Tapahtumatiedot

Asuinhuoneiston osakas (kuolinpesä N) oli tilannut asuinhuoneiston keittiöremontin yhteydessä J Oy:ltä hanojen, viemäreiden ja astianpesukoneen kytkennät. J Oy oli käynyt tekemässä kytkennät 2.11.2020 ja 18.11.2020. Taloyhtiössä oli havaittu vesivahinko 29.1.2021. Tarkastusraportin mukaan vesivahinko oli aiheutunut asuinhuoneiston 8b:n keittiön viemäriliitoksesta, joka oli ollut löysä tai kokonaan irti. Asiassa on riitaa siitä, onko J Oy:n asentaja huolimattomuudellaan aiheuttanut vesivahingon. 

Asiakkaan valitus

Asunto-osakeyhtiö on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen. Asiakas toteaa, että viemärityöt kuuluivat työtilaukseen. Asuinhuoneiston osakkaan hankkiman I Oy:n lausunnon mukaan vaakaviemäri oli ollut näkyvillä, helposti tarkastettavissa ja asennettavissa. Lisäksi I Oy:n lausunnossa todetaan, että HK-tiivistekumin ja hajulukon asentamista kannakoimattomaan putkeen on mahdotonta asentaa siten, ettei vaakaviemäri painu tai liiku. Viimeistään tässä vaiheessa J Oy:n asentajan olisi pitänyt tarkistaa viemäri ja suorittaa asennus tai keskeyttää asennustyöt ja kertoa asennukseen liittyvistä ongelmista omalle työnjohtajalleen sekä tilaajalle eikä suorittaa asennustyötä liikkuvaan vaakaviemäriin.

Vakuutusyhtiö on katsonut, että vuotanut liitoskohta oli ollut kalustelevyn takana eikä kannakoinnin puuttumista voinut havaita työn suorituksen yhteydessä. Lisäksi vakuutusyhtiö kommentoi, että asennuksessa ei ollut käytetty HK-kumia, vaan hajulukon mukana tulevaa liitosta, joka menee vakuutusyhtiön mukaan helposti viemärin muhviin.

Vakuutusyhtiön mukaan ”J Oy:n asentaja on kertonut, että hän on hajulukon kytkemisen yhteydessä tarkistanut, ettei vaakaviemäri liikkunut. Asennuksen jälkeen hän on laskenut vettä ja tarkistanut, ettei kaapin alle vuoda vettä.”

Taloyhtiön näkemyksen mukaan J Oy:n asentajan lausunto siitä, että asentaja olisi hajulukon kytkemisen yhteydessä tarkistanut, että vaakaviemäri ei liiku, on ristiriidassa sen kanssa, että vaakaviemäri oli todetusti kannakoimaton, jolloin se pääsee liikkumaan. Myös I Oy:n lausunnon (21.7.2022) mukaan asennustyötä on ollut mahdotonta tehdä siten, että kannakoimaton ja tukematon vaakaviemäri ei olisi liikkunut. I Oy toteaakin, että ”J Oy:n asentajan tehdessä vesilukkoputken asentamisen kiinnittämättömään, tukemattomaan ja liikkuvaan vaakaviemäriputkeen, on hän ottanut täyden vastuun tekemistään asennuksista. Se ettei hän ammattilaisena ole huomannut putken liikkuvan ei vapauta häntä vastuusta. Vakuutusyhtiön 5.3.2021 tekemän korvauspäätöksen perustelut siitä, ettei viemärityöt olisi olleet työnkohde tai vaakaviemäriputkea ei olisi pystynyt tarkistamaan, peitelevystä johtuen, kumoutuvat asentajan oman todistajalausunnon perusteella. – – Asennustyö on tehty huolimattomasti, virheellisesti ja työtulos on hyvän rakennustavan vastainen.”

Asiakas huomauttaa, että kohteessa suoritettu vakuutusyhtiön katselmus on tehty 11.6.2021, jolloin vuotovahinko on korjattu eikä vastaa enää tilannetta asennushetkellä tai vahingon sattuessa. Vakuutusyhtiön raportti ei siis kuvaa asennuksen aikaisia eli vahinkoajan olosuhteita. Sen sijaan R Oy:n laatiman tarkastuspöytäkirjan sivujen 2/11 ja 6/11 oikeanpuoleiset valokuvat ovat olennaisia. Sivulla 2/11 valokuvassa kerrotaan, että vaakasuuntainen viemäriputki on alempana kuin aiemmin ja sivulla 6/11 valokuvassa esitetty uuden asennetun viemäriputken kannakointi (vahingon jälkeinen tilanne).

Asunto-osakeyhtiölle on aiheutunut vahingon johdosta yli 50 000 euron kustannukset. Vahinko tulisi korvata J Oy:n vastuuvakuutuksesta. Myös toinen vahinkoa kärsinyt (kuolinpesä N) on tehnyt samasta vastuuvahingosta lausuntopyynnön FINE:lle.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo, että sen tekemä korvauspäätös asiassa on oikea. Vakuutusyhtiö toistaa korvauspäätöksessään sekä muissa yhteyksissä aiemmin sanomansa sekä toteaa lisäksi seuraavaa.

Vakuutuksenottaja, J Oy, on asuinhuoneiston keittiöremontin yhteydessä tehnyt 2.11.2020 keittiön hanan ja vesilukon sekä 18.11.2020 astianpesukoneen liitoksen asennustyöt. Kaluste oli paikoillaan ja kytkettävissä 2.11.2020. Pesukonetta ei voinut tuolloin kytkeä, koska lattia oli kesken siten, ettei konetta saanut paikoilleen, minkä vuoksi pesukone käytiin kytkemässä erikseen 18.11.2020.

Vakuutusyhtiö toteaa, että olennaista asiassa on, mitä työn tilaaja ja työn suorittaja ovat sopineet. Tilaajana on ollut osakkeenomistajana olevan kuolinpesän edustaja P. Sopimuksesta ei ole tiedossa muuta kuin sähköposti, jonka mukaan ”keittiökalusteet-keittiö uusittu, joten hanat, viemärit ja apk-tulee kytkeä.”

Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan asiassa on ollut kyse vain hanojen, viemärin ja astianpesukoneen kytkemisestä, eikä pidemmälle menevästä työstä. Toimeksiantoa ei ole täsmennetty tai tarkennettu missään vaiheessa myöhemmin. Edes tilaajat eivät ole täsmentäneet tätä tarkemmin asentajalle kohteessa paikan päällä ollessa. Tilaajat ovat omien kertomustensa mukaan olleet kertomatta tai täsmentämättä asiaa tarkemmin eli eivät ole sanoneet mitään vakuutuksenottajan palveluksessa olevalle asentajalle. Asentaja on tehnyt sovitun työn, josta on sovittu sähköpostitse. Asennuksen kohteena ei ole ollut vaakaviemäri tai sen asennus. Vakuutusyhtiö toteaa edelleen, että työn tilaajana ei ole toiminut asunto-osakeyhtiö. Huomionarvoista on, että tässä tarkoitettu viemärien asennus kuuluisi kiinteistön omistajan eli asunto-osakeyhtiön vastuulle. Asunto-osakeyhtiöissä osakkaat tilaavat juurikin vain astianpesukoneen ja hajulukon kytkentöjä.

Kyse on myös siitä, mitä on tapahtunut ennen asennusta, asennuksen aikana ja tämän jälkeen. Saatujen tietojen mukaan tilaajat ovat ennen asennusta purkaneet keittiön kalusteet ja laittaneet uudet kalusteet paikalleen itse. Vuotanutta vaakaviemäriä ei ole voinut nähdä ilman kalustesuojan irrottamista. Vakuutuksenottajan asentaja ei ole ollut paikalla, kun keittiötä on purettu ja uutta keittiötä on asennettu. Kalusteet ovat olleet jo paikoillaan, kun kytkennät on tehty.

Tilaajat eivät ole ilmoittaneet remontista etukäteen taloyhtiölle eikä taloyhtiö ole voinut valvoa remonttia kokonaisuudessaan. Tämä asia ei ole myöskään ollut vakuutuksenottajan tiedossa ennen vakuutuksenottajan tekemää asennusta tai tämän aikana, vaan asia on selvinnyt J Oy:lle vasta vahingon selvittelyissä vahingon toteamisen jälkeen. Kyse on siten lisäksi siitä, onko vakuutuksenottaja tietänyt tai pitänyt tietää siitä, että vaakaviemäri on ollut puutteellisesti asennettu vuonna 2006 vai ei. Olisiko hänen tullut huomata se seikka, että keittiöremonttia tehneet remontin suorittajat ovat jo tehneet kalusteasennuksia kohteessa ja tätä tehdessään ilmeisesti vahingossa irrottaneet vaakaviemärin tuennan, aiheuttaneen liitoksen löystymisen ja kenties sitä kautta myös vahingon?

Vakuutusyhtiön mukaan vakuutuksenottajan asentaja ei ole tiennyt eikä hänen olisi pitänytkään huomata kyseistä asiaa eli sitä, että vaakaviemäri on ollut löysä liitoksestaan tai että kannakointi on puutteellinen, koska peitelevy ja kaapisto on voinut tukea tätä vaakaviemäriä sen verran hyvin, että näitä puutteita ei ole voinut havaita. Juurisyy tähän vahinkoon on vuoden 2006 linjasaneerauksen aikainen rakennus-/asennusvirhe. Vuotanut viemäri on asennettu asuntoon 8b ennen viimeisintä keittiöremonttia, linjasaneerauksen aikana vuonna 2006. Raportista käy ilmi, että vaakaviemärissä ja seinän sisään menevässä kulmayhteessä ei näy lainkaan kannakointia. Kartoitusraportin mukaan kulmakappale näyttää lisäksi nousevan seinän sisään mennessään ylöspäin, joten siinä on kaato väärään suuntaan. Myös asunto-osakeyhtiön oma vakuutusyhtiö on perustanut kielteisen korvauspäätöksen tähän asennusvirheeseen.

Ei ole myöskään poissuljettua, että kaapiston asennuksessa, johon vakuutuksenottaja ei ole osallistunut miltään osin, on tapahtunut vaakaviemärin liitoksen irtoaminen ja liikkuminen siten, että kaapisto ei ole enää tukenut vaakaviemäriä siten, kuin se on aiemmin lähes 15 vuoden ajan tehnyt. Vakuutusyhtiö katsoo siten, että vahingon syinä on pidettävä muita seikkoja kuin niitä, jotka ovat olleet vakuutuksenottajan vaikutuspiirissä. Vahingon syinä ovat olleet vastoin rakentamismääräyksiä ja hyvää rakentamistapaa tehty vaakaviemärin asennus vuoden 2006 linjasaneerauksen yhteydessä sekä keittiön kaapiston asennuksen aikainen vaakaviemärin liikkuminen siten, että kaapisto ei ole enää tukenut vaakaviemäriä riittävästi aiheuttaen vahingon. Näitä seikkoja tukee se, että aiemmin olleet kaapistot ovat olleet erilaiset kuin keittiöremontissa asennutetut keittiön kaapistot.

Vakuutuksenottajan asentaja on kertonut kädellä painaen kokeilleensa, että asennus on tukeva. Vaakaviemäri on voinut hyvinkin olla riittävän tukevasti paikoillaan, mutta tämä ei poista sitä mahdollisuutta, että kaapiston asennuksessa vaakaviemäri on liikkunut juuri sen verran, että se on löystyttänyt vaakaviemärin liitoskohtaa rakenteissa ja saattanut kaadon väärään suuntaan. Viemärin uudelleenasennus olisi ajallisesti tullut tehdä ennen keittiökalusteiden asennusta. Vuotanut liitoskohta oli peitelevyn takana eikä kannakoinnin puuttumista voinut peitelevystä johtuen havaita tilatun työn suorituksen yhteydessä, eli hanan, hajulukon ja astianpesukoneen kytkemisen yhteydessä. Vakuutuksenottajan asentaja ei ole syyllistynyt huolimattomuuteen.

Vakuutusyhtiö ei pidä vahinkoa kärsineen hankkimia lausuntoja, erityisesti I Oy:n lausuntoa (30.1.2022) objektiivisena. Lausunnossa on tuotu subjektiivisesti esille I Oy:n mielipide asiasta ottamalla kantaa siihen, kuka on korvausvastuussa vahingosta. Itse rakennustekniset huomiot ovat enemmän taka-alalla.

Vakuutusyhtiö toteaa edelleen, että 11.6.2021 tehdyn katselmuksen tarkoitus oli selvittää olosuhteet vahinkohetkellä: oliko vuotanut liitoskohta kalusteiden takana vai ei. Näin siitä syystä, että osakas N:n edustaja P oli esittänyt, ettei viemäri ja sen vuotokohta olleet asennushetkellä kalusteiden takana. Katselmuksessa P myönsi, että kaapiston peitelevy oli hanan ja hajuloukon kytkennän aikana ollut paikoillaan ja peittänyt vuotavaksi osoittautuneen seinän sisään kääntyvän viemäriputken ja kulmayhteen liitoskohdan.

Asunto-osakeyhtiö korostaa R Oy:n tarkastuspöytäkirjan 7.7.2021 kuvia sivuilla 2/11 ja 6/11. Asunto-osakeyhtiö toteaa, että sivulla 2/11 valokuvassa kerrotaan, että vaakasuuntainen viemäriputki on alempana kuin aiemmin ja sivulla 6/11 valokuvassa esitetty uuden asennetun viemäriputken kannakointi (vahingon jälkeinen tilanne). Asunto-osakeyhtiö katsoo, että putkiurakoitsijan olisi tullut ilmoittaa kannakoimattomasta vaakasuuntaisesta viemäriputken osasta työn tilaajalle tai asunto-osakeyhtiölle.

Vakuutusyhtiö toteaa, että J Oy:n toimeksianto koski ainoastaan hanan, astianpesukoneen ja hajulukon kytkentää. J Oy:ltä ei ollut tilattu olemassa olevan viemärin uudelleenasennusta. Kun asentaja oli kutsuttu paikalle, oli keittiökalusteet jo asennettu ja myös keittiökaapin peitelevy oli paikoilleen asennettuna, kuten katselmuksessa 11.6.2021 oli todettu. Viemäri ei ollut peitelevystä ja kalusteista johtuen näkyvillä. Asentajalle ei ollut huoneiston muutostyön tekijöiden toimesta kerrottu, että kaluston takana olevan viemärin kunto tulisi tarkistaa tai että keittiökalusteiden purku- ja asennusvaiheessa viemärin asemaa on muutettu tai että viemäri on kannakoimaton tai että viemäri pitäisi asentaa uudelleen. Asentajalla ei voinutkaan olla mitään tietoa siitä, että keittiökalusteiden purun ja uusien asennuksen yhteydessä viemäriputkia oli liikuteltu ja siirretty alempaan tasoon kuin missä ne ennen keittiöremonttia olivat olleet. Ajallisestikin viemärin uudelleenasennus olisi tullut tehdä ennen keittiökalusteiden asennusta. Kun vesivahinko on korjattu, on silloinkin R Oy:n raportin (7.7.2021) mukaan viemäri asennettu ensin ja vasta sen jälkeen kasattu kalusteet paikoilleen. Vesivahingon korjauksen yhteydessä viemäriratkaisu oli suunniteltu ja toteutettu eri tavalla kuin se oli ollut ennen vahinkoa.

Asunto-osakeyhtiön tavoin vakuutusyhtiö katsoo, että R Oy:n tarkastuspöytäkirjan (7.7.2021) kuvat sivulla 2 osoittavat vahinkohetken tilannetta. Kuvista käy hyvin selville, että viemäriputki oli kalusteiden takana. Erityisesti tulee huomioida, että oikeanpuoleisessa kuvassa on peitelevy poistettuna. Kun J Oy:n asentaja kytki hanan ja hajulukon, viereisessä kaapissa oli peitelevy peittämässä viemärin ja putket. Sivun 2 ja 3 kuvista näkee myös, että viemäri ja vesiputket olivat ahtaassa välissä. Viemäriputki ei välttämättä enää tässä vaiheessa ole mahtunut liikkumaan. Sen sijaan, kun keittiökalusteita on purettu ja uusia asennettu, viemäriputkea on jouduttu liikuttamaan. Raporteissa on todettu, että vanhoissa kalusteissa ollut reikä, josta putki oli tullut allaskaappiin, oli pitänyt putken tukevasti paikoillaan. Esimerkiksi L Oy:n lausunnossa (22.2.2021) todetaan näin.

J Oy:n asentaja ei ole syyllistynyt tilatun työn suorittamisessa huolimattomuuteen, ei edes asunto-osakeyhtiön peräänkuuluttaman ilmoittamisvelvollisuuden osalta. Asentaja kävi huoneistossa ensimmäisen kerran 2.11.2020 eli vasta silloin, kun keittiökalusteet oli jo kasattu viemäriputkien eteen. Kuolinpesän edustaja P:n ilmoittaman mukaan keittiökaapit oli purettu 5.–6.10.2020 ja uudet keittiökalusteet kasattu ja asennettu 14.–22.10.2020. Asentajalla ei ollut tietoa eikä havaintoa siitä, ettei viemäri ollut asianmukaisessa kunnossa. Asentaja ei ole voinut ilmoittaa sellaisesta asiasta, mitä hän itsekään ei tiennyt.

Uutena tietona vakuutusyhtiölle on tullut se, että isännöitsijä on pyytänyt 29.10.2020 sähköpostilla N:ltä kirjallista muutosilmoitusta ja samalla hän on ilmoittanut valvojan yhteystiedot. Valvontaa ei ole kuitenkaan vakuutusyhtiön tietojen mukaan asunto-osakeyhtiön puolesta tehty. Jos asunto-osakeyhtiö olisi tuolloin 29.10.2020 huolehtinut, että valvoja käy kohteessa, olisi valvojan tullut havaita kannakoinnin puuttuminen jo ennen kuin J Oy 2.1.2020 ja 18.11.2020 teki oman asennustyönsä. Asunto-osakeyhtiö ei ole edes käyttänyt valvontaoikeuttaan, mutta silti vaatii J Oy:ltä korvausta sillä perusteella, ettei se ole hanaa ja hajulukkoa kytkiessään huomannut puutteita kaapiston ja rakenteiden sisällä kulkevassa asunto-osakeyhtiön kunnossapitovastuulla olevassa viemäröinnissä.

Osakkaan ja asunto-osakeyhtiön välinen vastuu aiheutuneesta vahingosta määräytyy asunto-osakeyhtiölain perusteella. Vakuutusyhtiö katsoo, että osakkaan puolelta on syyllistytty huolimattomuuteen, kun viemäriputkea on siirretty ja sen jälkeen peitetty se kalusteiden taakse. Osakkaan tiedossa on ollut, ettei viemäriä ole kannakoitu ja osakkaan edustajat itse ovat irrottaneet putken vanhoista keittiökalusteista, joissa viemäriputki oli ollut tuettuna. He eivät kuitenkaan ole toimineet millään tavalla asiantilan korjaamiseksi. Kohteessa ei myöskään ole ollut ulkopuolista valvojaa varmistamassa muutostyön asianmukaisuutta. Isännöitsijän oman ilmoituksenkin mukaan vahinko olisi todennäköisesti voitu välttää, jos joku olisi työtä valvonut. Nyt jälkikäteen osakkaan puolelta väitetään, että kaikki lvi-työt ovat olleet J Oy:n vastuulla, mutta vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan näin ei ole ollut eikä osakas ole myöskään pystynyt näyttämään toteen väitettään. Tilaajana työlle oli ollut kuolinpesä N tai kuolinpesän edustajan P:n yritys osakkeenomistajan edustajana. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan asunto-osakeyhtiön olisi pitänyt olla tilaajana, jos viemäreitä oli remontin yhteydessä tarkoitus asentaa uudelleen.

Asunto-osakeyhtiön ja J Oy:n välillä ei ole sopimussuhdetta. Vastuuta arvioidaan vahingonkorvauslain perusteella. Vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttäisi tuottamusta, jota tässä tapauksessa ei ole osoitettu. J Oy:llä ei ole ollut velvollisuutta valvoa, ovatko asunto-osakeyhtiön kunnossapitovastuulla olleet viemäriputket oikein asennettu vai ei. Vahinko on aiheutunut osakkaan toiminnasta ja vahinkoon on vaikuttanut myös se, ettei muutostyötä ole valvottu asianmukaisesti. Vakuutusyhtiölle on jäänyt epäselväksi, onko valvonnan toteuttaminen ollut sitten osakkaan vai asunto-osakeyhtiön vastuulla. Isännöitsijä on sähköpostissa 5.2.2021 ilmoittanut, ettei asunto-osakeyhtiölle ollut etukäteen ilmoitettu remontista ja tästä syystä myöskään valvontaa ei ole tehty.

P on puolestaan FINElle toimittamaansa lisäkirjelmään 1.12.2022 liittänyt isännöitsijän sähköpostin 29.10.2020, jossa isännöitsijä pyytää kirjallista muutosilmoitusta ja ilmoittaa valvojan yhteystiedot. Huomionarvoista on, että uudet kalusteet oli asennettu jo 22.10.2020, joten asunto-osakeyhtiön edellyttämää purkukatselmusta ei enää tuossa vaiheessa olisi voinut täysin esteettä tehdä.

Osakkaan ja asunto-osakeyhtiön lausuntopyynnöistä käy ilmi, että asunto-osakeyhtiö on maksanut vesivahingon korjauskulut. Vakuutusyhtiön tiedossa ei ole, että asunto-osakeyhtiö olisi vaatinut korvausta osakkaalta. Joka tapauksessa osakas ja/tai asunto-osakeyhtiö ovat omalla toiminnallaan tai laiminlyönnillään vaikuttaneet vahingon syntyyn. J Oy ei voi olla yksin vastuussa vahingosta, vaikka katsottaisiinkin vastoin vakuutusyhtiön käsitystä, että sen olisi tullut huomata viemäröinnin virheet ja ilmoittaa niistä osakkaalle tai asunto-osakeyhtiölle.

Vakuutusehtojen kohdan 2.1 mukaan jos usea on velvollinen yhteisvastuullisesti korvaamaan saman vahingon, vakuutus korvaa ainoastaan sen osan vahingosta, joka vastaa vakuutuksenottajan viaksi jäävää syyllisyyden määrää ja hänen ehkä vahingon aiheuttaneesta tapahtumasta saamaansa etua. Jos muita perusteita ei ole, korvaus maksetaan pääluvun mukaisesti.

Vakuutusyhtiö ei ota kantaa vahingon määrään ja varaa mahdollisuuden lausua vahingon määrästä tarvittaessa myöhemmin. Mahdollisen korvauksen määrässä tulee vähentäväksi seikaksi osakkaan ja asunto-osakeyhtiön oma vastuu: osakkaan puolesta yhteisvastuullinen korvausvelvollisuus ja asunto-osakeyhtiön osalta myötävaikutus.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko putkiasennustöitä tehnyt J Oy vastuussa viemäriputken liitoksesta aiheutuneesta vesivahingosta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutusehdot

Vakuutusehdon kohdan 4 mukaan vakuutus korvaa vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutetun henkilö- ja esinevahingon, joka todetaan vakuutuskauden aikana ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Vahingonkorvauslaki (412/1974)

2 luku 1.1 §

Joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Asian arviointi

Toiminnan vastuuvakuutuksesta korvataan vakuutusehtojen mukaan sellaisia vahinkoja, joista vakuutuksenottaja on korvausvastuussa voimassa olevan oikeuden mukaan. Vahingonkorvauslain ja yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää pääsääntöisesti tahallisuutta tai tuottamusta. Tuottamuksella tarkoitetaan moitittavaa menettelyä eli virhettä, huolimattomuutta tai laiminlyöntiä.

Vakuutuslautakunta on arvioinut J Oy:n sopimukseen perustuvaa menettelyä ratkaisussaan FINE-052952 ja todennut, ettei J Oy:n menettelyssä ole ollut huolimattomuutta. Vakuutuslautakunta toteaa edellä mainittuun ratkaisuun viitaten, ettei J Oy:n menettelyä suhteessa asunto-osakeyhtiöönkään voida pitää tuottamuksellisena. Lautakunta katsoo, ettei sen käytössä olevista selvityksistä voida todeta, että vaakaviemäriputkenliitoksen löystyminen tai irtoaminen ja siitä seurannut vesivahinko olisivat seurausta J Oy:n edustajan huolimattomasta toiminnasta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros                                                
Sihteeri Yli-Rahnasto

Jäsenet

Haapasaari
Karhu
Karimäki
Korpiola