Tapahtumatiedot

Rivitalohuoneiston (B7) kylpyhuoneessa oli 20.1.2022 todettu vuotovahinko. Samana päivänä tehdyssä vahinkokartoituksessa oli havaittu, että kun kulmaliitoksen peittävä läpinäkyvällä silikonilla tai muulla vastaavalla aineella kiinnitetty suojamuhvi oli irrotettu, liitoksen alueelta alkoi valua vettä. Lisäkartoituksessa 24.1.2022 vuodon alkuperäksi oli todettu halkeama lämpimän veden vesijohdon messinkisessä kulmaliittimessä. Suositeltavina toimenpiteinä kartoitusraportissa mainitaan haljenneen kulmaliittimen vaihtaminen. Koska vesijohdot kulkevat seinärakenteen sisällä, seinärakennetta on avattava liittimen vaihtamiseksi.

Pesuhuoneen suihkunurkan seinän purkutöiden yhteydessä oli 1.2.2022 havaittu seinän sisäpuolisissa rakenteissa kosteutta. Seuraavana päivänä tehdyssä lisäkartoituksessa oli havaittu seinän puurakenteiden kastuneen suihkusekoittajan ympäristöstä ja alapuolelta lattian betonirakenteeseen saakka.

Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään 18.2.2022 viitannut rakentamismääräyksiin ja -ohjeisiin sekä katsonut, että putkiliitoksen läpivienti ei ole ollut tiivis. Toisessa korvauspäätöksessään vakuutusyhtiö on 13.4.2022 katsonut, että liitoksen jättäminen seinärakenteen sisälle on ollut pesuhuoneen saneerausajankohtana vuonna 2013 voimassa olleiden määräysten vastainen korjausratkaisu. Kyseessä ei ole vakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma eikä korvausta voida maksaa.

Vakuutusyhtiö on perustellut kielteistä ratkaisuaan sillä, että rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaan pesuhuoneen vedeneristyksen tulee olla vesitiivis kaikilta osiltaan, myös hanakulman ja seinän liittymäpinnan osalta, ja rakennukseen asennettava vesijohto ja siihen liitetyt laitteet on sijoitettava siten, että mahdollinen vesivuoto voidaan havaita luotettavasti ja ajoissa ja vesijohto voidaan helposti tarkastaa ja korjata. Liitoksen tulisi olla vedeneristeen toisella eli pesuhuoneen puolella, jolloin kulmaliittimen halkeamisesta aiheutuva vuoto valuu lattiakaivoon. Kun liitin on vedeneristeen toisella puolella seinärakenteen sisällä, vuotava vesi valuu rakenteeseen.

Asiakkaan valitus

Taloyhtiö tiedustelee Vakuutuslautakunnalta, onko vakuutusyhtiön päätös oikein. Taloyhtiö katsoo, että putkiasennus kulmaliittimen ja putkiston osalta on rakentamismääräysten mukainen.

Asiakas toteaa vakuutusyhtiön olevan oikeassa siinä, että putkirakenteen pitää määräysten mukaan olla yhtenäinen seinärakenteessa ja että LVI-tekninen osa pitäisi pystyä vaihtamaan niin, ettei seinärakenteita tarvitse purkaa. Asiassa jää kuitenkin epävarmaksi, olisiko rikkoutuneen osan voinut vaihtaa ilman seinän rikkomista.

Vahingon korvattavuuden ratkaisee taloyhtiön mielestä se, onko LVI-osa asennettu asianmukaisesti niin, että sen voi vaihtaa, mutta myös se ratkaisee, onko kylpyhuoneen seinärakenne itsessään ollut asianmukainen vai olisiko vahinkoa voinut mitenkään välttää, jos putken – oli se yhtenäinen tai ei – rikkoutuminen on tapahtunut tuossa kohtaa rakennetta. Taloyhtiö ei voi sanoa varmaa kantaansa rakenteiden avaamisesta putken osan vaihtoon liittyen. Koska messinkiosa on vain muutaman millimetrin sisällä seinärakenteessa, taloyhtiön mielestä ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että messinkiosan olisi voinut vaihtaa ilman seinärakenteen ja siinä olevan vedeneristeen rikkomista.

