Tapahtumatiedot

A ilmoitti vakuutusyhtiölle 28.9.2021 puhelimitse Audi Q7 -merkkiselle autolleen 27.9.2021 aiheutuneesta vahingosta. A kertoi hakeneensa vaimoaan B:tä murskaustyömaalta ja poistuneensa autosta noin 15 minuutiksi. Palatessaan auton luokse hän havaitsi, että auton oikea kylki oli mennyt kasaan. A epäili, että B oli osunut autoon pyöräkuormaajalla, jolla B oli ajanut työmaalla. B ei ollut kuitenkaan huomannut, että hän olisi osunut autoon.

A vei auton 28.9.2021 vauriotarkastukseen autokorjaamoon, jossa todettiin, että auton oikealla puolella on laajasti vaurioita. Vauriovalokuvien perusteella autossa oli vaurioita oikealla puolella etupuskurissa, etulokasuojassa, takakulmassa sekä etu- ja takaovessa. Vakuutusyhtiö pyysi lisäksi vaurioituneiden ajoneuvojen vahinkotarkastuksia tekevältä C Oy:ltä lausunnon auton vaurioista sekä siitä, ovatko vauriot C Oy:n näkemyksen mukaan tulleet A:n ilmoittaman vahinkotapahtuman seurauksena.

C Oy:n 26.10.2021 päivätyn lausunnon mukaan ajoneuvon oikeassa takakulmassa, ovissa, lokasuojassa ja etukannessa oli useita peltivaurioita sekä monia erisuuntaisia ja päällekkäisiä naarmuja maalipinnassa. UV-valolla katsottaessa auton oikean sivun ovissa oli vahvoja vaakasuuntaisia naarmuja sekä pienempiä yläviistoon meneviä naarmuja. Auton oikean takalokasuojakaaren vauriojäljissä oli ruostejälkiä, jotka viittasivat pyöräkoneen kauhaan. Takalokasuojan vauriojäljet olivat yhtenevät oikean takaoven pintapeltiin saakka. Takaoven pintapelti oli taipunut ja runkorakenne revennyt. C Oy käy lausunnossaan lisäksi läpi auton vasemmalla puolella ja alustassa olevia vaurioita sekä moottoriin, auton sisätilojen siisteyteen ja renkaiden kuntoon liittyviä havaintoja.

C Oy totesi laatimansa lausunnon päätelmäosiossa, että auton oikean sivun vauriot vastasivat osittain pyöräkoneen kauhasta tulleita jälkiä. Samalla se kuitenkin totesi, että jäljet eivät olleet tulleet yhden tapahtuman seurauksena, vaan pyöräkoneen kauha oli osunut autoon useita kertoja. Pyöräkoneen kauhan vasen sivu oli lausunnon mukaan liikkunut ajoneuvon kylkeä vasten pituussuunnassa kohti etuosaa. Auton oikean takaoven kohdalla kauhan liike oli toistunut kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla kauhan vahvikepala oli liikkunut oven ulkopintaa vasten ja toisella kerralla kauhan vahvike oli kiilautunut oven takareunan sisäpuolelle vaurioittaen oven runkoa. Lopuksi kauhan liike oli pysähtynyt. C Oy totesi lopuksi autossa olleen useita vauriojälkiä, joiden yhteyttä A:n ilmoittamaan vahinkotapahtumaan se ei pystynyt toteamaan. Näistä esimerkkinä C Oy mainitsi etukannen ja oikean etulokasuojan jäljet sekä oikean takakulman takavalon kohdalla olleet jäljet. C Oy totesi lausunnossaan vielä, ettei vanhojen törmäysvaurioiden olemassaoloa voitu poissulkea.

Vakuutusyhtiön edustaja keskusteli A:n kanssa puhelimessa 6.11.2021 sekä uudelleen henkilökohtaisessa tapaamisessa 10.11.2021. Tapaamisessa oli mukana myös B. Vakuutusyhtiön edustajan keskusteluista laatimien kirjausten mukaan A ja B olivat kertoneet, että pyöräkuormaajan hytistä on huono näkyvyys ympäristöön ja että kuormaajalla on helppo ajaa huomaamatta esimerkiksi henkilöauton yli. B, jolla oli 1,5 vuoden kokemus pyöräkuormaajalla ajamisesta, oli ollut vahinkohetkellä tasoittamassa murskaustyömaan sorakenttää. B:n mukaan ajohyttiin ei kuulu ulkopuolisia ääniä työmelun vuoksi ja hän oli todennut vakuutusyhtiön edustajalle lisäksi, että koneen hytistä näkyy eteen ”juuri ja juuri”, sivuille ”sen verran kuin tarvitsee”, mutta taaksepäin ei voi nähdä. B ei osannut keskustelun aikana kertoa tietoja vahinkotapahtumasta tai vahinkopaikan olosuhteista. A kertoi edellä mainituissa keskusteluissa, että työmaa-alueelle pysäköinti on yleinen ja toistuva tapa.

Keskusteluissa nousi esille epäselvyys siitä, oliko auton ajanut työmaalle A vai B. Vakuutusyhtiön edustajan kirjausten mukaan A kertoi 6.11.2021 puhelun aikana vahinkoilmoituksestaan poikkeavasti, että auto oli ajettu työmaalle B:n toimesta. A ei kuitenkaan enää 10.11.2021 tapaamisessa muistanut, kumpi auton oli työmaalle ajanut. A oli todennut keskusteluissa lisäksi, että hänen näkemyksensä mukaan auton vauriot olivat aiheutuneet kuormaajan kevyestä kosketuksesta, jota B ei ole voinut havaita ja että hän arveli kuormaajan peräpuntin osuneen autoon.

Vakuutusyhtiö käsitteli vahingon auton kaskovakuutuksen törmäysturvasta ja antoi vahingosta 31.12.2021 päivätyn korvauspäätöksen. Vakuutusyhtiö katsoi päätöksessään C Oy:n laatimaan lausuntoon vedoten, etteivät auton vauriot ole aiheutuneet pyöräkuormaajan yhden ohiajon seurauksena, vaan vauriot olivat seurausta useammasta eri vahinkotapahtumasta. Jotkut auton vaurioista sopivat pyöräkuormaajan kauhan aiheuttamiksi, mutta vaurioiden pinnallisuuden vuoksi yhtiö katsoi, etteivät ne ole pyöräkuormaajan rungon, peräpainon tai renkaan aiheuttamia. Vaurioiden matalan sijainnin perusteella kuormaajan kauhan oli täytynyt olla ala-asennossa lähellä maan pintaa. Kauha muodostaa alhaalla osittaisen näköesteen ajohytistä katsottuna, mutta se ei kuitenkaan peitä näkyvyyttä kokonaan. Mikäli vauriot olivat kauhan vasemman sivun aiheuttamia, kuormaajan kuljettajalla oli ollut hytistä ainakin osittainen näkyvyys kauhan sivulle ja sen viereiselle alueelle. Osa auton vauriojäljistä oli sellaisia, ettei niillä ollut osoitettu olevan syy-yhteyttä kyseessä olevaan vahinkotapahtumaan. Yhtiö katsoi asiassa jäävän epäselväksi, miten auton vauriot olivat syntyneet, eikä se tämän vuoksi korvannut vahinkoa kaskovakuutuksen törmäysturvasta. Lisäksi yhtiö katsoi asiakkaan antaneen vahinkotapahtumasta ristiriitaisia tietoja.

A haki päätökseen muutosta 30.5.2022 päivätyllä oikaisuvaatimuksella. A:n mukaan hän ei ollut kertonut vakuutusyhtiölle vahingosta ilmoittaessaan tai muulloinkaan vahinkokäsittelyn aikana, että kyse olisi ollut vain yhdestä osumasta tai ohiajosta. Sen sijaan A ja B olivat koko ajan pitäneet mahdollisena, että autoon oli tullut useita osumia, koska pyöräkuormaajalla ajetaan työmaalla toistuvasti edestakaisin. A katsoi, että hän ja B olivat kertoneet vahinkotapahtumaan johtaneista olosuhteista niin hyvin kuin he muistivat ja että he olivat toimittaneet vakuutusyhtiölle kaikki sen pyytämät tiedot, eikä yhtiö siksi voisi hylätä korvaushakemusta sillä perusteella, että A olisi antanut vahinkotapahtumasta puutteellisia tietoja. A katsoi olevan riidatonta, että auton vauriot olivat pyöräkuormaajan aiheuttamia ja hän vaati lisäksi asianajokulujensa korvaamista.

Vakuutusyhtiö totesi A:lle 1.7.2022 ja 30.8.2022 antamissaan vastauksissa A:n kertoneen pyöräkuormaajan ohiajon aiheuttaneen vauriot, jolloin yhtiö korvaisi 31.12.2021 antamastaan korvauspäätöksestä poiketen sellaiset A:n autossa olevat vauriot, joiden se katsoi aiheutuneen yhdellä kertaa ja yhdestä ohiajosta. Korvattaviksi kustannuksiksi yhtiö katsoi auton oikean puolen ovien ja sivupeilin vaihdon ja maalauksen sekä maalauksen häivytyksen oikeaan taka- ja etulokasuojaan. Muiden auton oikean kyljen vaurioiden yhtiö katsoi olevan sellaisia, etteivät ne olleet tulleet kuormaajan yksittäisen ohiajon seurauksena. Yhtiö korosti vastauksissaan auton ovissa olleen muitakin kuin tästä vahinkotapahtumasta johtuvia vaurioita, minkä vuoksi se katsoi korvattavien korjauskustannusten laskentatavan olevan erittäin asiakasystävällinen. Korvattavien kustannusten määräksi yhtiö arvioi 7 600 euroa ilman omavastuuvähennystä. Koska korjauskustannukset ovat aina suuremmat kuin kertakorvaus, yhtiö ehdotti A:lle 6 000 euron kertakorvausta, josta vähennettäisiin vakuutuksen 500 euron omavastuuosuus.

Asiakkaan valitus

A vaatii Vakuutuslautakunnalle toimittamassaan ratkaisusuosituspyynnössä, että vakuutusyhtiö korvaa auton oikean puolen vauriot täysimääräisesti. Lisäksi A vaatii korvaukselle maksettavaa viivästyskorkoa 11.12.2021 lukien ja asiamieskulujensa korvaamista.

A käy ratkaisusuosituspyynnössään läpi vahinkoon johtaneita tapahtumia sekä vakuutusyhtiön korvauskäsittelyn kulkua. A toteaa lisäksi, että pyöräkuormaajan kuljettajan istuessa kuormaajan ajohytissä kuljettaja on noin neljän metrin korkeudessa. Kuormaaja on siten suurikokoinen ja sen hytistä on kuormaajan rakenteiden vuoksi rajattu näkyvyys. Näkyvyys riippuu myös siitä, missä asennossa kuormaajan kauha kulloinkin on tai mihin suuntaan kuormaajalla ollaan ajamassa. Kuormaajan koko aiheuttaa myös sen, ettei kuljettaja välttämättä huomaa koviakaan osumia tai törmäyksiä. Kuormaajan hytti on myös hyvin äänieristetty, eikä esimerkiksi murskaustyömaan äänet kuulu sinne lainkaan.

A toistaa ratkaisusuosituspyynnössään ne perustelut, jotka hän esitti vakuutusyhtiölle hakiessaan vakuutusyhtiön antamiin korvauspäätöksiin muutosta. Lisäksi A toteaa toimittaneensa ratkaisusuosituspyyntönsä liitteenä Vakuutuslautakunnalle valokuvia ja videotallenteen, jotka A:n mukaan osoittavat kaikkien auton oikean puolen vaurioiden aiheutuneen pyöräkuormaajan kauhan, oikean puolen nousuportaan ja takapuntin oikean reunan osumisesta autoon. Auton kyljen vauriot ovat A:n mukaan aiheutuneet kauhan takaosan ja nousuportaan autoon osumisesta ja ajoneuvon takaosan/takaluukun sekä etukulman/konepellin vauriot pyöräkuormaajan takapuntin autoon osumisesta. A toteaa, että Vakuutuslautakunnalle toimitetuista kuvista ilmenevin tavoin auton vauriojäljet sopivat täysin pyöräkuormaajan rakenteisiin.

A:n mukaan auton vaurioita arvioitaessa on huomioitava, että pyöräkuormaaja kääntyy myös keskeltä. Tällöin pyöräkuormaajan perä voi kuljettajan huomaamatta helposti osua lähellä olevaan esteeseen erityisesti silloin, kun pyöräkuormaajalla peruutetaan. A toteaa kaikkien auton oikean puolen vaurioiden siten aiheutuneen, kun pyöräkuormaajalla on osuttu autoon ajettaessa sillä työmaalla etu- ja takaperin, eikä korvamaatta jätettyjen vaurioiden syntymekanismi ole siten jäänyt epäselväksi. A toteaa, ettei missään vahinkoon liittyvässä asiakirjassa ole todettu, etteivät ajoneuvon oikean kyljen vahingot olisi voineet aiheutua pyöräkuormaajan törmäyksestä. A toteaa lisäksi, ettei vaurioiden pinnallisuus ole osoitus siitä, etteivät vauriot olisi voineet aiheutua pyöräkuormaa­jan törmäyksestä, vaan siitä, ettei kuljettaja ole voinut huomata näin kevyttä osumaa.

A:n mukaan auto on katsastettu hyväksytysti 19.7.2021 ja hän toteaa, että mikäli autossa olisi ollut katsastushetkellä ne vauriot, jotka aiheutuivat 27.9.2021 vahinkotapahtuman seurauksena, olisi vaurioista tehty merkintä auton rekisteritietoihin ja auto olisi todennäköisesti asetettu ajokieltoon. A katsoo tämän seikan tukevan osaltaan sitä, että auton oikean kyljen vauriot ovat aiheutuneet 27.9.2021 tapahtuneen vahinkotapahtuman seurauksena.

A toteaa lisäksi, että jo aiemmin todetusti hän ja B käyttävät autoa vuoron perään, eivätkä he tämän vuoksi ole muistaneet tarkasti vakuutusyhtiön edustajan kanssa keskustellessaan, kumpi auton oli työmaalle pysäköinyt. Vakuutusyhtiön edustajan kanssa käydyn keskustelun aikana heidän muistikuvansa olivat heikentyneet lisäksi sen vuoksi, että keskustelu käytiin vasta 1,5 kuukauden kuluttua siitä, kun vahinko oli sattunut ja A katsoo olevan tällöin varsin luonnollista, että auton työmaalle pysäköijä on voinut jäädä epäselväksi. A katsoo tiedon pysäköijästä olevan kuitenkin vahingon korvattavuuden osalta täysin epäoleellinen asia.

Viivästyskorkojen osalta A katsoo vakuutusyhtiön saaneen asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot viimeistään 10.11.2021, jolloin A ja B keskustelivat vakuutusyhtiön edustajan kanssa vahinkotapahtuman kulusta.

 Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa, että voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksenhakijalla on näyttövelvollisuus vakuutuksesta korvattavan vahinkotapahtuman sattumisesta. Lisäksi korvauksenhakijan tulee näyttää korvattavaksi vaadittujen vahinkojen ja vahinkotapahtuman välinen syy-yhteys. Yhtiön mukaan asiassa jää uskottavasti selvittämättä, että muut kuin sovintoehdotuksessa mainitut vauriot olisivat syntyneet tapauksessa arvioitavana olevan tapahtuman yhteydessä.

Vakuutusyhtiö toteaa, ettei riittävänä näyttönä korvattavasta vahinkotapahtumasta voida pitää sitä, että vaurioiden katsotaan olevan pyöräkuormaajan aiheuttamia, sillä yhtiölle ei ole toimitettu sellaisia asiakirjoja ja tietoja, jotka ovat tarpeellisia vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Tapauksessa on jäänyt selvittämättä esimerkiksi vaurioiden syntymistapa, -paikka ja -aika. Se, että A on kertonut vahinkotapahtumasta kaiken tietämänsä ei tarkoita, että vahinkotapahtumasta olisi annettu vakuutusyhtiölle kaikki yhtiön vastuun arvioimi­seksi vaadittavat tiedot.

Vakuutusyhtiö pitää uskottavana, että myös osa muista ajoneuvon oikean puolen vaurioista on aiheutunut pyöräkuormaajan törmäyksestä. Vahinkotapahtumista vaadittava muu näyttö ei kuitenkaan ole riittävää. Näyttöä arvioitaessa on huomioitava ensinäkin se, että ajoneuvo on yhtiön saamien selvitysten mukaan ollut parkissa vain 15 minuutin ajan. Lisäksi ajoneuvo on ollut parkkeerattuna omalla tutulla paikallaan ja pyöräkuormaajalla on ajettu samaa reittiä kun aina ennenkin. Pyöräkuormaajaa on kuljettanut kuljettaja, jolla on kokemusta kyseisen ajoneuvon käytöstä. Edellä mainitut asiat huomioon ottaen yhtiö ei pidä yleisen elämänkokemuksen perusteella luotettavana kertomusta siitä, että pyöräkuormaajalla olisi osuttu jopa neljä kertaa ajoneuvoon mainitun aikavälin aikana ilman, että törmäyksiä olisi edes havaittu.

Yhtiö toteaa, että näyttövelvollisuutta arvioitaessa tulee ottaa huomioon muun muassa korvauksen hakijan antamien tietojen johdonmukaisuus ja loogisuus. A on antanut vahinkotapahtumaan liittyvien selvitysten aikana ristiriitaisia tietoja ainakin siitä, kumpi on ajanut ajoneuvon työmaalle. Vahinkoilmoituksen mukaan A on ajanut työmaalle hakemaan vaimoaan B:tä. Oikeuskäytännössä vahinkotapahtumasta ensin annettua selvitystä on pidettävä luotettavimpana. Kuten A:n lausuntopyynnössäkin todetaan, pysäköijällä ei ole törmäysvahingon korvattavuuden arvioinnin osalta merkitystä, mutta yhtiö katsoo ristiriitaisen selvityksen olevan omiaan vähentämään muiden annettujen tietojen luotetta­vuutta. Yhtiö ei pidä näyttöä muiden vaurioiden synnystä ei ole riittävänä myös­kään siksi, että ajoneuvon oikeassa kyljessä on myös vahinkoja, jotka eivät ole voineet syntyä pyöräkuormaajan törmäyksestä. Tällaisessa tilanteessa korvauksen hakijan on erityisen tärkeää pystyä osoittamaan, mistä ja milloin vauriot ovat syntyneet.

C Oy:n laatiman teknisen selvityksen mukaan vauriot eivät ole voineet aiheutua yhdestä huomaamattomasta ohiajosta, eikä yhtiö pidä uskottavana, että ajoneuvoon olisi 15 minuutin aikana törmätty useita kertoja. Näin ollen yhtiö katsoo, että tapauksessa on luotettavasti osoitettu tapahtuneen yksi korvattava vahinkotapahtuma ja yhtiö on sovintoehdotuksessaan esittänyt korvattavaksi vahingot, joiden se katsoo aiheutuneen yhdestä törmäyksestä.

A:n viivästyskorkovaatimusten osalta vakuutusyhtiö toteaa, että mikäli Vakuutuslautakunta katsoo myös muut kuin sovintoehdotuksissa korvattavaksi katsotut ajoneuvon oikean puolen vauriot kaskovakuutuksesta korvattavaksi, se hyväksyy viivästyskorkovaatimuksen ajankohdan A:n esittämän mukaisesti.

A:n asiamieskuluvaatimuksen osalta yhtiö viittaa Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan ohjesäännön 6 §:ään, jonka mukaan lautakunta ei käsittele sille osoitetun valituksen tekemisestä aiheutuneiden kustannusten korvaamista. Yhtiö toteaa myöntäneensä A:lle oikeusturvaedun autovakuutukseen liittyvästä oikeusturvavakuutuksesta, josta se tulee käsittelemään asiamieskulut erikseen. Yhtiön näkemyksen mukaan asiamieskuluja ei ole tarpeen käsitellä törmäysvahinkoa koskevan asian yhteydessä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, tuleeko vakuutusyhtiön korvata myös muut kuin sen korvattavaksi katsomat auton oikealla puolella olevat vauriot kaskovakuutuksen törmäysturvasta. Lähemmin tarkasteltuna asiassa on kyse siitä, onko vaurioiden osoitettu aiheutuneen joko nyt puheena olevan vahinkotapahtuman seurauksena tai jonkin muun sellaisen vahinkotapahtuman seurauksena, mistä A on antanut vakuutusyhtiölle riittävät tiedot yhtiön vastuun arvioimiseksi.

A on vaatinut asiamieskulujensa korvaamista. Vakuutuslautakunta toteaa tältä osin, että FINEn ohjesäännön 6 §:n (Lautakuntien tehtävät ja toimialue) mukaan riita-asiassa ei käsitellä valituksen tekemisestä aiheutuneiden kustannusten korvaamista. Lisäksi vakuutusyhtiö on todennut vastineessaan käsittelevänsä asiamieskulut kaskovakuutukseen liittyvästä oikeusturvavakuutuksesta. Näin ollen Vakuutuslautakunta ei käsittele kysymystä asiamieskulujen korvaamisesta enemmälti.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 69 §:n (Korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvityksiä) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Kaskovakuutusehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 3.1 (Törmäysturva) mukaan törmäysturvasta korvataan äkillisen, ennalta arvaamattoman, ulkoisen tapahtuman aiheuttama välitön esinevahinko, jonka syynä on törmäys, tieltä suistuminen, kaatuminen tai muu vastaava ulkoinen tapahtuma. […]

Yleisten sopimusehtojen (voimassa 14.11.2020 alkaen) kohdan 9.1 (Korvauksenhakijan velvollisuudet) mukaan korvauksen maksamisen perusteena on kirjallinen, korvauksenhakijan allekirjoittama hakemus. Korvauksenhakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeellisia vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Tällaisia tarpeellisia tietoja ovat esimerkiksi tiedot
- vakuutuksesta ja korvauksen hakijoista osoitteineen. Hakijan on tarvittaessa esitettävä selvitys oikeudestaan korvaukseen.
- vahinkotapahtumasta: mitä, miten, missä ja milloin sattunut
- vahingon määrästä. […]

Korvauksenhakija on velvollinen hankkimaan ne selvitykset, jotka ovat hänen saatavissaan, ottaen kuitenkin huomioon myös vakuutusyhtiön mahdollisuudet hankkia selvityksiä. […]

Asian arviointi

Asiassa on riidatonta, että vakuutusyhtiö on katsonut osan A:n auton oikean puolen vaurioista aiheutuneen 27.9.2021 vahinkotapahtuman yhteydessä. Korvattaviksi kuluiksi yhtiö on määritellyt auton oikean puolen ovien ja sivupeilin vaihdon ja maalauksen sekä maalauksen häivytyksen oikean puolen taka- ja etulokasuojaan. Asiassa on näin ollen erimielisyyttä siitä, ovatko myös muut auton oikean puolen vauriot korvattavia kaskovakuutuksen törmäysturvasta.

Kaskovakuutusehtojen kohdan 3.1 mukaan törmäysturvasta korvataan äkillisen, ennalta arvaamattoman, ulkoisen tapahtuman aiheuttama välitön esinevahinko, jonka syynä on törmäys, tieltä suistuminen, kaatuminen tai muu vasvastaava ulkoinen tapahtuma.

Voimassa olevan oikeuden mukaan näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon aiheutumisesta on vakuutuskorvausta hakevalla.  Tässä tapauksessa A:n tulisi siten osoittaa, että myös muut kuin vakuutusyhtiön korvattavaksi katsomat auton vauriot ovat seurausta joko 27.9.2021 tapahtuneesta pyöräkuormaajan osumisesta autoon tai jostakin muusta sellaisesta vahinkotapahtumas­ta, joka vakuutuksen törmäysturvaehtojen mukaan on vakuutuksesta korvattava.

A ja B ovat katsoneet auton vaurioiden tulleen 15 minuutin työmaalle pysäköinnin aikana. He päättelivät vaurioiden aiheutuneen pyöräkuormaajan autoon osumisesta, koska B oli ajanut pyöräkuormaajalla auton lähettyvillä sen ollessa pysäköitynä. Epäselvyyttä tapahtumakulusta on aiheuttanut se, ettei kukaan ollut nähnyt törmäämistä eikä B ollut myöskään huomannut, että hän olisi osunut kuormaajalla autoon. C Oy:n 26.10.2021 laatima lausunto tukee A:n ja B:n näkemystä vahinkomekanismista siltä osin, että siinä kerrotaan osan vauriojäljistä sopivan pyöräkuormaajan kauhan aiheuttamiksi.

A on toimittanut Vakuutuslautakunnalle valokuvia autossa olevista vaurioista sekä pyöräkuormaajan eri kohdista ja osista. Ensimmäisissä 12 kuvassa on kuvien yläpuolelle kirjoitetun tekstin mukaan näkyvissä pyöräkuormaajan kauhan oikea etu- ja takareuna, joiden A on katsonut aiheuttaneen auton oikean puolen ovien ja oikean takalokasuojakaaren vauriot. Muissa kuvissa on kuvien yläpuolelle kirjoitettujen selvitysten mukaan kyse oikean takakulman ja takaluukun vaurioista sekä etulokasuojan ja nokkapellin vaurioista. Useimmat kuvista on otettu sillä tavoin, että niissä näkyy lähekkäin vauriokohta ja se pyöräkuormaajan osa, jonka A on katsonut aiheuttaneen vahingon. A on toimittanut lautakunnalle lisäksi videotallenteen, jossa pyöräkuormaaja ajaa auton lähettyvillä edestakaisin, ja joka lautakunnan käsityksen mukaan on kuvattu pyöräkuormaajan liikeradan havainnollistamiseksi.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan A:lla ja B:llä on ollut tapana pysäköidä auto työmaalla samaan kohtaan, joka lautakunnan käsityksen mukaan on ollut pyöräkuormaajan kulkureitin välittömässä läheisyydessä. Näin ollen auto on ollut pysäköitynä ollessaan jatkuvassa vahingoittumisen vaarassa, kun pyöräkuormaaja on ajanut sen ohi toistuvasti. A on lisäksi kertonut, että hän on viiden vuoden aikana pessyt auton kaksi kertaa ja ettei hän muutoinkaan pidä käyttöesineinä pitämistään autoista erityisen hyvää huolta, joka lautakunnan näkemyksen mukaan mahdollistaa osaltaan sen, että autossa on ollut vaurioita jo ennen nyt puheena olevaa vahinkotapahtumaa.

Vakuutuslautakunta pitää käytettävissään olevan C Oy:n lausunnon, auton vauriovalokuvien ja muiden selvitysten perusteella selvitettynä, että auton vauriot ovat tulleet useamman törmäyksen seurauksena. Lautakunta toteaa, ettei sille toimitettujen selvitysten perusteella voida kuitenkaan päätellä, milloin riidan­alaiset vauriot ovat autoon tulleet tai millainen tapahtumakulku niiden taustalla on. Lautakunta pitää vakuutusyhtiön tavoin sinänsä mahdollisena, että myös riidanalaiset vauriot ovat seurausta pyöräkuormaajan autoon osumi­ses­ta. Ottaen kuitenkin huomioon esitetty näyttö siitä, että vauriot ovat tulleet useamman vahinkotapahtuman seurauksena ja ettei kyseisistä tapauksista ole saatavilla tarkempia tietoja, lautakunta katsoo, ettei vaurioista ole esitetty vakuutusyhtiön korvausvastuun arvioimiseksi tarpeellista selvitystä.

Edellä mainituilla perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pippola

Jäsenet:
Kankkunen
Rantala
Vyyryläinen
Yrttiaho