Tapahtumatiedot

Vahingonkärsinyt A:n omistamassa vuonna 1991 rakennetussa omakotitalossa havaittiin elokuussa 2022 vesivahinko, jonka oli aiheuttanut suihkusekoittajan takana tapahtunut hanakulman jatkokappaleen rikkoutuminen. A oli ensinnä hakenut korvausta vesivahingon aiheuttamista korjauskustannuksista omasta kotivakuutuksestaan. A:n kotivakuutusyhtiö totesi päätöksessään, että vesivahingon on aiheuttanut vuonna 1991 tehdystä virheellisestä asennuksesta, kun hanakulma ja jatkokappale ovat olleet rakenteen sisällä ja vesijohdon suojaputki on ollut liian lyhyt ja tällöin vesi pääsi valumaan rakenteeseen vedeneristyksen taakse. Näin ollen asennusvirhettä koskevan rajoitusehdon vuoksi vahinkoa ei voida korvata A:n kotivakuutuksesta.

A oli teettänyt vuonna 2018 kylpyhuoneremontin, jonka tehnyt X Oy ei ollut havainnut mainittua vesivahingon aiheuttanutta virheellisesti tehtyä putkiasennusta. A:n näkemyksen mukaan huolellisesti toimivan urakoitsijan olisi tullut tämä huomata ja informoida A:ta asennusvirheestä, jotta sen olisi voinut 2018 kylpyhuoneremontin yhteydessä korjata ja näin vahinkoa ei olisi päässyt tapahtumaan. Korvausta vesivahingon aiheuttamista korjauskustannuksista haettiin X Oy:n toiminnan vastuuvakuutuksesta. Lisäksi vakuutusyhtiö on todennut, ettei X Oy ole tehnyt varsinaista asennustyötä, vaan käynyt kytkemässä vesikalusteet aluksi irti ja sittemmin takaisin, kun laattapinta on ollut paikollaan. Tällöin oikeaoppinen asennus näyttää samalta kuin nyt ilmennyt väärä asennustapa.

X Oy:n vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen, jossa se totesi, ettei vesivahinko ole aiheutunut X Oy:n tuottamuksesta tai laiminlyönnistä, koska urakoitsija ei ole voinut havaita hanakulmarasian virheellistä asennusta tarkastuksessa.

Asiakkaan valitus

A oli tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

Valituksessaan ja muissa kirjelmissään A toistaa asian tapahtumatiedot ja toteaa, että vakuutusyhtiön käsitys X Oy:n huolellisuudesta ja siitä, ettei X Oy olisi voinut havaita asennusvirhettä, on väärä. A toteaa, että X Oy:n edustaja oli myöntänyt käydyissä puhelinkeskusteluissa ja sähköpostiviesteissä, että hän näki silloisten rakennusasetusten vastaisen asennuksen remontin alkuvaiheessa. Tällöin seinä oli puhtaana pintana ilman laattaa ja vesieristettä. A on lisäksi remontin alkuvaiheessa tiedustellut putkistoasennuksen uusimisen tarvetta, mille X Oy:n mukaan ei ollut tarvetta. Tältä osin A viittaa X Oy:n viesteihin sekä vesieristeurakoitsijan allekirjoittamaan todistukseen, jossa myös vahvistetaan X Oy:n nähneen puutteellisen liitännän sekä keskustelleen A:n kanssa siitä, ettei putkia ole tarve uusia. A toteaa myös olevansa täysi maallikko putkitöissä, ja tämänkin vuoksi A on luottanut ammattilaisen kertomaan putkiston tilasta. A kritisoi vakuutusyhtiötä, joka ei perusta päätöstään faktoihin, vaan X Oy:n muunneltuihin kertomuksiin.

Edellä selostetun vuoksi A katsoo, että X Oy on korvausvastuussa vesivahingosta huolimattomuutensa ja välinpitämättömyytensä vuoksi.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot ja käy tarkemmin A:n kylpyhuoneremontin kulkua.

Vastineessa yhtiö toteaa, että X Oy oli tilattu kohteeseen tekemään kylpyhuoneen vesikalusteiden tulppauksia suullisella tuntityötilauksella. X Oy irrotti suihkusekoittajan kylpyhuoneen seinästä, jossa oli vielä vanhat laatat paikoillaan. Samana päivänä X Oy teki myös muita vesikalusteiden irrotuksia. Mainittujen toimenpiteiden jälkeen pesuhuone purettiin ja rakennettiin uudestaan toisen tahon toimesta, joka toteutti myös seinän rakenteiden sisälle tarvittavat työvaiheet ja käyttövesiputkien läpiviennit, näiden vesieristämisen sekä laatoituksen jälleenrakentamisvaiheen. X Oy teki sittemmin vesikalustekytkennät samoihin kohtiin, missä ne olivat ennen purkutöitä. X Oy suoritti asennukset oikein eikä asennusvirheitä tapahtunut. Yhtiö huomauttaa, että vuonna 2022 rikkoutunut putken osa kulki rakenteiden sisällä ja kyseessä oli alkuperäisen putkiston osa, mitä ei vaihdettu kylpyhuoneremontin yhteydessä. Tarkka vuotokohdan muodostumisen syy ei ole tiedossa, mutta kiistatonta on, ettei vuoto ole seurausta mistään X Oy:n työntekijän virheestä.

Vastineessa todetaan, että vahingonkorvausoikeuden lähtökohtana on se, että jokaisen tulee kärsiä itse kohtaamansa vahinko, ellei joku toinen ole nimenomaisen vastuuperusteen johdosta velvollinen korvaamaan vahinkoa. Vahingonkärsineen on pystyttävä osoittamaan, että vahinko kuuluu jonkun toisen tahon kannettavaksi.

Yhtiö ottaa vielä kantaa A:n esittämiin väitteisiin siitä, että X Oy:n edustaja on nähnyt määräysten vastaisen asennuksen ja että tiedusteltaessa putkiston uusimisen tarvetta, olisi X Oy:n edustaja todennut, ettei tarvetta uusimiselle ole. A on esittänyt myös toisen urakoitsijan todistuksen siitä, että X Oy:n kanssa oli nämä keskustelut käyty A:n kertomalla tavalla. Vakuutusyhtiö huomauttaa, että A:n hankkima todistajanlausunto on annettu vasta kahden epäävän korvauspäätöksen jälkeen Vakuutuslautakunnan käsittelyn yhteydessä. Yhtiön näkemyksen mukaan tämä vähentää todistuksen painoarvoa. Yhtiö toteaa myös, että kyseinen todistaja on vastannut vesieristyksen ja laatoituksen asentamisesta. Näin ollen, jos virheellinen asennus olisi ollut nähtävissä, niin myös tämä taho olisi sen nähnyt. Koska asennusta ei kuitenkaan ollut korjattu, voidaan yhtiön näkemyksen mukaan pitää todennäköisenä, ettei se ole ollut näkyvissä ilman seinän piikkaamista myöskään vesieristystä ja laatoitusta tehtäessä. Yhtiö toteaa, ettei todistuksen antanut urakoitsija ole myöskään itse kyseenalaistanut virheellistä asennusta. Joka tapauksessa ensikädessä vastuu rakennusvirheen aiheuttamasta vahingosta on sillä urakoitsijalla, joka on tämän työvaiheen tehnyt. X Oy:n asentajat ovat puolestaan voineet luottaa siihen, että putkien laittamisesta vastannut taho on tehnyt myös huolellista työtä ja että asennukset ovat tehty määräyksiä noudattaen.

Yhtiö viittaa X Oy:n omaan lausumaan siitä, että jotta he olisivat voineet nähdä puutteellisen asennuksen, olisi se vaatinut betoniin hanakulmajatkojen ympärille reiät, jolloin ongelma olisi ollut näkyvissä ja tällöin asia olisi korjattu. X Oy:n mukaan heidän asentajallaan ei ole missään vaiheessa ollut mahdollisuutta nähdä virheellistä liitosta. Näin ollen yhtiö toteaa, että koska reikiä ei ollut porattu, niin X Oy:n asentaja ei ole voinut nähdä ongelmaliitosta.

Vakuutusyhtiö on myös konsultoinut asiassa vahinkopäällikköään siitä, millä todennäköisyydellä laatoitus on ollut paikollaan, kun suihkusekoittaja on poistettu. Vahinkopäällikön mukaan suihkusekoittaja asennettaan laatoituksen päälle ja laatoituksen purkaminen kokonaisuudessaan ei olisi mahdollista sekoittajan ollessa paikoillaan. Tämä myös osaltaan osoittaa yhtiön näkemyksen mukaan sen, että suihkusekoittajan ympäriltä ei ole poistettu laatoitusta, kun X Oy:n puolesta sekoittaja on irrotettu. Niin ikään X Oy on ilmoittanut, ettei sen toimesta ole laitettu silikonia laatoituksen ja putkien läpivientien kohdalle, koska heillä ei ole ollut lupaa vesieristyksen tekemiseen. Näin ollen X Oy on voinut luottaa siihen, että muut toimijat ovat tehneet työnsä oikein ja huolellisesti. X Oy:n toimeksiantosopimuksen mukainen tehtävä on ollut ainoastaan kylpyhuoneen vesikalusteiden tulppaukset ja pesuhuoneen vesikalustekytkennät takaisin, ei siis koko remontin vaiheiden valvojana toimiminen.

Edellä todetuin perustein vakuutusyhtiö katsoo, että X Oy on osoittanut toimineensa huolellisesti suihkusekoittajan tulppauksen ja asennuksen aikana. Purkutöiden, vesieristyksen ja laatoituksen osalta urakka ei ole ollut X Oy:n vastuulla. X Oy ei ole myöskään voinut olla tietoinen alkuperäisten putkien asennusmetodeista. X Oy:n edustaja on siten voinut vain yleisellä tasolla ottaa kantaa tiedusteluun putkien mahdollisesta vaihdosta ja kun vuonna 1990 asennettujen putkien käyttöikä on pääsääntöisesti noin 50 vuotta, niin vuonna 2018 on voitu arvioida käyttöikää olevan jäljellä noin 20 vuotta. Lisäksi yhtiö huomauttaa vielä, että vastuu putkiston vaihtamisesta tai korjaamisesta on aina kiinteistönomistajalla.

Vakuutetun kuuleminen

Vakuutettu X Oy:n edustaja B toteaa lausumassaan A:n vääristelleen hänen puheitaan. Muilta osin hän viittaa vakuutusyhtiön vastineeseen.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Käsillä olevassa tapauksessa on riitaa siitä, tuleeko A:n kiinteistöllä tapahtunut vesivahinko korvata vesikalusteurakoitsija X Oy:n toiminnan vastuuvakuutuksesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kuluttajansuojalain eräitä kuluttajapalvelussopimuksia koskevan 8 luvun (5.1.1994/16) 1.1 §:n mukaan tämän luvun säännökset koskevat vastikkeellisia palveluksia, joita elinkeinonharjoittaja (toimeksisaaja) suorittaa kuluttajalle (tilaaja) ja joiden sisältönä on irtaimeen esineeseen, rakennukseen, muuhun rakennelmaan tai kiinteään omaisuuteen kohdistuva työ tai muu suoritus. (…)

8 luvun 12.1 §:n mukaan palveluksen on sisällöltään, suoritustavaltaan ja tulokseltaan vastattava sitä, mitä voidaan katsoa sovitun.

12.2 §:n mukaan palvelus on suoritettava ammattitaitoisesti ja huolellisesti sekä ottaen huomioon tilaajan edut. Palveluksen tulee kestävyydeltään ja muuten vastata sitä, mitä kuluttajalla yleensä on sellaisen palveluksen yhteydessä aihetta odottaa. Palveluksen tulee myös vastata laissa, asetuksessa tai viranomaisen päätöksessä asetettuja vaatimuksia.

12.4 §:n mukaan, jos palvelus poikkeaa siitä, mitä 1–3 momentissa säädetään, siinä on virhe. Todistustaakka siitä, että palvelus on suoritettu ammattitaitoisesti ja huolellisesti, on toimeksisaajalla.

8 luvun 20.1 §:n mukaan tilaajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii palveluksessa olevan virheen vuoksi. Korvausvelvollisuus käsittää virheestä tilaajalle aiheutuneen henkilö- ja esinevahingon sikäli kuin 21 §:stä ei johdu muuta. (…)

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 3.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko,

- joka todetaan vakuutuskauden aikana ja
- josta vakuutettu on voimassaolevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Asian arviointi       

Kuluttajansuojalain eräitä kuluttajapalvelussopimuksia koskevassa 8 luvussa säädetään vastikkeellisista palveluksista, joita elinkeinonharjoittaja suorittaa kuluttajan eduksi ja jotka koskevat mm. irtaimia esineitä ja rakennuksia. Palvelus on suoritettava sovitun mukaisesti, ammattitaitoisesti ja huolellisesti ja tilaajan edut huomioiden. Jos nämä edellytykset eivät täyty, palvelussa on virhe. Palvelussa on virhe myös, jos se ei vastaa palvelusta annettuja tietoja, tai jos elinkeinonharjoittaja on laiminlyönyt tiedonantovelvollisuuttaan kuluttajaa kohtaan. Kun arvioidaan korvausvelvollisuutta toiminnan vastuuvakuutuksen perusteella, niin lähtökohdaksi otetaan osapuolten kesken sovittu toimeksianto sekä se, onko toimeksianto suoritettu asiaan kuuluvalla huolellisuudella.

Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan tapauksessa on riidatonta, että X Oy:n syksyllä 2018 suorittamissa varsinaisissa asennustöissä ei ole ollut puutteita eikä niiden seurauksena ole aiheutunut vahinkoa. Riidatonta on niin ikään se, että X Oy:n toimeksiantoon on kuulunut lähinnä vesikalusteiden irrottaminen ja kiinnittäminen takaisin muiden remontin vaiheiden jälkeen. Lautakunnan ymmärryksen mukaan X Oy ei ole toiminut koko kylpyhuoneremontin valvojana. Riitaa on kuitenkin siitä, onko X Oy havainnut tai olisiko sen pitänyt havaita, että seinärakenteissa kulkenut alkuperäisen vuonna 1991 rakennutun putkiston osa oli asennettu virheellisesti ja tämän asennusvirheen seurauksena on sittemmin aiheutunut vesivahinko 2022. Kysymys on myös sen arvioimisesta, onko X Oy laiminlyönyt huolellisuusvelvoitteensa, kun se ei ole vahingonkärsinyt A:ta tästä puutteesta informoinut.

Nyt käsillä olevassa tapauksessa on esitetty osiltaan ristiriitaista selvitystä sen suhteen, onko X Oy:n ollut mahdollista havaita mainittu asennusvirhe, ja siitä onko X Oy ohjeistanut A:ta, ettei kiinteistön putkistoja ole tarpeen vaihtaa. A ja vesieristeurakoitsija ovat esittäneet, että X Oy:n edustaja on nähnyt vuonna 1991 puutteellisesti tehdyn liitoksen ja että hänen olisi tullut informoida tästä A:ta, jotta liitos olisi tullut korjatuksi ja vahinko olisi voitu välttää. X Oy:n edustaja on kertonut, ettei hänen ole ollut mahdollista havaita puutteellista liitosta ja näin ollen hän ei ole voinut liitoksesta A:ta informoida.

Asian käsittely Vakuutuslautakunnassa tapahtuu kirjallisesti, eikä lautakunta voi ottaa vastaan henkilötodistelua. Näin ollen lautakunnan ratkaisusuositus perustuu vain sen käytettävissä olevista asiakirjoista ilmeneviin tietoihin. Tilanteessa, jossa osa annetuista selvityksistä on osapuolten kesken ristiriitaista, on selvityksiä arvioitaessa annettava painoarvoa sellaiselle selvitykselle, jonka ei voida katsoa olevan ristiriitaista.

Lautakunnalle esitetyn selvityksen mukaan A:n ja X Oy:n välinen toimeksiantosopimus on tehty suullisesti ja siihen on kuulunut vesikalusteirrotusten tekeminen, jolloin X Oy on 6.9.2018 poiskytkenyt hanat, WC-istuimen ja muita pintapuolisia vesikalusteita. Muilta osin LVI-työt eivät sisältyneet X Oy:n urakkaan. Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan asiassa ei ole edes väitetty, että X Oy:n toimeksiantoon olisi kuulunut putkiston tarkempi tarkastus tai sen kunnon arviointi. Jos A ja X Oy ovat yleisellä tasolla keskustelleet putkiremontin tarpeesta ja X Oy on käytettävissään olevilla tiedolla arvioinut, että remontti ei ole tarpeen, ei sittemmin tapahtuneen putkivuodon voida katsoa olevan X Oy:n laiminlyönnistä johtuvaa. Näin ollen sillä seikalla, että vaikka X Oy olisi antanut oman näkemyksensä putkiston uusimisen tarpeesta tai tarpeettomuudesta, ei voida katsoa olevan sellaista merkitystä, että mahdolliset alkuperäiset asennusvirheet tai niistä aiheutuva vahinko siirtyisivät X Oy:n vastattavaksi etenkin, kun otetaan huomioon, ettei X Oy:n ja A:n väliseen toimeksiantoon ole kuulunut putkiston nykytilan selvittäminen.

Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan X Oy on myös alusta lähtien johdonmukaisesti kiistänyt, että sen työntekijä olisi suihkusekoitinta irrottaessaan havainnut vuonna 1991 tehdyn määräystenvastaisen putkiliitännän. Tapauksessa on kuitenkin riidatonta, että vesivahinko on aiheutunut vuonna 1991 tehdystä virheellisestä putkiasennuksesta ja ettei kyseinen liitos missään vaiheessa ollut X Oy:n asennustyön kohteena. Näin ollen lautakunta katsoo, ettei tapauksessa ole esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella X Oy:n voitaisiin katsoa laiminlyöneen velvollisuutensa informoida A:ta virheellisen putkiliitännän olemassaolosta.

Vakuutuslautakunta toteaa, että tapauksessa on siten osoitettu, että vakuutettu on suorittanut asennustyönsä asianmukaisella huolellisuudella. Vakuutuslautakunnan käytössä olevista selvityksistä ei voida todeta, että vuonna 1991 tehdystä asennusvirheestä johtuva vesivahinko olisi seurausta vakuutetun ja vahingonkärsineen asiakkaan välisen sopimuksen mukaisessa kuluttajapalveluksessa olleesta virheestä.

Lopputulos

Edellä todetuin perustein ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Hanén
Jäsenet:
Haapasaari
Karimäki
Korpiola
Koskinen