Tapahtumatiedot
Vakuutettu A (s. 1984) oli 1.8.2017 asentamassa lasikattoa rakennustyömaalla, kun hän putosi noin 10 metrin korkeudesta alas. A:lle aiheutui vammoja pään alueelle ja alaraajoihin. Vahinkoa käsiteltiin ensisijaisesti työtapaturma- ja ammattitautilain perusteella. A haki yksityistapaturmavakuutuksesta korvausta tapaturman aiheuttamasta pysyvästä haitasta.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa 25.3.2021 korvauspäätöksen, jossa katsoi, että A:lle oli jäänyt tapaturman seurauksena haittaluokkaa 11 vastaava kokonaishaitta. Yhtiö antoi asiassa uuden korvauspäätöksen 25.10.2022. Yhtiö katsoi, että A:n vammoja vastaava pysyvän haitan haittaluokka on 13 tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan 25.8.2022 antaman päätöksen mukaisilla perusteilla. Haittaluokka muodostuu aivovamman (haittaluokka 12) ja alaraajavammojen (haittaluokka 2) jälkitilasta sekä kasvoarven (haittaluokka 1) aiheuttamasta haitasta.
Asiakkaan valitus
A ilmoittaa asiamiehen välityksellä tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja vaatii, että hänelle maksetaan yksityistapaturmavakuutuksesta haittaluokkaa 15 vastaava pysyvän haitan korvaus.
A katsoo, että hänelle on jäänyt tapaturman seurauksena vaikea aivovamman jälkitila, jota vastaava haittaluokka on 12. Oikean polven osalta oikea haittaluokka on 3–4. Polvi on useampaan suuntaan epävakaa. Kun lisäksi huomioidaan vasemman nilkan ja jalkaterän vamman pysyvä jälkitila, A katsoo, että alaraajojen pysyvästä haitasta tulee maksaa yhteensä haittaluokkaa 4 vastaava korvaus. A:lle on jäänyt tapaturmavammojen seurauksena lisäksi kasvojen alueelle merkittävästi rumentava arpi, jonka osalta haittaluokka on vähintään 2.
Saatuaan tiedoksi asiassa hankitun asiantuntijalausunnon A on toimittanut lautakunnalle lisäkirjelmän, jossa toistaa näkemyksensä kasvoarven haittaluokasta ja katsoo, että se, että pysyvää haittaa on aiheutunut molempiin alaraajoihin, tulee ottaa huomioon haittaa korottavana tekijänä.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö viittaa vastineessaan päätökseensä 25.10.2022 ja tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan antamaan päätökseen 25.8.2022. Yhtiö katsoo, ettei vaaditulle, haittaluokan 15 mukaiselle korvaukselle ole perusteita.
Lääketieteellinen selvitys
Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 1.8.2017–22.1.2021. Lautakunnalle on lisäksi toimitettu värivalokuvia A:n kasvojen ja raajojen arvista. Selvityksistä ilmenee riidanalaisten vammojen osalta seuraavaa:
Ensihoidon tekstien 1.8.2017 mukaan A on pudonnut kattotyömaalla lasikaton läpi noin 10 metriä. Välissä A on törmännyt jonkinlaiseen tasanteeseen. Ensihoidon paikalle saapuessa A on ollut tajuissaan. Kasvoissa on todettu ruhjeita ja otsalla vuotava haava. Vasemmassa nilkassa on ollut kipua, mutta ei virheasentoa. A on kuljetettu yliopistollisen sairaalan päivystykseen.
Tietokonekerroskuvausta 1.8.2017 koskevan lausunnon mukaan A:lla on todettu muun muassa nenäluun pirstaleinen murtuma, vasemman yläleukaluun murtuma, oikean sääriluun yläosan nivelpinnan painaumamurtuma, repeämä vasemman telaluun sisätakanurkan luupinnalla ja vasemman viidennen jalkapöydänluun poikkimurtuma. Ortopedin konsultaatiovastauksen 2.8.2017 mukaan oikeassa polvessa ei ole todettu nestelisää, liikelaajuudet ovat olleet täydet ja polvi on vaikuttanut vakaalta. A on maininnut kivun sisänivelraon seudussa. Vasemman nilkan liikkeet ovat olleet hyvät. Pohjeluun etäisen pään alueella on todettu verenpurkaumaa ja viidennen jalkapöydänluun etäisessä päässä selkeä paineluarkuus. Nilkka on ollut testaten vakaa. Oikean polven suhteen on ollut tulossa magneettitutkimus. A:lle on ohjeistettu polven vapaa käyttö, nelipäistä reisilihasta vahvistavat harjoitteet ja kokopainovaraus. Vasemman nilkan suhteen on vuodeosastohoidon ajaksi määrätty ilmatäytteinen tuki ja kävelyyn siirtyessä saapasmallinen tuki.
Ortopedin laatiman E-lausunnon 29.8.2017 mukaan oikeassa polvessa on ollut puolikalvoisen lihaksen jänteen repeämä. Vasemman nilkan kipsi on poistettu edellisellä viikolla. Jalkaterä ja nilkka ovat olleet edelleen turvoksissa. A on kyennyt kävelemään reippaasti, mutta iltaisin jalka on turpoillut ja kipeytynyt. A:ta on ohjeistettu kävelemään kivun sallimissa rajoissa. E-lausunnon 28.8.2017 mukaan polven ja nilkan oireilu on jatkunut ja A:lle on ohjelmoitu polven ja nilkan magneettitutkimukset. Vasemman nilkan magneettitutkimusta koskevan lausunnon 10.10.2017 mukaan A:lla on todettu telaluun ja sisäkehräksen hohkaluuturvotusta, nilkan ulompien ja sisäsivun nivelsiteiden repeämien jälkitilat ja viidennen jalkapöydänluun hyväasentoinen murtuma.
Ortopedin E-lausunnon 22.11.2017 mukaan A on tullut vastaanotolle oikean polven seudun kivun ja polven pettämisen vuoksi. Apuvälineitä A:lla ei ole ollut enää käytössä. Kävelyn A on kertonut onnistuvan hitaasti useita kilometrejä. Portaiden laskeutuminen on ollut hankalaa polven pettämisen vuoksi. Vasen nilkka on ollut oma ongelmansa. Vastaanotolla oikeaa polvea tutkittaessa kävely on ollut ontuvaa ja kyykistys onnistunut vain tukien esimerkiksi pöydästä ylös ja alas mennessä. Lihaksistossa ei ole todettu merkittävää puolieroa. Kantapääkävely on onnistunut hyvin, mutta varvaskävely vaikea ja epävarma. Oikeassa polvessa on todettu nestelisää, yliojentumista ja sisänivelraon aristusta. Ortopedi on arvioinut, että polvessa on nivelside- tai kapselivaurio.
E-lausunnon 6.6.2018 mukaan A on tullut vastaanotolle vasemman nilkan ja jalkaterän oireilun vuoksi. Vastaanotolla vasen nilkka on ollut selvästi turvoksissa, erittäin aristava ja kosketteluarka molemmin puolin. Vastaava oireisto on ollut jalkaterässä. Käsittelyn jälkeen on jäänyt kipu pidemmäksi aikaa. Ortopedi on arvioinut, että oirekuvassa voi olla CRPS:n piirteitä. A:lle on ohjelmoitu nilkan ja jalkaterän kontrolliröntgentutkimus ja määrätty iltaisin otettaviksi kipulääkkeiksi Burana, Panadol forte ja Noritren. Lisäksi A on ohjattu fysioterapiaan. E-lausunnon 29.8.2019 mukaan nilkan tila on varsin stabiili. Nilkassa, jalkaterässä ja isovarpaassa ilmenee kipuongelmaa. Kipu tulee rasituksessa ja jatkuu sen jälkeen ja herättää ajoittain yöllä. Kävelyssä on ongelmaa, johon A on saanut apua fysioterapeutilta. Vastaanotolla nilkan ulommat nivelsiteet ovat aristaneet. Ihoalueella on nilkan ulkosivulla todettu kosketusyliherkkyyttä. Nilkan liike on ollut varsin hyvä, mutta etu-takasuunnassa on todettu jonkinasteista löysyyttä. Jalkaterän ulkosivulla on todettu arkuutta. Tutkimushuoneessa A:n kävely on ollut varsin hyvää, mutta hidasta. A on kertonut pääsevänsä liikkumaan jalan useita kilometrejä, mutta ongelmana on kipu. Tilannetta on jääty seuraamaan sen arvioimiseksi, tarvitaanko muuta hoitoa kuin nilkkatuki. Ortopedi on arvioinut, että nilkan ja jalkaterän vamman jälkitila vastaa haittaluokkaa 3.
Ortopedin laatiman B-lausunnon 9.8.2019 mukaan A:lle on 26.7.2019 tehty polven magneettitutkimus, jossa on todettu sääriluun etuyläosan rustopinnanalaisen murtuman jälkitila ja sisäsivun pitkittäisen nivelsiteen ja takaristisiteen paksunemista. Ongelmana on ollut polven hankala yliojentuminen, johon on suositeltu käytettäväksi polvitukea. Ortopedi on arvioinut, että murtuma selittää yliojentumisoiretta. Ortopedin vastaanottokäyntiä 10.9.2019 koskevan tekstin mukaan oikeassa polvessa on todettu selkeä yliojentuminen, takaristisiteen löysyyttä ja sisäsivun nivelsiteen joustoa. Ortopedi on arvioinut, että A:lle on jäänyt oikeaan polveen useamman suunnan epävakaus, joka johtuu sisäsivusiteen ja takaristisiteen vammasta ja sääriluun sisänivelnastan kompressiomurtumasta. Polvivammasta aiheutuu merkittävä haitta-aste, jota pystytään jonkin verran korjaamaan tuen kanssa. Haittaluokka on ortopedin arvion mukaan 3–4.
E-lausunnon 22.1.2021 mukaan A on tullut vastaanotolle alaraajavammoista aiheutuvan pysyvän haitan arviointia varten. Tutkittaessa on todettu, että alaraajojen lihaksisto on varsin hyvä. Vasen jalkaterä on parantunut varsin normaalin näköiseksi ja kävely sillä sujuu. Ongelmana on jalkaterän alueen allodynia (keskushermoston herkistymisestä aiheutuva tila, jossa normaalisti kivuttomat ärsykkeet aiheuttavat kipua), jonka vuoksi vasen jalkaterä vaatii paksun sukan ja väljän kengän. Toisinaan A käyttää nilkkatukea. Oikea polvi on vamman jäljiltä epävakaa. Polvi yliojentuu noin 25 astetta ja taivutus onnistuu noin 125 astetta. Sivusuunnan vakaus on kuitenkin varsin hyvä. Jossain vaiheessa polvi tulee vaatimaan tekonivelen, mutta toistaiseksi käytössä on polvituki. Ortopedin arvion mukaan alaraajojen vammojen jälkitila vastaa haittaluokkaa 5.
Asiantuntijalausunto
Vakuutuslautakunta on pyytänyt asiassa asiantuntijalausunnon kirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Matti Karjalaiselta. Karjalainen toistaa lausunnossaan tapahtumatiedot ja käy läpi A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä.
Pysyvän haitan osalta Karjalainen katsoo, että oikean polven takaristisiteen venyttymisestä ja polven yliojennustaipumuksesta aiheutuva pysyvä haitta tulee arvioida haittaluokka-asetuksen 768/2015 kohdan 2.1 mukaan. Epävakaa polvi ja korjaamaton, oirehtiva nivelsidevamma vastaa haittaluokituksen mukaan haittaluokkaa 1–2. A:n kohdalla haittaluokka on 2 arvioituna 22.1.2021 todetun kliinisen tilan perusteella. Polven sisäsivun pitkittäisen nivelsiteen venyttymisen ja sääriluun yläetuosan rustopinnanalaisen pienen painaumamurtuman jälkitiloista ei aiheudu kantavan nivelen epävakautta eikä toiminnonvajeita.
Vasemman nilkan nivelsidevammojen, telaluun ja sisäkehräksen ruhjeiden ja viidennen jalkapöydänluun murtuman jälkitilasta aiheutuva pysyvä haitta tulee Karjalaisen mukaan arvioida haittaluokka-asetuksen alaraajoja kokonaisuutena koskevan kohdan 2.2 mukaan. Kyseessä on lievä toiminnanvajavuus ja haittaluokka 0–5, kun kävely on lievästi rajoittunut, liikkuminen epätasaisella lievästi rajoittunut ja apuvälineen tarve ajoittaista. A:n kohdalla vasemman nilkan ja jalkaterän vammoista aiheutuva jälkitila sijoittuu asteikon alaosaan ja vastaa haittaluokkaa kaksi todetun kliinisen tilan ja kuormituskeston alentumisen perusteella.
Kasvoarven osalta Karjalainen toteaa, että arviointi tulee tehdä haittaluokka-asetuksen kohdan 5.4, kasvojen alueen muodon poikkeavuus, perusteella. Ihon muutos, joka ei merkittävästi vääristä kasvojen piirteitä eikä ole huomattavan laaja, osittainen leukaluun puutos, silmämunan asentovirhe, avoluomi, näkyvien hampaiden korjaamaton puutos, leukojen tai hampaiden vaikea asentovirhe ja voimakkaasti sisään painunut poski- tai nenäluu vastaavat haittaluokkaa 0–3. A:n tapauksessa haittaluokka on Karjalaisen arvion mukaan 1.
Merkittävästi rumentavat arvet vartalon ja raajojen alueella aiheuttavat haittaluokka-asetuksen kohdan 13.2 mukaan haittaluokkaa 1–2 vastaavan pysyvän haitan. Karjalainen katsoo, etteivät A:lle jääneet raajojen arvet ole haittaluokituksessa tarkoitettuja merkittävästi rumentavia arpia, ja haittaluokka niiden osalta on 0.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys A:lle tapaturman 1.8.2017 seurauksena jääneen pysyvän haitan haittaluokasta.
Sovellettavat vakuutusehdot ja säännökset
Vakuutuskaudella 1.8.2017–31.7.2018 sattuneisiin tapaturmiin sovelletaan 1.1.2017 alkaen voimassa olleita vakuutusehtoja.
Yksityistapaturmavakuutuksen ehtojen kohdan 8.1 (Tapaturma) mukaan tapaturmalla tarkoitetaan äkillistä tapahtumaa, joka johtuu ulkoisesta syystä ja aiheuttaa vakuutetulle ruumiinvamman hänen sitä tahtomatta. (…)
Ehtojen kohdan 9.5.1 (Pysyvän haitan määritelmä) mukaan pysyvällä haitalla tarkoitetaan lääketieteellisesti arvioitua yleistä pysyvää haittaa, joka tapaturmasta aiheutuu vakuutetulle. Pysyvää haittaa määritettäessä huomioidaan ainoastaan tapaturmasta aiheutuneen vamman laatu ja siitä aiheutuva toiminnallinen haitta, ei vammautuneen yksilöllisiä olosuhteita, kuten ammattia tai harrastuksia. Pysyvää haittaa määritettäessä ei huomioida vakuutetun niitä vikoja tai sairauksia, jotka eivät johdu tästä korvattavasta tapaturmasta.
Pysyvän haitan suuruus määritetään vahinkohetkellä voimassa olleen sosiaali- ja terveysministeriön antaman työtapaturma- ja ammattitautilakiin perustuvan haittaluokituspäätöksen mukaisesti. Haittaluokituksessa vammat on jaettu vaikeusasteen mukaisesti haittaluokkiin 1–20. Haittaluokka yksi vastaa viiden prosentin lääketieteellistä haittaa ja seuraavat luokat kukin viisi prosenttiyksikköä korkeampaa haittaa. Haittaluokka 20 vastaa täyttä 100 prosentin haittaa.
Ehtojen kohdan 9.5.2 (Pysyvän haitan korvaus) mukaan pysyvän haitan korvaus maksetaan kun haitta on muodostunut pysyväksi, kuitenkin aikaisintaan vuoden kuluttua tapaturmasta. Korvausta ei makseta pysyvästä haitasta, joka ilmenee vasta kolmen vuoden kuluttua tapaturmasta tai myöhemmin. Korvauksena maksetaan pysyvän haitan haittaluokkaa vastaava osa tapaturman sattumishetkellä voimassa olevasta vakuutusmäärästä. (…)
Työtapaturma- ja ammattitautilaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 768/2015 2 §:n 2 momentin mukaan, jos vahinkotapahtuman aiheuttamat vammat tai sairaudet ovat kohdistuneet samanaikaisesti toisiaan korvaaviin parillisiin elimiin tai sekä näkö- että kuuloaistiin aiheuttaen molempiin huomattavan toiminnanvajauksen eikä haittaluokituksessa ole niiden yhteistä haittaa kuvaavaa nimikettä, yhteen laskettujen haittaluokkien summa korotetaan vastaamaan arvioitua kokonaishaittaa.
Asetuksen 768/2015 haittaluokkataulukon kohdan 2.1 (Alaraajavammat) mukaan epävakaa polvi ja korjaamaton, oirehtiva nivelsidevamma vastaa haittaluokkaa 1–2.
Haittaluokkataulukon kohdan 2.2 (Alaraajat kokonaisuutena) mukaan kyseessä on alaraajan lievä toiminnanvajaus ja haittaluokka 0–5, kun kävely on lievästi ontuvaa, liikkuminen epätasaisella lievästi rajoittunut ja apuvälineen tarve ajoittaista.
Haittaluokkataulukon kohdan 5.4 (Kasvojen alueen muodon poikkeavuus) mukaan ihon muutos, joka ei merkittävästi vääristä kasvojen piirteitä eikä ole huomattavan laaja, osittainen leukaluun puutos, silmämunan asentovirhe, avoluomi, näkyvien hampaiden korjaamaton puutos tai leukojen tai hampaiden vaikea asentovirhe ja voimakkaasti sisään painunut poski- tai nenäluu vastaavat haittaluokkaa 0–3.
Asian arviointi
Asiassa on riidatonta, että A:lle on jäänyt tapaturman 1.8.2017 seurauksena vaikea aivovamman jälkitila, joka vastaa haittaluokkaa 12. Riitaa on alaraajavammojen ja kasvoarpien osalta jääneestä pysyvästä haitasta ja eri haitoista maksettavasta kokonaiskorvauksesta.
Yksityistapaturmavakuutuksesta korvattavalla pysyvällä haitalla tarkoitetaan lääketieteellisesti arvioitua yleistä haittaa, joka vammasta aiheutuu vakuutetulle. Arviossa otetaan huomioon lääketieteellisistä selvityksistä ilmenevä vamman tai sen aiheuttaman toiminnanvajavuuden laatu, mutta ei vakuutetun yksilöllisiä olosuhteita, kuten ammattia tai harrastuksia. Haitan määrittämisessä käytetään tapaturmavakuutuslainsäädäntöön perustuvaa haittaluokitusta, tässä tapauksessa valtioneuvoston asetusta 768/2015.
Alaraajavammoista ja kasvoarvista aiheutuva haitta
A:lle on Vakuutuslautakunnalle esitetyn lääketieteellisen selvityksen mukaan aiheutunut tapaturmassa 1.8.2017 aivovamman lisäksi kasvojen alueen murtumia, oikean sääriluun sisänivelnastan kompressiomurtuma, oikean polven takaristisiteen ja sisäsivusiteen löystyminen sekä vasemman nilkan nivelsiteiden vammoja, telaluun ja sisäkehräksen ruhjeet ja viidennen jalkapöydänluun murtuma. Viimeisimmän lautakunnan käytössä olevan tilakuvauksen (E-lausunto 22.1.2021) mukaan alaraajojen lihaksisto on varsin hyvä. Vasen jalkaterä on parantunut varsin normaalin näköiseksi ja kävely sillä sujuu. Ongelmana on jalkaterän alueen allodynia, jonka vuoksi vasen jalkaterä vaatii paksun sukan ja väljän kengän. Toisinaan A käyttää nilkkatukea. Oikea polvi on vamman jäljiltä epävakaa. Polvi yliojentuu noin 25 astetta ja taivutus onnistuu noin 125 astetta. Sivusuunnan vakaus on kuitenkin varsin hyvä.
Vakuutuslautakunta katsoo esitettyyn lääketieteelliseen selvitykseen ja hankkimaansa asiantuntijalausuntoon viitaten, että pysyvä haitta tulee oikean polven osalta arvioida haittaluokka-asetuksen 768/2015 alaraajoja koskevan kohdan 2.1 mukaan. Kun polvi on epävakaa ja siinä on korjaamaton oirehtiva nivelsidevamma, haittaluokka on 1–2. Vakuutuslautakunta katsoo, että A:n oikean polven vamman jälkitilaa vastaava haittaluokka on 2.
Vasemman nilkan ja jalkaterän vamman jälkitilasta aiheutuva pysyvä haitta tulee Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan arvioida haittaluokkataulukon alaraajoja kokonaisuutena koskevan kohdan 2.2 mukaan. Kun kävely on lievästi ontuvaa, liikkuminen epätasaisella lievästi rajoittunut ja apuvälineen tarve ajoittaista, haittaluokka on 0–5. A:n kohdalla haitta ilmenee jalkaterän alueen allodyniana. Kävely sujuu, mutta sen kuvataan olevan hidasta. Vakuutuslautakunta katsoo, että A:lle vasemman nilkan ja jalkaterän vammasta jäänyt pysyvä haitta asettuu alaraajan lievää toiminnanvajausta koskevan asteikon alaosaan ja vastaa haittaluokkaa 2.
A on esittänyt, että haittaluokkaa tulisi alaraajavammojen osalta korottaa sillä perusteella, että tapaturmasta on aiheutunut haittaa molempiin alaraajoihin. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei tapauksessa ole esitetty haittaluokka-asetuksen 768/2015 2.2 §:ssä tarkoitettuja perusteita haittaluokan korottamiselle. Kyseessä ei kummankaan alaraajan osalta ole huomattava toiminnanvajaus.
Vakuutuslautakunnalle toimitetuista valokuvista ilmenevien kasvoarpien osalta lautakunta arvioi, että arvet vastaavat haittaluokkataulukon kohdassa 5.4 (Kasvojen alueen muodon poikkeavuus) tarkoitettua ihon muutosta, joka ei merkittävästi vääristä kasvojen piirteitä eikä ole huomattavan laaja. Lautakunta arvioi, että arvista aiheutuva haitta vastaa haittaluokkaa 1.
Yhteinen haitta
Työtapaturma- ja ammattitautilain 84 §:n 4 momentin mukaan kahden tai useamman vamman tai sairauden haittaluokat yhdistetään kokonaishaitan määrittämiseksi käyttämällä seuraavaa laskukaavaa:
K = A + B – A x B / 20
Kaavassa K tarkoittaa kokonaishaitan luokkaa sekä A suurempaa ja B pienempää tai toista yhtä suurta haittaluokkaa. Kolmen vamman ja sairauden yhteinen haittaluokka saadaan käyttämällä kaavassa lukuna A edellä mainituin tavoin yhdistettyä kahden vamman tai sairauden haittaluokkaa ja sijoittamalla luvuksi B pienin tai kolmas samansuuruinen haittaluokka. Jos vammoja tai sairauksia on useampia kuin kolme, laskutoimitus toistetaan vastaavalla tavalla käyttäen lukuna B aina seuraavaksi pienintä haittaluokkaa. Laskukaavaa käytettäessä haittaluokkaa tarkoittava luku pyöristetään lähimpään kokonaislukuun.
Vakuutuslautakunta katsoo, että haittaluokka-asetusta 768/2015 sovellettaessa tulee ottaa huomioon työtapaturma- ja ammattitautilain 84 §, vaikka työtapaturma- ja ammattitautilaki ei sinänsä sovellukaan yksityistapaturmavakuutukseen.
A:n tapauksessa aivovammasta aiheutuva haittaluokka on 12, oikean polven vammasta aiheutuva haittaluokka 2, vasemman nilkan ja jalkaterän vammasta aiheutuva haittaluokka 2 ja kasvoarvesta aiheutuva haittaluokka 1. Edellä kerrotulla laskukaavalla yhteinen haitta vastaa haittaluokkaa 15, mitä vastaavan lisäkorvauksen Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä suorittamaan A:lle.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä maksamaan A:lle pysyvästä haitasta lisäkorvausta siten, että kokonaiskorvaus vastaa haittaluokkaa 15.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Luukkonen
Sihteeri Laine
Jäsenet
Kummoinen
Niklander
Rahijärvi
Sibakov