Tapahtumatiedot

A (s. 1975) on hakenut korvausta koronavirusrokotteesta aiheutuneesta lääkevahingosta 24.8.2021 päivätyllä lääkevahinkoilmoituksella.

A sai ensimmäisen annoksen koronavirusrokotetta Comirnaty-valmisteella (BioN-Tech and Pfi-zer) 20.1.2021. A sai toisen annoksen koronavirusrokotetta samalla valmisteella 10.2.2021.

A hakeutui 28.1.2021 lääkäriin rintakivun vuoksi. Kipua oli vasemmalla rintakehällä ja se säteili lapojen väliin. Kipua pidettiin tukirankaperäisenä. A sai toisen annoksen Comirnaty-rokotetta 10.2.2021. A:lla oli mm. vasemman olkapään paikallista kipua koronarokotteen saamisesta lähtien. A:n sydänoireet jatkuivat ja magneettitutkimuksessa 23.8.2021 todettiin myokardiitin jälkitilaan sopia löydös sekä sykeriippuvainen haarakatkos. A katsoi, että oireilu oli seurausta hänen saamastaan Comirnaty-rokotteesta ja hän haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö katsoi 10.11.2021 antamassaan päätöksessä, että A:n sairastama sydänlihastulehdus ja sen jälkitila sekä rokotteen saamisen jälkeen ilmenneet lihas- ja nivelkivut olivat seurausta Comirnaty-rokotteesta. Kyseessä oli tältä osin korvattava lääkevahinko. Yhtiö maksoi A:lle lääkevahingon aiheuttamasta kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta 1.900 euroa potilas- ja liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen luokan 3 (lievää vaikeammat vammat) mukaisesti. Lisäksi yhtiö korvasi lääkevahingosta aiheutuneita kuluja.

A vaati tilapäisen haitan korvauksen korottamista ja pysyvän haitan korvaamis-ta. Lisäksi A vaati korvausta ansionmenetyksestä.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa uuden korvauspäätöksen 11.10.2022. Yhtiö katsoi, että pitkittynyt rintakipuoireilu ei todennäköisesti liittynyt A:n sairastamaan lievään myokardiittiin tai sen jälkitilaan, kuten ei myöskään osittaiseen sydämen haarakatkokseen. Yhtiö piti myös mahdollisena, että A:n myöhemmin sairastama koronavirusinfektio oli lisännyt oireita. Vakuutusyhtiö katsoi, että suoritettu tilapäisen haitan korvaus oli riittävä. Lisäksi yhtiö katsoi, ettei lääkevahingosta ollut aiheutunut A:lle pysyvää haittaa.

Ansionmenetystä koskevan vaatimuksen osalta yhtiö totesi, että A on ollut lääkevahingon johdosta sairauslomalla 28.1.-3.2.2021. Yhtiö pyysi A:ta ilmoittamaan, mikäli hänelle on aiheutunut ansionmenetystä kyseisenä ajanjaksona. Yhtiön käyttöön toimitetusta selvityksestä ei ilmennyt, että A:n sairausloma olisi jatkunut 3.2.2021 jälkeen. Koska pidempiaikaista työkyvyttömyyttä ei terveydenhuollossa ollut todettu, ei mahdollista 3.2.2021 jälkeen aiheutunutta lääkevahinkoon syy-yhteydessä olevaa ansionmenetystä voitu arvioida.  

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa asiamiehen välityksellä tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön päätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A katsoo, että hänellä ilmenneet pitkittyneet sydänoireet sekä nivel- ja lihasoireet (sittemmin diagnosoitu lihasreuma) ovat syy-yhteydessä Comirnaty-rokotteeseen. A vaatii tilapäisen haitan korvauksen korottamista 9.000 euroon. Lisäksi A vaatii korvausta pysyvästä haitasta sekä osatyökyvyttömyydestä aiheutuneesta ansionmenetyksestä. A myös katsoo, että hänellä ilmenneet munuaisten toimintaan liittyvät ongelmat ovat seurausta Comirnaty-rokotteesta ja hän vaatii siltäkin osin korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Pitkittyneet sydänoireet

A katsoo, että vakuutusyhtiön näkemys puuttuvasta syy-yhteydestä pitkittyneiden sydänoireiden ja lääkevahingon välillä on virheellinen. Rintakivut ja muljahtelutuntemukset ovat jatkuneet yhtäjaksoisesti rokotuksesta lähtien. Mitään sydänlihastulehdusta todennäköisempää selittävää tekijää ei pitkittyneille sydänoireille ole todettavissa. Sepelvaltimoiden TT-tutkimuksessa A:lla todettiin LAD:n tyvessä yksittäinen kalkkiplakki, jonka aiheuttama kaventuma oli alle 50 %. On erittäin epätodennäköistä, että tämä pieni sepelvaltimolöydös aiheuttaisi A:n pitkittyneen rintakipu- ja muljahteluoireiston. Myös hoitaneet tahot ovat vastoin vakuutusyhtiön näkemystä katsoneet, että kyse on sydänlihastulehduksen jälkitilasta, eikä pienen sepelvaltimolöydöksen ole katsottu voivan selittää oireita. Myös todetun haarakatkoksen on arvioitu aiheutuneen nimenomaan koronarokotteesta aiheutuneen sydänlihastulehduksen seurauksena.

Kun kaikki tapaustiedot, olosuhteet, löydökset, lääkevahinkovakuutuksen tarkoitus ja alennettu näyttökynnys otetaan asianmukaisesti huomioon, tulee kokonaisuutena arvioiden tehdä se johtopäätös, että syy-yhteys Comirnaty-rokotteen ja A:lla todettujen yhä jatkuvien sydänoireiden välillä on oikeudellisesti arvioiden todennäköinen.

