mukaan A:lle tehdyissä tutkimuksissa ei ole todettu olennaista poikkeavaa lukuun ottamatta lievää verivirtsaisuutta ja vuodentakaiseen verrattuna lähes kaksinkertaistunutta U-albumiini/krea-tulosta. Jalkasärkyjen johdosta A on käyttänyt ibuprofeenia ja parasetamolia, mikä on johtanut vatsakipuihin. Tulehduskipulääkkeiden käytön on arvioitu saattava selittää virtsan valkuaisainepitoisuuden lisääntymistä ja lievää verivirtsaisuutta. Vastaanotolla A on kertonut jalkasäryn tuntuvan lähinnä molemmissa reisissä. Pakarat ovat tuntuneet olevan hyvin jumissa. Oireet ovat olleet hankalimmillaan seistessä ja paras tilanne on ollut makuulla. Särky on kuitenkin ollut jatkuvaa. Tutkittaessa on todettu reisien etupintojen hyvin voimakas tunnusteluarkuus ja myös sääret ja pohkeet ovat jonkin verran aristaneet tunnustelua. Takareisilihakset ovat olleet erittäin voimakkaasti kireät, samoin oikealla lonkan lihaksisto on ollut selkeän kireää. Liikkeissä on ollut jonkin verran rajoituksia. A:lle on ohjelmoitu hermoratatutkimus lihasjännitystilojen syyn arvioimiseksi. Kontrollikäynnin 8.11.2017 tekstin mukaan lihassärkyihin on kokeiltu Sirdaludia, jolla on ollut erinomainen vaste.

Silmäklinikan toimenpidekertomuksen 4.1.2018 mukaan A:lle on tehty molempien silmien SLT-toimenpide (selektiivinen lasertrabekuloplastia, glaukooman laserhoito). Sairauskertomustekstin 11.6.2018 mukaan A on ollut silmänpainekontrollissa. Vastaanotolla on todettu oikean silmän sidekalvon olevan hennosti punoittava. Lumigan on vaihdettu pipettiversioihin säilöntäaineiden minimoimiseksi ja annostelun seurannan helpottamiseksi.

Terveyskeskuksen tekstin 10.10.2018 mukaan A on ollut vastaanotolla diabeteksen ja olkapään kipujen vuoksi. Verensokerit ovat olleet päivisin koholla, mistä johtuen on nostettu ateriainsuliinin annostusta. Tämän on arvioitu liittyvän A:n stressaavaan elämäntilanteeseen. Molemmissa olkapäissä on todettu olkanivelen kiinnikkeiseen nivelpussitulehdukseen (ns. jäätynyt olkapää) sopiva tilanne. Tältä osin A on ohjattu fysioterapeutille.

Terveyskeskuslääkärin työkykyarviota 10.4.2019 koskevan tekstin mukaan A on ollut pitkään sairauspäivärahalla ja sen jälkeen kuntoutustuella psyykkisistä syistä. Psykiatrialla on 4.4.2019 aloitettu unettomuuteen ja neuropaattiseen kipuun amitriptyliini muun lääkityksen rinnalle. Diagnoosina A:lla on ollut toistuvan masennuksen vaikea masennusjakso ilman psykoottisia oireita, määrittämätön ahdistuneisuushäiriö ja ei-elimellinen unettomuus sekä nuoruustyypin diabetes kaikkine komplikaatioineen. A:lle on lokakuussa 2017 tehty alaraajojen hermoratatutkimus, jossa on todettu kohtalaiseen krooniseen polyneuropatiaan sopivat muutokset. Ala- ja yläraajojen särkyjen vuoksi on ollut kolmen vuoden ajan ongelmana olkapääsäryt ja liikerajoitteet, joita on pidetty ns. jäätyneenä olkapäänä. A ei ole käynyt fysioterapiassa. A on loppuvuonna 2017 ollut ammatillisen kuntoutuksen arviojaksolla, jolloin on päädytty odottamaan A:n kuntoutumista ja arvioimaan ammatillista kuntoutusta myöhemmin. Tilanne on kuitenkin koko ajan huonontunut sekä kipujen että psyykkisen voinnin suhteen. Psykiatrialla on pohdittu työkyvyttömyyseläkeratkaisua. Vastaanotolla A on kertonut kokevansa etureisissä, säärissä ja jalkaterän alueella olevat repivät ja ajoittain sähköiskumaiset kivut ongelmallisiksi. Vastaavaa kipua on ollut yläraajoissa olkavarsissa, kyynärvarsissa ja ranteen seudussa. Vastaanotolla on todettu yläraajoissa liikerajoituksia ja liikkeiden jälkeen kipua. Selässä on ollut liikerajoitusta ja takareidet ovat olleet tutkittaessa hyvin kireät. Terveyskeskuslääkärin arvion mukaan A:n työkykyä pahiten rajoittava tekijä on ollut masennus, mutta A:lla on myös pitkäaikaista fyysistä ongelmaa, joka rajoittaa toimintakykyä. A on ohjattu yläraajojen hermoratatutkimukseen ja hänestä on tehty lähete ortopedialle olkapäätilanteen vuoksi. Tekstin 7.5.2019 mukaan yläraajojen hermoratatutkimuksessa on todettu paljon poikkeavuutta. Osa muutoksista sopii diabeettiseen neuropatiaan, mutta osa voi selittyä myös muulla neurologisella tilalla, mistä johtuen on suositeltu neurologin arviota.

Terveyskeskuslääkärin tekstin 2.3.2020 mukaan A:lla on ollut hankalat polyneuropatiaoireet sekä ylä- että alaraajoissa. Oireina on ollut tunnottomuusoireita, pistelyä ja kipuoireita. Neurologian poliklinikalla on lisätty neuropaattisen kivun lääkehoitoa. Jäätyneen olkapään suhteen A on äskettäin käynyt ortopedian poliklinikalla, jossa on pidetty mahdollisesta kirurgisesta toimenpiteestä saatavaa hyötyä epävarmana. A:lla on todettu keskivaikea uniapnea. Masennuksen ja ahdistuksen vuoksi A on käynyt psykoterapiassa kerran viikossa. Diabeteksen osalta A on ollut hoidossa endokrinologian poliklinikalla, jossa on tutkittu sekundäärisen verenpainetaudin mahdollisuutta, mutta tutkimukset ovat olleet normaalit. Verenpainelääkitystä on tehostettu ja tiheälyöntisyyteen aloitettu beetasalpaaja. Kivut ovat aiheuttaneet heräilyä aamuyöllä ja välillä A on valvonut aamuyöhön. Väsymyksen ja kipujen vuoksi A on tarvinnut myös päiväunia. Jokapäiväisissä toiminnoissa A on tarvinnut apua pukeutumisessa ja peseytymisessä. Arjessa pärjääminen on A:n mukaan ollut selviytymistä. Illalla silmätippojen laiton jälkeen on usein tullut huimaava ja epätodellinen olo. Terveyskeskuslääkäri on arvioinut, että A:n toimintakyky on edelleen huonontunut, eikä A ole työkykyinen, ja pohtinut työkyvyttömyyseläkkeen mahdollisuutta. Kolesterolilääkkeeksi on simvastatiinin tilalle aloitettu rosuvastatiini. Merkinnän 3.4.2020 mukaan A on toimittanut psykiatrin B-lausunnon, jolla haetaan työkyvyttömyyseläkettä 1.6.2020 alkaen. Terveyskeskuslääkärin arvio A:n työkyvystä on ollut tätä vastaava. Merkinnän 29.4.2020 mukaan A:lle on myönnetty kuntoutustuki 31.5.2021 saakka sillä perusteella, että A:n sairauksien tutkimus ja hoito on kesken.

Terveyskeskuslääkärin tekstin 15.6.2020 mukaan A on tullut fysioterapia-arvioon vasemman pakaran kivun vuoksi. A:lla on todettu vasemmassa pakarassa piriformis-syndrooma ja hänet on ohjattu fysioterapeutin arvioon. Tekstin 18.9.2020 mukaan A on tullut vastaanotolle vasemman jalan ja pakaran seudun kivun vuoksi. Vasemmassa jalassa on todettu voimaheikkoutta ja Laseque on ollut positiivinen 40 asteesta lähtien. Kivun todennäköisenä syynä on pidetty polyneuropatiaa ja hoidoksi on uutena lääkkeenä aloitettu Gabapentin. Neurologian poliklinikan tekstin 7.10.2020 mukaan A on tullut tutkittavaksi alaraajaoireiston vuoksi. A:lla on todettu diabeteksen neurologisena komplikaationa sekä ylä- että alaraajojen polyneuropatia, minkä lisäksi vasemmalla on epäilty kyynärhermon vauriota. Oirekuvassa on ollut neuropaattiselta tuntuvaa jalkojen jatkuvaa poltetta ja muita laaja-alaisia kipuja. Kivun on arvioitu sopivan hyvin diabeteksen aiheuttamaan neuropaattiseen kipuun, minkä lisäksi on laajalti kuvautunut muita tuki- ja liikuntaelinperäisiä kipuja. A on ohjattu fysioterapeutin arvioon ja suositeltu moniammatillista selvitystä kuntoutustutkimuspoliklinikalla. Tekstin 18.12.2020 mukaan neurologian poliklinikalla on ollut nähtävänä selvityksiä A:lle aiemmin tehdyistä tutkimuksista. Lannerangan magneettikuvauksessa on todettu kulumamuutoksia neljännen ja viidennen lannenikaman välissä ja vasemmalla hermojuurikanava-ahtaumaa. Tältä osin on pyydetty kirurgin konsultaatiota, koska A:lla on ollut vasemmalle säteileviä kiputuntemuksia. Diabeettiseksi sopivan polyneuropatian lisäksi A:lla on todettu molemmin puolin kroonisia vanhoja inaktiivisia neurogeenisia muutoksia, joiden ei ole arvioitu selittyvän pelkästään diabeettisella polyneuropatialla. Lisäksi on todettu oikeassa yläraajassa laaja-alaisia muutoksia C5–C8- ja proksimaalisesti C5-lihaksistossa. Kroonista C5-juurivauriota on pidetty todennäköisenä, ja diabeettista hartiahermopunoksen vauriotakin mahdollisena. A:lle tehdyssä kaularangan magneettikuvauksessa ei ole todettu selittävää kaularangassa tai hartiahermopunoksen alueella. Oireiston on arvioitu todennäköisesti olevan diabetekseen liittyvän neuropatian aiheuttamaa. Merkinnän 22.1.2021 mukaan kirurgi on arvioinut, että lannerangan kuvantamistutkimuslöydös on suhteellisen yleinen. Kipujen on arvioitu voivan selittyä täysin myös polyneuropatialla.

Silmätautien poliklinikan sairauskertomustekstin 13.12.2021 mukaan A on tullut tutkittavaksi diabeettisen retinopatian, glaukooman ja kaihin vuoksi. Silmänpainelääkityksinä on ollut käytössä Combigan molempiin silmiin ja Lumigan oikealle. A on kertonut huomanneensa Lumiganista useita haittavaikutuksia, jotka hän on toivonut kirjattavan sairauskertomukseen. Näitä ovat sydämen tykytys, korkea verenpaine, yölliset tuskanhikikohtaukset, ahdistuneisuus ja masennus, kynsien ja karvojen kiihtyvä kasvu, päänsärky, vapina ja lihasheikkous, unettomuus, vatsan turvotus ja huono suolentoiminta, näläntunteen puuttuminen ja painajaisunet. A on pohtinut mahdollisuutta vaihtaa Lumigan toiseen lääkkeeseen. Lisäksi ongelmana on ollut näön heikentyminen. Vasemmalla on todettu kaihia. Vastaanotolla on todettu silmänpaineiden olevan erinomaisella tasolla. Lumigan on vaihdettu Taflotaniin ja Combigan-lääkettä jatkettu edelleen. Vasempaan silmään on ohjelmoitu kaihileikkaus.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, tuleeko A:n lääkevahinkoilmoituksessa kuvaamat moninaiset oireet korvata lääkevahinkovakuutuksesta Lumigan-lääkkeen aiheuttamana lääkevahinkona.

A:n mukaan hänelle on aiheutunut lääkkeen käytöstä verenpainetauti, vaikea masennus, ei-elimellinen unettomuus, määrittämätön monihermosairaus, piriformis-syndrooma, määrittämätön ahdistuneisuushäiriö, lanneselän kipu ja iskiaskipu sekä hyperkolesterolemia. Lisäksi lääkkeestä oli aiheutunut lihasten kouristelukohtauksia, yöllisiä hikikohtauksia, karvojen kiihtyvää kasvua, tumma oikean silmän silmänalus, silmän turvotus, sidekalvon vereksisyys, silmän väripigmentin muutos ruskeasta vihreänharmaaseen, kutina ja roskan tunne oikeassa silmässä, anemia, pitkäkestoista lihasheikkoutta selässä, lihasheikkoutta ja vapinaa jaloissa sekä käsissä, jalka- ja käsimotoriikan heikentymistä, munuaisten vajaatoiminta, astenia, toistuvaa ja pitkäkestoista päänsärkyä, heikkoa suolen toimintaa ja ruoansulatushäiriöitä, näläntunteen katoamista ja pitkäkestoisia lihaskudosten ja elimistön kipuhäiriöitä.

Sovellettavat vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2021) kohdan 4 mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut.

Ehtojen kohdan 5 mukaan lääkevahinko korvataan silloin, kun vahingonkärsinyt on vahingon seurauksena

• ollut työkyvyttömänä yhtäjaksoisesti vähintään 14 päivää tai kun hänen ruumiintoimintonsa ovat muutoin olleet yhtäjaksoisesti heikentyneinä vähintään 14 päivää;
• saanut pysyvän ruumiinvamman tai sairauden tai
• kuollut.

Tämän kohdan ensimmäisestä kappaleesta riippumatta vahingonkärsineelle korvataan välttämättömät ja tarpeelliset sairaanhoitokustannukset ja ansionmenetys, mikäli nämä yhteenlaskettuna ylittävät 85 euroa jäljempänä kohdassa 7 määritellyllä tavalla.

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnalle toimitetun selvityksen mukaan A on sairastanut tyypin 1 diabetesta 6-vuotiaasta saakka. Diabetes on ainakin ajoittain ollut huonossa hoitotasapainossa, ja A:lla on todettu kaikki siihen liittyvät komplikaatiot, kuten diabeettinen retinopatia, nefropatia ja ala- ja yläraajojen polyneuropatia. A:lle on vuonna 2014 aloitettu glaukooman eli silmänpainetaudin hoitoon Lumigan-tipat, joita A on käyttänyt vuoteen 2021 saakka. Hänellä on todettu verenpainetauti, veren kohonneet kolesteroliarvot ja molemminpuolinen jäätynyt olkapää -tilanne. A on kärsinyt toistuvasta masennuksesta, ahdistuksesta ja ei-elimellisestä unettomuudesta. A:ta on vuonna 2016–2017 hoidettu oikean ja vuonna 2020 vasemman puolen piriformis-oireiston vuoksi. Osasta A:n korvattaviksi vaatimia oireita ei ole mainintaa lautakunnalle toimitetuissa lääketieteellisissä selvityksissä.

Vakuutuslautakunta viittaa käyttöönsä toimitettuun lääketieteelliseen selvitykseen ja katsoo, että A:n kuvaamat oireet ja sairaudet liittyvät pääosin A:n perussairauteen eli pitkälle edenneeseen ja jo komplikaatioita aiheuttaneeseen tyypin I diabetekseen. Näitä ovat verenpainetauti, hyperkolesterolemia, määrittämätön monihermosairaus, munuaisongelmat sekä osa raajojen ja lihaksiston kivuista ja toiminnallisista oireista. Lanneselän kipu ja iskiaskipu sekä piriformissyndrooma selittyvät lautakunnan näkemyksen mukaan kuvantamistutkimuksissa todetuilla tuki- ja liikuntaelimistön rappeumaperäisillä muutoksilla (lannerangan kulumamuutokset ja hermojuurikanava-ahtauma). A:n psyykkisten oireiden taustalla ovat lautakunnan näkemyksen mukaan kuormittava elämäntilanne ja terveydentilan ongelmat. Ainakin osa A:n kuvaamista silmäoireista voi lautakunnan näkemyksen mukaan selittyä hänelle tehtyjen silmäleikkausten jälkitilalla. Näiltä osin lautakunta katsoo, että todennäköinen syy-yhteys Lumigan-lääkkeen käytön ja oireiden ja sairauksien välillä jää osoittamatta. Muiden A:n korvattavaksi vaatimien oireiden ja sairauksien osalta lautakunta toteaa, ettei niistä ole esitetty lääketieteellistä selvitystä. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä kokonaisuudessaan vakuutusehtojen mukaisena, eikä suosita muutosta päätökseen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio                                                       
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila