Tapahtumatiedot
A:n omistamassa omakotitalossa tapahtui vesivahinko, kun asunnon vuokralaiset olivat talosta 1.9.2019 pois muuttamisen yhteydessä irrottaneet omistamansa astianpesukoneen, mutta eivät olleet varmistaneet, että astianpesukoneen tulovesiputki olisi ollut tulpattuna. A:n vahinkoilmoituksen mukaan vuokralaiset olivat 20.9.2019 käyneet vielä uudelleen talossa ja havainneet, että astianpesukoneen liitännästä valui vettä allaskaappiin. Vesimittarin lukemien perusteella vettä oli vuotanut 1.9. – 20.9.2019 välisenä aikana noin 6 m³. R Oy:n tarkastusraportin 25.9.2019 mukaan keittiön ja viereisten huoneiden lattia- ja seinärakenteille aiheutui laajat kosteusvauriot.
Korvauspäätöksessään 10.10.2019 vakuutusyhtiö totesi vuotovahingon aiheutuneen siitä, että astianpesukoneen tulovesiputki oli koneen irrotuksen yhteydessä jätetty tulppaamatta. Yhtiön tietoon ei ole tullut mitään äkillistä ennalta arvaamatonta tapahtumaa, josta vahinko olisi aiheutunut.
Päätöksessä viitattiin kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistoja koskeviin määräyksiin ja ohjeisiin (D1 2007, kohta 2.1.1), joiden mukaan vesilaitteisto on sijoitettava kiinteistöön tarkoituksenmukaisesti ja sen tulee olla riittävän kestävä ja käyttövarma. Tässä tapauksessa astianpesukoneelle hanalta tuleva tulovesiliitäntä on astianpesukoneen irrotuksen jälkeen jätetty pitkäksi aikaa tulppaamattomaksi, jolloin vesijohto on päässyt valuttamaan vettä rakennuksen rakenteisiin. Hanalta tuleva tulppaamaton vesijohto ei ole ollut käyttövarma. Vakuutusyhtiön mukaan vesijohdon jättäminen tulppaamatta on astianpesukoneen irrotuksen yhteydessä tapahtunut asennus- ja työvirhe. Koska vakuutusehtojen kohdan 21.1 tarkoittamaa äkillistä ennalta arvaamatonta syytä vahinkoon ei ole tiedossa, eikä vakuutuksesta ehtokohdan 21.2.2 perusteella korvata vahinkoa, joka aiheutuu työ- ja asennusvirheen seurauksena, vakuutusyhtiö ei voi korvata kosteusvauriota A:n laajasta kotivakuutuksesta.
A pyysi vakuutusyhtiötä oikaisemaan korvauspäätöstään. Laajoissa oikaisukirjelmissään hän pohti vahingon mahdollisia syitä, kiisti vakuutusyhtiön vetoamien rakentamismääräysten ja -ohjeiden soveltumisen po. tilanteeseen ja kritisoi yhtiön korvauskäsittelyä. Vakuutusyhtiö ilmoitti A:lle korvauspäätöksessään 27.11.2019, että se ei muuta päätöstään. Asiaa käytiin läpi A:n ja vakuutusyhtiön välillä myös erinäisissä puhelinkeskusteluissa ja verkkoviestien välityksellä.
Asiakkaan valitus
A vaatii, että vakuutusyhtiö korvaa vahingon hänen laajasta kotivakuutuksestaan. Omakotitalossa asunut vuokralainen aiheutti tuottamuksellaan vesivahingon. A:n kotivakuutusyhtiö ei suostunut korvaamaan vahinkoa, vaan esitti kantanaan, että vuokralaisen vastuuvakuutus korvaisi vahingon ja kehotti kääntymään vuokralaisen vakuutusyhtiön puoleen. Vastuuvakuutusyhtiökään ei kuitenkaan korvannut vahinkoa.
