Tapahtumatiedot
Toinen oppilas kaatoi A:n (s. 2005) alleen koulun liikuntatunnin jääkiekkopelissä 28.3.2019. Röntgentutkimuksessa todettiin oikean käden värttinäluun ja kyynärluun murtumat. Värttinäluun murtuma kiinnitettiin samana päivänä K-piikkikiinnityksellä. A haki korvausta pysyvästä haitasta. A on vakuutettuna koulun ryhmätapaturmavakuutuksessa.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa 25.1.2022 korvauspäätöksen, jossa se katsoi, että tapaturmavamman aiheuttama arpi vastaa tilakuvauksen ja valokuvan perusteella haittaluokkaa yksi (1). Käden toiminnallisuudesta sen sijaan ei yhtiön mukaan aiheutunut korvattavaa pysyvää haittaa.
A:n muutoksenhaun johdosta yhtiö muutti päätöstään siten, että käden toiminnallisen haitan katsottiin vastaavan haittaluokkaa yksi (1), tapaturman aiheuttaman kokonaishaitan ollessa siten kaksi (2). Yhtiö arvioi arven pysyvän haitan haittaluokituksen kohdan 13.2, Arvet mukaan. Yhtiö katsoi, että kädessä oleva arpi on siisti leikkausarpi, joka on ympäröivästä ihoalueesta erottuva, mutta ei erityisen huomiota herättävä. Käden toiminnallisen haitan aiheuttama pysyvä haitta arvioitiin haittaluokituksen kohdan 1.3, Yläraajat kokonaisuutena mukaan.
Asiakkaan valitus
A katsoo, että vakuutusyhtiön arvioima pysyvän haitan korvaus on riittämätön ja pyytää Vakuutuslautakunnalta ratkaisusuositusta. A viittaa haittaluokka-asetuksen kohtaan 1.2 (Yläraajat, paitsi sormet), jonka mukaan pysyvä haitta vastaa haittaluokkaa 2–4, mikäli kyynärvarren kiertoliike on rajoittunut tai puuttuva asennosta riippuen. Kyynärvarren kiertoliike on A:n mukaan kiistattomasti rajoittunut ja pelkästään rajoittuneisuuden vuoksi haittaluokaksi tulisi olla kaksi (2). Loukkaantumisen seurauksena oikeassa yläraajassa on lisäksi rajoitus ranteen sivutaivutuksessa, värttinäluun virheasento (10 astetta), värttinäluun virheasennon seurauksena rannenivelen löysyyttä ja epävakautta ja tähän liittyen ranne on kuormituksessa heikompi ja huterampi. Joskus ranteesta kuuluu myös naksuntaa ja tarkkuutta sekä nopeutta vaativissa liikkeissä on puutteita eli käsi on kömpelömpi.
A:n näkemyksen mukaan virheellisen haitta-arvion lisäksi vakuutusyhtiön päätöksen perustelut ovat virheelliset. Vakuutusyhtiö on todennut, että selvityksen perusteella A:n käden voimantuotto tai näppäryys eivät ole alentuneet ja kyynärvarren liikerajoitus on minimaalinen kiertoliikkeissä. A:n mukaan käden voimantuotto ja näppäryys ovat alentunut kuormituksessa. Kyynärvarren liikerajoitus (20 astetta) ei ole vain minimaalinen kiertoliikkeissä.
A viittaa lisäksi lisäperusteiden osalta vakuutusyhtiölle lähettämäänsä muutoksenhakukirjelmään, missä A on todennut, että haitta voidaan arvioida myös haittaluokituksen kohdan 1.2 mukaan, jolloin päästäisiin korkeampaan haittaluokkaa kyynärvarren selkeän kiertoliikkeen selkeän rajoittuneisuuden sekä usean toiminnallisen haitan perusteella.
Vakuutuslautakunnan hankkiman asiantuntijalausunnon tiedoksiannon jälkeen toimittamassaan lisäkirjelmässä 8.2.2023 A huomauttaa, että asiantuntija on kirjannut sormien tuntojen ja toimintojen olevan kunnossa 28.3.2019, vaikka kyseisellä päivämäärällä löytyy myös maininta ensihoitokertomuksesta, että A ei pysty kivun takia liikuttamaan sormia. Päivystyksen käyntitekstissä mainitaan, että sormien liike on parempi, mutta kipu estää sormien liikuttelun.
A huomauttaa lisäksi, että asiantuntijalausunnossa ei mainita mitään 23.4.2019 kontrollikäynnillä röntgentutkimuksessa todetusta käden luun virheasennosta, joka oli huomattava. Luun virheasentoa ei oteta huomioon myöskään myöhempien kommenttien yhteydessä.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toistaa vastineessaan aiemman kantansa ja perustelunsa. Yhtiö katsoo käytettävissään olevien lääkärinlausuntojen perusteella, että oikean yläraajan puristusvoima on ollut symmetrinen, eikä raajan ole kerrottu olevan kömpelömpi toiseen yläraajaan verrattuna. Oikeassa ranteessa on todettu lievä alemman värttinä-kyynärluunivelen epävakaus ja pieni toiminnallinen haitta. A:lle on aiheutunut ranteen arven osalta haittaluokka yhden (1) suuruinen haitta ja oikean yläraaja toimintakyvyn osalta haittaluokka yhden (1) suuruinen haitta, jolloin yhteishaitta on haittaluokka kahden (2) suuruinen.
Vakuutusyhtiö toteaa, että A:n haitan arvioinnissa on käytetty haittaluokituksen kohtaa 1.3 yläraajat kokonaisuutena, koska yksityiskohtaisiin vammanimikkeisiin vertaamalla ei olla päästy haittaa kuvaavaan tulokseen. Mikäli haittaa olisi arvioitu haittaluokituksen kohdan 1.2 Yläraajat, paitsi sormet mukaan, A:lle ei olisi jäänyt korvattavaa pysyvää haittaa.
Erikoislääkäri TK:n 8.9.2021 laatiman E-lääkärilausunnon mukaan A:n oikeaan yläraajaan on K-piikkifiksaation jälkeen jäänyt virheasentoa ja alemman värttinä-kyynärluunivelen vähäinen epävakaus. Radiologisesti virheasentoa on jäänyt noin 10 astetta. Sisäkierrossa on ollut pieni liikerajoitus, ulkokierto on ollut aika lailla normaali, ranteen sivuttaiskäännössä on noin 10 asteen vajaus. Puristusvoimat ovat olleet kutakuinkin symmetriset. Kipuja ei ole ollut. Kuormituksen suhteen ei ole asetettu rajoituksia. Kyynärnivelen toiminnasta ei ole tässä lausunnossa mainintaa.
Erikoislääkäri JT:n 16.11.2020 laatiman E-lääkärinlausunnon mukaan kyynärnivelessä on ollut täysi ojennus, ja A on saanut ojennuksessa peukalon olkapäähän kiinni. Muuten kyynärnivelen osalta ei ole lausuttu erikoislääkäreiden lausunnoissa.
Lääketieteelliset selvitykset
Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalla 28.3.2019– 8.9.2021.
Ensihoitokertomuksen 28.3.2019 mukaan A on törmännyt jääkiekkopelissä toisen pelaajan kanssa ja kaatunut maahan, jolloin A:n oikea ranne on murtunut. Tavattaessa A:n oikea ranne on ollut virheasennossa, mutta käden tunto normaali. Murtumaa on yritetty asettaa paikoilleen tuloksetta. A:lle on annettu kipulääkitys ja käsi tuettu tyhjölastalla. Käsi on ollut kivulias, eikä A ole kivun vuoksi pystynyt liikuttamaan sormia. Muita vammalöydöksiä ei ole havaittu.
Vastaanottokäynnin 28.3.2019 merkinnän mukaan A:n yleistila on ollut hyvä. Oikean kyynärvarren etäisessä osassa on todettu kallistumista selkämyssuuntaan. Lisäksi kyynärluun puolella on todettu pieni muhkura. Kipu on estänyt sormien liikuttamisen, mutta tunto on ollut tallella.
A:n oikea käsi on lastoitettu ja sormien tunto ja liikkeet on todettu hyviksi. Muualla ei todettu traumajälkiä. Röntgentutkimuksessa on todettu värttinäluun etäisen pään murtuma sekä kyynärluussa värttinäluuhun päin kallistuva murtuma. Asennon on todettu myöhemmin parantuneen murtuman paikalleen asettamisessa, mutta on päädytty kuitenkin K-piikkifiksaatioon, joka on suoritettu vielä samana päivänä.
Potilasmerkinnän 29.3.2019 mukaan A:lla on ollut vielä kipuja, eikä hän ole pärjännyt ilman kipulääkitystä. Lisäksi on tullut ilmi lyhyt muistikatkos. A on saanut iskun, jonka jälkeen hänellä on olut muistikuva, että hän on herännyt jäältä makaamasta käsi kipeänä. Lisäksi A:lla on ollut päänsärkyä, mistä johtuen on päädytty magneettikuvaukseen. Neurologinen status on ollut symmetrinen ja vointi hyvä.
Potilasmerkinnän 30.3.2019 tekstissä on mainittu, että A on kyennyt liikuttamaan sormea, joskin kaiken kaikkiaan sormi on ollut jäykkä ja liikutteleminen on aiheuttanut kipua. Magneettikuvissa ei ollut todettu poikkeavaa.
Sairaalahoidon loppuarviossa 31.3.2019 hoidon tuloksena on mainittu, että A on pärjännyt ilman kipulääkettä 29.3.2019 illan jälkeen, mutta päänsärkyä ja huonon olon tunnetta on ollut ajoittain.
Kontrollikäynnin 23.4.2019 merkinnän tekstissä on mainittu, että piikkien tyvet ovat olleet siistit ja poisto on onnistunut ongelmitta. Kliinisesti on todettu hyvin lievä selän puoleinen kallistuma murtuman kohdalla. Röntgenkuvissa on todettu hieman yllättäen murtuman asennon huonontuneen postoperatiivisiin kuviin verrattuna siten, että kädenselänpuoleista virhekulmaa on ollut noin 28 astetta, kun heti leikkauksen jälkeen otetuissa röntgenkuvissa kulma on ollut noin 10 astetta. Murtumien asennot on todettu hyviksi ja virhekulma on ollut nimenomaan värttinäluussa. Kyynärluu on ollut kaikin puolin hyvin parantunut ja murtuma on luutunut tässä vaiheessa niin tukevaksi, että piikit on voitu poistaa.
A:n hoidon osalta on päädytty jatkossa konservatiiviseen hoitoon, koska kasvu korjaa jatkossa virhekulman joko täydellisesti tai lähes täydellisesti siten, että kasvun päättyessä tuskin enää huomataan mitään merkittävää liikerajoitusta ranteessa. Kipsiin on asennettu suojaava lasta, jota on tullut käyttää vähintään kaksi viikkoa. Lisäksi on todettu, että murtuma voi huonontua, jos seuraavan parin kuukauden aikana tulee vielä uusi kaatuminen ilman suojalastaa. Lisäksi on vielä todettu, että hankalimmat haitat ovat aiheutuneet murtumasta ja leikkauksesta johtuvan kivun ja säryn merkeissä ja ranteen kuormitusrajoituksesta, eikä pitäisi jäädä pysyvämpää haittaa. Lopullinen varmuus saadaan kasvun pysähdyttyä 16–18-vuotiaana.
Kontrollikäynnin 11.6.2019 merkinnän mukaan yleistila on ollut hyvä. Käsissä on ollut hieman värieroa. Iho on ollut yhtä lämmin, eikä sormissa todettu puutumista. Nyrkistys on onnistunut. Ranteiden osalta liikkeet ovat olleet marginaaliset. Selän ja kämmenen puoleisesti liikkeet ovat olleet vain 10–20 astetta. Myös loitonnukset ovat olleet jäykät ja samanlaiset kuin edellä. Ulkokierto ei ole yltänyt 90 asteeseen, mutta sisäkierto on ollut parempi. Ranne on todettu stabiiliksi, eikä koputusarkuutta ole havaittu. Lihaksisto on todettu kyynärvarren osalta suhteellisen samankokoiseksi. Arpi on ollut siisti värttinäluun päällä piikkien jäljiltä.
Röntgenkuvan perusteella luun on todettu olleen erinomaisen hyvin paksuuntumassa ja asento on kontrollikuvauksen jälkeen pysynyt samana. Kehon on todettu olevan korjaamassa 28 asteen virhekulmaa.
15.2.2020 päivätyn fysioterapialausunnon mukaan A on käynyt fysioterapeutin vastaanotolla 11 kertaa. Kivun suhteen tilanne on kehittynyt hyvään suuntaan ja toiminnallisen haitan suhteen eteneminen on ollut vastaavaa. Liikerajoitusta on ollut edelleen ulkokierrossa 10 astetta, käden/sormien taivutuksessa 10 astetta sekä loitonnuksessa kyynärluun suuntaan 15 astetta. Normaaliliikkeissä rajoitukset eivät haittaa, mutta jossain tilanteissa aiheuttavat ongelmaa. Lihasvoima on myös palautunut vähitellen normaalille tasolle.
Fysioterapiakäynnin 14.4.2020 lausunnossa on mainittu, että liikerajoituksia on ollut edelleen. Käden/sormien taivutuksessa vajausta on ollut 9 astetta, loitonnuksessa kyynärluun suuntaan 10 astetta, ulkokierrossa 7 astetta ja ranteen sivuttaiskäännössä 7 astetta. Arkiliikkeissä on todettu naksumista, joka on vaikuttanut olevan peräisin olka-värttinäluunivelestä. Samalla on todettu myös kyynärpään ojennusvaikeutta ääriasentoon. Lisäksi on todettu lateraalisten kudosten kireyttä ja mahdollisesti niiden aiheuttamaa rajoitusta ekstensiossa.
E-lääkärinlausunnon 11.5.2020 käyntitekstissä on mainittu talvella olleen kivuliaisuutta kyynärnivelen seudussa ja nyt kiertoliikkeessä ajoittain pieni napsahdus, joka on paikallistunut soft spotin seutuun ja kyseessä on mahdollisesti oireileva nivelkalvopoimu. Ranteen liikerata on ollut hieman rajoittunut vasempaan nähden. Käden/sormien taivutus on ollut 60/70 astetta ja ranteen ojennus 70/70 astetta. Värttinä- ja kyynärluun alaosan välinen nivel on vaikuttanut hieman löysemmältä vasempaan verrattuna, mikä on ilmeisesti kompensoinut värttinäluun virheasennosta tulevaa alempien värttinä-kyynärluunivelten liikerajoitusta. Astemäärien on todettu korjaantuneen siten, että keskiakselikulma on ollut noin 13.8 astetta. Ranteen arpi värttinäluun puikkolisäkkeen kohdalla on todettu 2.5 cm pituiseksi ja jonkin verran prominentiksi, mutta kuitenkin mobiiliksi.
Puhelun 29.5.2020 tekstimerkinnän mukaan magneettikuvassa on todettu hieman nestettä nivelessä ja nivelkalvopoimu. Napsunnan alkuperän on todettu olevan mahdollisesti nivelkalvopoimu tai se, että murtuman seurauksena proksimaalinen alempi värttinä-kyynärluunivel kompensoi kiertoliikerajoitusta. Magneettikuvan perusteella ei todettu TFCC-repeämää. Yliliikkuvuuden on todettu olevan kiistattomasti murtumavirheasennon seurausta, mikä saattaa korjautua ajan myötä virheasennon korjautuessa ja luun kasvun myötä sekä lihastreenauksella.
E-lääkärinlausunnon 16.11.2020 käyntimerkinnän mukaan A:lla on ollut rannekipuja, kyynärnivelkipuja, mutta ei napsetta. Kyynärnivelessä on todettu täysi ojennus ja taivutuksessa A on saanut peukalon olkapäähän. Ranteen taivutus on ollut 60/70 astetta ja ranteen ojennus noin 75/70 astetta. Sisäkierrossa on todettu lievää rajoitusta verrattuna vasempaan ja ulkokierto on vaikuttanut symmetriseltä. Päälle päin on ollut havaittavissa lievä epämuodostuma. Röntgenkuvien perusteella tilanne on korjaantunut toukokuusta. Keskiakselikulma on ollut noin 10.2 astetta ja värttinäluun alareunan mukaan kulma oiennut keväästä reilut 3 astetta. Alempi värttinä-kyynärluu on ollut aavistuksen löysempi vasempaan nähden. Lausunnossa on mainittu, että todennäköisesti korjaantumista tapahtuu vielä, mutta lievä epämuodostuma varmaan jää pysyvästi. Arpi on ollut edelleen 2.5 cm.
Fysioterapialausunnon 16.3.2021 päivätyssä liitteessä on todettu värttinäluun mutkan näkyneen ja tuntuneen edelleen. Arpi on ollut näkyvissä ranteessa ja ympäristöään kovempi. Lisäksi arpi on ollut vähän kiinni alustassa, mutta kuitenkin aristamaton. Alemmassa värttinä-kyynärluun nivelessä on todettu selvästi suurempaa löysyyttä. Nivelen on todettu löystyneen värttinäluun virheasennon takia. Myös ranteen proksimaalinen nivelrako on todettu selvästi tervettä puolta löysemmäksi samasta syystä. Etu-takasuuntaisen eron nivelessä on todettu olleen kaksinkertainen terveeseen verrattuna. Liikelaajuuksissa oikean ranteen liike on ollut koukistussuuntaan vajaa 5 astetta ja ojennussuuntaan yliojentuva 8 astetta. Myös kierrot ovat olleet epäsymmetriset. Sisäkierto on ollut vajaa 15 astetta ja ulkokierto miltei terveen puolen laajuutta vastaava. Poikkeamat ovat olleet kyynärluun puoleisesti laajentuneet ja värttinäluun puoleisesti vajaat 10 asteen verran. Kädessä olevan vamman aiheuttaman rakenteellisen poikkeaman on todettu aiheuttavan käden kudoksille poikkeavaa kuormitusta ja altistavan rasitusoireille kuormitettaessa kättä lyhyellä aikaväillä ja pitkällä aikavälillä rasitusvammoille ja nivelkulumille. Myös tietyt normaalit työskentelyasentojen, kuten näppäimistön käytön on todettu voivan olla tavanomaista kuormittavampaa kädessä olevien liikerajoitusten takia.
Fysioterapian vastaanottokäynnin lausunnossa 17.8.2021 on todettu puristusvoiman olevan nyt tavanomainen verrattuna terveeseen. Värttinäluun mutkaa on ollut vaikea havaita päältäpäin tai tunnustelemalla. Ranteen liikelaajuuksissa on todettu edelleen poikkeavuutta terveeseen puoleen verrattuna. Sisäkierto on ollut 20 astetta suppeampi ja sivutaivutus on ollut 10 astetta vajaa oikealla. Kyynärvarren pitkien luiden välinen ranteen puoleinen nivel, joka vaikuttaa ranteen toimintaan, on ollut tunnustellen selvästi löysempi verrattuna terveeseen puoleen. Hienomotoriikka on todettu oikeassa kädessä kömpelömmäksi. Yhteenvetona on todettu, että käsi on kuntoutunut hyvin noin 2,5 vuoden aikana, mutta rakenteellisia poikkeavuuksia on vielä ja ne heikentävät käden toimintakykyä vaativimmissa tilanteissa ja altistavat kudosten ylikuormitukselle.
E-lääkärilausunnossa 8.9.2021 on todettu pieni ero stabiliteetissa. Värttinäluun on todettu menevän etenkin ulkokierrossa sijoiltaan. Sisäkierrossa on todettu pieni liikerajoitus. Ranteen sivuttaiskääntö on ollut puutteellinen noin 10 astetta. Radiologisesti värttinäluun diafyysi-metafyysirajalla on todettu murtuman jälkitila ja virheasentoa on noin 10 astetta. A:n oikean käden värttinäluun murtuman on todettu luutuneen virheelliseen asentoon ja siihen liittyen alemman värttinä-kyynärluuniveleen on jäänyt lievää epävakautta ja pientä toiminnallista haittaa ilman merkittävää kipuongelmaa. Kirurgisia hoitoja ei suositeltu. Puristusvoimat on todettu lähes symmetrisiksi ja ranne vakaaksi.
Asiantuntijalausunto
Vakuutuslautakunta on pyytänyt asiassa asiantuntijalausunnon kirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Matti Karjalaiselta. Karjalainen toistaa lausunnossaan tapahtumatiedot ja toteaa, että vahinkotapahtuman jälkeisessä kliinisessä tutkimuksessa A:n yleistilan todettiin olevan hyvä. Oikean kyynärvarren etäisessä osassa todettiin kallistumista selkämyssuuntaan. Sormien tuntojen ja toimintojen todettiin olevan kunnossa. Röntgentutkimuksessa todettiin värttinäluun ja kyynärluun murtumat. Murtuma-alue puudutettiin ja asetettiin suljetusti paikalleen. Murtumien asentojen säilyttämiseksi päädyttiin värttinäluun piikkikiinnitykseen ja tueksi asetettiin kulmakipsilasta. Kontrollikäynnillä 23.4.2019 suoritettiin kiinnityspiikkien poisto ja jatkohoidoksi määräytyi vapaa mobilisaatio päivittäin pitkiä aikoja ja kahden viikon ajan rannelasta.
Kontrollikäynnin yhteydessä 11.6.2019 tehdyssä röntgentutkimuksessa todettiin murtumien olevan luutumassa erinomaisesti. Kliinisessä tutkimuksessa sormien nyrkkiin laitto onnistui ja ranteen taivutus ja ojennus onnistuivat 10–20 astetta.
Käsikirurgin kontrollissa 11.5.2020 ranteiden taivutukset olivat 60/70 ja ojennus 70/70 astetta. Etäisen liitoksen todettiin olevan hieman vasenta löysempi. Käsikirurgin arviokäynnillä 8.9.2021 kyynärvarren sisäkierrossa todettiin pieni liikerajoitus ja ranteen sivuttaiskäännössä värttinäluun suuntaan oli 10 asteen vajaus. Puristusvoimat todettiin lähes symmetrisiksi ja ranne vakaaksi. Kyynärvarren ulkokierrossa todettiin värttinäluun osittainen sijoiltaanmeno.
Erikoislääkäri Karjalainen toteaa, että tässä tapauksessa käden pysyvä haitta arvioidaan haittaluokituksen kohdan 1.3 Yläraajat kokonaisuutena, haittaluokka 0–3 mukaan. Kyseessä on lievä toiminnanvajaus, kun karkea voima ja näppäryys ovat vähän alentuneita ja liikkuvuus vähän rajoittunut, mutta raajalla voi kuitenkin kirjoittaa, napittaa ja ommella. A:n haitta asettuu asteikolla 8.9.2021 todetun kliinisen tilan perusteella haittaluokkaan yksi (1). Raajojen arvista ei erikoislääkäri Karjalaisen mukaan aiheudu toiminnallista haittaa, eikä niitä voida pitää erityisen rumentavina arvioitaessa kosmeettista haittaa arvioituna haittaluokituksen kohdan 13.2 Arvet mukaan.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, minkä haittaluokan mukainen pysyvä haitta A:lle on jäänyt tapaturman 28.3.2019 seurauksena.
Sovellettavat vakuutusehdot ja säännökset
Sovellettavien henkilövakuutusehtojen (voimassa 1.1.2016 alkaen) kohdan 5.3 (Invaliditeettiturva) mukaan oikeus korvaukseen syntyy, kun vakuutetulle aiheutuu pysyvä haitta turvan voimassaoloaikana sattuneen tapaturman vuoksi ja pysyvä haitta on jatkunut kolme kuukautta.
Pysyvällä haitalla tarkoitetaan lääketieteellisesti arvioitua yleistä haittaa, joka vammasta aiheutuu vakuutetulle ja joka ei lääketieteellisen todennäköisyyden mukaan enää parane. Haittaa määritettäessä otetaan huomioon ainoastaan vamman laatu. Vammautuneen yksilölliset olosuhteet, kuten ammatti tai harrastukset, eivät vaikuta haitan määritykseen.
Haitan suuruus määritetään tapaturman sattuessa voimassa olleen Sosiaali- ja terveysministeriön antaman tapaturmavakuutuslakiin perustuvan haittaluokituspäätöksen perusteella. Vammat on jaettu haittaluokkiin 1–20 siten, että haittaluokka 20 tarkoittaa suurinta haittaa ja haittaluokka 1 pienintä korvattavaa haittaa.
Täydestä eli haittaluokan 20 mukaisesta pysyvästä haitasta maksetaan kertakorvauksena tapaturman sattuessa voimassa ollut vakuutusmäärä. Osittaisesta pysyvästä haitasta maksetaan kertakorvauksena niin monta kahdeskymmenesosaa tästä vakuutusmäärästä kuin haittaluokka osoittaa.
Pysyvä haitta määritetään viimeistään kolmen vuoden kuluttua tapaturmasta.
Jos haitta muuttuu vähintään kaksi haittaluokkaa ennen kuin kolme vuotta on kulunut korvauksen maksamisesta, muutetaan korvauksen määrää vastaavasti. Maksettua korvausta ei kuitenkaan peritä takaisin.
Työtapaturma- ja ammattitautilaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (768/2015) haittaluokkataulukon kohdassa 1, Yläraajat mainitut haittaluokat tarkoittavat oikeaa tai parempaa kättä. Vasemman tai huonomman yläraajan haittaluokat ovat yhtä haittaluokkaa alempia, paitsi luokassa 1, jota ei alenneta.
Haittaluokkataulukon kohdan 1.2 (Yläraajat paitsi sormet) mukaan kyseessä on asennosta riippuen haittaluokka 2–4, kun kyynärvarren kiertoliike on rajoittunut tai puuttuva.
Haittaluokkataulukon kohdan 1.3 (Yläraajat kokonaisuutena) mukaisia arviointiperusteita käytetään, jollei yksityiskohtaisiin vammanimikkeisiin vertaamalla voida päästä haittaa kuvaavaan tulokseen. Arviointi koskee yhdestä yläraajasta aiheutuvaa haittaa.
Kyseessä on lievä toiminnan vajaus, haittaluokka 0–3, kun karkea voima on vähän alentunut, näppäryys on vähän alentunut, mutta raajalla voi kuitenkin kirjoittaa, napittaa ja ommella, ja liikkuvuus on vähän rajoittunut.
Asian arviointi
Yksityistapaturmavakuutuksesta korvattavalla pysyvällä haitalla tarkoitetaan lääketieteellisesti arvioitua yleistä haittaa, joka tapaturmavammasta aiheutuu vakuutetulle. Arviossa otetaan huomioon lääketieteellisistä selvityksistä ilmenevä vamman tai sen aiheuttaman toiminnanvajavuuden laatu, mutta ei vakuutetun yksilöllisiä olosuhteita, kuten ammattia tai harrastuksia. Haittaluokkaa arvioitaessa otetaan huomioon tapaturmasta aiheutunut pysyvä haitta, mutta ei mahdollisista muista sairausperäisistä muutoksista aiheutunutta pysyvää haittaa.
Yksityistapaturmavakuutuksesta korvattavan pysyvän haitan arviointi tapahtuu tapaturmavakuutuslainsäädäntöön perustuvan haittaluokituksen mukaisesti. Tässä tapauksessa haitta arvioidaan valtioneuvoston haittaluokka-asetuksen 768/2015 perusteella.
Vakuutusyhtiö on katsonut A:lle jääneen kokonaishaitan vastaavan haittaluokkaa kaksi (2). A:n mukaan pelkästään kyynärvarren kiertoliikkeen rajoittuneisuus oikeuttaa haittaluokituksen mukaan vähintään haittaluokkaan kaksi (2), sillä kyseessä on vähäistä suurempi kiertoliikkeen rajoittuneisuus.
Vakuutuslautakunta toteaa, että kohdan 1.3 arviointiperusteita käytetään silloin, kun haittaluokituksen kohdan 1.2. yksityiskohtaisiin vammanimikkeisiin vertaamalla ei päästä haittaa kuvaavaan tulokseen. Tässä tapauksessa Vakuutuslautakunta katsoo, että A:n haitta on parhaiten arvioitavissa haittaluokituksen kohdan 1.3 Yläraajat kokonaisuutena mukaan, sillä haittaluokituksen yläraajoja koskevista kohdasta 1.2 Yläraajat paitsi sormet, ei ole löydettävissä vammanimikettä, jonka perusteella päästäisiin A:n haittaa kuvaavaan tulokseen. Käytettävissä lääketieteellisissä selvityksissä ei ole kuvattu sellaista merkittävää kyynärvarren kiertoliikkeen rajoittuneisuutta, jonka perusteella haittaluokka tulisi arvioitavaksi kohdan 1.2 mukaisesti.
Kohdan 1.3 mukainen lievä toiminnan vajaus ja haittaluokka 0–3 on kyseessä silloin, kun karkea voima on vähän alentunut, näppäryys on vähän alentunut, mutta raajalla voi kuitenkin kirjoittaa, napittaa ja ommella ja liikkuvuus vähän rajoittunut.
Vakuutuslautakunta on pyytänyt asiassa asiantuntijalausuntoa A:lle 28.3.2019 sattuneen vahinkotapahtuman johdosta aiheutuneen pysyvän haitan suuruudesta. Lautakunnan pyytämän asiantuntijalausunnon mukaan A:lle on jäänyt vahinkotapahtumasta käden toiminnallinen pysyvä haitta, joka sijoittuu haittaluokituksen kohdan 1.3 mukaiseen haittaluokkaan yksi (1). Raajojen arvista ei aiheudu toiminnallista haittaa, eikä niitä voida pitää erityisen rumentavina, jolloin arven osalta ei voida katsoa jääneen korvattavaa pysyvää haittaa.
Vakuutuslautakunta viittaa käytössään oleviin tilankuvauksiin A:n vamman nykytilasta sekä hankkimaansa asiantuntijalausuntoon. Lautakunta katsoo, että lääkärinlausunnossa 8.9.2021 kuvattu liikerajoitus on ollut vähäinen ja tilakuvauksen perusteella tapaturman 28.3.2019 seurauksena A:n käteen on jäänyt pysyvä toiminnallinen haitta, joka vastaa haittaluokkaa yksi (1). Vakuutusyhtiön suorittamaa, kokonaishaittaluokan kaksi (2) mukaista korvausta on siten pidettävä riittävänä. Vakuutuslautakunta ei suosita lisäkorvausta pysyvästä haitasta.
Lopputulos
Edellä selostetuin perustein ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä ehtojen mukaisena eikä suosita sitä muutettavaksi.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Luukkonen
Sihteeri Taivalantti
Jäsenet
Koskiniemi
Kummoinen
Niklander
Rahijärvi