Pitkittyneet lihas- ja niveloireet ja lihasreuma

Myös marraskuussa 2022 lihasreumaksi diagnosoidut pitkittyneet nivel- ja lihasoireet ovat todennäköisessä syy-yhteydessä lääkevahinkoon. A toteaa, että lihas- ja nivelkivut ovat Comirnaty-rokotteen yleisiä haittavaikutuksia ja niihin liittyviä haittavaikutusilmoituksia on tehty paljon. A katsoo, että myös hänen tapauksessaan Comirnaty-rokote on rokotteen antamisen jälkeen alkaneen ja sittemmin pahentuneen sairauden todennäköisin syy. Ajallinen yhteys rokotteen saamisen ja oireiden alkamisen välillä on vahva, eikä oireilulle ole lääketieteellisissä tutkimuksissa pystytty osoittamaan mitään todennäköisempää syytä. Lisäksi A toteaa, että lihasreuma on hänen ikäryhmässään harvinainen sairaus.

Tilapäinen haitta

A katsoo, että yhtiön maksama tilapäisen haitan korvaus on täysin alimitoitettu suhteessa tilapäisen haitan kestoon, laatuun ja määrään sekä lääkevahingosta aiheutuneeseen pysyvään haittaan nähden. A katsoo, että tilapäisen haitan pitkä kesto ja elämänlaatua olennaisesti heikentävät rintakivut, rytmihäiriötaipumus, lihas- ja nivelkivut (lihasreuma) sekä todennäköinen pysyvä haitta huomioiden tilapäisen haitan tulisi sijoittua liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaiseen luokkaan 4 (vaikeat vammat) ja sen yläosaan. Asianmukaisena tilapäisen haitan korvauksena A pitää 9.000 euroa.

Pysyvä haitta

A katsoo, että todennäköisesti pysyvistä sydänoireista aiheutunut pysyvä haitta tulee korvata lääkevahinkovakuutuksesta. Lisäksi, jos lihasreuma jää pysyväksi, tulee myös siitä aiheutunut pysyvä haitta korvata lääkevahinkovakuutuksesta.

Ansionmenetys

A on koulutukseltaan lähihoitaja (ensihoito), sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja. Hänellä on vakituinen päivätyö muualla kuin hoitotyössä, mutta hän on viimeiset 15 vuotta työskennellyt terveydenhuoltoalan keikkatöissä päivätyönsä ohessa. Lääkevahingon seurauksena A ei ole voinut ottaa keikkatöitä enää vastaan, mistä aiheutuu hänelle noin 20.000 euron vuotuinen ansionmenetys (vuonna 2019 A:n sivutulot olivat noin 23.000 euroa, vuonna 2020 noin 20.000 euroa ja vuonna 2021 noin 22.000 euroa).

Vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta A:lle hoitajan keikkatöiden estymisestä aiheutunutta ansionmenetystä, mikä on loogista siihen nähden, ettei yhtiö katsonut A:lle aiheutuneen lainkaan lääkevahinkovakuutuksesta aiheutunutta pysyvää haittaa. Lääkevahinkovakuutusyhtiö vetosi myös siihen, ettei A:lle ole kirjoitettu sairauslomaa 3.2.2021 jälkeen, eikä hänelle ole asetettu liikkumisen rajoituksia.

Kuten edellä on todettu, A:n yhä jatkuvat sydänoireet sekä lihas- ja niveloireet ovat todennäköisessä syy-yhteydessä lääkevahinkoon. Rasituksessa pahenevien sydänoireiden vuoksi A ei ole voinut ottaa keväästä 2021 lukien hoitajan keikkatöitä vastaan, lukuun ottamatta fyysisesti kevyttä koronajäljittäjän työtä. Kuten edellä on käynyt ilmi, käytännössä A:n sydän ei ole kestänyt mitään ylimääräistä rasitusta, josta on aiheutunut hänelle rytmihäiriöitä ja rintakipuja. Tämä ilmenee luotettavasti potilasasiakirjoista. Tästä syystä etenkin raskaat ilta- ja yövuorokeikat ovat olleet A:lta poissuljettuja. Lihasreuman puhkeamisen jälkeen A:n työkyky on heikentynyt entisestään, ja hän on joutunut tekemään myös vakituisessa työssään pääosin etätöitä. Lisäksi tulee huomioida, että koronarokotteen haittavaikutusten vuoksi A ei ole voinut ottaa kolmatta koronarokotetta, mikä osaltaan estää A:n työskentelyn terveydenhuollon potilastöissä.

A ei ole hakenut työkyvyttömyydestään hoitajan keikkatöihin sairauslomatodistusta, koska hän on voinut yksinkertaisesti jättää ylimääräiset keikkatyöt ottamatta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kaiken asiassa esitetyn selvityksen perusteella voitaisi objektiivisesti arvioida, että A on työkyvytön raskaisiin hoitoalan ilta- ja yötöihin sen seurauksena, että epäsäännöllinen työaika ja lisätyön aiheuttama rasitus lisäävät sydänoireita ja lisäksi syksystä 2022 lukien myös lihasreuma on estänyt ylimääräisten töiden ottamisen. Kuten todettu, myös puutteellisen rokotussarjan aiheuttama terveydenhuoltoalan potilastöiden estyminen on syy-yhteydessä lääkevahinkoon. A pyytää Vakuutuslautakuntaa vahvistamaan, että A:n osatyökyvyttömyys on syy-yhteydessä lääkevahinkoon ja aiheutunut ansionmenetys tulee korvata lääkevahinkovakuutuksesta.

Vaatimukset munuaisten toimintaan liittyvien ongelmien osalta

A katsoo, että hänellä ilmenneet munuaisten toimintaan liittyvät ongelmat ovat seurausta Comirnaty-rokotteesta. A vaatii myös tältä osin korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimukset ja katsoo, ettei korvauspäätöstä tulisi suosittaa muutettavaksi.

Pitkittyneet sydänoireet

Yhtiö katsoo edelleen, ettei syy-yhteys A:n pitkittyneiden sydänoireiden ja Comirnaty-rokotteen välillä ole todennäköinen. Yhtiö toteaa, että A sai Comirnaty-koronarokoteannokset 20.1.2021 ja 10.2.2021. A:n TnI-arvot olivat toistetusti negatiiviset ja osoitus sairastetusta hyvin lievästä myokardiitista saatiin vasta MRI-tutkimuksessa 23.8.2021. Jo tuolloin aktiivinen tulehdustila oli rauhoittunut. Yhtiön käyttöön toimitetun selvityksen perusteella A:n sydämestä ei ole löytynyt pysyviä, sairastettuun sydänlihastulehdukseen liittyviä vaurioita. Pitkittynyttä rintakipuongelmaa on terveydenhuollossa pidetty epätyypillisenä, eikä sille ole löytynyt syytä. Syy-yhteyttä vastaan puhuu myös se, että epätyypilliseen rintakipuun on pyritty löytämään syytä myös myokardiitin jälkitilaan sopivan löydöksen toteamisen jälkeen. A:ta on kehotettu liikkumaan ilman rajoituksia sydämen puolesta. Yhtiö kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että A:lle on tehty EKG-tutkimus vuonna 2019. Kirjaus herättää epäilyn siitä, että A olisi mahdollisesti kärsinyt rintakipuvaivoista tai tykyttelystä ennenkin.

A:lla todetun sydämen vasemman puolen haarakatkoksen (LAHB) on ajateltu selittyvän sairastetulla sydänlihastulehduksella. Vasemman puolen johtoradan katkos (LBBB) on useissa tapauksissa merkki joko alkavasta oireettomasta tai jo oireita aiheuttavasta sydänsairaudesta. Sellaisia ovat esimerkiksi sepelvaltimotauti tai sydänlihassairaudet. Vasen etuhaarakekatkos (LAHB), joka A:llakin on todettu, on sen sijaan yleensä vaaraton johtumishäiriö. Sen ei pitäisi siis selittää jatkuvia rintakipuoireita. Mitä tulee vasemman puolen johtoradan katkokseen yleisemmin, on A:lla sydänlihastulehduksen lisäksi todettu vähintään lievästi ahtautunut sepelvaltimo.

Pitkittyneet lihas- ja niveloireet ja lihasreuma

A:n näkemyksen mukaan rokotuksen jälkeen ilmenneet lihas- ja niveloireet sekä marraskuussa 2022 diagnosoitu lihasreuma muodostavat ikään kuin jatkumon ja ovat syy-yhteydessä toisiinsa. Yhtiö kiistää tämän näkemyksen. Lisäksi yhtiö toteaa, ettei sen käyttöön toimitetusta selvityksestä ilmene minkäänlaista selvitystä siitä, että Comirnaty-rokotteeseen todennäköisesti syy-yhteydessä olleet lihas- ja nivelkivut olisivat jatkuneet kevään 2021 jälkeen.

Lihasreuman osalta yhtiö toteaa, että sairauden syy on tuntematon, mutta esimerkiksi virusinfektiot saattavat laukaista sen. Sairauden oireet kehittyvät tyypillisesti hyvin nopeasti. Joskus sairaus kehittyy hitaammin, kuitenkin noin muutaman viikon kuluessa. A:n oireet alkoivat nopeasti niskan seudulle painottuvilla oireilla sekä tyypillisillä virusinfektion oireilla syyskuussa 2022 eli lähes kaksi vuotta rokottamisen jälkeen. Lihasreuman ja rokotusten välillä ei tässä tapauksessa ole edes ajallista yhteyttä. Lisäksi sairaudelle on A:n tapauksessa lukuisia muita kilpailevia syitä, jotka myös ajallisesti sopisivat paremmin lihasreuman laukaiseviksi tekijöiksi. Näitä ovat A:n tammi- ja maaliskuussa 2022 sairastamat koronavirusinfektiot sekä A:n Skotlannin matkalla saama hyönteisen purema.

Yhtiö katsoo, että rokotteiden todennäköistä syy-yhteyttä lihasreumaan ei voida osoittaa. Lisäksi yhtiö huomauttaa, että lihasreuma ei ole Comirnaty-rokotteen yleisesti tunnettu haittavaikutus.

Tilapäisen haitan ja pysyvän haitan korvaus

Vakuutusyhtiö katsoo, että perusteita tilapäisen haitan korvauksen korottamiselle tai pysyvän haitan korvaamiselle ei ole. Vaikka haitta katsottaisiin pysyväksi, sijoittuisi pysyvän haitan korvaus yhtiön näkemyksen mukaan korkeintaan luokkaan 2–3. Sydämestä ei ole löytynyt pysyvää vauriota, eikä A:n liikkumiselle ole sydämen puolesta asetettu rajoituksia.

Ansionmenetyskorvaus

A hakeutui sydänoireidensa takia terveydenhuoltoon 28.1.2021. Sairauslomaa hänelle kirjoitettiin 3.2.2021 saakka. Tältä ajalta A ei ole hakenut ansionmenetyskorvausta, eikä ansionmenetyskorvauksen perusteesta ole tältä osin erimielisyyttä.

A:lle ei sydänlihastulehduksen tai diagnoosia edeltävien sydänoireiden takia ole myönnetty sairauslomaa tai asetettu minkäänlaisia liikkumisen rajoituksia 3.2.2021 jälkeen. A:n esittämää osatyökyvyttömyyttä ei voida käytettävissä olevan selvityksen pohjalta näyttää toteen. Väitetty osatyökyvyttömyys on tässä kohden kestänyt lähes kaksi vuotta, jota taustaa vasten on erikoista, ettei A ole ottanut työkykyään terveydenhuollossa puheeksi. Potilasasiakirjojen mukaan A on oireistaan huolimatta rasittanut itseään fyysisesti, joten mitään objektiivisesti havaittavia työkyvyttömyyden riittävästi osoittavia tekijöitä ei ole muutenkaan havaittavissa.

Lisäksi yhtiö toteaa, etteivät A:n pidempikestoiset oireet ole todennäköisesti lääkevahinkoon liittyvinä. Tämäkin estää pidempiaikaisen ansionmenetyskorvauksen maksamisen.

Munuaisongelmat

Vakuutusyhtiö katsoo, että A:n munuaisongelmat eivät ole lääkevahinkovakuutuksen ehtojen edellyttämässä syy-yhteydessä Comirnaty-rokotteen saamiseen, eikä kyse ole siten korvattavasta lääkevahingosta.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 6.1.2021-1.12.2022.

A sai ensimmäisen annoksen koronavirusrokotetta Comirnaty-valmisteella 20.1.2021.

28.1.2021 päivätyn sisätautien poliklinikan hoitokertomusmerkinnän mukaan A:lla oli ilmennyt petivaatteita ravistellessa äkillistä rintakipua. Kipua oli lapojen välissä ja vasemmalla rintakehällä. Tietyt asennonvaihdot olivat välillä pahentaneet kipua, mutta eivät säännönmukaisesti. Syvä sisäänhengitys oli myös vaikeaa, sillä se provosoi kipua. Varsinaista hengenahdistusta ei ollut. Myöskään infektio-oireita ei ollut. EKG-tutkimuksessa todettiin SR 88/min ja Q-aallot V1-V3. QRS-kompleksin alkuosa muistutti useissa kytkennöissä delta-aaltoa, mutta PQ-aika oli normaali. Muutokset olivat uusia vuoden 2019 tutkimukseen verrattuna. Sydämen ultraäänitutkimuksessa ei todettu oiretta selittävää. Myöskään muissa tutkimuksissa (echo-, thorax- ja laboratoriotutkimukset) ei todettu oiretta selittävä. Oireiden arvioitiin olevan tukielinperäisiä.

29.1.2021 päivätyn työterveyshuollon lääkärin etäkontaktimerkinnän mukaan A otti yhteyttä ja kertoi, että hänen oli ollut vaikea nukkua edellisenä yönä. A:lle kirjoitettiin sairauslomaa ajalle 29.1.-3.2.2021.

4.2.2021 päivätyn kirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkärin hoitokertomusmerkinnän mukaan A:lle oli tehty rintarangan MRI-tutkimus. Tutkimuksessa ei ollut todettu välilevytyrää (prolapsi) tai mitään muutakaan oiretta selittävää.

A sai toisen annoksen koronavirusrokotetta Comirnaty-valmisteella 10.2.2021.

5.5.2021 päivätyn yksityisen lääkäriaseman hoitokertomusmerkinnän mukaan A saapui kardiologin vastaanotolle edelleen jatkuvien sydänvaivojen vuoksi. Merkinnän mukaan tammikuussa otetussa EKG:ssä QRS-heilahdus oli ollut poikkeava; sen kesto oli ollut noin 0.11 sekuntia. R-aalto oli ollut liukuvasti nouseva alaseinän kytkennöissä. Kytkennöissä V1 ja V2 oli ollut QS-kompleksi ja R oli ollut matala myös V3:ssa. ST- ja T-aalto olivat kammioheilahdusta vastaavat. Lääkärillä oli nähtävänä 19.2.2019 otetun EKG-tutkimuksen tulos, joka oli ollut normaali. Akuuttivaiheessa tutkittuna sydämen ultraäänilöydös ja TnT olivat olleet normaalit. A:lla oli käsissä ja hartioiden seudussa kipua, joka fysiatrin mukaan oli rankaperäistä. Lisäksi A:lla oli lisälyönteihin viittaavia tuntemuksia. Hoitavan kardiologin mukaan EKG:ssa oli tapahtunut kahden vuoden aikana muutos, jonka ajankohta ei ollut tarkemmin tiedossa. Tammikuussa ei ollut saatu viitteitä akuutista sydäntapahtumasta. Kardiologi arvioi, että kysymys saattoi olla ainoastaan sydämen johtoradassa tapahtuneesta muutoksesta.

26.5.2021 päivätyn yksityisen lääkäriaseman hoitokertomusmerkinnän mukaan A:lle oli suoritettu EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti 25.5.-26.5.2021. Rekisteröinnissä todettiin normaali, ajoittain nopea sinusrytmi. Johtuminen eteiskammiosolmukkeessa oli normaalia. Lisäksi todettiin taajuudesta riippuvainen haarakatkos ja pieni määrä lisälyöntejä. Kammioiden repolarisaatio oli normaali.

28.5.2021 päivätyn etäkäyntimerkinnän mukaan EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnin löydösten vuoksi sydämen magneettitutkimusta pidettiin aiheellisena.  

16.6.2021 päivätyn työterveyshuollonmerkinnän mukaan A:lla oli esiintynyt rytmihäiriöihin viittaavaa tuntemusta. Oirepäiväkirjan mukaan lievää tuntemusta oli ollut rasituksessa. Lisäksi sydämen tykytystä oli ollut nukkumaan mennessä. Sydämessä oli löytynyt vasen etuhaarakekatkos (LAHB). A:lla oli lisäksi esiintynyt niveloireita raajoissa ja hänen polvensa olivat olleet kipeät.

8.9.2021 päivätyn kardiologian poliklinikan hoitokertomustekstin mukaan A oli ollut tammikuussa päivystyksessä akuutin rintakivun vuoksi. Rintakipu oli jatkunut siitä lähtien. Kipu oli tuntunut vasemmalla ylhäällä ja säteillyt vasempaan olkapäähän ja lapaluun seutuun. Kipua oli esiintynyt niin levossa kuin rasituksessakin. 23.8.2021 tehdyssä sydämen MRI-tutkimuksessa vasen kammio oli todettu kooltaan alentuneeksi. Oikean kammion koko ja funktio olivat olleet normaalit. Sydänlihaksessa ei ollut näkynyt akuuttia ödeemaa, mutta basaalisesti inferolateraalisti oli todettu subepikardiaalinen jälkitehostumajuoste, jonka katsottiin sopivan sairastetun myokardiitin jälkitilaan. Laajempia inflammatorisia muutoksia ei ollut todettu. Jatkuvan rintakipuvaivan vuoksi A:lle suunniteltiin tehtäväksi sepelvaltimoiden TT-tutkimus sepelvaltimotaudin poissulkemiseksi.

16.10.2021 päivätyn päivystyksen hoitokertomusmerkinnän mukaan A:lla oli ilmennyt edellisenä päivänä vasemman pohkeen kipua. Lisäksi hänellä oli esiintynyt rintakipua, joka oli säteillyt kaulaan ja vasempaan hartiaan. Sittemmin kipu oli vaihtanut paikkaa enemmän oikealle puolelle. Tutkimuksissa ei todettu syvään laskimotukokseen viittaavaa, eikä muutakaan oireita selittävää. 

20.10.2021 päivätyn kardiologian poliklinikan hoitokertomusmerkinnän mukaan A:lle oli tehty sepelvaltimoiden TT-tutkimus 5.10.2021. Tutkimuksessa oli todettu LAD:n tyvessä yksittäinen kalkkiplakki, kaventuma < 50 %. Muita seinämämuutoksia ei ollut todettu. Hoitavan lääkärin mukaan A:lla ei ollut todettu sellaisia merkittäviä sepelvaltimoahtaumia, jotka voisivat aiheuttaa rintakipua. Ottaen huomioon TT-tutkimuksen löydökset ja sen, että A:lla oli sydän- ja verisuonisairauksien sukurasite, hoitava lääkäri suositteli kolesterolilääkityksen aloittamista.

20.10.2021 päivätyn yksityisen lääkäriaseman hoitokertomusmerkinnän mukaan A:lla oli todettu sydänlihastulehduksen jälkitila koronarokotuksen jälkeen. Oireilu oli alkanut kahdeksan päivää rokotuksen saamisen jälkeen. Kolmatta rokotetta ei A:lle voitu suositella.

Kardiologin konsultaatiovastauksen mukaan sydämen magneettikuvauksessa oli todettu inferolateraalisesti fibroosia sopien sairastettuun myokardiittiin. Myokardiittia puolsi myös EKG:ssa todettu uusi johtumisen muutos ja taajuudesta riippuva haarakatkos. Myokardiitin akuutin tilan ei katsottu kuitenkaan enää jatkuvan. Sepelvaltimoiden TT-kuvauksessa oli todettu 50 % kaventuma LAD-suonihaaran alussa ja muuallakin hieman kalsiumia. Kaventuma oli kuitenkin niin lievä, ettei se alentanut suonen veren virtauksia ja aiheuttanut oireita. Tarvetta fyysisen rasittamisen rajoittamiselle ei ollut.

21.1.2022 päivätyn yksityisen lääkäriaseman hoitokertomusmerkinnän mukaan taajuudesta riippuvan haarakatkoksen oli arvioitu aiheutuneen koronarokotetta seuranneen sydänlihastulehduksen seurauksena. A:lla oli viime aikoina ilmennyt pistelyn kaltaista kipua säärten alueella. Oireessa ajateltiin olevan kyse muusta kuin statiinilääkitykselle tyypillisestä lihaskivusta ja kankeudesta.

6.4.2022 päivätyn fysioterapiamerkinnän mukaan A:lla oli ollut vasemman olkapään paikallista kipua koronarokotteen saamisesta lähtien.

10.5.2022 päivätyn kardiologian poliklinikan hoitokertomusmerkinnän mukaan A:lla esiintyi jatkuvaa vasemmanpuoleista rintakipua. Rasituksessa sykkeen noustessa ilmaantui LBBB, johon liittyen A:lle tuli tuntemuksia rintaan. EKG:ssa SR oli 66/min. QRS oli 100 ms. Lisäksi todettiin osittainen LBBB. A:lle oli tehty uusi Holter-tutkimus 28.4.2022. Laboratoriokokeet oli otettu 5.5.2022. A:lla ei ollut merkittävää sydänlihaksen sairautta tai sepelvaltimotautia. LAD-suonen plakin vuoksi statiinilääkitystä pidettiin suositeltavana. Hoitavan lääkärin mukaan A sai sydämen puolesta harrastaan liikuntaa ilman rajoituksia.

3.8.2022 päivätyn terveysaseman hoitokertomusmerkinnän mukaan A:lla oli ollut tammikuusta 2021 lähtien jatkuvasti rintakipua ja painon tunnetta rinnassa. Oireet tulivat esiin rasituksessa. EKG-tutkimuksen tulos vastasi aikaisempaa. Edelleen todettiin osittaista LBBB muutosta. Laboratoriokokeissa ei todettu oireita selittävää.

30.9.2022 päivätyn neurologin etäkontaktimerkinnän esitietojen mukaan A oli saanut vuonna 2007 Shigella-infektioista reaktiivisen artriitin. A oli sairastanut sydänlihastulehduksen vuonna 2021 ja siihen liittyvien tutkimusten yhteydessä oli löydetty oireeton sepelvaltimotauti (MCC). Covid19-infektion A oli sairastanut kahdesti tammi- ja maaliskuussa 2022. Kesällä 2022 A:lla oli ollut punkin purema. Lisäksi A:lla oli taipumusta jännitysniskaan.

A oli ollut syyskuussa matkalla Edinburghissa. 9.9.-10.9.2022 välisenä yönä oli alkanut niskahartia-seudun jännitys ja kipu. A oli käynyt lääkärissä 14.9.2022. Hänen kurkkunsa oli ollut jonkin verran kipeä. Lisäksi oli ollut lämmön tunnetta, mutta ei lämmön nousua. Neurologin vastaanotolla 19.9 2022 oiretta oli pidetty jännitysniskana ja A:lle oli suositeltu liikuntaa. 28.9.2022 pyörälenkin jälkeen A:lle oli kuitenkin tullut runsaasti uusia lihas- ja nivelkipuja (pohkeet, reidet, alaselkä, lonkat, polvet, nilkat). Aamulla A:n oli vaikea päästä liikkeelle. Laboratoriokokeissa 14.9.2022 CRP oli ollut 5 ja lasko 12. Nyt CRP oli 30 ja lasko 28. Borreliavasta-aineet olivat negatiiviset. Hoitava lääkäri piti oirekuvaa myosiittiin sopivana. Nyt lievästi kohonneet tulehdusarvot sekä ajoittaiset vilunväreet tukivat ajatusta siitä, että oireilu olisi etiologialtaan infektioperäistä/inflammaratorista. Hoidoksi määrättiin Miranax 550 mg -lääke.

6.10.2022 päivätyn sisätautien poliklinikan hoitokertomusmerkinnän mukaan A:lla oli esiintynyt Edinburghin matkan jälkeen vaikeita nivelkipuja kyynärpäissä, olkapäissä, polvissa ja ranteessa. Lihaskipuja oli myös ollut niskassa, pohkeissa, reisissä ja alaselässä. Nyt CRP oli 30. Sydämestä kuului auskultoiden gradus I systolinen sivuääni. A otettiin jatkohoitoon osastolle. Oireilua pidettiin mahdollisesti polymyalgiana. A kotiutui seuraavana päivänä.

24.10.2022 päivätyn sisätautien poliklinikan hoitokertomusmerkinnän mukaan reumatekijä, sitrulliinivasta-aineet ja tumavasta-aineet olivat negatiiviset. Myös borreliavasta-aineet, EBV, CMC, tularemiavasta-aineet TbIFNg ja ANA olivat negatiiviset. A oli havainnut polvissa turpoamista. Lisäksi hänellä oli ollut virtsankarkailuoiretta. CRP oli ollut 17.10.2022 74 ja lasko 60. Hb oli ollut 108.

Imusolmukepalpaatio oli poikkeava. Yksittäinen imusolmuke oli palpoitavissa oikealta nivusista ja kainalosta. Lisäksi A:lla todettiin kaksi turvonnutta ja kaksi arkaa niveltä. MTP nivelessä todettiin ultraäänellä synoviitti. Oikea lonkka oli vasenta jäykempi ja hieman aristi. Oireilun arvioitiin mahdollisesti liittyvän A:n syyskuussa saamaan hyönteisen puremaan. Reumatologin näkemyksen mukaan kyseessä ei ollut tyypillinen reaktiivinen artriitti.

7.11.2022 päivätyn sisätautien poliklinikan hoitokertomusmerkinnän mukaan A oli käynyt yksityisellä lääkäriasemalla reumatologin vastaanotolla. A:lle oli aloitettu Prednisolon-kortisonilääkitys. A oli saanut tästä hyötyä, mutta oireet eivät olleet täysin poistuneen. Oireiston katsottiin sopivan lihasreumaan. Kortisonilääkitystä jatkettiin. 

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, miltä osin A:n oireet tulee korvata lääkevahinkova-kuutuksesta. Lisäksi asiassa on kysymys A:lle Comirnaty-rokotteiden saamisen seurauksena aiheutuneen lääkevahingon johdosta suoritettavan tilapäisen haitan korvauksen määrästä sekä siitä, onko A:lle jäänyt vahingon johdosta pysyvää haittaa. Edelleen asiassa on kysymys siitä, onko vakuutusyhtiö velvollinen suorittamaan korvausta ansionmenetyksestä ja siitä, tuleeko A:lla ilmennyt munuaisoireilu korvata lääkevahinkona.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut.

Ehtokohdan 7 (Vahingon määrä) mukaan korvaus lääkevahingosta määrätään soveltaen vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2, 2a–2d, 3, 4, 7 ja 8 pykälän, 6 luvun 1 pykälän sekä 7 luvun 3 pykälän säännöksiä. Korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normeja ja ohjeita. Korvausta laskettaessa vähennetään etuudet, joihin vahingonkärsijällä on ilmeisesti oikeus julkisista varoista tai lakisääteisestä vakuutuksesta.

Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen:
1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;
2) ansionmenetyksestä;
3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;
4) pysyvästä haitasta.

Lain 5 luvun 2 a §:n (16.6.2004/509) mukaan ansionmenetyksestä määrätään korvaus ottamalla lähtökohdaksi arvio ansiotulosta, jonka vahinkoa kärsinyt olisi ilman vahinkotapahtumaa saanut. Tästä vähennetään ansiotulo, jonka vahinkoa kärsinyt vahinkotapahtumasta huolimatta on saanut tai olisi voinut saada taikka jonka hänen arvioidaan vastaisuudessa saavan ottaen huomioon hänen työkykynsä, koulutuksensa, aikaisempi toimintansa, mahdollisuutensa uudelleen kouluttautumiseen, ikänsä, asumisolosuhteensa ja näihin verrattavat muut seikat.

Lain 5 luvun 2 c §:n (16.6.2004/509) mukaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika. (1 momentti) Pysyvästä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä vahinkoa kärsineen ikä. Korvausta korottavana tekijänä voidaan lisäksi ottaa huomioon henkilövahingosta vahinkoa kärsineelle aiheutunut elämänlaadun erityinen heikentyminen. (2 momentti)

Asian arviointi

1.  Comirnaty-rokotteeseen syy-yhteydessä olevat oireet

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunta viittaa käyttönsä toimitettuun selvitykseen ja toteaa, että A sai ensimmäisen annoksen Comirnaty-rokotetta 20.1.2021. A hakeutui 28.1.2021 lääkäriin rintakivun vuoksi. Kipua oli vasemmalla rintakehällä ja se säteili lapojen väliin. Kipu paheni asennon mukaan ja hengityksen myötä. Sydämen ultraäänitutkimuksessa ei todettu poikkeavaa. EKG-tutkimuksessa heräsi epäily oikoradasta. Verikokeissa ei todettu oiretta selittävää. Kipua pidettiin tukirankaperäisenä. A sai toisen annoksen Comirnaty-rokotetta 10.2.2021. A:lla oli vasemman olkapään paikallista kipua koronarokotteen saamisesta lähtien. A:n sydänoireet jatkuivat ja magneettitutkimuksessa 23.8.2021 todettiin uutena löydöksenä LAHB ja sykeriippuvainen haarakatkos. Lisäksi todettiin paikallinen myokardiitin jälkitilaan sopiva löydös. Aktiiviin myokardiittiin viittaavaa ei todettu. Sepelvaltimojen TT-kuvauksessa todettiin lievää ahtaumaa. Syyskuusta 2022 alkaen A:lla esiintyi vaikeita nivelkipuja kyynärpäissä, olkapäissä, polvissa ja ranteessa. Lisäksi hänellä oli lihaskipuja niskassa, pohkeissa, reisissä ja alaselässä. Myös tulehdusarvot olivat koholla. Oireilun arvioitiin mahdollisesti liittyvän A:n aikaisemmin syyskuussa saamaan hyönteisen puremaan. Sittemmin kortisonilla todettiin olevan hyvä vaste lihas- nivelkipuihin ja A:lla todettiin marraskuussa 2021 lihasreuma.

Pitkittyneiden sydänoireiden syy-yhteys Comirnaty-rokotteeseen

Asiassa on riidatonta, että A:lla Comirnaty-rokotteen saamisen jälkeen todettu myokardiitti on vakuutusehtojen tarkoittamassa todennäköisessä syy-yhteydessä rokotteeseen. Riidanalaista on se, kuinka pitkältä ajalta A:lla ilmenneet sydänoireet ovat rokotteesta johtuvia.

Vakuutuslautakunta toteaa, että A:lla on todettu fibroosiarpi sydämenkärjessä ja syketaajuudesta riippuva haarakatkos. Näistä löydöksistä ei ole tutkimuksissa todettu aiheutuvan sydämen toiminnan haittaa. Lautakunta katsoo, että A:lla ilmenneet pitkittyneet sydänoireet eivät todennäköisesti ole seurausta Comirnaty-rokotteesta. Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusyhtiön korvauspäätös on tältä osin vakuutusehtojen mukainen.

Vaatimus lihasreuman korvaamisesta lääkevahinkona

Asiassa on riidatonta, että A:lla Comirnaty-rokotteen saamisen jälkeen ilmenneet lihas- ja nivelkivut ovat vakuutusehtojen tarkoittamassa todennäköisessä syy-yhteydessä rokotteeseen. Riidanalaista on se, ovatko A:n pitkittyneet lihas- ja nivelkivut ja sittemmin todettu nivelreuma rokotteesta johtuvia.

Vakuutuslautakunta toteaa, että Comirnaty-rokotteeseen mahdollisesti liittyvät autoimmuunisairaudet ilmenevät pian rokotteen saamisen jälkeen. A:n tapauksessa laajempien nivel- ja lihasoireiden on kuvattu alkaneen syyskuussa 2022, jolloin myös A:n tulehdusarvojen todettiin olevan koholla. Ottaen huomioon, että A:n lihasreumaan liittyvät niveloireet alkoivat vasta yli puolitoista vuotta rokotteen saamisen jälkeen, lautakunta katsoo, että lihasreuma ei todennäköisesti ole seurausta Comirnaty-rokotteesta. Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusyhtiön korvauspäätös on tältä osin vakuutusehtojen mukainen.

Vaatimus munuaisoireiden korvaamisesta lääkevahinkona

A on esittänyt vaatimuksen hänellä todettujen munuaisongelmien korvaamisesta lääkevahinkona. Vakuutusyhtiö katsoo, että munuaisongelmat eivät todennäköisesti ole seurausta Comirnaty-rokotteesta.

Asioiden käsittely Vakuutuslautakunnassa perustuu kirjalliseen aineistoon. Korvauksenhakijan tulee esittää näyttö aiheutuneesta vahingosta ja sen syy-yhteydestä lääkkeen käyttöön, eikä tällaiseksi näytöksi riitä pelkkä korvauksenhakijan oma ilmoitus. Yleensä tällaisena näyttönä toimivat sairauskertomukset ja muut lääketieteelliset asiakirjat.

Vakuutuslautakunta toteaa, että tässä tapauksessa sille toimitetussa aineistossa ei ole edellä kuvatun laista ulkopuolista näyttöä A:n ilmoittamista munuaisongelmista. Pelkkä A:n oma ilmoitus ilman ulkopuolista näyttöä munuaisongelmista ei valitettavasti täytä niitä lääkevahinkoa koskevia näyttövaatimuksia, jotka korvauksenhakijalle asetetaan. Vakuutuslautakunta katsoo, että todennäköinen syy-yhteys Comirnaty-rokotteen saamisen ja A:n munuaisongelmien välillä jää osoittamatta.

2. Lääkevahingon johdosta maksettavat korvaukset

Tilapäisen haitan korvaus

Vakuutuslautakunta toteaa, että vahingonkorvauslain mukaisen kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvauksen arvioiminen on kokonaisharkintaa, jossa huomioidaan vamman laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä tilapäisen haitan kestoaika. Korvauksen määrän arvioinnissa käytetään korvauskäytännön yhtenäistämiseksi ja vahingonkärsineiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi apuna erilaisia normistoja, kuten henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksia ja liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normeja ja ohjeita. Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen mukaan korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normeja ja ohjeita.

Vakuutusyhtiö on maksanut A:lle Comirnaty-rokotteesta aiheutuneen myokardiitin sekä lihas- ja nivelkipujen johdosta 1.900 euron korvauksen kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta. Korvaus sijoittuu liikenne ja potilasvahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen luokan 3 (lievää vaikeammat vammat) korvausasteikon alaosaan.

A katsoo, että hänellä ilmenneet rintakivut, rytmihäiriötaipumus sekä lihasreuma ja siihen liittyvät lihas- ja nivelkivut huomioiden tilapäisen haitan tulisi sijoittua liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaiseen luokkaan 4 (vaikeat vammat) ja sen yläosaan. Asianmukaisena tilapäisen haitan korvauksena A pitää 9.000 euroa.

Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan tilapäistä haittaa koskevien normien ja ohjeiden mukaiseen luokkaan 3, lievää vaikeammat vammat (korvausasteikko vuonna 2021 1.200–3.900 euroa) kuuluville vammoille on ominaista, että
- niiden hoito voi vaatia verenkierron elvytystä, mutta ei tehostettua hoitoa,
- niihin tai niiden hoitoon ei liity lievää vaikeampia komplikaatioita,
- niiden jatkohoidossa ei tarvita vaativia korjausleikkauksia,
- niiden hoitamiseen tarvitaan sairaalahoitoa 1–3 viikkoa,
- toiminnallinen toipuminen tapahtuu 3-7 kuukaudessa,
- niiden aiheuttama pysyvä toiminnallinen haitta on lievä.

Luokkaan 4 (vaikeat vammat, korvausasteikko 3.900–9.300) kuuluville vammoille on ominaista, että
- niiden hoito saattaa vaatia tehohoito-osastolla lyhytkestoista hengityskonehoitoa tai henkitorven avanteen,
- niiden hoito vaatii sairaalahoitoa pidentäviä hoitomenetelmiä (esimerkiksi kalloveto, murtumien ulkoiset kiinnityslaitteet),
- raajavammojen hoidossa tarvitaan vaativia kirurgisia toimenpiteitä (useiden murtumien kiinnitysleikkaukset, nivelen, raajan, verisuonten tai hermojen suurehko korjausleikkaus, laaja käsikirurginen leikkaus),
- jälkihoidossa tarvitaan murtuman kiinnitysvälineiden poiston lisäksi muita leikkauksia (esimerkiksi luunsiirto, raajojen korjausleikkaus),
- tarvitsevat sairaalahoitoa 3–8 viikkoa,
- toiminnallinen toipuminen vaatii yli 8 kuukautta,
- niiden jättämä pysyvä toiminnallinen haitta on merkittävä.

Vakuutuslautakunta viittaa käyttöönsä toimitettuun selvitykseen ja toteaa, että A:n rintakipuoiretta selviteltiin tammikuun 2021 jälkeen useiden lääkärikäyntien yhteydessä. Elokuussa 2021 A:lla todettiin magneettitutkimuksessa aikaisemmin sairastetun sydänlihastulehduksen jälkitilaan sopiva löydös. Aktiiviseen sydänlihastulehdukseen viittaavaa ei todettu. Myokardiitista ei myöskään todettu jääneen sydämen toiminnallista ongelmaa. Lautakunta toteaa, että A:n oirekuva on ollut suhteellisen lievä, eikä sairauteen ole liittynyt komplikaatioita. A:n rintakipuoireilua on pidetty myös tukirankaperäisenä. A:lla todetun lihasreuman osalta lautakunta viittaa arvioonsa rokotteen saamisen ja lihasreuman välisestä syy-yhteydestä. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön suorittamaa 1.900 euron korvausta kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta riittävänä lääkevahinkovakuutuksesta korvattavan vahingon laatu ja kesto sekä oireiden vaatima hoito huomioon ottaen. Lautakunta ei suosita lisäkorvausta tilapäisen haitan osalta.

Pysyvä haitta

Lääkevahingon kärsineelle korvattavalla haitalla tarkoitetaan vauriota, häiriötä ja hankaluutta, jota vahinko eri tavoin aiheuttaa. Pääsääntöisesti edellytetään, että haitta on lääketieteellisin keinoin todettavissa. Korvattavaa haittaa ovat esimerkiksi vahingosta johtuvat epämiellyttävät aistimukset ja muut oireet, samoin kuin vahingosta aiheutunut fyysisistä tai psyykkisistä syistä johtuva toiminnanvajavuus. Pysyvänä haittana korvataan sellaiset henkilövahingon seuraukset, joiden voidaan korvauksen määräämishetken tietämyksen perusteella arvioida vaikuttavan vahinkoa kärsineen elämänlaatuun heikentävästi hänen loppuelämänsä ajan. Arvio haitan pysyvyydestä tehdään pääsääntöisesti lääketieteellisin perustein. Korvaus pysyvästä haitasta suoritetaan siitä ajankohdasta alkaen, jolloin vahinkoa kärsineen terveydentila vahingon jälkeen on vakiintunut.

A on vaatinut korvausta pysyvästä haitasta. Vakuutuslautakunta viittaa arvioonsa Comirnaty-rokotteen saamisen ja A:n pitkittyneiden sydänoireiden sekä lihasreuman välisestä syy-yhteydestä ja toteaa, ettei A:lle ole jäänyt lääkevahingon seurauksena pysyvää haittaa.

Ansionmenetys

Lääkevahinkovakuutuksesta maksettavalla vahingonkorvauksella pyritään saattamaan vahingonkärsinyt siihen taloudelliseen asemaan, jossa hän olisi ollut ilman lääkevahinkoa. Tätä kutsutaan täyden korvauksen periaatteeksi. Kyse on vertailusta todellisen tapahtumainkulun (missä taloudellisessa asemassa vahingonkärsinyt on vahingon tapahduttua) ja hypoteettisen tapahtumainkulun (mikä vahingonkärsineen taloudellinen asema olisi, jos vahinkoa ei olisi sattunut) välillä. Kysymys on aina esitetyn selvityksen perusteella suoritettavasta tapauskohtaisesta arviosta, koska ei voida varmasti tietää, millainen tilanne olisi ilman vahinkoa ollut.

Vahingonkorvauslain mukaan ansionmenetyksestä määrätään korvaus ottamalla lähtökohdaksi arvio ansiotulosta, jonka vahinkoa kärsinyt olisi saanut, jollei vahinkotapahtumaa olisi sattunut. Yleensä arvioinnin lähtökohtana on se ansiotulo, jota vahinkoa kärsinyt on välittömästi ennen vahinkotapahtumaa saanut. Tästä arvioidusta menetyksestä vähennetään ne tulot, jotka vahingonkärsinyt saa vahingosta huolimatta. Näitä tuloja ovat varsinaisten tulojen lisäksi esimerkiksi työkyvyttömyysajalta saadut lakisääteiset toimeentuloetuudet. Näyttötaakka ansionmenetyksen syntymisestä ja sen määrästä on korvausta vaativalla.

A on esittänyt, että hänelle on aiheutunut lääkevahingon seurauksena ansionmenetystä, kun hän ei ole voinut tehdä normaalin päivätyönsä ohella enää muita keikkatöitä kuin koronajäljittäjän töitä. A:n mukaan keikkatöiden osittaisesta poisjäännistä aiheutuu hänelle noin 20.000 euron vuotuinen ansionmenetys.

Vakuutuslautakunta viittaa käyttöönsä toimitettuun lääketieteelliseen selvitykseen ja toteaa, että A on ollut sairauslomalla 29.1.-3.2.2021. Lautakunnan käyttöön toimitetusta selvityksestä ei ilmene, että A:ta olisi kehotettu välttämään rasitusta tai että hänen työkykyään olisi rajoitettu tuon ajanjakson jälkeen. Vakuutuslautakunta katsoo esitetyn selvityksen perusteella, ettei A:lle ole osoitettu aiheutuneen lääkevahingon seurauksena ansionmenetystä.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta asiassa.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio                                              
Sihteeri Sternhufvud

Jäsenet

Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila