Tapahtumatiedot
Puhelimitse 8.7.2020 tehdyn vahinkoilmoituksen mukaan asiakkaan lapsi B kertoi 4.7.2020 jättäneensä asiakkaan omistaman ajoneuvon T:n kaupunkiin parkkipaikalle, kun B lähti auttamaan ystäväänsä muutossa. Tämän jälkeen B lähti takaisin H:n kaupunkiin toisella autolla. Kun B saapui takaisin ajoneuvolle 8.7.2020, lähes koko ajoneuvoa oli naarmutettu ja katolla oli mahdollisesti hypitty, sillä katolla oli lommoja. Lisäksi oikeanpuoleinen takaikkuna oli rikottu. Ajoneuvo hinattiin korjaamolle. B haki asiakkaan puolesta korvausta ajoneuvon ilkivaltavahingosta asiakkaan ottamasta kaskovakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö lähetti vakuutuksenottajalle 21.8.2020 lisäselvityspyynnön, jossa vakuutusyhtiö pyysi ilmoittamaan korvauskäsittelyä varten seuraavat tiedot:
- millä tai miten auto on viety, kun se on haettu myyjältä, koska myynti-ilmoituksen mukaan auto oli ollut ilman moottoria?
- mihin auto on viety, kun se on haettu myyjältä ja kuka sen on hakenut?
- missä autoon on asennettu toinen moottori, koska se on tehty ja kuka sen on tehnyt?
- kuka on ajanut auton vahinkopaikalle ja mistä?
- miksi auto on jätetty T:n kaupunkiin eikä palattu sillä kotiin?
- millä tai kenen kyydillä kuski on mennyt muuton jälkeen H:n kaupunkiin?
B lähetti vakuutusyhtiölle 26.8.2020 sähköpostiviestin, jossa hän kertoi, että ajoneuvo oli haettu myyjältä ajamalla. Moottori oli asennettu B:n toimesta T:n kaupungissa korjaamolla. B ajoi ajoneuvon vahinkopaikalle muuton vuoksi, minkä jälkeen suunnitelmat muuttuivat, ja B lähti toiseen kaupunkiin toisella autolla vanneostoksille. B kertoi 27.8.2020 sähköpostiviestissään hakeneensa ajoneuvon itse myyjältä. Ajoneuvo oli ollut valmiiksi korjaamolla, missä B asensi moottorin. B ei muistanut tarkkaa aikaa, milloin moottori on asennettu, mutta kuitenkin ennen kuin auto otettiin liikenteeseen. B ei muistanut korjaamon nimeä tai sitä, mistä hän vuokrasi tilat.
Vakuutusyhtiö teki asiassa kielteisen korvauspäätöksen 25.9.2020. Vakuutusyhtiö totesi, että selvitysten mukaan ajoneuvo oli ollut myynnissä rikkinäisellä moottorilla ja vaihtokoneella. Ajoneuvolla ei ole voinut ajaa. Aluksi B oli kertonut, että ajoneuvo on haettu myyjältä ajamalla, ja B oli asentanut moottorin T:n kaupungissa korjaamolla. Toisessa selvityksessä B kertoi, että ajoneuvo oli ollut valmiiksi korjaamolla ja että hän oli itse asentanut moottorin. Vakuutusyhtiön mukaan korjaamolta, mihin ajoneuvo oli hinattu vahinkopaikalta, oli saatu selvitys, jonka mukaan ajoneuvon moottori ei toimi, joten sillä ei ole voitu ajaa. Korjaamon mukaan moottori pyörii liian herkästi eli kyseessä vaikutti olevan fataalivika. Tämä tarkoittaa, ettei moottorissa ole ilmeisesti puristuksia lainkaan. Vakuutusyhtiö katsoi, että sille oli toimitettu puutteellisia tietoja, joilla oli merkitystä vakuutusyhtiön vastuuseen. Näin ollen se ei voinut maksaa korvausta ajoneuvon vaurioista.
B oli tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen. Vakuutusyhtiö tilasi C Oy:n tutkimaan ajoneuvon.
C Oy:n 17.2.2021 päivätyn tutkimuslausunnon esihavaintoihin kirjattiin, että tutkinnan tilaajalta saadun tiedon mukaan ajoneuvoon on vaihdettu moottori ja ajoneuvolla on ajettu muutama sata kilometriä vaihdon jälkeen. Moottori todettiin päältä ja alta öljyiseksi. Moottorissa ja alustassa havaittiin jälkiä moottorin irrotuksesta ja öljypohjan aukaisusta. Moottorin jäähdytinjärjestelmässä havaittiin irrotettuja letkusiteitä. Jäähdytinnesteen pinta oli alle alarajan ja se oli väriltään kirkasta. Jäähdytinnesteen pakkaskestävyydeksi mitattiin 0 celsiusastetta. Pakoputki oli halkaistu DPF-suodattimen jälkeen ja pakoputkessa oli uusi liitoskappale, mutta pakoputkessa ei havaittu jälkiä, että DPF-suodattimen putki olisi ollut liitoksen sisällä. DPF-suodattimen kenno oli ehjä. Havaittu ajoneuvon öljynpainevika, öljynpaineen katoaminen, johtui jumittuneesta öljypumpun paineventtiilistä, joka irtosi korkeammilla kierroksilla. Moottori kävi normaalisti tyhjäkäyntiä, mutta korotettaessa kierroksia lukemaan 3 500 rpm oli havaittavissa katkoavaa palamista yhdessä sylinterissä. Sylinterin palamiskatkokset viittasivat vialliseen ruiskutussuuttimeen. Ajoneuvon moottorilohkon numerosarjan identiteetti tarkastettiin tehtaalta. Maahantuojalta saadun tiedon mukaan tehtaan tietokannassa oleva numerosarja vastaa tehtaalla asennettua moottoria.
Tutkinnassa tehtyjen havaintojen perusteella pääteltiin, että ajoneuvoon ei ole asennettu vaihtomoottoria eikä ajoneuvolla ole voitu ajaa moottorissa havaittujen puutteiden ja vikojen takia. Katkaistu pakoputki olisi ajoneuvolla ajaessa vaurioitunut ja taipunut kosketuksesta maahan, josta ei ollut havaittavia jälkiä. Irrotetut letkusiteet olisivat aiheuttaneet jäähdytysjärjestelmässä nestevuotoa ja letkun irtoamisen pois paikaltaan moottorin lämmetessä. Ottaen huomioon jäähdytinnesteen pakkaskestävyyden, olisi -5 celsiusasteen ulkolämpötilassa ajoviima aiheuttanut jäähdytinjärjestelmän jäätymisen ja tämän seurauksena moottorin ylikuumentumisen. Myös öljynpaineen puuttuminen olisi pidemmässä ajossa aiheuttanut moottorissa laakerivaurion ja sylintereiden kiinnileikkaamisen. Tutkimuslausunnon mukaan ajoneuvon moottorista tehdyt havainnot viittasivat siihen, että vanhaa moottoria on yritetty korjata. Moottorin palamiskatkoksia on korjattu vaihtamalla yksi ruiskusuutin ja moottorin puuttuvaa öljypainetta on selvitetty irrottamalla moottori ja avaamalla öljypohja. Ajoneuvon moottorissa havaitut puutteet eivät olleet ilkivallan aiheuttamia.
Vakuutusyhtiö teki asiassa uuden kielteisen korvauspäätöksen 24.2.2021. Vakuutusyhtiö viittasi C Oy:n 17.2.2021 päivättyyn tutkimuslausuntoon, jonka mukaan autoon ei ole asennettu vaihtomoottoria. Ajoneuvon moottorista tehdyt havainnot viittasivat siihen, että vanhaa moottoria on yritetty korjata. Vakuutusyhtiö katsoi, että ajoneuvolla ei ole voitu ajaa satoja kilometrejä moottorissa havaittujen puutteiden ja vikojen takia. Katkaistu pakoputki olisi ajoneuvolla ajaessa vaurioitunut ja taipunut kosketuksesta maahan, mistä ei ollut havaittavia jälkiä. Irrotetut letkusiteet olisivat aiheuttaneet jäähdytinjärjestelmässä nestevuotoa ja letkun irtoamisen pois paikaltaan moottorin lämmetessä. Vakuutusyhtiö katsoi, etteivät moottorissa havaitut viat ja puutteet olleet ikivallalla aiheutettuja.
B otti yhteyttä FINEn neuvontaan. FINE lähetti vakuutusyhtiölle selvityspyynnön, jossa se pyysi vakuutusyhtiötä ottamaan kantaa maalipintaan ja ajoneuvon koriin kohdistuneen ilkivaltavahingon korvattavuuteen. Vakuutusyhtiö katsoi vastauksessaan, että puutteellisten tai väärien tietojen antamisen vuoksi se ei ole saanut riittävän luotettavaa selvitystä vahinkotapahtuman syntymisestä. Vakuutusyhtiöllä ei ole ollut riittäviä tietoja vakuutusyhtiön vastuun arvioimisen kannalta, minkä vuoksi vakuutusyhtiö on katsonut, ettei se korvaa vahinkoa kaskovakuutuksen ilkivaltaturvasta. Asian käsittelyä jatkettiin riita-asiana.
Asiakkaan valitus
Asiakas vaatii asiamiehenään B, että ajoneuvon vauriot korvataan ilkivaltaturvasta. Asiakas vaatii, että vakuutusyhtiö lunastaa ajoneuvon sen käyvästä arvosta, joka B:n arvion mukaan on ollut tapahtumahetkellä noin 8 000–10 000 euroa.
Ajoneuvolle on tehty ilkivaltaa. Vakuutusyhtiön mukaan autoa ei ole ajettu vahinkopaikalle. Tämä ei pidä paikkaansa. Vakuutusyhtiön mukaan myös moottori on viallinen. Tästä huolimatta ajoneuvo on haettu C Oy:ltä ajamalla, mistä löytyy videomateriaalia. Videolta näkyy, kuinka ajoneuvo lähti hienosti käyntiin pitkän seisonnan jälkeen ja se saatiin ajamalla pois.
B katsoo, että hän ei ole toimittanut vääriä tietoja, vaan kaikki hänen kertomansa pitää paikkansa. Ajoneuvo on haettu ajamalla ja moottori on asennettu korjaamossa T:n kaupungissa. Ajoneuvo on siis ollut valmiiksi pajalla ilman moottoria ja ajoneuvo on haettu ajamalla, kun moottorin asennus oli valmis. B:n mukaan auto on ostettu VK Oy:n korjaamolta, joka sijaitsee Y:n kaupungissa. B on toimittanut kuvat korjaamolta sekä korjaamon 27.4.2023 lausunnon ajokelpoisuudesta.
B:n mukaan vakuutusyhtiön esittämästä myynti-ilmoituksen kuvista on selvästi nähtävissä, että auto on VK Oy:n korjaamon pihalla ilman moottoria. B toteaa edelleen itse vaihtaneensa moottorin, joka tuli auton mukana.
Korjaamolla, johon ajoneuvo toimitettiin ilkivallan jälkeen, todettiin, ettei moottori käynnisty. Tämä johtui siitä, että yksi sulake oli palanut. B vaihtoi sulakkeen itse, mistä löytyy todiste ja videomateriaalia. Videomateriaalia ei ole aikaisemmin toimitettu, koska sähköposti ei tue näin isoja tiedostoja. Tämän lisäksi vakuutusyhtiö ei ole ollut kiinnostunut videoista, kun B on maininnut niistä puhelinkeskusteluissa. B:n mukaan auto on ollut ajokuntoinen ja sillä on jopa ajettu pois C Oy:ltä, kun auto on hänelle luovutettu.
Lisäksi B toteaa, että vakuutusyhtiön mukaan moottorissa olisi ollut vajaus öljynpaineissa, mutta missään vaiheessa B:lle ei ole toimitettu todisteita öljynpaineista tyhjäkäynnillä sekä esimerkiksi 3500 rpm kierroksilla.
B katsoo, että irronnut pakoputki on osa ilkivaltaa. Voi olla, että tekijät yrittivät varastaa katalysaattorin, sillä pakoputki oli paikallaan parkkiruutuun ajaessa. Pakoputki ei ole voinut tippua itsestään, sillä ajoneuvossa oli uusi pakoputken pidike. Kun pakoputken irrotus ei onnistunut, rikottiin lasi ja ajoneuvon sisältä varastettiin tavaraa. Korjaamolta toimitettu lausunto todistaa, että mikään pakoputki ei ole roikkunut. Näin ollen putki on irrotettu ilkivaltaisesti.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa ja katsoo, ettei korvauspäätöksen muuttamiselle ole aihetta.
Vakuutusyhtiön mukaan asiassa on ensinnäkin eriteltävä se, mitä tietoja ajoneuvon moottorista on saatu. Vaikka ilkivaltavahinko ei suoranaisesti kohdistu ajoneuvon moottoriin, todetun moottorivian vuoksi B:n tapahtumakuvaus ei ole ollut mahdollinen. B on antanut muiden saatujen selvitysten kanssa ristiriidassa olevia selvityksiä.
B ei vielä 27.8.2020 lisäselvityksessään ole osannut sanoa korjaamoa, josta hän on vuokrannut tilan moottorin asentamiseen. Viimeisimmän 5.4.2023 toimitetun selvityksen mukaan ajoneuvo on ollut valmiiksi korjaamolla ilman moottoria, ja kun moottorin asennus oli valmis, ajoneuvo on haettu ajamalla. Kuljettaja on lisäksi kertonut, että ajoneuvo on ostettu ja moottori on asennettu VK Oy:n korjaamossa.
Vakuutusyhtiö katsoo, että B:n antamien selvitysten perusteella on ensinnäkin epäselvää, mistä ajoneuvo on ostettu, kuka on asentanut moottorin ja miten ajoneuvo on saatu paikalle. B:n ensin antaman selvityksen perusteella ajoneuvo on ostettu ja moottori asennettu eri paikoissa. Kuitenkin viimeisimpänä B on kertonut, että ajoneuvo on ostettu VK Oy:n korjaamolta. Traficomin tietojen mukaan vakuutuksenottaja on ostanut ajoneuvon toimitetun myynti-ilmoituksen mukaiselta myyjältä, ei VK Oy:ltä. Tapauksessa on siten epäselvää, miten ajoneuvo on saatu myyjän luota korjaamolle. Ajoneuvolla ei ole voinut ajaa. Lisäksi tapauksessa jää tulkinnanvaraa siitä, kuka on asentanut moottorin. Viimeisimmän selvityksen mukaan moottorin asennuksen olisi tehnyt joku muu kuin asiakas itse.
Asiakas on kertonut, että hän on ajanut ajoneuvon vahinkopaikalle T:n kaupungissa. Vakuutuksenottaja asuu J:n kaupungissa. C Oy:n tutkimuslausunnon mukaan tällaisen välimatkan ajaminen ei ole ollut mahdollista. Tutkinnassa tehtyjen havaintojen perusteella ajoneuvolla ei ole voitu ajaa useita satoja kilometrejä moottorissa havaittujen puutteiden tai vikojen takia. Katkaistu pakoputki olisi ajoneuvolla ajaessa vaurioitunut. Lisäksi irrotetut letkusiteet olisivat aiheuttaneet jäähdytysjärjestelmässä nestevuotoa ja letkun irtoamisen pois paikaltaan moottorin lämmetessä. Ottaen huomioon jäähdytinnesteen pakkaskestävyyden, -5 celsiusasteen ulkolämpötilassa ajoviima olisi aiheuttanut jäähdytinnesteen jäätymisen ja tämän seurauksena moottorin ylikuumentumisen. Myös öljynpaineen puuttuminen olisi pidemmässä ajossa aiheuttanut moottorissa laakerivaurion ja sylintereiden kiinnileikkaantumisen.
Tutkimuslausunnon mukaan ajoneuvossa oleva moottori on alkuperäinen, tehtaalla asennettu moottori. Näin ollen moottoria ei ole vaihdettu. Moottorin alkuperäisyys on varmistettu vertaamalla sen sarjanumeroa ja tyyppinumeroa tehtaalla uutena autoon asennetun moottorin sarjanumeroon.
Ajoneuvo on hinattu vahinkopaikalta korjaamolle. Korjaamolta saatujen tietojen mukaan moottori ei ole toiminut, eikä ajoneuvo ole käynnistynyt. Korjaamo on kertonut, että moottori pyörii liian herkästi. C Oy on tehnyt tutkimuksen 9.2.2021. C Oy:n tutkimuslausunnon mukaan ajoneuvo käynnistyy ja käy normaalisti tyhjäkäyntiä. Kierroksia korotettaessa lukemassa 3 500 rpm on kuitenkin havaittavissa katkoavaa palamista yhdessä sylinterissä. Asiakas on kertonut, että ajoneuvo on ajettu pois C Oy:stä ja tästä on videomateriaalia. Tätä ei ole toimitettu vakuutusyhtiöön. Tältä osin vakuutusyhtiö kuitenkin toteaa, että tutkimuslausunnon kierrostietojen mukaan lyhytkestoinen ja matalilla kierroksilla ajaminen ajoneuvolla on periaatteessa ollut mahdollista. Moottori on kuitenkin viallinen eikä sillä ole edellä mainituin perustein pystynyt ajamaan haastavampia matkoja.
Vakuutusyhtiö toteaa, että korvauksenhakijalla on näyttövelvollisuus siitä, että on tapahtunut vakuutusehtojen mukaan korvattava vahinko. Tässä tapauksessa vakuutuksenottajana olevan asiakkaan valtuutuksella asiaa hoitanut B on edellä esitetysti antanut ristiriitaisia ja virheellisiä tietoja vahinkotapahtumasta. Saatujen selvitysten mukaan vahinko ei ole voinut tapahtua kerrotulla tavalla, sillä ajoneuvoa ei ole voitu ajaa vahinkopaikalle. Tapahtumakulku ajoneuvon vaurioiden taustalla on epäselvä. Vakuutusyhtiö katsoo, että selvitys vahinkotapahtumasta on puutteellinen, eikä vakuutusyhtiöllä ole riittävää selvitystä vastuunsa arvioimiseksi. Vakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma jää näyttämättä.
Vahingon määrän osalta vakuutusyhtiö toteaa, että se pyytää vahingon määrän arvioimiseksi tarvittavat selvitykset, jos Vakuuslautakunta vastoin vakuutusyhtiön näkemystä katsoo, että vahinko on vakuutuksesta korvattava. Vakuutusyhtiön alustava suuntaa antava arvio ajoneuvon käyvästä arvosta on noin 1 500 euroa.
Asiakkaan toimittamien kuvien osalta vakuutusyhtiö katsoo, että kuvat ovat kuvakaappauksia, eikä ajoneuvo ole kaikista kuvista yksilöitävissä. Lisäksi säähavaintojen perusteella 6.4.2021 tai välittömästi ennen sitä ei ole satanut lunta tai vettä toisin kuin asiakkaan toimittamissa 6.4.2021 päivätyissä kuvissa. Kuvia ei voida pitää riittävän luotettavana selvityksenä.
Vakuutusyhtiölle on lähetetty tiedoksi asiakkaan riita-asian vireilletulon jälkeen toimittamat videot muistitikulla. Vakuutusyhtiö ei ole esittänyt lisäkommentteja.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnalla on ollut käytettävissään:
- ajoneuvon 23.5.2020 päivätty myynti-ilmoitus,
- C Oy:n tutkimuslausunto 17.2.2021,
- asiakkaan toimittama korjaamo VK Oy:n 17.4.2023 päivätty selvitys ajoneuvon ajokelpoisuudesta,
- asiakkaan toimittamat 11 kuvakaappausta ja
- asiakkaan toimittamat viisi videota, joista ei ilmene videoiden kuvaamispäivä. Asiakkaan sähköpostiviestin sekä kuvakaappausten mukaan videot ovat kuvattu 5.10.2020 ja 6.4.2021.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, tuleeko vakuutusyhtiön korvata ajoneuvon vauriot ilkivaltaturvasta. Asiassa on kyse siitä, onko asiakas esittänyt riittävän selvityksen vahinkotapahtumasta sekä siitä, onko asiakkaan katsottava antaneen vakuutustapahtuman jälkeen vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.
Vakuutussopimuslain 72 §:n mukaan, jos korvauksen hakija on vakuutustapahtuman jälkeen vilpillisesti antanut vakuutuksenantajalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta, hänen korvaustaan voidaan alentaa tai se voidaan evätä sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.
Kaskovakuutusehtojen, voimassa 1.1.2020 alkaen, kohdan 3.5 mukaan ikivaltaturvasta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko, jonka syynä on tahallinen vahingonteko. Ilkivaltaturvasta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutettu toisella ajoneuvolla.
Kohdan 6.3.4 (Vahinkojen korvaaminen, Lunastus) mukaan vakuutusyhtiö voi korvata esinevahingon lunastamalla ajoneuvon ja sen varusteet käyvästä hinnasta tai mikäli vakuutukseen sisältyy Lunastusturva, sen sääntöjen mukaan. Omistusoikeus ajoneuvoon ja sen varusteisiin siirtyy lunastustapauksessa vakuutusyhtiölle, jollei toisin sovita.
Yleisten sopimusehtojen, voimassa 17.2.2018 alkaen, kohdan 9.1 (Korvauksenhakijan velvollisuudet) mukaan korvauksen maksamisen perusteena on kirjallinen, korvauksenhakijan allekirjoittama hakemus. Korvauksenhakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeellisia vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Tällaisia tarpeellisia tietoja ovat esimerkiksi tiedot
- vakuutuksesta ja korvauksen hakijoista osoitteineen. Hakijan on tarvittaessa esitettävä selvitys oikeudestaan korvaukseen.
- vahinkotapahtumasta: mitä, miten, missä ja milloin sattunut
- vahingon määrästä.
Lisäselvityksenä on hakemukseen tarvittaessa liitettävä esimerkiksi lääkärinlausunto, kuolintodistus ja poliisitutkintapöytäkirja. Hoitokuluista on toimitettava tarvittaessa alkuperäiset tositteet.
Korvauksenhakija on velvollinen hankkimaan ne selvitykset, jotka ovat hänen saatavissaan, ottaen kuitenkin huomioon vakuutusyhtiön mahdollisuudet hankkia selvitystä.
[…]
Jos korvauksenhakija on vakuutustapahtuman jälkeen vilpillisesti antanut vakuusyhtiölle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutusyhtiön vastuun arvioimisen kannalta, voidaan korvausta alentaa tai korvausta ei makseta sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.
Asian arviointi
Vakuutusyhtiö on evännyt korvauksen, sillä se on katsonut B:n antaneen sille
puutteellisia ja vääriä tietoja vahinkotapahtumasta. Vakuutusyhtiö katsoo, että vahinko ei ole voinut tapahtua B:n kertomalla tavalla, sillä ajoneuvoa ei ole voitu ajaa vahinkopaikalle moottorin viallisuuden vuoksi. Vakuutusyhtiön mukaan tapahtumakulku ajoneuvon vaurioiden taustalla on epäselvä ja vakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma jää näyttämättä, eikä vakuutusyhtiölle ole toimitettu riittävää selvitystä vakuutusyhtiön vastuun arvioimiseksi. B on kiistänyt antaneensa puutteellisia tai vääriä tietoja.
Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijalla on näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahinkotapahtuman sattumisesta. Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi. Vakuutussopimuslain 69 §:n perustelujen (HE 114/1993 vp, s. 67) mukaan tällaisia tarpeellisia asiakirjoja ovat esimerkiksi ne, joiden avulla voidaan todeta, onko vakuutustapahtuma sattunut ja kuinka suuri vahinko on syntynyt. Vakuutuksenantaja voi vakuutusehdoissa antaa tarkempia ohjeita siitä, minkälainen selvitys on erityyppisissä vakuutustapahtumissa tarpeen.
Vakuutussopimuslain 72 §:n ja vakuutusehtojen kohdan 9.1 mukaan, jos korvauksen hakija on vakuutustapahtuman jälkeen vilpillisesti antanut vakuutuksenantajalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta, hänen korvaustaan voidaan alentaa tai se voidaan evätä sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.
Vakuutuslautakunta toteaa, että C Oy:n tutkimuslausunnossa esitetyt moottorin puutteet ja viat eivät tutkimuslausunnon mukaan ole ilkivaltaisesti aiheutettuja. B ei ole väittänyt, että tutkimuslausunnossa esitetyt moottorin viat ja puutteet olisivat aiheutuneet ilkivallan seurauksena. Näin ollen Vakuutuslautakunta tulkitsee asiassa olevan riidatonta, että esitetyt moottorin viat ja puutteet eivät liity nyt kyseessä olevaan vahinkotapahtumaan. Moottorin esitetyillä vioilla on kuitenkin merkitystä sen suhteen, voidaanko B:n katsoa osoittaneen vahinkotapahtuman sattuneen hänen kertomallaan tavalla. Asiassa on lisäksi arvioitava, onko B:n katsottava antaneen virheellisiä tai puutteellisia tietoja ajoneuvon moottorista. Vakuutuslautakunta katsoo, että tässä tapauksessa moottorista annetuilla tiedoilla on merkitystä vakuutusyhtiön vastuun arvioimisen kannalta, sillä tiedot vaikuttavat vahinkotapahtumasta annetun selvityksen luotettavuuden arviointiin.
Vakuutuslautakunta pitää asiassa esitetyn selvityksen perusteella riidattomana, että kyseessä oleva ajoneuvo on ostettu moottorivikaisena ja vanha moottori on ollut myyntihetkellä irrotettuna. Myynti-ilmoituksen mukaan ajoneuvon kauppaan on kuulunut vaihtomoottori. Osapuolten kesken on erimielisyyttä siitä, onko ajoneuvoon vaihdettu moottori ja onko ajoneuvolla voinut ajaa vahinkopaikalle.
B on asian korvauskäsittelyn yhteydessä kertonut vaihtaneensa moottorin itse T:n kaupungissa korjaamolla, mutta B ei muistanut tarkkaa ajankohtaa tai korjaamoa, mistä hän vuokrasi tilat. Sittemmin B on kertonut tarkistaneensa, että ajoneuvo on ostettu Y:n kaupungissa sijaitsevalta VK Oy:n korjaamolta, missä B vaihtoi ajoneuvoon sen mukana tulleen moottorin itse. B:n toimittaman VK Oy:n 27.4.2023 päivätyn selvityksen mukaan kyseessä oleva ajoneuvo oli myynnissä ilman moottoria, ja B asensi ajoneuvoon moottorin VK Oy:n tiloissa. Ajoneuvo lähti ajamalla pois 12.6.2020, joten auto oli täysin ajokuntoinen, kun se lähti korjaamon pihasta. Lisäksi ajoneuvon kori oli suhteellisen siisti, katto lommoton ja kaikki ikkunat olivat ehjät. Myynti-ilmoituksen mukaan ajoneuvon sijainti on ollut Y:n kaupunki, mutta ajoneuvoa on myynyt yksityinen myyjä.
Tutkimuslausunnossa todetaan, että maahantuojalta saadun tiedon mukaan tietokannassa oleva moottorilohkon numerosarja vastaa tehtaalla asennettua alkuperäistä moottoria. Tutkimuslausunnon mukaan ajoneuvon moottorista tehdyt havainnot viittasivat siihen, että ajoneuvon moottori on irrotettu ja vanhaa moottoria on yritetty korjata, mutta ajoneuvoon ei ole asennettu vaihtomoottoria, eikä ajoneuvolla ole ollut mahdollista ajaa useita satoja kilometrejä moottorissa havaittujen puutteiden ja vikojen takia.
Vakuutuslautakunta toteaa, että ajoneuvon moottori on ollut myyntihetkellä irrotettuna. Tämä ei kuitenkaan vielä osoita, että alkuperäinen moottori olisi vaihdettu. Vakuutuslautakunnalle ei ole toimitettu vaihtomoottorin asennuksesta muuta selvitystä kuin B:n kertomus. B:n toimittamassa VK Oy:n selvityksessä puhutaan moottorin asennuksesta, mutta selvitys ei ota kantaa siihen, onko asennettu moottori ollut alkuperäinen vai ajoneuvon kauppaan kuulunut vaihtomoottori. Vakuutuslautakunta pitää tässä tapauksessa luotettavampana selvityksenä tutkimuslausuntoa, joka on perustunut maahantuojalta saatuihin tietoihin, joiden mukaan moottorin numerosarja on vastannut tehtaalla asennettua alkuperäistä moottoria. Näin ollen Vakuutuslautakunta katsoo näytetyksi, ettei ajoneuvoon ole asennettu vaihtomoottoria, ja B on antanut moottorista tältä osin virheellisiä tietoja.
Vakuutuslautakunta katsoo sinänsä osoitetuksi sekä tutkimuslausunnon että asiakkaan esittämien videoiden perusteella, että ajoneuvon moottori on käynnistynyt vahinkotapahtuman jälkeen. Videoissa ei ole ääntä eikä videoiden kuvauspäivämäärä ilmene videotiedostoista. Asiakkaan toimittamien kuvakaappausten mukaan videoita on kuvattu 5.10.2020 ja 6.4.2021. Lisäksi videoiden perusteella on pääteltävissä, että videot ovat kuvattu vahinkotapahtuman jälkeen. Videot ovat kestoltaan lyhyitä, lyhyin videoista on 7 sekuntia ja pisin on 2 minuuttia 56 sekuntia. Vakuutuslautakunta toteaa, että videoiden perusteella ajoneuvolla on ajettu hiljaista vauhtia. Kestoltaan pisimmässä, C Oy:n pihalta lähtevässä videossa ajoneuvolla ajetaan mittariston mukaan korkeimmillaan noin 40 kilometrin tuntivauhtia ja moottorin kierrokset ovat korkeimmillaan noin 2000 rpm luokkaa. Ajoneuvon kojelauta ei näy videoissa aivan koko aikaa.
Vakuutusyhtiö on todennut tutkimuslausunnon kierrostietoihin viitaten, että lyhytkestoinen ja matalilla kierroksilla ajaminen on ollut periaatteessa mahdollista, mutta moottorilla ei ole pystynyt ajamaan haastavampia matkoja. Vakuutuslautakunta toteaa, että tutkimuslausunnon mukaan moottori käy normaalisti tyhjäkäyntiä, mutta korotettaessa kierroksia lukemaan 3 500 rmp on havaittavissa katkoavaa palamista yhdessä sylinterissä. Öljynpainevikaa selvitettäessä moottorin kierrokset käytettiin hetkellisesti lukemassa 4 000 rpm, jolloin moottorista kuului voimakas pärähtävä ääni hydraulinostimista, jonka jälkeen moottori sammutettiin heti. Vakuutuslautakunta toteaa, että B:n toimittamat videot eivät osoita, että ajoneuvolla olisi ollut mahdollista ajaa korkeammilla kierroksilla tai pidempiä matkoja. Vakuutuslautakunta katsoo tutkimuslausunnossa esitetyt moottorin viat ja puutteet huomioiden näytetyksi, että pidempien ja haastavampien matkojen ajaminen ei ole ollut mahdollista.
Vakuutusyhtiö on vedonnut myös siihen, että tutkimuslausunnon mukaan katkaistu pakoputki olisi ajaessa vaurioitunut ja taipunut kosketuksesta maahan, mistä ei ollut havaittavia jälkiä. B:n mukaan irronnut pakoputki on osa ilkivaltaa, sillä pakoputki oli paikallaan eikä se ole voinut tippua itsestään, koska ajoneuvossa oli uusi pakoputken pidike.
Vakuutuslautakunta toteaa, että esitetystä selvityksestä ei ilmene, milloin pakoputken uusi liitoskappale on asennettu. Näin ollen on mahdollista, että liitoskappale on asennettu vasta sen jälkeen, kun ajoneuvo on asiakkaan toimittaman VK Oy:n selvityksen mukaan ajettu 12.6.2020 pois korjaamon pihalta. Tutkimuslausunnon mukaan pakoputkessa ei ole havaittu jälkiä siitä, että DPF-suodattimen putki olisi ollut liitoksen sisällä. Pakoputkesta esitetty selvitys huomioiden Vakuutuslautakunta katsoo asiassa jäävän näyttämättä, että pakoputki olisi katkaistu ilkivaltaisesti.
Tapahtumakuvauksen osalta Vakuutuslautakunta toteaa, että B on vahinkoilmoituksessaan sekä sähköpostiviesteissään 26.8.2020 ja 27.8.2020 kertonut ajaneensa ajoneuvon itse vahinkopaikalle. B ei kuitenkaan ole vastannut vakuutusyhtiön esittämiin kysymyksiin siitä, mistä hän ajoi ajoneuvon vahinkopaikalle tai mihin ajoneuvo on viety sen jälkeen, kun se on haettu myyjältä. Vakuutusyhtiö on vastineessaan todennut vakuutuksenottajan asuvan J:n kaupungissa, ja yhtiö on viitannut C Oy:n tutkimuslausuntoon, jonka mukaan ajoneuvolla ei ole ollut mahdollista ajaa useita satoja kilometrejä. Vakuutuslautakunnalle toimitetusta selvityksestä ei kuitenkaan ilmene, mihin perustuu tutkimuslausuntoon kirjattu, vakuutusyhtiön C Oy:lle antama lähtötieto siitä, että ajoneuvolla olisi ajettu useita satoja kilometrejä moottorinvaihdon jälkeen. Selvityksistä ei käy ilmi sekään, onko vakuutusyhtiölle kerrottu, että ajoneuvo olisi jossain vaiheessa ollut J:n kaupungissa. Toisaalta B ei ole esittänyt selvitystä siitä, mistä hän on ajanut ajoneuvon vahinkopaikalle, vaikka vakuutusyhtiö on nimenomaisesti tätä häneltä tiedustellut. Näin ollen asiassa on epäselvää, kuinka pitkä matka ajoneuvolla on ajettu ja miten ajoneuvo on päätynyt vahinkopaikalle.
Vakuutuslautakunta katsoo asiassa esitettyä selvitystä kokonaisuutena arvioiden, että tapahtumakulku jää epäselväksi ja asiassa jää näyttämättä korvattavan vahinkotapahtuman sattuminen, kun huomioidaan myös B:n ajoneuvon moottorista antamat puutteelliset ja virheelliset tiedot. B ei ole esittänyt vahinkotapahtumasta vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi riittäviä ja tarpeellisia tietoja, joita häneltä voidaan kohtuudella vaatia. Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön kielteinen korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjphtaja Bygglin
Sihteeri Pulkkinen
Jäsenet:
Kankkunen
Vuori
Vyyryläinen
Yrttiaho