Tapahtumatiedot

Asiakas on 15.11.2021 vakuutusyhtiölle tekemässään vahinkoilmoituksessa hakenut korvausta kotivakuutuksesta, koska hänen omakotitalostaan oli 1.4.–14.10.2021 välisenä aikana anastettu omaisuutta 50 000 – 70 000 euron arvosta.

Vakuutusyhtiö pyysi 26.11.2021 asiakkaalta lisäselvityksiä, minkä jälkeen asiakas teki 11.12.2021 poliisille sähköisen rikosilmoituksen törkeästä varkaudesta. Tapahtuma-ajaksi ilmoitukseen on merkitty 1.7.2021. Rikosilmoituksen lisäksi asiakas on toimittanut vakuutusyhtiölle myös listauksia ja valokuvia omaisuudesta, joka hänen ilmoituksensa mukaan oli anastettu.

Vakuutusyhtiö on epäävässä korvauspäätöksessään 13.4.2022 todennut tapauksessa jääneen näyttämättä toteen, että on tapahtunut vakuutusehtojen mukainen korvattava vahinko.

Asiakkaan valitus

Asiakas pyytää, että Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä tekemään asiassa korvaavan päätöksen ja korvaamaan varkausvahingosta aiheutuneet vahingot kokonaisuudessaan vakuutusehtojen mukaisena vakuutustapahtumana. Lisäselvityksissään asiakas esittää, että ratkaisupyynnön tarkoitus on pyytää vahingon korvattavuutta koskeva suositus. Toissijaisesti asiakas pyytää perustamaan korvaavaa päätöstä koskevan suosituksen vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntiin.

Asiakkaan kodista on varastettu omaisuutta aikavälillä 1.4. – 14.10.2021, mitä hänen mukaansa voidaan pitää riittävän yksilöitynä tapahtuma-ajankohtana. Koti on ollut lukoilla suojattu. Asiassa esitetty selvitys osoittaa, että anastuksen tekotapa on ollut asuntoon luvattomasti tunkeutuminen. Asiakas toteaa, ettei hänen tarvitse yksilöidä tekijän henkilöllisyyttä.

Asiakas katsoo, että hän on kaikin käytettävissään olevin keinoin näyttänyt toteen vakuutustapahtuman sattumisen ja yksilöinyt varastetun omaisuuden. Kuvaamalla yksityiskohtaisesti ja loogisesti tapahtumankulun hän on pystynyt poissulkemaan mahdolliset muut tapahtumankulut. Omaisuutta on kodista kadonnut eli varastettu 50 000 – 70 000 euron arvosta. Varastetun omaisuuden määrä ja arvo ovat niin suuret, että katoaminen voidaan sulkea pois. Omaisuus ei ole kadonnut muuton yhteydessä.

Vakuutusyhtiö ei ole voinut osoittaa asiakkaan esittämää tapahtumankulkua vääräksi, eikä yhtiö ole esittänyt minkäänlaista näyttöä siitä, että vakuutustapahtumaa ei olisi tapahtunut.

Asiakas viittaa Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytäntöön, jossa lautakunta on katsonut pidemmän aikavälin riittävän täsmälliseksi tapahtumisajankohdaksi, kun tapahtumapaikka ja olosuhteet on yksilöity niin hyvin kuin vahingonkärsineeltä voidaan kohtuudella edellyttää (FINE-031356).

Asiakas on ostanut talon huhtikuun 2021 alussa ja muuttanut sinne. Anastuksen havaitsemista on vaikeuttanut se, että muuton yhteydessä asuntoon siirretyt tavarat olivat olleet kaapeissa ja laatikoissa säilytettävänä. Varastetun omaisuuden puuttuminen asunnosta on ollut vaikeasti havaittavissa omaisuuden henkilökohtaisen ja varkausrikokselle epätyypillisen luonteen sekä muuton vuoksi. Anastetun omaisuuden selvittämiseen oli mennyt aikaa, koska asiakas oli halunnut varmistua siitä, että omaisuus on varmasti varastettu, ja koko asunto oli siksi käyty tarkasti läpi. Tavaroiden puuttumiselle ei ole muuta mahdollista selitystä kuin niiden anastaminen.

Vakuutusehdot eivät edellytä murtojälkiä varkausvahingon yhteydessä, tai että rakenteita olisi rikottu murtovahingon yhteydessä. Tämän vuoksi kotivakuutus kattaa murtovarkaudet riippumatta siitä, millaisella murtovälineellä asuntoon on luvattomasti tunkeuduttu. Murtautuminen on mahdollista myös murtojälkiä jättämättä. Rikoslaissa esimerkiksi luvatonta avainta pidetään murtovälineenä.

Asiakas katsoo, että murtojälkiä tai lukon rikkomista koskeva rajoitusehto olisi sellainen merkittävä rajoitus, josta vakuutusyhtiön tulisi kertoa vakuutuksenottajalle ennen vakuutussopimuksen tekemistä. Koska vakuutusyhtiö ei ole ennen vakuutussopimuksen tekemistä kertonut tällaisesta merkittäväksi katsottavasta rajoitusehdosta, vakuutusyhtiö on laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö pyytää, että lautakunta hylkää lausunnonpyytäjän vaatimuksen perusteettomana. Mitään todellista näyttöä tai uskottavaa selvitystä vahinkotapahtumasta ei ole esitetty. Myöskään anastetuksi väitetystä arvokkaasta omaisuudesta ei ole esitetty selvitystä tarvittavalla tavalla ja tarkkuudella.

Asiakas on kertonut, ettei murtojälkiä ole havaittu. Hän ei ole esittänyt selvitystä siitä, miten varkaat olisivat päässeet rakennukseen tai miten vahinko on tapahtunut. Omaisuuden on kerrottu kadonneen. Vahinkotapahtumasta on annettu selvityksenä vain se, että yli 50 000 euron arvoista omaisuutta oli viety varkauden seurauksena 1.4. – 14.10.2021 välisenä aikana.

Vakuutusyhtiö pitää mahdollisena, että tavaroita on muuton yhteydessä hävinnyt, koska näyttöä murrosta ja varkaudesta ei ole esitetty. Tämän vuoksi korvauspäätöksessä on todettu, ettei vakuutus korvaa omaisuuden katoamista tai unohtamista.

Asiakas on vahinkoilmoituksessa ilmoittanut, että rikosilmoitus oli tehty. Sen jälkeen, kun vakuutusyhtiö oli pyytänyt kopiota rikosilmoituksesta, asiakas oli tehnyt rikosilmoituksen ja toimittanut siitä kopion yhtiölle. Yhtiö pitää epäuskottavana sitä, että asiakas tekisi rikosilmoituksen vasta kuukausia tapahtuneen jälkeen, jos anastetun omaisuuden arvo on ollut 50 000 – 70 000 euroa.

Vakuutusyhtiö viittaa Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytäntöön (VKL 808/04 ja VKL 274/14) ja katsoo, ettei tämä tapaus voi tulla korvattavaksi nyt käytettävissä olevien selvitysten perusteella. Ensin mainitussa tapauksessa aikaväliksi oli ilmoitettu muutama päivä ja jälkimmäisessä tapauksessa anastusten oli ilmoitettu tapahtuneen 3.–9.11.2013. Tätä aikaväliä lautakunta oli pitänyt epätarkkana ja pitkänä. Nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa aikaväli on ollut yli puoli vuotta eli huomattavan pitkä.

Ratkaisusuosituspyyntöön on kirjoitettu ”Vakuutusehtojen ja [asiakkaan] käsityksen mukaan kotivakuutus on kattanut murtovarkaudet riippumatta siitä, millaisella murtovälineellä asuntoon on luvattomasti tunkeuduttu.” Asiakas vetoaa vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntiin ja vaatii toissijaisesti sen nojalla vahinkoa korvattavaksi. Tiedonantovelvollisuus ei ole tässä yhteydessä relevantti väite. Vakuutuksenottajalla on velvollisuus näyttää vahinko toteen ja toimittaa tarvittavat selvitykset vahinkotapahtumasta. Tapauksessa on kyse siitä, että vahinkotapahtumaa itsessään ei ole osoitettu. Ratkaisusuosituspyynnössä ei ole esitetty sellaisia relevantteja seikkoja, joiden perusteella päätös olisi katsottava virheelliseksi.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut vahinkoilmoitus, poliisille tehty rikosilmoitus ja valokuvia sekä listauksia asiakkaan omaisuudesta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse sen arvioimisesta, onko vakuutuksenottaja esittänyt riittävän selvityksen korvattavan vakuutustapahtuman sattumisesta eli siitä, että hänelle on aiheutunut välitön esinevahinko vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvan varkaus- tai murtotapahtuman seurauksena.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Kotivakuutuksen vakuutusehdoissa (voimassa 1.1.2021 alkaen) olevien määritelmien mukaan ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti, yleisen elämänkokemuksen, tapahtumankulun poikkeuksellisuuden ja korvauksenhakijan toiminnan perusteella. Korvattavuus määräytyy vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.

Vakuutusehtojen kohdan 3.1 (Äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman turva) mukaan vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko, jonka syynä on äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma.

Tästä turvasta ei korvata vakuutustapahtumaa, joka näiden vakuutusehtojen mukaan voitaisiin korvata jostakin muusta turvasta.

Kohdan 3.4 (Varkaus- ja ilkivaltaturva) mukaan vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko, jonka syynä on

• varkaus tai sen yritys
• ilkivalta, jolla tarkoitetaan ulkopuolisen tahallisesti aiheuttamaa vahinkoa
• murto, jolla tarkoitetaan murtautumista rakenteellisesti ja lujuudeltaan riittävän suojan antavaan lukittuun rakennukseen, rakennuksen tilaan tai muuhun säilytyspaikkaan
• ryöstö, jolla tarkoitetaan anastusta tai sen yritystä, jossa henkilö on joutunut väkivallan tai sen uhkauksen kohteeksi.

Kohdan 4 (Vakuutusturvien yleiset rajoitukset) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut     
11) omaisuuden katoamisesta tai unohtamisesta

Saman ehtokohdan mukaan vakuutuksesta ei korvata
23) vahinkoa, jos vakuutustapahtumaa ei voida määritellä; kuten esimerkiksi varkausvahinkoa, jonka tapahtuma-aikaa, -paikkaa ja -olosuhteita ei voida tarkoin määritellä

Yleisten sopimusehtojen (voimassa 14.11.2020 alkaen) kohdan 9.1 (Korvauksenhakijan velvollisuudet) mukaan korvauksen maksamisen perusteena on kirjallinen, korvauksenhakijan allekirjoittama hakemus. Korvauksenhakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeellisia vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Tällaisia tarpeellisia tietoja ovat esimerkiksi tiedot
- […]
- vahinkotapahtumasta: mitä, miten, missä ja milloin sattunut
- vahingon määrästä.
[…]

Asian arviointi

Vakuutussopimuslain mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia. Vakuutusehtojen mukaan tarpeellisia tietoja ovat esimerkiksi tiedot vakuutustapahtumasta, eli mitä, miten, missä ja milloin on sattunut.

Laajoista kotivakuutuksista korvataan tyypillisesti muun muassa erilaisia varkaus- ja murtovahinkoja. Tässä tapauksessa vakuutuksenottajalla on näyttövelvollisuus siitä, että hänelle aiheutuneen esinevahingon syynä on ollut vakuutusehtojen varkaus- ja ilkivaltaturvan tarkoittama varkaus- tai murtovahinko, ja että vakuutustapahtuman tapahtuma-aika, tapahtumapaikka ja tapahtumaolosuhteet on määritelty tarkoin.

Asiakkaan kotivakuutuksen ehtojen mukaan murtovahingon korvattavuus edellyttää sitä, että vahinko on aiheutunut murtautumisesta rakenteellisesti ja lujuudeltaan riittävän suojan antavaan lukittuun rakennukseen, rakennuksen tilaan tai muuhun säilytyspaikkaan. Murtovahingon korvattavuus ei edellytä sitä, että korvauksen hakija pystyy esittämään selvityksen anastuksen tekijästä. Korvattavia varkaus- ja murtovahinkoja koskeva ehdon sanamuoto huomioon ottaen vahingon korvattavuus ei myöskään edellytä sitä, että rakennuksen rakenteista löydetään murtojälkiä.

Vakuutuslautakunta toteaa määrittelemättä jäävää vahinkoa koskevan rajoitusehdon olennaisen sisällön olevan se, että jos korvattavaksi vaaditusta tapahtumasta ei saada riittävän tarkkaa selvitystä, vakuutusyhtiö ei korvaa vahinkoa. Asiakkaan esittämien väitteiden ja jälkikäteispäättelyjen lisäksi asiassa ei ole esitetty näyttöä ehdoissa määritellyn murtovahingon tunnusmerkkien toteutumisesta eli siitä, että lukittuna olleeseen asuinrakennukseen olisi murtauduttu. Väitetyn varkausvahingon tapahtuma-ajasta tai tapahtumaolosuhteista ei myöskään ole esitetty muuta selvitystä kuin asiakkaan oma käsitys siitä, että asunnosta puuttuvaksi ilmoitettu omaisuus on varastettu.

Vakuutuslautakunta katsoo, että tässä tapauksessa yli puolen vuoden pituinen ajanjakso ei ole riittävä yksilöimään väitetyn anastusvahingon tapahtuma-aikaa. Myöskään tapahtumaolosuhteista ei ole esitetty selvitystä rajoitusehdossa edellytetyin tavoin tarkasti. Tämän vuoksi lautakunta ei esitetyn asiakirjaselvityksen perusteella ole voinut todeta, että vahinko on ollut seurausta murtautumisesta lukittuun rakennukseen tai sen tilaan taikka muuhun säilytyspaikkaan, tai että varkausvahingon tapahtuma-aika ja tapahtumaolosuhteet on määritelty rajoitusehdossa edellytetyin tavoin riittävän tarkasti.

Esitetyt seikat huomioon ottaen lautakunta ei ole voinut päätyä siihen johtopäätökseen, että asiakkaan omaisuuden häviämisen todennäköisenä syynä olisi ollut vakuutusehdoissa korvattavaksi vakuutustapahtumaksi määritelty varkaus tai murto.

Vakuutuslautakunta katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että vakuutusyhtiö olisi vakuutussopimusta tehtäessä laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa. Tämän vuoksi vakuutusyhtiö ei ole velvollinen korvaamaan vahinkoa asiakkaan toissijaisena esittämän vaatimuksen perusteella.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön epäävää korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita korvausta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin 
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Kankkunen
Rantala
Vyyryläinen
Yrttiaho