A:n mielestä tapahtuma on ollut seurausta vuokralaisen huolimattomuudesta. A ei tiennyt vuokralaisen toimesta tapahtuneesta astianpesukoneen irrottamisesta ennen vuokralaisen ilmoitusta vahingon tapahtumisesta. A:n mielestä vahinko on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma. Tulppaaminen oli jäänyt tekemättä. Astianpesukoneen sulkuventtiili oli jäänyt osin auki, ilmeisesti asentoon, johon se oli jäänyt viimeisen pesukerran jälkeen. Vuotoa ei ollut vielä poismuuton yhteydessä. Vuoto on alkanut varmuudella 2.9.–19.9. välisenä aikana. Tietoa ei ole siitä, onko vuoto alkamisensa jälkeen ollut jatkuvaa vai ajoittaista. Tällä ei kuitenkaan ole asian ratkaisemisen kannalta merkitystä.
A:n arvion mukaan osin auki jääneen sulkuventtiilin äkillisen vuodon alkamiseen täytyy olla jokin ulkoinen syy. Ilkivalta on poissuljettu, koska vuokralaisen hallinnassa olevaan tilaan on ollut pääsy vain vuokralaisen luvalla. Kartoitusraportin perusteella sulkuventtiili on ollut ehyt ja se ei ole vuotanut täysin suljettuna. A epäilee vuodon alkamisen syyksi vedenpaineen muutoksia tai paineiskua. Toinen vaihtoehto voivat olla lämpötilan muutokset. Vahinkotapahtuma on ollut vakuutettuna olevan vuokranantajan näkökulmasta ennalta arvaamaton riippumatta siitä, mikä on ollut vahingon juurisyy.
Vakuutusyhtiön vastineiden johdosta esittämissään erittäin laajoissa kirjelmissä A on muun ohessa lausunut, että vakuutusyhtiön vetoama rakennusmääräyskokoelman osa (D1, Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteisto, Määräykset ja ohjeet 2007) ei lainkaan koske esimerkiksi kuivassa tilassa tehtävää astianpesukoneen irrotusta tai vaihtoa uuteen. Myöskään esimerkiksi bideesuihkun tai pesukoneen kytkentäletkun vaihdot ja vastaavat työt eivät kuulu dokumentin soveltamisalaan. Lisäksi A huomauttaa, että vakuutusyhtiön vetoamat määräykset on vahingon tapahtumahetkellä jo korvattu uudella ympäristöministeriön asetuksella, eivätkä ne siten ole enää voimassa.
A katsoo, että hanan auki jättämistä ja liitoksen tulppaamattomuutta ei voida vakuutusyhtiön väittämällä tavalla pitää työ- ja asennusvirheinä. Pitää paikkansa, että jommankumman toimenpiteen huolellinen suorittaminen olisi estänyt vahingon synnyn. A:n mielestä johdon tulppaamista ei tässä tapauksessa voida pitää välttämättömänä. Sen sijaan allaskaapissa kiinteässä vesijohtoverkossa ollut sulkuventtiili olisi tullut sulkea. Myös talon päävesisulun sulkeminen olisi voitu tehdä. A katsoo, että po. toimenpiteet ovat näissä olosuhteissa olleet vuokralaisen vastuulla. A:n hankkimien asiantuntijakannonottojen mukaan tulovesiputkessa olevan palloventtiilin käyttö vastaa tulppausta. Tämä sulku voidaan sulkea ruuvimeisselillä ja sen ”rajatilat” ovat hyvin selkeät, joten riski osittain auki jäämisestä on olematon.
Tulppaamista ei ole edellytetty rakentamismääräyskokoelman osassa D1 tai myöskään vahinkohetkellä voimassa olleissa rakentamista koskevissa säännöksissä. Astianpesukoneen irrotus ei A:n näkemyksen mukaan kuulu toimintona kategoriaan ”rakentaminen” ainakaan muutettaessa pois jo pitempään käytössä olleesta talosta. Tulppaaminen ei ole muuttotilanteessa suinkaan välttämättömyys, eikä edes yleisesti suositeltava toimenpide ainakaan vuokralaisen tehtäväksi siinä tapauksessa, kun on vaihtoehtoisesti käytettävissä riskittömämpi vaihtoehto, kuten esimerkiksi tässä tapauksessa olisi ollut. Jos vahinkoa ei olisi sattunut, tulppauksen tarpeellisuus olisi tullut vastaan viimeistään uuden asukkaan tulotarkastuksessa. A:n mukaan tulppaus olisi tehty hänen toimestaan, jos uudella asukkaalla ei olisi ollut astianpesukonetta. A:n mielestä tulppaamista voi pitää välttämättömänä vain silloin, kun astianpesukone poistetaan, mutta asunnossa asumista jatketaan. A huomauttaa vielä, että ns. pysyvä tulppaus tehdään yleensä tilanteessa, jossa astianpesukonetta ei enää lainkaan käytetä, mistä nyt ei ole ollut kysymys. A:n mielestä hanan jättäminen tulpattavaan putkiosaan itse asiassa lisää vuotovahingon vaaraa. Vakuutusyhtiön vetoama insinööritoimisto X:n lausunto ei sisältönsä perusteella sovellu astianpesukoneen sulkuventtiiliin tai tulovesiliitännän tulppaamiseen.
A katsoo, että vakuutusyhtiö on laiminlyönyt selvittää vahingon syyn riittävästi. Hanan osittain auki jäämistä on pidettävä ennalta arvaamattomana vahinkona, koska vuokralainen olisi voinut useilla eri tavoilla estää vahinkotapahtuman. A on kuvannut laajasti arvioitaan muun muassa siitä, kuinka lämmityksen katkaiseminen 1.9.2019 alkaen on voinut veden lämpötilan hiljalleen laskiessa aiheuttaa hieman auki olleen hanan äkillisen vuodon. Sulkuventtiili on todettu ehjäksi. A pitää epätodennäköisenä, että hana olisi vuotanut jo 1.9.2019 alkaen.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimukset. Selvitysten mukaan A:n vuokralaiset ovat 1.9.2019 tapahtuneen poismuuton yhteydessä irrottaneet astianpesukoneen. Tässä yhteydessä astianpesukoneen tulovesiliitäntä oli jäänyt ilmeisesti hieman auki ja astianpesukoneen tulovesiliitäntä tulppaamatta, jonka seurauksena aiheutui vesivuotoa keittiön tiskiallaskaapin alle. Poismuuton yhteydessä vuotoa ei vielä havaittu. Vuokralainen oli käynyt uudelleen kiinteistössä 20.9.2019, milloin havaittiin, että keittiön laminaatit ovat kuprulla ja vettä lattioilla. Vuokralainen oli ilmoittanut vahingosta A:lle. Kartoituksessa todettiin, että astianpesukoneen tulovesihanan ollessa kiinni vuotoa ei tapahtunut. Vesimittaria tutkittiin kartoituksen yhteydessä ja se ei pyörinyt, joten jatkuvaa vuotoa ei sen perusteella havaittu. Omakotitalo on rakennettu v. 1992 ja astianpesukone asennettu 2017.
Tässä tapauksessa vakuutuksenottajan vuokralainen oli kiinteistöstä pois muuttaessaan irrottanut keittiöstä astianpesukoneen, mutta jättänyt tässä yhteydessä keittiöhanan astianpesukoneen tulovesiliitännän tulppaamatta.
Kosteuskartoituksen yhteydessä todettiin, että tulovesiliitäntä oli edelleen tulppaamatta ja astianpesukoneventtiilin ollessa kiinni putkesta ei vuotanut vettä. Samassa yhteydessä tarkasteltiin vesimittaria, joka ei pyörinyt. Tämän perusteella keittiöhana ja pesukoneventtiili ovat olleet ehjiä, eikä putkistossa ole todettavissa muuta mahdollista vuotokohtaa kuin tulppaamaton astianpesukoneen tulovesiliitäntä. Vakuutusyhtiön mukaan vuodon syynä on ollut keittiöhanan tulppaamaton astianpesukoneen tulovesiliitäntä, joka on päässyt vuotamaan vettä kiinteistön rakenteisiin, kun pesukoneventtiili on jäänyt astianpesukoneen poiston jälkeen osin auki.
Vakuutusyhtiön mukaan hyvä rakentamistapa edellyttää, että astianpesukonetta poistettaessa tarpeettomaksi jäävä astianpesukoneen tulovesiliitäntä tulpataan tiiviisti. Vesilaitteisto liitoksineen on rakennusmääräyskokoelman osan D1 (Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, Määräykset ja ohjeet 2007) mukaan tehtävä tiiviiksi sekä sijoitettava kiinteistöön tarkoituksenmukaisesti. Vesilaitteiston tulee olla riittävän kestävä ja käyttövarma, sekä muilta ominaisuuksiltaan sellainen, että sitä voidaan käyttää ilman tapaturman tai hygieenisten haittojen vaaraa. Vuoto on johtunut siitä, että käytöstä poistettu tulovesiliitäntä on jätetty tulppaamatta. Tätä on pidettävä asennus- ja työvirheenä. Tulppaamattoman tulovesiliitännän kautta tapahtunutta vesien vuotamista ei voida pitää ennalta arvaamattomana tapahtumana.
A:n lausumien johdosta vakuutusyhtiö toteaa, että paineen vaihtelut tai lämpötilan muutokset eivät voi avata ehjää sulkuventtiiliä. Vakuutusyhtiö katsoo, että vahinko on aiheutunut siitä, että tulovesihana on jäänyt auki ja liitos on ollut tulppaamatta. Keittiön hanan tulovesiliitännän tulppaukseen otetaan kantaa mm. hanavalmistajien asennus- ja huolto-ohjeissa.
A on vedonnut siihen, että sulkuventtiilin käyttäminen olisi tulovesiputken liitoksen tulppaamista tarkoituksenmukaisempi vaihtoehto. Selvitysten perusteella kyseinen keittiön hana on vakuutusyhtiön mukaan ilmeisimmin Oras Oy:n valmistama. Oraksen huolto-ohjeessa s. 10 todetaan: ”Huom! Pesukoneventtiili on suljettava aina käytön jälkeen. Mikäli hanaan ei kytketä pesukonetta, pitää hanan pesukoneen liitäntäputki (G 1/2) tulpata.”
Putkistojen tulppausten osalta vakuutusyhtiö on vuonna 2013 pyytänyt Insinööritoimisto X Oy:ltä asiantuntijalausunnon putkistojen tulppaukseen liittyen eri tilanteissa. Lausunnossa todetaan tulppauksista mm. seuraavaa: ”Mikä on oikea / hyväksyttävä tapa tulpata paineelliset käyttövesiputket?” Vastaus ja perustelut: ”Paineellisia käyttövesijohtoja joudutaan uudisrakentamisen sekä saneeraus- tai purkutoimenpiteiden yhteydessä tulppaamaan väliaikaisesti tai lopullisesti. Väliaikaiset / työnaikaiset tulppaukset voidaan suorittaa putkityypin ja –koon mukaisilla kierteellisillä tulpilla. Em. tulppa asennetaan kupariputkeen juotetuilla sisäkierteisellä messinkiosalla, vaihtoehtona sisä- tai ulkokierteinen puserrusliitin. Pex- ja komposiittiputkessa käytetään ao. putkelle tarkoitettuja liittimiä. Sulkutulppa voidaan asentaa myös Ballofix-venttiiliin tai muuhun vastaavaan venttiiliin.”
”Onko putkiston tulppaus luvallista (hyvän rakennustavan mukaista) tehdä kuulasulkuventtiilillä (Ballofix tms.)?” Vastaus ja perustelut: ”Asianmukaisesti tulpatun Ballofix- tms. venttiilin käyttö voi olla perusteltu, kun on kyse johdon tai kytkentäjohdon määräaikaisesta sulkemisesta esim. kalusteiden vaihtojen aikana, huoneistokohtaisten muutostöiden yhteydessä tai mahdollisesti putkiston lähitulevaisuudessa tapahtuvan laajennustyön varauksena. Tässäkin tapauksessa sulkuventtiilin vapaa pää on aina asianmukaisesti varustettava tulpalla.
Sulkuventtiiliä (kuulasulku tai muu) ei yksinään voida pitää turvallisena väliaikaisena, saati pitkäaikaisena sulkutoimenpiteenä. Tulpitettu sulkuventtiili on myös teknisesti arempi korroosiolle, tihkuvuodolle, bakteerikasvulle, sinkkikadolle, ilkivallalle, jäätymiselle ja inhimillisille erehdyksille kuin pelkkä tulppa.”
Vastaus: ”Väliaikaisissa tulppauksissa voidaan käyttää sulkuventtiiliä ja tulppaa. Pitkäaikaisessa ei.”
Vakuutusyhtiö katsoo X Oy:n lausuntoon viitaten, että keittiöhanan astianpesukoneen tulovesiliitännän tulppaamatta jättämistä on pidettävä työ- ja asennusvirheenä, minkä lisäksi se on myös hyvän rakentamistavan vastainen toteutustapa.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, onko hanan osittain avoimeksi jäämisen seurauksena astianpesukoneen tulovesiliitännästä tapahtuneen vesivuodon rakennuksen rakenteille aiheuttamia vaurioita pidettävä vakuutuksesta korvattavana äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneena vahinkona. Kyse on myös siitä, onko tulovesiliitännän tulppaamatta jättämistä pidettävä vakuutusyhtiön esittämällä tavalla asennus- tai työvirheenä.
Sovellettavat vakuutusehdot
Kotivakuutusehtojen (voimassa 1.1.2018 alkaen) kohdan 21.1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka aiheutuu äkillisestä, ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.
Ehtokohdan 21.2.2 vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka rakennukselle aiheutuu suunnittelu-, perustus-, rakennus-, työ-, asennus- tai käyttövirheen vuoksi tai valmistus- tai aineviasta tai huollon ja kunnossapidon laiminlyönnistä.
Asian arviointi
Esitetyn selvityksen perusteella asiassa on riidatonta, että vuotovahinko on aiheutunut A:n omakotitalon keittiössä olevasta tulppaamattomasta astianpesukoneen tulovesiputkesta vuotaneesta vedestä. Riidatonta on, että vuokralainen on irrottanut astianpesukoneensa 1.9.2019 tapahtuneen poismuuton yhteydessä keittiössä olevasta tulovesiputkesta. Lautakunta pitää asiakirjojen perusteella selvitettynä, että vuoto on tässä tapauksessa johtunut siitä, että tulovesiputken hana on ollut osaksi auki, minkä johdosta tulovesiputkesta on valunut vettä allaskaappiin ja edelleen lattialle. Edelleen riidatonta on, että astianpesukoneen hana on kartoituksen yhteydessä todettu toimivaksi siten, että tulovesiputkesta ei ole vuotanut vettä enää sen jälkeen, kun hana on ollut täysin suljettuna. Hanaa ei ollut ennen vahinkotapahtuman sattumista tulpattu, eikä myöskään A:n kirjelmissään laajasti käsittelemää sulkuventtiiliä ollut suljettu.
Yleisten vakuutus- ja vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan näyttötaakka siitä, että vakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma on sattunut, kuuluu korvauksen hakijalle, tässä tapauksessa A:lle. Korvausta saadakseen A:n tulisi kyetä osoittamaan, että vuotovahinko on aiheutunut äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.
Vaikka A on kirjelmissään laajasti pohtinut lämpötilan muutosten ja vedenpaineen vaihteluiden mahdollista osuutta vuodon syntymiseen, Vakuutuslautakunta pitää todennäköisimpänä syynä tulovesiputkesta tapahtuneen vuodon alkamiselle sitä, että hana on vuokralaisen tai jonkin muun asunnossa olleen henkilön toimesta alun perinkin jätetty vahingossa osittain auki. Toinen mahdollisuus on, että hanaa on epähuomiossa käännetty tai siihen osuttu asunnosta pois muuttamisen yhteydessä, ja veden valuminen allaskaappiin on jäänyt tässä yhteydessä havaitsematta.
Esitetyn selvityksen perusteella vahinko on todennäköisimmin aiheutunut vuokralaisen poismuuton yhteydessä joko hanan puutteellisen sulkemisen tai erehdyksessä hanan osittain avaamisen seurauksena. Hanan auki jääminen on siten todennäköisesti aiheutunut jonkin henkilön huolimattomasta menettelystä. Vahingon ennalta arvaamattomuuden kannalta tämä ei kuitenkaan suoraan merkitse sitä, että vahinkoa olisi pidettävä ennakoitavana ja että se siten rajautuisi vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Tältä osin lautakunta viittaa esimerkiksi ratkaisusuosituksissa FINE-023849 ja FINE-044279 todettuun. Edellisessä tapauksessa kyse oli LVI-laitteiston suojakopin luukun jäämisestä auki talvella, ja jälkimmäisessä puutarhaletkuun johtavan vesipostin hanan kääntämisestä erehdyksessä väärään suuntaan, mikä johti sisätiloissa olleen letkun rikkoutumiseen ja vuotovahinkoon. Kummassakin tapauksessa syynä vahinkoon oli henkilön sellainen huolimaton toiminta, jonka suoranaisena seurauksena vahinko aiheutui, mutta kummassakin ratkaisusuosituksessa katsottiin, että kyseessä oli vakuutusehtojen tarkoittama äkillinen, ennalta arvaamaton tapahtuma.
Vakuutuslautakunta pitää uskottavasti selvitettynä, että tulovesihanan osaksi auki jääminen on tässä tapauksessa johtunut vuokralaisen erehdyksestä. Hanan erehdyksessä auki jäämistä on lautakunnan näkemyksen mukaan pidettävä lähtökohtaisesti korvaukseen oikeuttavana äkillisenä ja ennalta arvaamattomana tapahtumana siitäkin huolimatta, että vuokralaisen kertomukseen pohjautuvan A:n vahinkoilmoituksen perusteella hanan auki jäämiseen johtanut täsmällinen tapahtumainkulku onkin jäänyt selvittämättä.
Vakuutusyhtiön vetoamien asennus- ja käyttövirhettä koskevien rajoitusehtojen osalta lautakunta toteaa yhtiöllä olevan näyttötaakka niiden soveltumisesta tapaukseen. Kuten A on lausuntopyynnössään todennut, vakuutusyhtiön vetoamat rakennusmääräykset on kumottu. Niiden sijaan vahingon sattuessa voimassa on ollut rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista annettu ympäristöministeriön asetus 1047/2017, jonka määräyksiin vakuutusyhtiö ei kuitenkaan ole kantansa tueksi vedonnut.
Tässä tapauksessa A ei ole vuokralaisen poismuuton jälkeen 1.9. – 20.9.2019 välisenä aikana käynyt omakotitalossaan ennen vuotovahingon havaitsemista vuokralaisen toimesta. Vakuutusyhtiö ei ole tuonut esille, minkä määräysten tai ohjeiden perusteella yhtiön väittämää tulovesiputken tulppaamista koskevaa velvoitetta on astianpesukoneen irrottamisen ja vuotovahingon sattumisen ajankohtana (syyskuussa 2019) tullut arvioida. Vakuutuslautakunta toteaa, ettei vakuutusyhtiön esittämässä X Oy:n asiantuntijalausunnossa mainituissa aiemmin voimassa olleissa rakennusmääräyksissä ja hyvää rakentamistapaa koskevissa ohjeissa ole niissäkään suoraan otettu kantaa siihen, minkä määräysten tai ohjeiden perusteella astianpesukoneen tulovesiputken tulppaaminen on vuokralaisen vaihtumisen kaltaisissa, kestoltaan verraten lyhytaikaisissa astianpesukoneen poistamisen tilanteissa aina välttämätöntä. Myöskään vakuutusyhtiön vetoama Oras-hanan käyttöohjeen maininta, jonka mukaan pesukoneen liitäntäputki pitää tulpata, mikäli hanaan ei kytketä pesukonetta, ei lautakunnan näkemyksen mukaan merkitse sitä, että putki on esimerkiksi nyt kyseessä olevan kaltaisissa tilanteissa, joissa asunnossa asumista ei ole tarkoitus jatkaa ilman astianpesukoneen käyttämistä, heti tulpattava.
Hanan osittain auki jäämisestä aiheutuneen vahingon on tässä tapauksessa katsottava aiheutuneen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Vakuutusyhtiö ei ole selvittänyt, minkä ohjeiden tai määräysten perusteella astianpesukoneen tulovesiputki olisi vuokralaisen vaihtumisen yhteydessä astianpesukone poistettaessa tullut heti tulpata. Asiassa jää näin ollen osoittamatta, että putken tulppaamatta jäämistä voitaisiin näissä olosuhteissa pitää asennus- tai työvirheenä. Tämän perusteella lautakunta katsoo, että kyseessä on vakuutuksesta korvattavasta vahinko.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa A:lle vahingosta vakuutusehtojen mukaisen korvauksen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala
Jäsenet:
Kankkunen
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho