Tapahtumatiedot
Asuinhuoneiston osakas (kuolinpesä N) oli tilannut asuinhuoneiston keittiöremontin yhteydessä J Oy:ltä hanojen, viemäreiden ja astianpesukoneen kytkennät. J Oy oli käynyt tekemässä kytkennät 2.11.2020 ja 18.11.2020. Taloyhtiössä oli havaittu vesivahinko 29.1.2021. Tarkastusraportin mukaan vesivahinko oli aiheutunut asuinhuoneiston 8b:n keittiön viemäriliitoksesta, joka oli ollut löysä tai kokonaan irti. Asiassa on riitaa siitä, onko J Oy:n asentaja huolimattomuudellaan aiheuttanut vesivahingon.
Asiakkaan valitus
Asiakas, asuinhuoneiston osakas (kuolinpesä N) on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen.
Asiakas oli informoinut huoneistoremontista ja kaappien vaihdosta taloyhtiötä ja remontista tehtiin taloyhtiön edellyttämä omavalvonta. Asiakas kävi isännöitsijän kanssa paikan päällä 5.12.2020. Isännöitsijä oli nimennyt työlle valvojan taloyhtiön puolesta. Vuotovahinko havaittiin kohteessa 29.1.2021 ja syyksi osoittautuivat virheelliset asennukset lvi-töissä. Huoneiston kaikista viemäritöistä on vastannut J Oy.
Allaskaapista lähtevä vaakaviemäriputki oli kannakoimaton, ja sen kallistus oli väärään suuntaan. Virheellinen kallistussuunta ja kannakoimattomuus olivat aiheuttaneet putken heilumisen ja avanneet putkien liitoksen ja siten aiheuttaneet vuotovahingon. Vuotovahingosta haettiin korvauksia kiinteistön vakuuttajalta vakuutusyhtiö Z:lta. Vakuutusyhtiö Z antoi vahingosta kielteisen korvauspäätöksen, koska vahinko oli aiheutunut virheellisistä lvi-asennuksista. Huoneiston asukas haki korvauksia vuotovahingon osalta myös kotivakuutusyhtiö X:ltä. Myös X antoi vahingosta kielteisen korvauspäätöksen lvi-asennusvirheeseen vedoten. Taloyhtiö tai asukas ei hakenut kyseisiin korvauspäätöksiin oikaisua.
R Oy:n raportti (7.7.2021) osoittaa tilanteen vahinkohetkellä (raportin sivu 2) ja tilanteen oikein asennetusta vaakaviemäristä (raportin sivu 6). Raportista voidaan todeta, että vaakaviemäri on ollut allaskaapissa tarkistettavissa ja näkyvillä.
Asiakas on myös tilannut asennusvirheestä ja vastuukysymyksistä puolueettoman lausunnon rakennustyönjohtoon, projektijohtamiseen ja rakennustyönvalvontaan erikoistuneelta I Oy:ltä. Asiakas oli toimittanut I Oy:lle vuotovahingosta saatavilla olevat selvitykset ja korvauspäätökset. Lisäksi asiakas kävi I Oy:n edustajan kanssa vahinkopaikalla 15.12.2021. I Oy:n laatiman raportin (30.1.2022) mukaan ”J Oy:n tekemä asennus on tehty huolimattomasti, virheellisesti ja on hyvän rakennustavan vastainen. Keittiön altaan poistoputki ja hajulukko on asennettu liikkuvaan/kannakoimattomaan vaakaviemäriputkeen joka on aiheuttanut vuotovahingon.” J Oy on syyllistynyt asennusvirheeseen, aiheuttanut vuotovahingon ja on vastuussa vuotovahingosta.
Asiakas toteaa, että I Oy:n palveluita ovat käyttäneet rakennusvirheiden ja syyllisyyskysymysten ratkaisemisessa vakuutusyhtiöt, kuten vakuutusyhtiö M, puolueettoman näkökulman ja asiantuntijanäkemyksen saamiseksi.
Vakuutusyhtiö on lisäksi viimeisimmässä korvauspäätöksessä 11.3.2022 todistanut keskeisimmän väitteensä vääräksi: ”J Oy:n asentaja on kertonut, että hän on hajulukon kytkemisen yhteydessä tarkistanut, ettei vaakaviemäri liikkunut. Asennuksen jälkeen hän on laskenut vettä ja tarkistanut, ettei kaapin alle vuoda vettä” (korvauspäätös 11.3.2022). J Oy:n asentajan tehdessä vesilukkoputken asentamisen kiinnittämättömään, tukemattomaan ja liikkuvaan vaakaviemäriputkeen, on hän ottanut täyden vastuun tekemistään asennuksista. Se, ettei hän ammattilaisena ole huomannut putken liikkuvan ei vapauta häntä vastuusta.
Vakuutusyhtiön 5.3.2021 tekemän korvauspäätöksen perustelut siitä, etteivät viemärityöt olisi olleet työnkohde tai ettei vaakaviemäriputkea olisi pystynyt tarkistamaan peitelevystä johtuen, kumoutuvat asentajan oman todistajalausunnon perusteella niin ikään (I Oy:n lausunto 21.7.2022).
J Oy on syyllistynyt asennusvirheeseen, aiheuttanut vuotovahingon ja kuolinpesä N:lle on syntynyt yli 10 000 e kustannukset vesivahingon seurauksena. Vahinko tulee korvata J Oy:n vastuuvakuutuksesta.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö katsoo, että sen tekemä korvauspäätös asiassa on oikea. Vakuutusyhtiö toistaa korvauspäätöksessään sekä muissa yhteyksissä aiemmin sanomansa sekä toteaa lisäksi seuraavaa.
Vakuutuksenottaja, J Oy, on asuinhuoneiston keittiöremontin yhteydessä tehnyt 2.11.2020 keittiön hanan ja vesilukon sekä 18.11.2020 astianpesukoneen liitoksen asennustyöt. Kaluste oli paikoillaan ja kytkettävissä 2.11.2020. Pesukonetta ei voinut tuolloin kytkeä, koska lattia oli kesken siten, ettei konetta saanut paikoilleen, minkä vuoksi pesukone käytiin kytkemässä erikseen 18.11.2020.
Vakuutusyhtiö toteaa, että olennaista asiassa on, mitä työn tilaaja ja työn suorittaja ovat sopineet. Tilaajana on ollut osakkeenomistajana olevan kuolinpesän edustaja P. Sopimuksesta ei ole tiedossa muuta kuin sähköposti, jonka mukaan ”keittiökalusteet-keittiö uusittu, joten hanat, viemärit ja apk-tulee kytkeä.”
Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan asiassa on ollut kyse vain hanojen, viemärin ja astianpesukoneen kytkemisestä, eikä pidemmälle menevästä työstä. Toimeksiantoa ei ole täsmennetty tai tarkennettu missään vaiheessa myöhemmin. Edes tilaajat eivät ole täsmentäneet tätä tarkemmin asentajalle kohteessa paikan päällä ollessa. Tilaajat ovat omien kertomustensa mukaan olleet kertomatta tai täsmentämättä asiaa tarkemmin eli eivät ole sanoneet mitään vakuutuksenottajan palveluksessa olevalle asentajalle. Asentaja on tehnyt sovitun työn, josta on sovittu sähköpostitse. Asennuksen kohteena ei ole ollut vaakaviemäri tai sen asennus. Vakuutusyhtiö toteaa edelleen, että työn tilaajana ei ole toiminut asunto-osakeyhtiö. Huomionarvoista on, että tässä tarkoitettu viemärien asennus kuuluisi kiinteistön omistajan eli asunto-osakeyhtiön vastuulle. Asunto-osakeyhtiöissä osakkaat tilaavat juurikin vain astianpesukoneen ja hajulukon kytkentöjä.
Kyse on myös siitä, mitä on tapahtunut ennen asennusta, asennuksen aikana ja tämän jälkeen. Saatujen tietojen mukaan tilaajat ovat ennen asennusta purkaneet keittiön kalusteet ja laittaneet uudet kalusteet paikalleen itse. Vuotanutta vaakaviemäriä ei ole voinut nähdä ilman kalustesuojan irrottamista. Vakuutuksenottajan asentaja ei ole ollut paikalla, kun keittiötä on purettu ja uutta keittiötä on asennettu. Kalusteet ovat olleet jo paikoillaan, kun kytkennät on tehty.
Tilaajat eivät ole ilmoittaneet remontista etukäteen taloyhtiölle eikä taloyhtiö ole voinut valvoa remonttia kokonaisuudessaan. Tämä asia ei ole myöskään ollut vakuutuksenottajan tiedossa ennen vakuutuksenottajan tekemää asennusta tai tämän aikana, vaan asia on selvinnyt J Oy:lle vasta vahingon selvittelyissä vahingon toteamisen jälkeen. Kyse on siten lisäksi siitä, onko vakuutuksenottaja tietänyt tai pitänyt tietää siitä, että vaakaviemäri on ollut puutteellisesti asennettu vuonna 2006 vai ei. Olisiko hänen tullut huomata se seikka, että keittiöremonttia tehneet remontin suorittajat ovat jo tehneet kalusteasennuksia kohteessa ja tätä tehdessään ilmeisesti vahingossa irrottaneet vaakaviemärin tuennan, aiheuttaneen liitoksen löystymisen ja kenties sitä kautta myös vahingon?
Vakuutusyhtiön mukaan vakuutuksenottajan asentaja ei ole tiennyt tai hänen ei olisikaan pitänyt huomata tätä asiaa eli sitä, että vaakaviemäri on ollut löysä liitoksestaan tai että kannakointi on puutteellinen, koska peitelevy ja kaapisto on voinut tukea tätä vaakaviemäriä sen verran hyvin, että näitä puutteita ei ole voinut havaita. Juurisyy tähän vahinkoon on vuoden 2006 linjasaneerauksen aikainen rakennus-/asennusvirhe. Vuotanut viemäri on asennettu asuntoon 8b ennen viimeisintä keittiöremonttia, linjasaneerauksen aikana vuonna 2006. Raportista käy ilmi, että vaakaviemärissä ja seinän sisään menevässä kulmayhteessä ei näy lainkaan kannakointia. Kartoitusraportin mukaan kulmakappale näyttää lisäksi nousevan seinän sisään mennessään ylöspäin, joten siinä on kaato väärään suuntaan. Myös asunto-osakeyhtiön oma vakuutusyhtiö on perustanut kielteisen korvauspäätöksen tähän asennusvirheeseen.
Ei ole myöskään poissuljettua, että kaapiston asennuksessa, johon vakuutuksenottaja ei ole osallistunut miltään osin, on tapahtunut vaakaviemärin liitoksen irtoaminen ja liikkuminen siten, että kaapisto ei ole enää tukenut vaakaviemäriä siten, kuin se on aiemmin lähes 15 vuoden ajan tehnyt. Vakuutusyhtiö katsoo siten, että vahingon syinä on pidettävä muita seikkoja kuin niitä, jotka ovat olleet vakuutuksenottajan vaikutuspiirissä. Vahingon syinä ovat olleet vastoin rakentamismääräyksiä ja hyvää rakentamistapaa tehty vaakaviemärin asennus vuoden 2006 linjasaneerauksen yhteydessä sekä keittiön kaapiston asennuksen aikainen vaakaviemärin liikkuminen siten, että kaapisto ei ole enää tukenut vaakaviemäriä riittävästi aiheuttaen vahingon. Näitä seikkoja tukee se, että aiemmat keittiön kaapistot ovat olleet erilaiset kuin keittiöremontissa asennutetut kaapistot.
Vakuutuksenottajan asentaja on kertonut kädellä painaen kokeilleensa, että asennus on tukeva. Vaakaviemäri on voinut hyvinkin olla riittävän tukevasti paikoillaan, mutta tämä ei poista sitä mahdollisuutta, että kaapiston asennuksessa vaakaviemäri on liikkunut juuri sen verran, että se on löystyttänyt vaakaviemärin liitoskohtaa rakenteissa ja saattanut kaadon väärään suuntaan. Viemärin uudelleenasennus olisi ajallisesti tullut tehdä ennen keittiökalusteiden asennusta. Vuotanut liitoskohta oli peitelevyn takana eikä kannakoinnin puuttumista voinut peitelevystä johtuen havaita tilatun työn suorituksen yhteydessä, eli hanan, hajulukon ja astianpesukoneen kytkemisen yhteydessä. Vakuutuksenottajan asentaja ei ole syyllistynyt huolimattomuuteen.
Vakuutusyhtiö ei pidä vahinkoa kärsineen hankkimia lausuntoja, erityisesti I Oy:n lausuntoa (30.1.2022) objektiivisena. Lausunnossa on tuotu subjektiivisesti esille I Oy:n mielipide asiasta ottamalla kantaa siihen, kuka on korvausvastuussa vahingosta. Itse rakennustekniset huomiot ovat enemmän taka-alalla. Lisäksi lausunto on annettu noin vuosi vahingon tapahtumisen jälkeen. Lausunnossa oli myös virhe koskien asennustapaa. Lausunnossa todetaan, että “HK-tiivistekumin ja hajulukon asentamista kannakoimattomaan putkeen on mahdoton tehdä siten, ettei vaakaviemäri painu tai liiku.” J Oy:n tekemässä asennuksessa ei ollut käytetty HK-tiivistekumia, vaan asennuksessa oli käytetty hajulukon mukana olevaa liitosta, joka menee helposti suoraan viemärin muhviin. Vakuutusyhtiö korostaa lisäksi, ettei I Oy ole ollut asennushetkellä toteamassa asennushetken olosuhteita.
Asiakkaan mukaan vakuutusyhtiön katselmuksen raportti 11.6.2021 voi johtaa vääriin tulkintoihin, koska kuvat on otettu korjauksen jälkeen. Tältä osin vakuutusyhtiö toteaa, että katselmuksen 11.6.2021 tarkoitus oli selvittää olosuhteet vahinkohetkellä: oliko vuotanut liitoskohta kalusteiden takana vai ei. Katselmuksessa P myönsi, että kaapiston peitelevy oli hanan ja hajulukon kytkennän aikana ollut paikoillaan ja peittänyt vuotavaksi osoittautuneen seinän sisään kääntyvän viemäriputken ja kulmayhteen liitoskohdan. V Oy:n raportista (1.2.2021) löytyy hyvät kuvat vahingon sattumisen jälkeen (s. 4). Huomionarvoista on, että peitelevy oli hanan ja hajulukon kytkennän aikaan peittänyt kyseisessä kuvassa näkyvät viemäriputket. Myös raportin sivun 9 kuvasta näkee, miten viemäriputki oli keittiökalusteiden takana. Myös R Oy:n raportin (22.2.2021) kuvista käy hyvin ilmi, miten viemäriputki kulki kaapiston takana ahtaassa raossa ja kääntyi seinän läpi toisen huoneen puolelle.
P on ilmoittanut, että hän on tiedottanut asunto-osakeyhtiötä remontista ja että työlle oli nimetty taloyhtiön puolesta valvoja. Kuitenkin asunto-osakeyhtiön isännöitsijä on J Oy:n toimitusjohtajalle 5.2.2021 lähettämässään sähköpostissa ilmoittanut, ettei työstä oltu ilmoitettu yhtiölle etukäteen eikä työtä ole valvottu. Asiakas toimittaa kuitenkin lisäkirjelmänsä liitteenä isännöitsijän sähköpostin 29.10.2020, josta käy ilmi, että isännöitsijä on ollut tietoinen remontista, kun hän on 29.10.2020 pyytänyt muutostyöilmoitusta. Sähköpostissa on asunto-osakeyhtiön puolesta myös esitetty lopputarkastuksen tekijäksi R Oy:tä. Huomionarvoista kuitenkin on, että asiakkaan lisälausumassaan toimittaman mm. hänen itsensä allekirjoittaman valvontaraportin mukaan keittiökalusteet oli purettu jo 5.–6.10.2020 ja uudetkin asennettu 14.–22.10.2020. Asunto-osakeyhtiössä isännöitsijän ilmoituksen mukaan tulee tehdä purkukatselmus, mutta enää 29.10.2020 se ei olisi ollut esteettä mahdollista. Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan R Oy ei ole valvonut remonttia eikä myöskään ole tehnyt lopputarkastusta. Sellaista ei ainakaan vakuutusyhtiölle ole toimitettu. Sen sijaan vesivahingon jälkeen tehdystä remontista R Oy on laatinut huoneistoremontin valvontaraportin 7.7.2021.
Lisälausuman liitteenä asiakas toimittaa kuolinpesä N:n huoneistoremontin valvontaraportin 6.1.2021, jonka ovat allekirjoittaneet kuolinpesän edustaja P ja P:n tytär R. Dokumentissa mainitaan hankkeessa toimineita, remontin aikataulu ja remonttiin osallistuneiden ansioita rakennusalalla. Dokumentissa on myös useassa kohdassa mainittu omavalvonta. Vakuutusyhtiö katsoo, että niillä seikoilla, jotka koskevat remontista ilmoittamista ja asianmukaista remontin valvontaa, on merkitystä varsinkin osakkaan ja asunto-osakeyhtiön välisessä suhteessa.
Asiakas esittää, että asennusvirheestä on aina vastuussa asentaja – ei valvoja. Monesti näin onkin, mutta valvonnalla on merkitystä, jos asunto-osakeyhtiö ja osakas ovat laiminlyöneet ulkopuolisen valvonnan kokonaan. Tältä osin on tärkeä korostaa sitä, että J Oy ei ole asentanut vuotanutta viemäriä tai viemäriliitosta. Sen sijaan on voitu päätellä, että vanhoja keittiökalusteita purettaessa ja uusia asennettaessa on muutostyötä tehneet henkilöt ovat siirtäneet ja liikutelleet viemäriputkea. Kun työtä ei ole valvottu ulkopuolisen toimesta, lisää tämä toimijoiden omaa vastuuta. Omavalvonta ei vastaa ulkopuolisen asiantuntijan suorittamaa valvontaa ja toimintatapaa, joka asunto-osakeyhtiössä on sovittu noudatettavaksi. On selvää, että osakkaat ovat tienneet viemäriputken liikuttelun ja kannakoimattomuuden, mutta eivät ole reagoineet tilanteeseen millään tavalla. Omavalvonta ei ole siten toiminut.
Asiakas esittää, että kaikista lvi-töistä vastasi ja ne teki J Oy. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan väite on virheellinen. J Oy:lle annettu toimeksianto on koskenut pelkästään hanan, astianpesukoneen ja hajulukon kytkentää. Kuolinpesä N:llä on näyttövelvollisuus siitä, että J Oy olisi ottanut vastuun kaikista kohteen lvi-töistä tai asunto-osakeyhtiön vastuulla olevan viemärin kunnosta. N vetoaa vakuutusyhtiö Z:n ja vakuutusyhtiö X:n korvauspäätöksiin ikään kuin ne osoittaisivat J Oy:n olevan vahingosta korvausvastuussa. Vuotovahingon syyksi on katsottu asennusvirhe, mutta päätöksissä ei väitetäkään, että virheen olisi tehnyt J Oy. Kyseisten vakuutusyhtiöiden kielteisten korvauspäätösten osalta sillä ei ole merkitystä, kenen tekemästä asennusvirheestä on kysymys.
Asiakas esittää edelleen, ettei asentajaa vapauta vastuusta se, ettei hän huomannut putken liikkuvan. Vakuutusyhtiö on asiasta eri mieltä. Vuotaneen viemärin asennus ei kuulunut J Oy:lle. Asentajalla ei ollut velvollisuutta tarkistaa asunto-osakeyhtiön viemäröinnin asianmukaisuutta. Asentaja on kertonut tarkistaneensa myös sen, ettei vaakaviemäri liikkunut, kun hän kaikella huolellisuudella teki hajulukon kytkennän. Hän ei ole toiminut asiakkaan väittämällä tavalla virheellisesti hajulukon kytkemisessä.
Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan asunto-osakeyhtiö on maksanut kaikki vahingon korjauskulut. Myös asunto-osakeyhtiö vaatii korvausta J Oy:n vastuuvakuutuksesta. Vakuutusyhtiö on kiistänyt asunto-osakeyhtiön vaatimukset. Vakuutusyhtiö katsoo, ettei ole perustetta korvausten maksamiselle myöskään perikunnalle.
Vakuutusyhtiö katsoo, että sen tekemä päätös asiassa on vakuutusehtojen mukainen, eikä J Oy ole vahingosta vastuussa. Vakuutusyhtiö ei ota kantaa vahingon määrään ja varaa mahdollisuuden lausua vahingon määrästä tarvittaessa myöhemmin, mutta toteaa jo seuraavaa.
Kuolinpesän vaatimukset koostuvat saamatta jääneistä vuokratuloista ja K Oy:n laskusta sekä I Oy:n lausunnosta aiheutuvasta arvioidusta kulusta. Vaikka vakuutusyhtiö ei tässä vaiheessa ota kantaa vahingon määrään, se kuitenkin kiistää I Oy:n lausunnosta mahdollisesti aiheutuvat kulut turhina selvittelykuluina. Vahingon syy on ollut selvillä jo lähes vuotta aikaisemmin I Oy:n raportin laatimista R Oy:n, M Oy:n ja K Oy:n kartoitusten ja lausuntojen perusteella. Vaikka vastoin vakuutusyhtiön käsitystä lautakunta katsoisi J Oy:n syyllistyneen asiassa tuottamukseen, ei vaadittua korvausta tule suosittaa maksettavaksi kokonaisuudessaan. Joka tapauksessa perikunnalla on oman huolimattomuutensa perusteella vastuu vahingosta. Vakuutusyhtiö katsoo perikunnan aiheuttaneen vahingon. Siten vakuutusyhtiön mahdollisesti maksettavaksi katsottavasta korvauksesta tulee tehdä myötävaikutusvähennys.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, onko putkiasennustöitä tehnyt J Oy vastuussa viemäriputken liitoksesta aiheutuneesta vesivahingosta.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vakuutusehdot
Vakuutusehtojen kohdan 4 mukaan vakuutus korvaa vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutetun henkilö- ja esinevahingon, joka todetaan vakuutuskauden aikana ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.
Asian arviointi
Toiminnan vastuuvakuutuksesta korvataan vakuutusehtojen mukaan sellaisia vahinkoja, joista vakuutuksenottaja on korvausvastuussa voimassa olevan oikeuden mukaan.
Yleisten sopimusoikeudessa vallitsevien vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää pääsääntöisesti tahallisuutta tai tuottamusta. Tuottamuksella tarkoitetaan moitittavaa menettelyä eli virhettä, huolimattomuutta tai laiminlyöntiä. Asiassa on ensin arvioitava, mitä työn tilaaja ja suorittaja ovat työstä sopineet. Tämän jälkeen on arvioitava, onko J Oy toiminut huolimattomasti.
Asuinhuoneistoon oli tehty keittiöremontti. Vakuutuslautakunnalle toimitetusta aineistosta ilmenee, että kuolinpesä N:n osakas on yrityksensä nimissä tilannut lvi-töitä J Oy:ltä. Myös kyseisistä lvi-töistä aiheutunut lasku on toimitettu yritykselle. Tästä huolimatta lautakunta katsoo, että tarkoituksena on ollut teettää lvi-työ asuinhuoneiston omistajana olevan kuolinpesän hyväksi.
Tilaaja on lähettänyt 28.10.2020 J Oy:lle sähköpostin, jossa todetaan ”keittiökalusteet-keittiö uusittu, joten hanat, viemärit ja apk-tulee kytkeä.” Tilaajan mukaan sopimus koski viemäritöitä kokonaisuudessaan, J Oy:n mukaan tilauksessa oli kyse pesualtaan hanan ja hajulukon asennuksesta. J Oy:n mukaan allaskaappi oli jo asennettu paikoilleen, minkä vuoksi viemärin lävistyskohta hormiin ja vaakaviemäri olivat osin näkymättömissä eikä niihin ollut tehty mitään muutoksia.
Asiassa on erimielisyyttä sen suhteen, mitä tilaaja ja työn suorittaja ovat ensinnäkin sopineet. Asian käsittely Vakuutuslautakunnassa tapahtuu kirjallisesti, eikä lautakunta voi ottaa vastaan henkilötodistelua. Näin ollen lautakunnan lausunto perustuu vain sen käytettävissä olevista asiakirjoista ilmeneviin tietoihin.
Asiakkaan J Oy:lle lähettämässä sähköpostiviestissä todetaan, että viemärit ”tulee kytkeä”. Lautakunnan näkemyksen mukaan tämä viittaa siihen, että esimerkiksi viemärin hajulukko tulisi kytkeä viemäriin. Sähköpostiviesti ei sen sijaan anna viitteitä siitä, että tilaaja pyytäisi J Oy:tä tekemään viemäritöitä laajemmin. Tätä näkökulmaa tukee myös se, että keittiökalusteet oli asennettu paikoilleen ennen kuin J Oy:n asentaja saapui paikalle 2.11.2020 ja viemäriputki, josta vesivahinko oli lähtenyt liikkeelle, oli ollut ainakin osittain peitettynä. Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan tämäkin viittaisi siihen, ettei J Oy:n asentajalta odotettu laajempia viemäritöitä. Asiassa on kuitenkin edelleen arvioitava se, olisiko J Oy:n edustajan ammattilaisena pitänyt huomata ja ymmärtää, että vaakaviemäriputki oli virheellisesti asennettu.
Huoneistoremontin valvontaraportissa (22.2.2021) on todettu, että todennäköinen syy viemäriputken vuodolle on putken kannakoimattomuus. Valvontaraportissa todetaan edelleen, että ”entisten kalusteiden sokkelikorkeus on ollut todennäköisesti 160 mm ja silloin viemäriputki on sopinut olemaan kalusteiden alla ja reikä, josta putki on tullut allaskaappiin, on pitänyt putken tukevasti paikoillaan. Uudet kalusteet ovat Ikeasta ja niiden sokkelikorkeus on 80 mm ja putkelle on jouduttu leikkaamaan tilaa takalevystä ja muutenkin Ikean kalusteiden takaosa on auki, joten sinne jää aukko. Koska putkea ei ole uusien kalusteiden myötä mitenkään kannakoitu, putki on jo takaisinasennusvaiheessa päässyt liikkumaan ja liitos on ollut löysä ja väärän kaadon ansiosta viemärivesi on valunut eristetilaan.”
Taloyhtiön isännöitsijän M Oy:ltä tilaaman katselmusraportin (22.2.2021) mukaan keittiön viemäri on ollut väärään suuntaan laskullaan eli viemäri ei ole tyhjentynyt kokonaan hormin suuntaan. Lausunnossa todetaan edelleen, että ” – – vanhoista jäljistä päätellen viemäri on aiemmin ollut noin 5 cm ylempänä, jolloin viemäri on ollut laskullaan oikeaan suuntaan. Viemärin sijainnin muutos on siis tapahtunut keittiökalusteiden vaihdon yhteydessä. Oletettavasti keittiön viemäri on vanhoissa kalusteissa kulkenut pohjalevyn päällä ja näin ollen ollut oikeassa korossa hormiin olevaan liitokseen nähden. Keittiökalusteiden vaihdon yhteydessä olisi viemäri pitänyt kannakoida uudestaan ja varmistaa, että kaluste ei paina viemäriputkea.”
Huoneistossa vakuutusyhtiön toimesta 11.6.2021 tehdyn katselmuksen raportissa todetaan, että kohteesta otetuista kuvista voi havaita, että vuotaneen liitoksen kohdalla on ollut peitelevy. Raporttiin on kirjattu, että kannakoinnin puuttumista ei ole voinut havaita asennustyön yhteydessä, koska peitelevy on peittänyt vuotaneen liitoksen. Peitelevy ei ole ollut mekaanisesti kiinni, mutta on ollut tiukasti kaapin seinälevyjen välissä. Raportin sivun 1 valokuvassa näkyy keittiön kaapisto, josta näkyvät keskellä allaskaapisto ja oikealla puolella on vaakaviemäriputki ja välissä on kaapiston runkolevy. Vaakaviemäriputki on vasemmalla puolella ja peitelevy on nostettu putken yläpuolelle. Raportin mukaan tarkastuksen alussa P kertoi, että liitos ei ole ollut peitettynä. Myöhemmin hän oli myöntänyt, että viemäriputki oli ollut peitettynä, mutta kertoi, että peitelevy olisi ollut irrotettavissa. Siten vaakaviemäriputki ei ole ollut kokonaan näkyvissä. Raportin sivun 2 valokuvassa näkyy tilanne, jossa peitelevy on paikoilleen asennettuna. Vuotanut liitoskohta jää peitelevyn taakse. Tällöin kannakoinnin puuttuminen ei ole ollut havaittavissa asennustyön yhteydessä. Peitelevy ei ole ollut mekaanisesti kiinni, mutta on tiukasti kaapin seinälevyjen välissä.
Vakuutuslautakunta pitää edellä mainittujen raporttien perusteella todennäköisenä, että vaakaviemäriputken vuotaminen johtuu siitä, että keittiökalusteiden vaihdon yhteydessä putkea ei ole kannakoitu, vaan se on voinut vapaasti liikkua, minkä seurauksena liitoskohta on löystynyt ja alkanut vuotaa. Lautakunta katsoo, että J Oy:n asentaja ei ole voinut olla tietoinen vaakaviemärin kannakoinnin puutteellisuudesta, koska viemäriputki on tältä osin ollut peitettynä. Lautakunnan saaman käsityksen mukaan asentajalle ei ollut huoneiston muutostyön tekijöiden toimesta kerrottu, että kaluston takana olevan viemärin kunto tulisi tarkistaa tai että keittiökalusteiden purku- ja asennusvaiheessa viemärin asemaa on muutettu tai että viemäri on kannakoimaton tai että viemäri pitäisi asentaa uudelleen. Asentaja on oman kertomansa mukaan kokeillut vaakaviemäriä painamalla sitä, ja se on tuolloin pysynyt paikoillaan. Lautakunta pitää mahdollisena, että vaakaviemäriputken päällä ollut peitelevy ja kaapisto ovat voineet tukea viemäriputkea tuolloin. Vakuutuslautakunta katsoo edellä mainituin perustein, ettei J Oy:n asentaja ole toiminut huolimattomasti. Lautakunnan käytössä olevista selvityksistä ei voida todeta, että vaakaviemäriputkenliitoksen löystyminen tai irtoaminen ja siitä seurannut vesivahinko olisivat seurausta J Oy:n edustajan huolimattomasta toiminnasta.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Luukkonen Yli-Rahnasto
Jäsenet:
Haapasaari
Karhu
Karimäki
Korpiola