Tapahtumatiedot

Asiakas neuvotteli pankin kanssa loppuvuodesta 2020 asuntolainasta. Asiakkaan pankilta 9.11.2020 saaman asuntolainasuositus-nimisen asiakirjan mukaan asiakkaalle ehdotettiin 135.000 euron asuntolainaan kymmenen vuoden korkoputkea, jossa koron lattiataso oli 0,320 % ja kattotaso 1,200 %. Samassa kohdassa ilmoitettiin, että korkoputken vähimmäis- ja enimmäistasot tarkastetaan lainan nostopäivänä.

Asiakas teki kaupat rakenteilla olevasta asunnosta joulukuussa 2020. Pankista ilmoitettiin asiakkaalle 29.12.2020, että hän voi joko nostaa koko lainan korkoputkella heti tai ”voit nostaa lainaa sitä mukaa kun maksut erääntyvät […] ja kun yhtiölaina tulee maksettavaksi niin nostetaan laina loppuun ja liitetään lainaan korkosuojaus siinä vaiheessa vallitsevin tasoin.” Asiakas päätti nostaa lainan osissa.

Asiakkaan 8.1.2021 sähköisesti allekirjoittamassa velkakirjassa ei ollut mainintaa korkoputkesta. Velkakirjassa on sovittu koron olevan 0,55 %-yksikköä yli 12 kuukauden Euriborkoron.

Luoton ensimmäinen erä nostettiin ja kauppahinnan ensimmäinen erä maksettiin tammikuussa 2021. Tämän jälkeen luottoa nostettiin erissä kauppahinnan maksuerien mukaisesti. Luoton viimeinen erä nostettiin kesäkuussa 2021.

Asiakas oli 30.7.2021 yhteydessä pankkiin ja ilmoitti nostaneensa koko asuntolainan. Tässä yhteydessä ei ollut puhetta korkoputkesta.

Asiakas reklamoi pankille 14.5.2022 korkosuojauksen puutteesta.

Asiakkaan valitus

Asiakas on valituksessaan kertonut olleensa loppuvuodesta 2020 pankkiin yhteydessä asuntolainan saamiseksi. Hänellä oli ASP-säästöt täynnä, ja pankista annettiin lainavaihtoehdoiksi joko 115.000 euron ASP-laina ja 20.000 euron lisälaina tai yksi korkoputkella suojattu asuntolaina. Asiakas halusi korkoputkella suojatun asuntolainan, koska se vaikutti sopivammalta vaihtoehdolta, ja toi hänen haluamaansa turvaa. Jokaisessa pankilta tulleessa sähköpostissa ja myös neuvotteluissa korostettiin, että keskustellaan korkoputkella suojatusta lainasta. Lainaa ilman korkoputkea ei edes tarjottu.

Asiakas teki kaupat rakenteilla olevasta rivitaloasunnosta. Pankista kysyttiin 29.12.2020, nostetaanko koko laina kerralla vai osissa rakennusprojektin edetessä. Asiakas katsoi, että on turvallisempaa nostaa osissa, jotta tilillä ei ole isoa summaa ”makaamassa”, ja odottamassa viimeistä maksua n. 6 kk:n päästä. Pankista tulleessa sähköpostissa luki: ”voit nostaa lainaa sitä mukaa kun maksut erääntyvät (osanostokulut 30€/kerta) ja kun yhtiölaina tulee maksettavaksi, niin nostetaan laina loppuun ja liitetään lainaan korkosuojaus siinä vaiheessa vallitsevin tasoin”.

Viestissä lukenut ”liitetään” antoi sen kuvan, että näin tehdään automaattisesti ja vallitsevin tasoin. Asiakas käsitti, että korkoputkisuojauksen korkotasot tarkastetaan lainan nostopäivän euriborin tason mukaisesti, kuten lainalupauksessa on ilmoitettu. Asiakkaalle ei missään vaiheessa kerrottu, että korkoputken liittämisestä pitää tehdä erillinen sopimus tai että hänen pitäisi olla asiasta edes erikseen yhteydessä pankkiin. Jos pankista olisi oltu asiakkaaseen yhteydessä viimeisen osanoston jälkeen ja ilmoitettu korkosuojauksen puutteesta, asiakas olisi voinut siirtää lainan toiseen pankkiin, jossa korkosuojaus olisi ollut saatavilla.

Asiakas laittoi 30.7.2021 pankkiin viestiä, että viimeinen osanosto on nyt tehty. Samalla hän varmisti, että olihan heillä tieto, että tarkoitus oli alkaa lyhentää heti myös pääomaa. Asiakas myös kysyi, tarvitaanko muuta. Pankin vastauksen mukaan muuta ei tarvittu. Lainan maksuerät asettuivat korkoputkisopimuksessa mainittuun hintahaarukkaan ja asiakas kuvitteli, että kaikki on kunnossa.

Asiakas tarkisti 14.5.2022 korkoputkisuojauksen kestoa, jolloin hänelle kävi ilmi, että hänen lainaansa ei ollut liitetty korkoputkisuojausta lainkaan, koska sellaista ei ole ollut tarjolla tavallisille asiakkaille siinä kohtaa, kun viimeinen osanosto oli tehty kesäkuussa 2021 ja korkoputkisuojaus olisi pitänyt lainaan liittää.

Asiakas on reklamaationsa jälkeen syksyllä 2022 saanut pankista korkoputkitarjouksen, jossa korkolattia oli 3,6 % ja korkokatto 4,52 %. Ero on moninkertainen alkuperäiseen lainalupaukseen, jossa korkolattia oli 0,32 % ja korkokatto 1,20 %. 

Pankin mukaan korkoputkesta ei ole sovittu lainan myöntämisen yhteydessä. Edelleen pankin mukaan asiakkaalle 9.11.2020 annettu asuntolainasuositus ei ole ollut pankkia sitova. Kyseinen dokumentti on toimitettu asiakkaalle pankin saatteella, jossa on kerrottu, että ”tässä on lainalupaus laskettuna 4 viimeisen kuukauden keskitulostasi 2125€. Lupaus on voimassa 6 kk”.

Asiakas on saanut siten korkoputkellisesta lainasta lainalupauksen, jonka hän on hyväksynyt suullisesti lainaneuvotteluissa, minkä jälkeen asiakas teki asuntokaupat. Asiakas on lisäksi 7.1.2021 ilmoittanut pankille, että hän haluaa nostaa lainan osissa, ja kun laina nostetaan loppuun, niin siihen liitetään korkosuojaus siinä vaiheessa vallitsevin tasoin. Pankin kanssa on siten sovittu korkoputkesta lainalupauksessa mainituin ehdoin.

Asiakas ei ole laiminlyönyt reklamaatiovelvollisuuttaan. Syyskuussa 2021 alkaneiden lyhennysten kokonaiskulut osuivat juuri siihen hintahaarukkaan, jotka korkoputkisuojatussa lainatarjouksessa oli annettu, joten asiakas ei huomannut, että korkoputkea ei ollut liitetty. Asiakas sai tiedon korkosuojauksen puuttumisesta vasta toukokuussa 2022, minkä jälkeen hän alkoi selvittää asiaa pankin kanssa.

Asiakas vaatii, että hänen lainaansa liitetään korkoputkisuoja sillä tasolla, jolla se olisi voitu liittää joko siinä kohtaa, kun pankki lopetti korkoputkisuojan tarjoamisen perusasiakkaille tai viimeisen osanoston jälkeen (6/2021).

Pankin vastine

Pankki on vastineessaan katsonut, että asiakkaan ja pankin välille ei ole syntynyt sopimusta korkosuojauksesta eikä pankilla ole sopimusehtojen tai sääntelyn nojalla velvollisuutta tarjota asiakkaalle korkosuojausta.

Asiakas oli neuvotellut pankin kanssa asuntolainasta marraskuussa 2020. Pankki antoi asiakkaalle lainalupauksen ja tarjouksen korkosuojauksesta siten, että luottoon liitettäi­siin ns. korkoputki.

Asiakas teki kaupat rakenteilla olevasta asunnosta joulukuussa 2020 ja luoton ensimmäi­nen erä nostettiin ja kauppahinnan ensimmäinen erä maksettiin tammikuussa 2021. Tä­män jälkeen luottoa nostettiin erissä kauppahinnan maksuerien mukaisesti. Luoton vii­meinen erä nostettiin kesäkuussa 2021. Korkoputki voidaan liittää luottoon luotonnoston yhteydessä silloin, kun luotto noste­taan kerralla. Jos luotto nostetaan erissä, korkoputki voidaan liittää luottoon vasta kun se on nostettu kokonaan.

Käsiteltävässä tapauksessa korkosuojauksen liittäminen luottoon oli käyty asiakkaan kanssa läpi joulukuussa 2020. Asiakas oli päätynyt vaihtoehtoon, jossa hän ei nostaisi luottoa kerralla eikä korkosuojausta siten liitetty luottoon sen osanostojen yhteydessä.

Asiakas on ollut pankkiin yhteydessä luoton noston ja maksuerien osalta sekä keväällä 2021 että elokuussa 2021, jolloin luoton tultua kokonaan nostetuksi hän oli varmistanut maksuohjelman mukaisten lyhennysten alkamisen syyskuussa 2021. Näissä yhteydenotoissa asiakas ei ole maininnut mitään aiemmin hänelle tarjotusta korkosuojauksesta eikä suojan tasoista tuolloin sovittu.

Luottoprosessissa on varsin tyypillistä, että asiakas ja pankki neuvottelevat korkosuojauksista ja asiakas pyytää pankilta myös sitä koskevan tarjouksen. Läheskään aina asia­kas ei suojauksen ostamiseen päädy. Yksinomaan osapuolten välillä käytyjä neuvotteluja ei voidakaan pitää osoituksena siitä, että asiakas todella lopulta korkosuojan päättää os­taa.

Korkoputki on tuotteena luoton maksullinen lisäpalvelu. Pankki ei voi lisätä korkoputkea asiakkaan luottoon sopimatta siitä nimenomaisesti asiakkaan kanssa. Asiakkaan on hy­väksyttävä korkosuojauksen tasot. Korkotasot määräytyvät tietyllä ajan hetkellä. Tämä on hetki, jonka mukaisiin suojatasoihin asiakkaan maksettava korko sovitaan ja joihin tasoihin asiakas sitoutuu.

Pankin näkemyksen mukaan sopimusta korkosuojauksesta ei ole tässä tapauksessa syn­tynyt. Pankki oli antanut asiakkaalle tarjouksen korkoputkesta marraskuussa 2020. Korkosuojauksesta on keskusteltu joulukuussa 2020, kun luoton yksityiskohdista sovittiin osapuolten välillä. Asiakkaan seuraava yhteydenotto korkoputkesta on toukokuulta 2022.

Luottoa nostettaessa asiakas on allekirjoittanut luottoasiakirjat, joissa on sovittu luoton viitekorosta ja marginaalista. Luoton tiedot ovat olleet lisäksi nähtävillä asiakkaan verkkopankissa luoton nostosta lähtien, myös maksettava korko on ollut asiakkaan nähtävillä verkkopankissa luoton nostosta lähtien. Jos luottoon liitetään korkoputki, myös sen tie­dot näkyvät verkkopankissa luoton tietojen yhteydessä. Kuten asiakaskin on valituksessaan todennut, hän käyttää pankkipalveluitaan verkkopankkinsa kautta.

Asiakas on maksanut ehtojen mukaisesti luotolle sovittua korkoa (viitekorko ja margi­naali) tammikuussa 2021 lukien. Asiakas on ottanut pankkiin yhteyttä korkotasosta edellä todetusti vasta toukokuussa 2022, jolloin hän on vaatinut marraskuussa 2020 pan­kin tarjoaman korkosuojan liittämistä luottoon.

Pankin näkemyksen mukaan asiakas on laiminlyönyt reklamaatiovelvollisuutensa kohtuullisessa ajassa. Koska tuotteena myös korkosuojauksen hinta muuttuu sen luonteen vuoksi ajan kulu­essa ja markkinakorkojen muutosten mukaisesti, on tämä otettava huomioon kohtuul­lista reklamaatioaikaa arvioitaessa.

Asiakkaan vaatimus on pankin näkemyksen mukaan perusteeton, koska lisäpalveluna myytävästä korkosuojasta ei ole osapuolten välillä sovittu. Jos vastoin pankin näkemystä katsottaisiin, että osapuolten välille on syntynyt sopimus korkosuojasta, asiakkaan vaa­timusta ei ole tehty kohtuullisessa ajassa siitä, jolloin hänen olisi tullut olla tietoinen luotolle sovitusta ja hänen maksamastaan korkotasosta.

Selvitykset

Pankki on lähettänyt asiakkaalle 9.11.2020 verkkoviestin, jossa on todettu seuraavaa:

”Tässä lainalupaus laskettuna 4 viimeisen kuukauden keskitulostasi 2125e. Lupaus on voimassa 6kk. Liitteenä on lainalaskelma jossa laskettu yhteen asp-laina 115.000e ja lisälaina 20.000e. Lopullisessa tilanteessa nämä siis jaetaan kahdeksi lainaksi ja molemmista menee tuo tilisiirtomaksu 2,30e. Nämä lainat ovat valtiontakauksella, kuluja lisälainan osalta tulee valtiontakauksesta 69,45e lainan noston yhteydessä.

Toinen vaihtoehto on ottaa yksi korkoputkella suojattu laina, josta tarkemmat tiedot asu ntorahoitussuosituksessa. Kun olet tutustunut ehdotuksiimme, niin voisimme käydä asiaa vielä puhelimitse keskustellen.”

Viestin liitteenä on ollut asuntolainasuositus 135.000 euron lainasta. Liitteessä on esitetty lainan tiedot, mukaan lukien lainan määrä, laina-aika, kuukausierä sekä korko ja marginaali. Korkosuojaus-kohdassa on todettu seuraavaa:

”Ehdotuksemme koron nousulta suojautumiseen on 10 vuoden Korkoputki. Korkoputken lattiataso 0,320% varmistaa lainan viitekoron vähimmäistason (lainan alussa kuukausierä on 504€) ja kattotaso 1,200% varmistaa lainan viitekoron enimmäistason (kuukausierä enintään 558€) suojan voimassaoloaikana. Korkoputken voimassaoloaikana lainan kuukausierä ei nouse yli enimmäiskoron, vaikka korot nousisivat korkeammalle. Korkoputkesta ei peritä erillistä suojauspalkkiota. Korkoputken vähimmäis- ja enimmäistasot tarkastetaan lainan nostopäivänä.”

Asiakirjan lopussa on mainittu seuraavaa:

”Tämä asuntolainasuositus perustuu asiakkaan antamiin tietoihin eikä ole pankkia sitova lainatarjous. Sitova lainalupaus edellyttää allekirjoitettua asuntolainahakemusta ja lainaneuvottelua pankin kanssa. Luotonmyönnön edellytyksenä ovat riittävät tiedot pantattavasta vakuudesta sekä luotonhakijoiden maksukyvystä. Asuntolainasuosituksessa ja todellisen vuosikoron laskennassa käytetyt hinnat ovat viitteellisiä. […] Lainasta maksettava kokonaiskorko määräytyy nostoajankohdan mukaan ja tarkat asiakaskohtaiset hinnat lasketaan lainaneuvottelun yhteydessä. Asuntolainan saaminen ei edellytä sopimusta muista kerrotuista lisäpalveluista eikä niillä ole vaikutusta asuntolainan ehtoihin.”

Pankista on lähetetty 29.12.2020 asiakkaalle verkkoviesti, jossa on todettu seuraavaa:

”Voit nyt nostaa kerralla koko lainan korkoputkella ja lainasumma on erillisenä tilillä josta maksetaan erääntyviä maksuja.Tällöin lainan koronmaksu alkaa koko summasta. Tai voit nostaa lainaa sitä mukaa kun maksut erääntyvät (osanostokulut 30e/kerta) ja kun yhtiölaina tulee maksettavaksi niin nostetaan laina loppuun ja liitetään lainaan korkosuojaus siinä vaiheessa vallitsevin tasoin.

Palataan asiaan 7.1.”

Asiakas on allekirjoittanut sähköisesti velkakirjan 8.1.2021. Velkakirjaan kuuluvat velan yleiset ehdot.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiakkaan ja pankin välisen erimielisyyden ratkaisemiseksi Pankkilautakunnan on arvioitava, onko asiakkaan ja pankin välille syntynyt sopimusta korkoputkesta. 

Sovellettavat sopimusehdot

Velkakirjan Korko-kohdassa todetaan seuraavaa:

”Velan korko muodostuu viitekorosta ja marginaalista.

Velasta perittävä vuotuinen korko on 0,55 prosenttiyksikköä (marginaali) yli viitekorkona olevan 12 kuukauden Euriborkoron. Velasta perittävä vuotuinen korko on kuitenkin marginaalin suuruinen, jos viitekoron arvo on pienempi kuin nolla.

Euribor on euroalueen rahamarkkinoiden viitekorko, jonka arvon määräytyminen ja noteerauspäivät perustuvat kulloinkin voimassa olevaan kansainväliseen käytäntöön.

Velan korko pysyy samana koronmääräytymisjakson ajan. Koronmääräytymisjakson pituus ilmenee viitekoron nimestä. Ensimmäinen koronmääräytymisjakso alkaa velan ensimmäisen erän nostopäivänä. Uusi koronmääräytymisjakso alkaa edellisen koronmääräytymisjakson päättymispäivänä.

Ensimmäisen koronmääräytymisjakson viitekoron arvo määräytyy ensimmäisen erän nostopäivän noteerauksen mukaan. Jos nostopäivän noteerausta ei ole vahvistettu nostohetkeen mennessä, ensimmäisen koronmääräytymisjakson viitekoron arvona käytetään edellisen noteerauspäivän noteerausta. Koronlaskennassa viitekoron arvo on kuitenkin aina vähintään nolla.

Viitekoron arvo muuttuu kunkin koronmääräytymisjakson alkamispäivänä. Uuden koronmääräytymisjakson viitekoron arvo määräytyy kaksi (2) noteerauspäivää ennen uuden koronmääräytymisjakson alkamista. Velan korko muuttuu yhtä paljon kuin viitekoron arvo on muuttunut, jos viitekoron arvo on vähintään nolla. Jos viitekoron arvo on pienempi kuin nolla, katsotaan koronlaskennassa viitekoron arvon olevan kuitenkin nolla. Uutta arvoa käytetään koronlaskennassa koronmääräytymisjakson alkamispäivää seuraavasta päivästä alkaen.

Korko lasketaan todellisten päivien mukaan käyttäen jakajana lukua 360.”

Asian arviointi

Asiakas on pankin kanssa neuvotellut loppuvuonna 2020 asuntolainasta. Pankki on lähettänyt asiakkaalle 9.11.2020 viestin, jossa on todettu, että kyseessä on lainalupaus, joka on voimassa kuusi kuukautta. Viestissä on viitattu liitteenä olevaan ASP-lainaan ja lisälainaan. Vaihtoehdoksi on tarjottu yhtä korkoputkella suojattua lainaa, josta tarkemmat tiedot on annettu liitteenä olevassa asuntolainasuosituksessa. Asuntolainasuosituksessa on todettu, että kyseessä ei ole pankkia sitova lainatarjous. Ottaen huomioon kuitenkin sen, että viestin saatteessa on todettu kyseessä olevan kuusi kuukautta voimassa oleva lainalupaus, Pankkilautakunta katsoo, että kyseessä on ollut pankkia sitova lainatarjous.

Asiakas on kertonut hyväksyneensä suullisesti pankin tarjouksen korkoputkellisesta lainasta lainaneuvottelujen aikana. Riidatonta on, että asiassa on syntynyt sopimus asuntolainasta, mutta riitaisaa on se, onko korkoputkesta sovittu.

Pankin lainatarjouksessa 9.11.2020 on todettu, että pankki on ehdottanut lainaan kymmenen vuoden korkoputkea, jossa lattiataso oli 0,320 % ja kattotaso 1,200 %. Lainatarjouksessa on kuitenkin todettu, että korkoputken vähimmäis- ja enimmäistasot tarkastetaan lainan nostopäivänä.

Pankin asiakkaalle 29.12.2020 lähettämässä viestissä on todettu, että asiakas voisi nostaa koko lainan korkoputkella tai vaihtoehtoisesti laina voidaan nostaa erissä. Jälkimmäisessä tapauksessa lainaa nostetaan sitä mukaa, kun laskut erääntyvät ja kun yhtiölaina tulee maksettavaksi, nostetaan laina loppuun ja lainaan liitetään korkosuojaus siinä vaiheessa vallitsevin tasoin. Asiakas ei ole halunnut nostaa koko lainaa korkoputkella heti, vaan hän on halunnut nostaa lainan osissa.

Asiakkaan mukaan hän oletti, että asuntolainaan liitetään automaattisesti korkoputkisuojaus lainan viimeisen noston jälkeen ja korkoputkisuojauksen korkotasot tarkastetaan lainan nostopäivän euriborin tason mukaisesti.

Pankkilautakunta toteaa, että asiakkaalle on koko lainaneuvottelujen ajan tarjottu vain korkosuojattuja lainoja: ASP-lainaa, kerralla nostettavaa korkosuojattua lainaa ja osissa nostettavaa lainaa, johon liitetään korkosuojaus viimeisen osanoston jälkeen. Asiakkaalle on ilmoitettu 29.12.2020, että jos laina nostetaan osissa, lainaan liitetään korkosuojaus lainan loppuun nostamisen yhteydessä siinä vaiheessa vallitsevin tasoin. Asiakas on saanut 9.11.2020 tiedot sen hetkisistä korkosuojauksen tasoista.

Edellä mainittu huomioon ottaen Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan ja pankin välillä on sitovasti sovittu siitä, että asiakkaan lainaan liitetään korkoputki viimeisen osanoston jälkeen sen hetken vallitsevilla tasoilla. Pankista on ilmoitettu asiakkaalle, että korkoputki liitetään asiakkaan lainaan viimeisen osanoston jälkeen. Lautakunta katsoo, että asiakas on voinut tämän perusteella ymmärtää, että korkoputken liittäminen tapahtuu automaattisesti eikä häneltä edellytetä toimia sen toteuttamiseksi. Lautakunta katsoo siten, että asiakkaalta ei ole edellytetty toimia korkoputken ottamiseksi osaksi lainasopimusta viimeisen osanoston yhteydessä.

Lautakunta katsoo siten, että pankin olisi pitänyt liittää kesäkuussa 2021 tehdyn viimeisen osanoston jälkeen asiakkaan asuntolainaan korkokatto niillä lattia- ja kattotasoilla, joita se olisi sillä hetkellä asiakkaalle tarjonnut, ja ilmoittaa asiasta asiakkaalle.

Pankin mukaan asiakas on menettänyt oikeutensa vedota pankin virheeseen, koska asiakas ei ole reklamoinut pankille virheestä kohtuullisessa ajassa siitä, jolloin hänen olisi tullut olla tietoinen luotolle sovitusta ja hänen maksamastaan korkotasosta.

Lautakunta on edellä katsonut, että asiakkaalta ei ole edellytetty toimia viimeisen osanoston yhteydessä korkoputken liittämiseksi hänen lainaansa. Asiakkaan lainaan sovitussa 12 kuukauden euriborkoron tasossa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia ennen kevättä 2022. Lautakunta katsoo, että asiakas on voinut perustellusti olettaa, että korkoputken lattia- ja kattotasot olisivat suunnilleen samalla tasolla kuin 9.11.2020 hetkellä. Edelleen lautakunta katsoo, että koska lainan korko on ollut alkuvuoteen 2022 asti lähellä sitä, joka se olisi ollut aiemmin ilmoitetun alustavan korkoputken kanssa, asiakkaan ei ole tullut huomata korkoputken puuttumista hänen lainastaan. Asiakkaan korontarkistuspäivä on joka vuoden helmikuun 15. päivä ja 12 kuukauden euriborkorko on ollut 15.2.2022 negatiivinen, joten asiakkaan lainan korot eivät olleet vielä nousseet ennen asiakkaan pankille tekemää reklamaatiota. Asiakas on reklamoinut pankille korkosuojauksen puuttumisesta 14.5.2022.

Pankkilautakunta katsoo, että asiakas on reklamoinut pankin laiminlyönnistä kohtuullisessa ajassa siitä, kun hänen on tullut huomata korkosuojauksen puuttuminen, eikä asiakas siten ole menettänyt oikeutta vedota pankin laiminlyöntiin.

Lopputulos

Pankkilautakunta suosittaa pankkia liittämään korkoputken asiakkaan asuntolainaan taannehtivasti viimeisestä lainan osanostosta lähtien niillä lattia- ja kattotasoilla, jotka asiakkaan lainaan olisi silloin tarjottu, ja oikaisemaan asiakkaan lainan veloitukset vastaamaan tätä muutosta.

Pankkilautakunta oli yksimielinen.

PANKKILAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Sillanpää
Sihteeri Heino

Jäsenet:
Ahlroth
Atrila
Piilo
Tervonen