Tapahtumatiedot

Asiakas ajoi veneellään kiveen 27.6.2022, ja törmäyksen seurauksena potkuri irtosi ja jäi järven pohjaan. Lisäksi moottorin alaosassa oleva evä irtosi ja potkurin akseli katkesi. Asiakas haki vahingosta korvausta venevakuutuksesta.

Veneelle tehtiin vakuutusyhtiön toimeksiannosta vahinkotarkastus 1.7.2022. Vahinkotarkastuksesta laaditun kustannusarvion mukaan uusi alavaihteisto maksaa 5 565 euroa, josta vakuutusyhtiö korvaa enintään 45 % eli 2 504,25 euroa sekä lisäksi potkurin 292 euroa, pientarvikkeet ja yhden tunnin työn. Vahinkotarkastajan kirjauksen mukaan mahdollisesti löytyisi yksi käytetty alavaihteisto, jonka hankintaan ja kunnostukseen 2 500 euron korvaus juuri saattaisi riittää. Erillisen korjauskustannuslaskelman mukaan veneen korjaaminen maksaisi 2 887,47 euroa.

Yhtiö teki asiassa korvauspäätöksen 26.7.2022. Päätöksen mukaan vahinko on vakuutuksesta korvattava ja vene saadaan tarkastuskertomuksen mukaan merikelpoiseksi joko lunastamalla moottori sen käyvästä arvosta tai maksamalla kertakorvauksena lunastukseen verraten käypä arvo alavaihteistosta. Päätöksen perustelujen mukaan ehtokohdassa 10.2.1 mainitaan korvauksen enimmäismääränä veneen, varusteen tai osan käypä arvo sekä kerrotaan ehtojen mukaiset ikävähennykset. Moottori lunastettaisiin tässä tapauksessa käyvästä arvosta. Kohdan 10.10 ikävähennystaulukossa kerrotaan käyvän arvon määräytyvän uuden vastaavan moottorin hinnan mukaan, josta vähennetään ehtojen mukaiset ikävähennykset. Moottorin käyväksi arvoksi yhtiö katsoi uuden moottorin hinnan 6 500 euroa vähennettynä ikävähennyksellä 55 %, yhteensä 2 925 euroa. Korvattavan vahingon määrä olisi yhteensä 3 633 euroa, huomioiden moottorin lisäksi päätöksellä mainittu rikingsetti, arvoltaan 708 euroa.

Moottorin lunastukselle vaihtoehdoksi todettu kertakorvaus alavaihteistosta olisi ikävähennykset huomioiden 2 821,25 euroa. Edelleen päätöksessä todettiin, että ehtokohdassa 10.2.3, jossa määritellään, milloin vakuutusyhtiö on täyttänyt korvausvelvollisuutensa, viitataan kohtaan 10.2.2. Siinä mainittu lunastus ”muutoin käyvästä arvosta ennen vahinkoa” tarkoittaa moottorin hintaa ikävähennyksen jälkeen. Koska vahingon määrä enintään 3 633 euroa ei ylittänyt kahta kolmasosaa veneen 7 000 euron vakuutusmäärästä, yhtiö ei lunastanut venettä.

Asiakas haki muutosta yhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä perustellen vaatimustaan sillä, ettei ole vakuuttanut moottoria erikseen vaan moottoriveneen. Todelliset korjauskustannukset ylittävät kaksi kolmasosaa veneen käyvästä arvosta 7 000 euroa, joten asiakas vaati yhtiötä lunastamaan veneen. Moottoria ei ole voitu korjata merikelpoiseksi, koska käytettyjä osia ei ole ollut saatavilla, eikä vakuutusyhtiö ole osoittanut riittäviä varoja moottorin korjaamiseksi uusilla osilla. Uusia osia käyttämällä vahinko olisi voitu korjata, mutta tällöin korjauskustannukset olisivat olleet yli 5 600 euroa. Asiakas vetosi vakuutusehtojen kohtaan 10.2.2, jonka mukaan vakuutusyhtiö on velvollinen suorittamaan korvauksena sen määrän, joka tarvitaan veneen merikelpoisuuden palauttamiseksi ennalleen.

Sisäisen muutoksenhakumenettelyn ratkaisussa todettiin korvauspäätöksessä esitetyn kaksi vaihtoehtoa vahingon korvaamiseksi: koko moottorin lunastus käyvästä arvosta tai moottorin alavaihteiston uusiminen. Näillä tavoin vene palautetaan merikelpoiseksi ja vakuutusyhtiö täyttää ehtojen mukaisen korvausvelvollisuutensa. Yhtiön korvausosuus todettiin lasketuksi uusien osien hinnasta, ja koska yhtiö oli osoittanut vahingon määrän olevan enintään 3 633 euroa, ja tuon määrän ollessa alle kaksi kolmasosaa veneen käyvästä arvosta, ei perusteita veneen lunastamiselle ollut.

Asiakkaan valitus

Valituksessaan asiakas toteaa korjaamisen ongelmana olleen se, ettei sopivia käytettyjä varaosia ole ollut saatavilla. Vakuutusyhtiö ei ole ollut halukas lunastamaan venettä, mutta ei myöskään korvaamaan korjausta uusia osia käyttämällä. Asiakas kiinnittää huomiota siihen, että vakuutusehdoissa nimenomaisesti todetaan, että ikävähennystä ei tehdä omaisuuden korjauslaskun mukaisista kustannuksista. Asiakas korostaa, ettei veneen merikelpoisuutta ole voitu palauttaa kummallakaan vakuutusyhtiön esittämällä korvausvaihtoehdolla, koska vastaavanlaisia moottoreita tai alavaihteistoja ei ole ollut saatavilla yhtiön esittämillä hinnoilla. Moottorin alavaihteisto ei myöskään ole ollut korjauskelvoton, vaan se olisi ollut korjattavissa käyttäen uusia osia.

Venekorjaamon antaman arvion mukaan kokonaan uuden alavaihteiston kustannukset olisivat olleet noin 5 660 euroa. Korjaaminen uusilla osilla olisi maksanut puolestaan noin 5 258 euroa. Koska käytettyjä osia tai käytettyä alavaihteistoa ei ole ollut saatavilla, olisi korjaustyö pitänyt tehdä uusilla osilla. Venekorjaamon lausuman mukaan venettä ei kannata korjata, jos ei löydy käytettyjä osia. Vaatimuksenaan asiakas esittää veneen lunastamisen sen 7 000 euron käyvästä arvosta. Vaatimuksen perusteena on se, että korjauskulut halvimmillaankin ylittävät kaksi kolmasosaa veneen käyvästä arvosta. Asiakas myös toteaa, että vakuutusehtojen mukaan vakuutettu kohde on vene, ei sen moottori tai alavaihteisto, ja että lunastuksen tule kohdistua vakuutuksen kohteena olevaan veneeseen. Myöhemmässä kirjeessään asiakas tarkentaa vaatimuksekseen, että vene korjataan merikelpoiseksi sellaisilla osilla, joita on saatavissa, ja ellei vakuutusyhtiö korvaa tästä aiheutuvia kustannuksia, on vaihtoehtona koko veneen lunastus sen käyvästä arvosta.

Ehtokohdan 10.10 viimeisen kappaleen osalta asiakas toteaa siinä tarkoitettavan kahta eri asiaa. Ensimmäisen lause tarkoittaa sitä, että korjaamon korjauslaskusta ei tehdä ikävähennystä ja jälkimmäinen sitä, että jos vakuutuksenottajalle maksetaan korvaus korjauskustannuksista eli siitä, että hän omatoimisesti korjaa tai korjauttaa veneen, niin tällöin korvaukseen sovelletaan ikävähennyksiä. Asiakas myös viittaa venevakuutuksen tuoteoppaaseen, jossa on korvausesimerkki tilanteesta, jossa perämoottori vaurioitui korjauskelvottomaksi. Tässä tapauksessa näin ei kuitenkaan käynyt vaan korjaaminen on ollut uusia osia käyttäen mahdollista.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toteaa aiemmin korvauspäätöksissä esitetyn lisäksi, että ehtokohdan 10.2.5 mukaan ikävähennysten kohteena olevien esineiden käypä arvo määritellään kohdan 10.10 mukaisesti esineiden iän perusteella. Alavaihteisto on itsenäinen kokonaisuus, jonka hankintahinnasta vähennetään 5 % vuodessa valmistusvuoden jälkeisestä vuodesta alkaen. Asiakkaan viittaaman, kohtaan 10.10 sisältyvän maininnan ”ikävähennystä ei tehdä omaisuuden korjauslaskun mukaisista kustannuksista” osalta yhtiö toteaa, että ehtokohdassa todetaan edellä lainatun kohdan jälkeen seuraavasti: ”Korvaus korjauskustannuksista on aina kuitenkin enintään tämän kohdan mukaan määritellyn omaisuuden arvon suuruinen”. Viimeksi mainittu lause tarkoittaa, että alavaihteiston korvattavat korjauskulut eivät voi milloinkaan ylittää alavaihteiston ikävähennyksillä vähennettyä arvoa.

Asiakkaalle esitettyjen korvaamistapavaihtoehtojen yhtiö toteaa palauttavan asiakkaan laskennallisesti siihen taloudelliseen tilanteeseen, missä tämä oli ennen vahingon tapahtumista. Kumpikaan vaihtoehto ei ylitä kahta kolmasosaa veneen ja moottorin yhdistelmän käyvästä arvosta, minkä vuoksi perustetta veneen ja moottorin yhdistelmän lunastamiselle ei ole. Yhtiö myös toteaa, ettei sillä ole mahdollisuutta vaikuttaa korjaukseen tarvittavien osien saatavuuteen. Jos käytettyjä osia tai moottoria ei ole saatavilla, on rahakorvaus ainoa vaihtoehto. Vakuutusehtojen mukaisen korvauksen tultua tällaisessa tilanteessa maksetuksi on veneen merikelpoisuus vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla palautettu ja yhtiön korvausvelvollisuus tullut täytetyksi.

Asiaan liittyen antamissaan vastauksissa yhtiö korjasi aiemmin alavaihteiston korjauskelpoisuuden osalta esittämäänsä todeten, että alavaihteiston korjaaminen on sinänsä ollut mahdollista, mutta ei kannattavaa, koska korjauksen kulut olisivat ylittäneet ehtokohdan 10.10 mukaisesti lasketun korjauskustannusten enimmäismäärän.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys venevakuutuksen korvaussäännösten tulkinnasta sen osalta, lasketaanko moottorin alavaihteiston korjauskustannuksista maksettavan vakuutuskorvauksen enimmäismäärä uuden vastaavan esineen eli moottorin tai alavaihteiston hankintahinnan ja siitä tehtävien ikävähennysten mukaan, vai onko asiakkaalla oikeus todellisten korjauskustannusten mukaan määräytyvään korvaukseen. Lisäksi kysymys on moottorin ja koko veneen lunastuksesta.

Sovellettavat vakuutusehdot ja tuoteopas

Venevakuutuksen vakuutusehtojen, voimassa 1.4.2021 alkaen, kohdan 1.2 (Vakuutuksen kohde) mukaan vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjassa mainittu vene. Vakuutuskohteeseen kuuluvat veneen runko, takila, purjeet, moottorit ja kulkuvarusteet, veneen käyttöön olennaisesti liittyvät laitteet, varusteet ja ohjelmat, enintään 3,5 m:n pituinen jolla sekä veneen telakointipukit ja -peitteet. […]

Kohdan 10.2 (Korvauksen suorittaminen, perusteet ja määrä) alakohdan 10.2.1 (Korvauksen enimmäismäärät) mukaan veneen, varusteen tai niiden osan arvo on käypä arvo, mutta ikävähennysten kohteena olevan omaisuuden arvo määritellään kohdan 10.10 ikävähennystaulukon mukaisesti esineiden iän perusteella.

Vakuutusyhtiön korvausvelvollisuuden ylimpänä rajana on enintään kohteen vakuutusmäärä.

Alakohdan 10.2.2 (Korvauksen laajuus) mukaan vakuutusyhtiö on velvollinen suorittamaan korvauksena sen määrän, joka tarvitaan veneen merikelpoisuuden, luokan ja tyypin palauttamiseksi ennalleen.

Vaurioituneen veneen ja moottorin korjaamiseen tulee käyttää kunnoltaan tai iältään vastaavia, käyttökelpoisia osia, jos niitä on saatavissa eikä niiden hankinta aiheuta korjaustyöhön kohtuutonta viivästymistä.
[…]

Alakohdan 10.2.3 (Korvauksen suoritustapa) mukaan vakuutusyhtiö täyttää korvausvelvollisuutensa vahingon määrän ja korjausmahdollisuuden mukaan joko

• maksamalla korjauskustannukset tositteiden mukaan tai maksamalla niistä etukäteen sovitun määrän rahana,
• maksamalla vakuutuksen kohteella ennen vahinkoa olleen käyvän arvon ja sillä korjaamattomana olevan arvon erotuksen rahana,
• lunastamalla vakuutuksen kohteen uusarvosta kohdan 10.6 tapauksessa ja muutoin käyvästä arvosta ennen vahinkoa, tai
• hankkimalla tilalle samanlaisen tai samanarvoisen vakuutuksen kohteen tai sen osan.

Mikäli korvaus suoritetaan rahana, korvauksen enimmäismäärä määräytyy sen mukaan, mitä yhtiö olisi esineestä maksanut sen myyjälle tai korjauskustannuksista korjaajalle. Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon kaikki ne käteis-, tukku-, erityis-, ja muut alennukset, joihin yhtiöllä olisi ollut oikeus omaisuuden hankkiessaan tai korjauttaessaan.

Alakohdan 10.2.5 (Käypä arvo) mukaan käypänä arvona pidetään sitä käteishintaa, mikä vahinkohetken markkinatilanteessa vakuutuskohteesta tai sen osasta olisi ollut yleisesti saatavissa, jos sitä olisi pidetty myytävänä tarkoituksenmukaisella tavalla.

Käypää arvoa määriteltäessä otetaan huomioon vakuutuksen kohteen yksilöllinen kunto, varusteet, käyttöönottoaika, vuosimalli, käyttötapa, käyttötuntimäärä ja muut myyntihintaan vaikuttavat tekijät. Ikävähennysten kohteena olevien esineiden käypä arvo määritellään kuitenkin kohdan 10.10 mukaisesti esineiden iän perusteella.

Korvauksesta vähennetään omavastuun määrä ja mahdollinen korvauksen alennus. Käypää arvoa määriteltäessä otetaan huomioon vakuutuksen kohteen yksilöllinen kunto, varusteet, käyttöönottoaika, vuosimalli, käyttötapa, käyttötuntimäärä ja muut myyntihintaan vaikuttavat tekijät. Ikävähennysten kohteena olevien esineiden käypä arvo määritellään kuitenkin kohdan 10.10 mukaisesti esineiden iän perusteella.

Korvauksesta vähennetään omavastuun määrä ja mahdollinen korvauksen alennus.

Kohdan 10.3 (Yhteiset rajoitukset) venevakuutuksesta ei myöskään korvata vahinkoja, jotka aiheutuvat
7. varaosien, varusteiden tai materiaalien saantivaikeuksista tai niiden valmistuksen lopettamisesta,

Kohdan 10.5 (Lunastus käyvästä arvosta) mukaan […] vakuutusyhtiöllä on oikeus lunastaa vakuutuksen kohde käyvästä arvosta, kun vahingon määrän arvioidaan ylittävän kaksi kolmasosaa kohteen käyvästä arvosta.

Kohdan 10.10 (Ikävähennykset) mukaan korvattavan jäljempänä luetellun omaisuuden osalta uuden vastaavan kohteen hankintahinnasta lasketaan seuraavat vuotuiset vähennykset valmistusvuoden jälkeisestä vuodesta alkaen, mutta kiinteän takilan, juoksevan takilan, rullalaitteiden sekä vinssien osalta valmistusvuotta seuraavasta neljännestä vuodesta alkaen:

Omaisuus                                                                                  Ikävähennys %
[…]
perämoottori, muut moottorit, kokonaiset
vetolaitteet sekä alavaihteistot                                                   5
[…]

Vähennys lasketaan kertomalla prosenttiluku omaisuuden valmistusvuotta seuranneiden täysien kalenterivuosien lukumäärällä. Kiinteän takilan, juoksevan takilan, rullalaitteiden sekä vinssien osalta vähennys lasketaan kertomalla prosenttiluku omaisuuden valmistusvuoden ja sitä seuranneiden kolmen kalenterivuoden jälkeisten täysien vuosien lukumäärällä. Ikävähennys on kuitenkin enintään 80 %. Ikävähennysten lisäksi vähennetään vakuutuskirjassa mainittu omavastuu.

Ikävähennystä ei tehdä omaisuuden korjauslaskun mukaisista kustannuksista. Korvaus korjauskustannuksista on kuitenkin enintään tämän kohdan mukaan määritellyn omaisuuden arvon suuruinen.                                                  

Venevakuutuksen tuoteoppaan, voimassa 1.4.2021 alkaen, sivulla 7 kohdassa Ikävähennykset olevassa korvauslaskelmaesimerkissä todetaan, että kesällä 2020 ajoit veneellä karille ja vuonna 2015 valmistettu perämoottori vaurioitui korjauskelvottomaksi. Uuden vastaavan moottorin hinta vahinkohetkellä oli 8 000 €. Ikävähennys on 1 600 € (4 v X 5 %) ja valitsemasi omavastuu 420 €. Venevakuutuksesta korvaamme yhteensä 5 980 € (8 000 € –1 600 € – 420 €).

Asian arviointi

Asiassa on tapahtumakuvauksen ohella riidatonta, vakuutusyhtiön kirjelmöinnin yhteydessä toteaman perusteella, että kiveen törmäämisen seurauksena vaurioitunut asiakkaan veneen moottori olisi korjattavissa uusilla osilla. Samoin riidatonta on, ettei käytettyjä osia tai moottoria ole ollut saatavilla.

Riidanalaiset kysymykset koskevat vakuutusehtojen tulkintaa siltä osin, miten vakuutuskorvaus määräytyy tilanteessa, jossa ikävähennystaulukossa mainittua omaisuutta vaurioituu siten, että omaisuus säilyy korjauskelpoisena. Asiakkaan vaatimuksena on, että vakuutusyhtiö joko lunastaa koko veneen tai vaihtoehtoisesti maksaa korvauksena moottorin todelliset korjauskulut, omavastuulla vähennettynä. Yhtiön näkemyksen mukaan korvausvaihtoehdot ovat joko perämoottorin lunastus ikävähennykset huomioiden tai alavaihteiston korjauskustannusten korvaaminen vakuutusehtojen mukaiseen eli ikävähennysten avulla määritettävään alavaihteiston käypään arvoon saakka.

Yhtiön näkemys asiassa perustuu erityisesti siihen, että ikävähennyksiä koskevassa ehtokohdassa 10.10 todetaan korvauksen korjauskustannuksista olevan kuitenkin enintään kyseisen kohdan mukaan määritellyn omaisuuden arvon suuruinen. Asiakas puolestaan vetoaa saman kappaleen edelliseen lauseeseen, jonka mukaan ikävähennystä ei tehdä omaisuuden korjauslaskun mukaisista kustannuksista.

Edellä mainitun ehtokohdan lisäksi Vakuutuslautakunta kiinnittää vakuutusehtojen osalta huomiota ehtokohtaan 10.2.1 (Korvauksen enimmäismäärät), jonka mukaan veneen, varusteen tai niiden osan arvo on käypä arvo, mutta ikävähennysten kohteena olevan omaisuuden arvo määritellään kohdan 10.10 ikävähennystaulukon mukaisesti. Edelleen kohdan 10.2.2 (Korvauksen laajuus) mukaan vakuutusyhtiö on velvollinen suorittamaan korvauksena sen määrän, joka tarvitaan veneen merikelpoisuuden palauttamiseksi, ja kohdassa 10.2.3 (Korvauksen suoritustapa) puolestaan määritetään tavat, joilla vakuutusyhtiö täyttää korvausvelvollisuutensa. Tämän asian osalta merkityksellistä on ehtokohdan 10.2.3 ensimmäisen ja kolmannen alakohdan sisältö. Ensin mainittu sisältää kaksi vaihtoehtoista korvaamistapaa: korjauskustannusten maksaminen tositteiden mukaan tai korjauskustannuksista etukäteen sovitun summan maksamiseen rahana. Jälkimmäinen mainituista alakohdista puolestaan määrittää vaihtoehdoksi vakuutuksen kohteen lunastamisen joko uusarvosta kohdan 10.6 tapauksessa ja muutoin käyvästä arvosta ennen vahinkoa.

Lunastuksen osalta lautakunta kiinnittää huomiota siihen, että sanamuotonsa perusteella ehtokohdassa on kyse nimenomaan vakuutuksen kohteen lunastuksesta. Vakuutusehtojen kohdan 1.2 mukaan vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjassa mainittu vene, johon todetaan kuuluvan muun muassa moottori. Huomioiden, että lunastuksella tyypillisesti tarkoitetaan koko vakuutuksen kohteen lunastusta ja että niin ehtokohdan 10.2.3 kuin lunastusta määrittävän kohdan 10.5 sanamuodot vastaavat tätä tulkintaa, lautakunta katsoo, ettei veneen yksittäisen osan lunastaminen sisälly ehdoissa määriteltyihin korjaustapoihin. Toisin kuin yhtiö on esittänyt, maininnan ’ja muutoin käyvästä arvosta’ ei voi katsoa laajentavan lunastuksen soveltamisalaa veneen yksittäisiin osiin vaan sen on katsottava määrittävän vaihtoehdon vakuutuksen kohteena olevan koko veneen uusarvolunastukselle tilanteissa, joissa uusarvolunastuksen edellytykset eivät täyty.

Ikävähennysten soveltamiseen liittyen vakuutusyhtiö on todennut ehtokohtien 10.2.5 ja 10.10 määrittävän sen enimmäiskorvausmäärän, joka yhtiöllä on kohdassa 10.2.2 mainitun merikelpoisuuden palauttamiseksi velvollisuus suorittaa. Ehtokohta 10.2.5 sisältää käyvän arvon osalta vastaavan viittauksen ehtokohtaan 10.10 kuin edellä mainittu, korvauksen enimmäismäärää sekä arvoa määrittävä kohta 10.2.1 eli että ikävähennysten kohteena olevien esineiden käypä arvo määritellään kohdassa 10.10 määritettyjen ikävähennysten mukaisesti.

Asiakkaan näkemyksen mukaan ikävähennystä koskevassa ehtokohdassa nimenomaisesti luvataan maksaa korjauslaskun mukaiset kustannukset täysimääräisesti ehtokohdan neljännen kappaleen jälkimmäisen lauseen tarkoittaessa tilannetta, jossa asiakkaalle maksetaan rahakorvaus. Yhtiö puolestaan katsoo jälkimmäisen lauseen koskevan myös korjauslaskun perusteella maksettavaa korvausta ja rajaavan siten enimmäiskorvauksen määrää noissakin tilanteissa. Ehtokohdan tulkintaan liittyen asiakas on myös viitannut tuoteoppaan korvausesimerkkiin, jossa ikävähennys on tehty korjauskelvottomaksi vaurioituneen perämoottorin osalta. Asiakas on katsonut tämän tarkoittavan, että tilanteessa, jossa moottori ei ole korjauskelvoton, ikävähennyksiä ei tule tehtäväksi. Lautakunnan näkemyksen mukaan tuoteoppaasta ei kuitenkaan ole asiakkaan viittaaman korvausesimerkin perusteella suoraan tehtävissä asiakkaan esittämää johtopäätöstä. Näin sen vuoksi, ettei siinä kerrota, miten yhtiön mukaan toimittaisiin, jos moottori olisi korjauskelpoinen.

Ikävähennysten soveltamisen osalta lautakunta kiinnittää huomiota lisäksi siihen, että korvauksen suoritustavat määrittävässä ehtokohdassa eritellään omina vaihtoehtoinaan korjauskustannusten maksaminen tositteiden mukaan ja etukäteen sovitun rahakorvauksen maksaminen. Lautakunta katsoo tämän jaottelun jossain määrin tukevan asiakkaan esittämää tulkintaa siitä, ettei ikävähennyksiä huomioitaisi maksettaessa korvaus korjauslaskun mukaisista kustannuksista. Samaa tulkintaa lautakunta katsoo vakuutusehdoissa puoltavan sen, että ehdoissa todetun mukaan vakuutusyhtiö on velvollinen suorittamaan korvauksena sen määrän, joka tarvitaan veneen merikelpoisuuden palauttamiseksi ennalleen. Näin on myös niiltä osin, kun ehdoissa määritetään yhdeksi vaihtoehdoksi korvausvelvollisuuden täyttämiseksi korjauskustannusten maksaminen tositteiden mukaan sekä lausutaan, ettei ikävähennystä tehdä omaisuuden korjauslaskun mukaisista kustannuksista.

Tässä riidanalaisen kysymyksen osalta lautakunta kuitenkin katsoo olennaista olevan, että ehtokohdissa 10.2.1 ja 10.2.5 viitataan ikävähennykset määrittävään ehtokohtaan 10.10, sekä viimeksi mainitun ehtokohdan neljännen kappaleen sisältö. Kyseisten viittausten perusteella asiassa ei lautakunnan näkemyksen mukaan jää epäselväksi se, että esineen ikään perustuvat vähennykset määrittävät enimmäiskorvauksen silloin, kun esine on mainittu ikävähennykset määrittävässä ehtokohdassa 10.10. Lisäksi lautakunta katsoo ikävähennysehdon neljännen kappaleen jälkimmäisen lauseen tarkoittavan yhtiön esittämällä tavalla myös niitä tilanteita, joissa on kyse korjauslaskun mukaisista kustannuksista. Tähän viittaa sekä lauseen sijainti ehtokohdan lopussa että sen sanamuoto: korvaus korjauskustannuksista on kuitenkin enintään tämän kohdan mukaan määritellyn omaisuuden arvon suuruinen. Lautakunta myös toteaa, ettei kyseinen lause tee edeltävää ehtototeamusta merkityksettömäksi, sillä korjauslaskun mukaiset kustannukset tulevat korvatuksi täysimääräisesti ilman ikävähennystä, mutta jälkimmäisen lauseen perusteella asetettavissa euromääräisissä rajoissa.

Koko veneen lunastuksen osalta lautakunta toteaa ehtokohdassa asetetun vahingon määrän perusteella määräytyväksi rajaksi lunastukselle kaksi kolmasosaa kohteen eli veneen käyvästä arvosta. Lautakunta toteaa, ettei vakuutusehdoissa määritetä vahingon määrää, mutta termin yleiskielisen merkityksen perusteella sillä on lautakunnan käsityksen mukaan katsottava tarkoitettavan tässä veneen moottorin todellisia korjauskustannuksia. Koska yhtiöllä kuitenkin on ehtojen mukaan lunastukseen oikeus, mutta ei velvollisuutta, lautakunta toteaa korvauksen suorittamistavan valinnan jäävän yhtiön harkintaan ja alavaihteiston arvioitujen korjauskulujen perusteella, ikävähennykset huomioiden lasketun korvauksen vastaavan vakuutusehtojen sisältöä.

Yhteenvetona asiassa esitetyn perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusehtojen korvaussäännöksiin sisältyvistä eräistä epätäsmällisyyksistä ja tulkintaa aiheuttavista muotoiluista huolimatta vakuutusehtoa voidaan ikävähennysten soveltamisen osalta pitää tässä siinä määrin selkeänä, että vakuutusyhtiö voi määrittää moottorin alavaihteiston korjauskuluista maksettavan korvauksen ikävähennykset huomioiden. Lisäksi lautakunta toteaa, että vaikka aiemmin todetun mukaisesti yksittäisen osan lunastus ei sisälly korjaustavat määrittävän ehtokohdan vaihtoehtoihin, on yhtiö korvauspäätöksessään sitoutunut korvaamaan vahingon moottorin lunastuksen perusteella maksettavan korvauksen mukaan, jos asiakas tämän vaihtoehdon valitsee. Näin ollen asiakkaalla on edelleen oikeus valita myös moottorin lunastuksen kautta laskettu korvaus, vaikka se ehdoissa määritetyistä korvauksen suoritustavoista poikkeaakin.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Korpelainen

Jäsenet:
Kankkunen
Rantala
Vaitomaa
Vyyryläinen