Koska kylpyhuoneen seinässä olevat putket ovat kuparia ja koska putket ovat vuodelta 1985, tulee ottaa huomioon rakentamismääräyskokoelma vuodelta 1976 (D1). Putket voidaan sijoittaa rakenteeseen ilman suojaputkia, jos vesijohto tehdään putkista, jotka kestävät hyvin syöpymistä ja joka vastaa yhtenäistä putkea. Määräysten mukaan kupariset ei-vaihdettavat putket voidaan juottaa toisiinsa kiinni, jolloin niistä tulee yhtenäistä vastaava putki.

Toteutettu asennustapa on sallittu, kunhan voidaan todeta ja varmentaa, että seinäläpivienti tulee tiiviiksi ja että roiskevedet eivät mene putkiläpiviennistä rakenteeseen. Suihkusekoittajan putkien peitelaippa on varmistukseksi tiivistetty silikonilla, ja siten on varmistettu se, ettei vettä päädy turhaan suihkusekoittajan laipan takana olevaan laastikerrokseen kosteusrasitusta antamaan.

Itse seinärakenne ja läpivienti on tehty asianmukaisesti, eikä siinä ole osoitettu olevan rakennus- tai asennusvirheitä. Jos messinkiosan voisi korjata vaihtamalla, on mahdollista, että osan vaihdon jälkeen olisi läpiviennin kohta pystytty korjaamaan uudella tiivistemassalla ilman seinärakenteen avaamista.

Koska rakenteessa on havaittu vettä, nousee esiin kysymys siitä, miten vesi on päässyt rakenteeseen, jos rakenne on itsessään ollut asianmukainen. Seinärakenteessa on kiistattomasti ollut vedeneristys, eikä seinissä ole osoitettu olevan vedeneristyksen puutteita. Vuotokohta sijoittuu osaltaan vedeneristeen taakse, vaikka vuotokohdan eli messinkiliitoksen ympärillä on ollut tiivistysmassaa. Seinärakenne on itsessään ollut kunnossa ja vuotokohta on ollut vedeneristyksen takana. Taloyhtiö katsoo, että vahinko tulisi korvata vakuutuksesta.

Vaikka putki olisi ollut yhtenäinen ja putki olisi rikkoutunut tuosta kohtaa, siitä olisi myös tuolloin aiheutunut vuotoa rakenteeseen. Pelkästään se, että nyt putkessa oli ollut liitos, ei ole taloyhtiön mielestä ratkaisevaa vuodon synnyn kannalta vaan se, mihin kohtaan rakenteessa putken rikkoutuminen on kohdistunut.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo, että sen kielteinen korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen. Vahinko on ollut seurausta rakennusvirheestä, rakentamismääräysten, -ohjeiden ja hyvän rakennustavan vastaisesta rakentamisesta.

Rakentamismääräysten (D1, 1976) mukaan vuotoveden näkyviin ohjaus tulee olla toteutettu. Kohteessa vuotoveden nopeaa havaitsemista on estetty asentamalla silikoni suihkusekoittajan juuressa olevien suojakupujen reunoille. Suojakupujen ei tarvitse olla vesitiiviitä, koska seinän rakenteessa tulee olla vedeneriste tai kosteussulku, joka estää rakenteiden kastumisen. Laatoituksen alle saa vettä kulkeutua, koska sieltä se haihtuu vähitellen pois.

Kohteen hanakulmaksi on sen sijoituspaikka huomioon ottaen valittu vääränlainen osakokonaisuus, minkä vuoksi liitos on jäänyt seinän sisälle. Vuonna 1985 käyttöönotetussa rakennuksessa on oltava seinillä kosteuseristys tai pinnoite, joka estää rakenteiden kastumisen pesuhuoneen normaalissa käytössä. Vesijohtoa ei ole asennettu kanavaan tai pinta-asennuksena, joten vesijohto kokonaisuudessaan luokitellaan ei vaihdettavaksi, vaikka messinkiosan pää onkin näkyvissä laatoituksen pinnassa. Tuon perusteella kyseessä on siis ei-vaihdettava vesijohto.

Kohteessa on tehty rakenteen sisällä materiaalin vaihdos kuparisesta messinkiin ja liitoksena on kierreliitos. Rakentamismääräysten mukaan ei-vaihdettavaan, rakenteen sisällä olevaan kupariseen putkeen hyväksytään vain juottamalla tehty liitos. Kierreliitos on hyväksytty vain vaihdettavissa oleviin vesijohtoihin. Virhe on nimenomaan siinä, että seinärakenteen sisälle on asennettu kierreliitos, koska kierreliitosta ei hyväksytä kuparisessa ei-vaihdettavassa vesijohdossa.

Rakentamismääräysten (D1, kohta 2.5.1.1) mukaan putket voi sijoittaa rakenteeseen ilman suojaputkia, jos vesijohto tehdään putkista, jotka kestävät hyvin syöpymistä ja joka vastaa yhtenäistä putkea. Määräysten mukaan ei-vaihdettavat putket, kuten kupariputket, voidaan juottaa toisiinsa kiinni, jolloin niistä tulee yhtenäistä vastaava putki.

Pesuhuoneen rakenteessa kupariputkien liitokset on juotettu, jolloin kupariputket itsessään on asennettu määräysten mukaisesti, vaikka suojaputkea ei ole asennettu. Seinärakenteen sisälle on kupariputken päähän asennettu messinkiosa kierreliitoksella, jota ei ole hyväksytty tuolla tavoin jätettäväksi rakenteen sisään ilman suojaputkea. Se, että putkiasentajat kautta vuosien kyseisellä liitostavalla ovat rakenteiden sisälle niitä tehneet, ei tee asennustapaa oikeaksi. Kyseinen asennustapa soveltuu pinta-asennuksiin. Tehdyllä asennustavalla tuollaisen messinkiosan halkeamiseen vaikuttaa myös se, kuinka paljon tiivistehamppua kierteisiin asetetaan. Jos hamppua on liikaa, paikoilleen kierrettynä osalle aiheutuu ylimääräistä jännitystä, mikä voi vähitellen halkaista messinkisen jatko-osan.

Rakentamismääräysten D1 1976 mukaan kyseessä on ei-vaihdettava vesijohto. RakMk D1 1976: ”Putki tai laitteiston osa on vaihdettavissa, jos se on asennettu vapaasti, tai jos se on asennettu kanavaan, jossa korjaustyö voidaan tehdä”. Putki jatkoholkin liitoskohtineen on sijainnut seinän sisällä umpinaisessa rakenteessa. RakMk D1 1976: ”Ei vaihdettavissa olevan vesijohdon liitoksina hyväksytään käytettäväksi taulukon 11 mukaisia vaihdettavissa olevan johdon liitoksia edellyttäen, että johto ympäröidään jatkuvalla, vanhenemista kestävästä muovista tms. aineesta tehdyllä vesitiiviillä vaipalla (muoviputkella) siten, että vaippa ulottuu johdon koko ei vaihdettavissa olevan osan pituudelle ja että mahdolliset vuodot ovat helposti havaittavissa päätekohdissa”.

Suihkusekoittajalle asennettu messinkijatko on niin pitkä, että kun sen kylpyhuoneen puolella oleva pää sijoittuu laatoituksen taustapintaan, messingin ja kuparin liitoskohta on seinärakenteen sisällä vedeneristekerroksen takana. Kyseinen liitoskohta ei ole korjattavissa ilman rakenteiden purkua. Kerrotun mukaan kyseinen rikkoutuminen on aiheuttanut rakenteiden kastumista, eli silläkin perusteella putkiston asennus on tehty virheellisesti.

Liitoskohdan korjaaminen ilman seinän purkua olisi mahdollista, jos putkisto olisi asennettu määräysten edellyttämällä tavalla vaihdettavissa olevan putkiston asennustavoin. Nyt käytetty virheellinen asennustapa aiheuttaa sellaisten rakenteiden purkua, joka olisi oikealla vesijohdon asennustavalla vältetty.

Putken ja seinämateriaalin kohta tehdään yleisesti läpivientiin asennetulla vedeneristevahvikkeella ja vedeneristeellä. Jos putken pää on niin syvällä rakenteessa, että tuo ei onnistu, putki on asennettu virheellisesti. Vedeneristeen tulee olla tiivis myös läpivientien kohdalla, ja eri valmistajilla on omat menetelmät materiaaleineen. Vedeneristeen tiiveyden arviointi ei kuitenkaan ole keskeinen tässä asiassa, vaan asennetun vesijohdon rakenne.

Jos putkiston asennus olisi suoritettu rakentamismääräysten mukaisesti, liittimen halkeamisesta ei olisi aiheutunut vahinkoa rakenteille, vaan vuotovesi olisi valunut pesuhuoneen puolelle näkyviin. Samoin korjaaminen ilman vedeneristeiden rikkomista olisi ollut mahdollinen. Asennusvirheen vuoksi aiheutuva rakenteiden korjaaminen ei ole vakuutuksesta korvattavaa kustannusta.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut
- A Oy:n raportti 20.1.2022 tehdystä kartoituksesta, ja raporttiin 2.2.2022 ja 25.4.20222 tehdyt lisäykset.
- A Oy:n taloyhtiön isännöitsijälle 24.1.2022 lähettämä sähköpostiviesti, jonka mukaan rikkoutuneen liittimen korjaus vaatii seinän avaamista, mikä käytännössä           tarkoittaa pesuhuoneen saneeraamista kokonaan.
- B Oy:n sähköpostiviesti 13.9.2022, jonka mukaan kyseinen vesijohto on talon rakennusvuodelta (1985) ja asennettu silloisten määräysten mukaan.
- A Oy:n 10.3.2022 taloyhtiön isännöitsijälle lähettämät kaksi sähköpostiviestiä. Viestien mukaan vahingon on aiheuttanut rikkinäinen putkiliitos, ei puutteellinen         vedeneristys. Vesijohdot kulkevat seinärakenteen sisällä, kulmaliitin ei voi olla seinän ulkopuolella niin kuin vakuutusyhtiön korvauspäätöksessä on kirjoitettu.           Kulmaliitin on nimenomaan seinän sisällä, koska putket ovat seinän sisällä ja kulmaliitoksen kautta vesi johdetaan suihkusekoittajalle. Putkien osalta on                     noudatettu vuoden 1985 määräyksiä ja ohjeita.
- Kiinteistöliiton neuvontainsinöörin 28.9.2022 ja 3.10.2022 lähettämät sähköpostiviestit, joissa on vastattu meklaritoimiston esittämiin kysymyksiin. Toisen viestin       mukaan mikään ei velvoita korjaaman putkea nykymääräysten mukaisesti, jos putkelle ei tehdä mitään. Jälkimmäisessä viestissä on todettu ”Kyllä ne noin on           aikoinaan tehty”, kun meklari on kysynyt, vaikuttaako valokuvassa näkyvä, vahinkokohteessa vuonna 1985 tehty asennus määräysten mukaiselta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välinen kiista koskee sitä, onko vakuutusyhtiö velvollinen korvaamaan asunto-osakeyhtiön käyttövesijohdon liitoksen rikkoutumisesta johtuneen vuotovahingon kiinteistövakuutuksen perusteella.

Sovellettavat lainkohdat, vakuutusehdot ja rakentamismääräykset

Vakuutusehdot

Kiinteistövakuutus 5600/19, voimassa 1.9.2019 alkaen
4.5 Vuotovahinkovakuutus
4.5.1 Korvattavat vakuutustapahtumat
Vakuutuksesta korvataan nesteen, höyryn tai kaasun aiheuttama vahinko, kun aine on ennalta arvaamattomasti ja suoraan virrannut mekaanisesti rikkoutuneesta rakennukseen kiinteästi asennetusta
- vesi-, viemäri- ja lämmitysputkistosta, uima-altaan tai poreammeen putkistosta
- […].

4.8 All risk -laajennus
4.8.1 Äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko
Jos vakuutuskirjaan on merkitty rakennukselle All Risk -laajennus (AR-laajennus), korvataan vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle aiheutunut äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko silloin, kun vahinkoa ei korvata kohtien 4.1–4.7 perusteella

Kaikkien esinevakuutusten yhteiset korvausrajoitukset
5.1 Rakennus-, suunnittelu- ja käyttövirheet sekä huollon laiminlyönti Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu
- rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta
- suunnittelu-, asennus-, materiaali-, työ- tai rakennusvirheestä
- puutteellisesta märkätilan vedeneristyksestä tai putkiläpiviennistä
- […]

Rakentamismääräykset

RakMk D1, 1976. Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot
2.5 Toimintahäiriöiden estäminen
2.5.1 Sijoittaminen. 2.5.1.1 Määräykset
Rakennukseen asennettava vesijohto on sijoitettava siten, että se voidaan ilman suurehkoja toimenpiteitä tai rakenteita särkemättä korjata tai vaihtaa. Johdon sijoittaminen muulla tavalla sallitaan ainoastaan edellyttäen, että
- johto tehdään putkista, jotka antavat hyvän varmuuden syöpymistä ja muuta vahinkoa vastaan, että
-johto tiiviydeltään ja kestävyydeltään vastaa saman mittaista, koko pituudeltaan yhtenäistä putkea
- […]

2.5.1.3 Vesijohdon vaihdettavuus
Putkien tai laitteiston osan, joka ilman suurehkoja toimenpiteitä tai rakenteita särkemättä voidaan vaihtaa tai korjata, katsotaan olevan vaihdettavissa. Putki tai laitteiston osa on vaihdettavissa, jos se on asennettu vapaasti tai jos se on asennettu kanavaan, jossa korjaustyö voidaan tehdä. Maassa oleva vesijohto on vaihdettavissa oleva, jos se sijaitsee pohjalaatan alla maassa, vaikeasti lävistettävien pintojen alla tai muussa vastaavassa paikassa.
Määräyksessä asetetaan johdolle, joka ei ole vaihdettavissa, suuremmat laatuvaatimukset putkimateriaalin ja liitosmenetelmien suhteen kuin vaihdettavissa olevalle johdolle. Ks. myös kohtaa 2.5.2.
Johto, jota ei voida vaihtaa ja jossa on liitoksia, katsotaan samanarvoiseksi sellaisen johdon kanssa, jossa ei ole liitoksia, jos se ympäröidään vesitiiviillä, saumattomalla suojaholkilla, esim. muoviletkulla.

2.5.2 Kestävyys. 2.5.2.1 Määräykset
Vesilaitteiston vaihdettavissa oleva osa on tehtävä sellaisesta materiaalista ja sellaisin liitoksin, että saavutetaan riittävä kestävyys ja toimintavarmuus sopivan uusimisvälin puitteissa. Vesilaitteiston osa, jota ei voida vaihtaa, tehdään sellaisesta materiaalista ja sellaisin liitoksin, että laitteisto kestää rakennuksen käyttöön nähden kohtuulliseksi katsottavan ajan.
Vesilaitteisto liitoksineen on tehtävä riittävän tiiviiksi.
Määräyskohtaan sisältyvien ohjeiden mukaan (kohdan 2.5.2.2) taulukossa 11 on esitetty hyväksyttävät putkimateriaalit ja liitostavat eri olosuhteissa vaihdettavissa olevissa vesijohdoissa. Taulukon 12 mukaan kupariputken osalta rakennuksessa ei vaihdettavissa olevan putken hyväksyttävät liitosmenetelmät ovat kovajuotto ja pehmeäjuotto.

RYL-81 (1981), RT 14-10108
22 Veden- ja kosteudeneristys (vaatimus)
Veden- ja kosteudeneristyksen yhteydessä on kiinnitettävä huomiota läpäisevien ja viereisten rakennusosien liitoskohtien tiiviyteen.
Valmiin veden- ja kosteudeneristyksen on oltava katkeamaton. Sen tulee ulottua suojattavan rakennusosan yli niin laajalle alalle, ettei vesi pääse kiertoteitse tunkeutumaan rakennusosiin. Eristyksen ja sen läpäisevien rakennusosien liittymäkohtien ja liikuntasumojen tiiviyden tulee vastata ympäröivän eristyksen tiiviyttä.

Asian arviointi

Asiassa on keskeisesti kyse siitä, onko vakuutuskorvauksen evännyt vakuutusyhtiö osoittanut vahingon aiheutuneen esinevakuutusten yhteisten korvausrajoitusten kohdassa 5.1 tarkoitetusta rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta.

Vakuutuslautakunnalle toimitettujen valokuvien ja kartoitusraporttien perusteella nyt kyseessä oleva rikkoutunut messinkinen liitososa, jossa on kierreliitos seinän sisällä olleeseen kupariputkeen, oli asennettuna osittain kylpyhuoneen seinärakenteen sisään siten, että osaan tullut halkeama oli ulottunut myös seinässä olleen vedeneristyskerroksen taakse.

Osapuolet ovat olleet yhtä mieltä siitä, että rakentamismääräysten mukaan putkirakenteen on pitänyt olla yhtenäinen seinärakenteessa ja että LVI-tekninen osa, eli tässä tapauksessa rikkoutunut messinkinen liitososa, pitäisi pystyä vaihtamaan niin, ettei seinärakenteita tarvitse purkaa.

Tässä tapauksessa keskeinen ratkaistava kysymys liittyy siihen, oliko kupariputken ja messinkisen osan liitos tehty rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti ja olisiko rikkoutuneen osan pystynyt vaihtamaan seinärakenteita purkamatta ja vedeneristystä rikkomatta.

Taloyhtiön puolesta on esitetty, että tehty asennus on ollut kupariputken asennusajankohtana vuonna 1985 noudatettujen käytäntöjen mukainen. Asiasta esitettyyn selvitykseen ei kuitenkaan sisälly tietoa siitä, mihin seikkoihin ja rakentamismääräyksiin asianomaiset henkilöt ovat perustaneet käsityksensä. Lautakunta toteaa, ettei esitettyjä näkemyksiä voida pitää näyttönä siitä, että kupariputken ja siihen kierreliitoksella liitetyn messinkiosan liitos on ollut rakentamismääräysten ja -ohjeiden sekä hyvän rakennustavan mukainen.
Vuonna 1985 noudatettujen rakentamismääräysten mukaan (D1, 1976, kohdat 2.5.1.1 ja 2.5.1.3) putki tai laitteiston osa on vaihdettavissa, jos se on asennettu vapaasti tai jos se on asennettu kanavaan, jossa korjaustyö voidaan tehdä. Tässä tapauksessa putkeen liitetty messinkiosa, jossa on kierreliitos, on ollut lähes kokonaan seinärakenteen sisällä, eikä sen ympärillä ole ollut korjaustyön mahdollistava kanavaa. Kyse on sen vuoksi ollut ei-vaihdettavasta putkesta, jota koskevien määräysten ja niihin perustuvien ohjeiden mukaan rakenteen sisällä olevaan kupariputkeen hyväksytään vain juottamalla (kovajuotto tai pehmeäjuotto) tehty liitos. Asennuksessa on lisäksi käytetty kierreliitosta, joka on rakentamismääräyskokoelmassa esitetty hyväksyttävänä liitosmenetelmänä vain vaihdettavissa oleviin vesijohtoihin.

Käytettävissä olevan asiakirjaselvityksen perusteella lautakunta katsoo, ettei rikkoutunutta messinkiosaa ole voinut irrottaa ja uusia rikkomatta seinärakenteita, kun otetaan huomioon se, että kierreliitos on lähes kokonaan ollut seinärakenteen sisällä.

Koska vuotovahingon syynä on ollut rakentamismääräyskokoelmaan sisältyvien määräysten ja ohjeiden vastaisesti asennetun ja sijoitetun liitoksen pettäminen, vakuutusyhtiöllä on oikeus kieltäytyä korvaamasta vahinkoa esinevakuutusten yhteisiin korvausrajoituksiin sisältyvän kohdan 5.1 perusteella.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita muutosta asiassa.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka
Jäsenet:
Kankkunen
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho