Tapahtumatiedot
A (s. 1981) on hakenut korvausta koronavirusrokotteesta aiheutuneesta lääkevahingosta 6.3.2022 päivätyllä lääkevahinkoilmoituksella.
A sai ensimmäisen annoksen koronavirusrokotetta Comirnaty-valmisteella (BioN-Tech and Pfizer) 7.9.2021.
Heti rokotteen saamisen jälkeen A:lla ilmeni rokotuskäden puutumista ja tunnottomuutta. Oireet poistuivat 15 minuutin kuluessa. Tunti rokotteen saamisen jälkeen A:lla alkoi kipu niskassa, ohimoilla ja otsassa. Sittemmin A:lla ilmeni huimausta, pahoinvointia ja voimakasta väsymystä. Voimattomuus jatkui koko syksyn. Lisäksi A:lla ilmeni nivelkipuja, päänsärkyä, hengenahdistusta, aivosumua, muistiongelmia, rytmihäiriöitä, kurkkukipua ja flunssaoireita. Myös verenpaine oli koholla. A:lla oli oireiden vuoksi useita sairauslomajaksoja syksyn 2021 aikana. A katsoi, että oireilu oli seurausta hänen saamastaan Comirnaty-rokotteesta ja hän vaati korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö totesi 20.6.2022 antamassaan korvauspäätöksessä, että oireilun korvaaminen lääkevahinkona edellyttää todennäköistä syy-yhteyttä lääkkeen käytön ja ilmenneiden oireiden välillä. Rokotuskäden tunnottomuuden, päänsäryn ja huimauksen osalta yhtiö totesi, että Comirnaty-rokotteen tiedetään voivan aiheuttaa lyhytaikaista oireilua. Yhtiö pitikin todennäköisenä, että A:lla heti rokotteen saamisen jälkeen ilmenneet oireet olivat syy-yhteydessä rokotteeseen. Vakuutusyhtiön mukaan kyse oli kuitenkin vakuutuksen rajoitusehdon tarkoittamasta kohtuudella siedettävästä haittavaikutuksesta ottaen huomioon rokotteella ehkäistävän sairauden laatu ja mahdollinen vaikeusaste. Näin ollen vakuutusyhtiö katsoi, että vakuutusehtojen mukaiset korvattavuuden edellytykset eivät täyttyneet A:n ilmoittaman rokotuskäden tunnottomuuden, päänsäryn ja huimauksen osalta.
A:n ilmoittamien muiden oireiden osalta yhtiö totesi, että oireet eivät todennäköisesti olleet aiheutuneet Comirnaty-rokotteesta. Koska ilmoitettujen muiden oireiden syy-yhteys Comirnaty-rokotteeseen ei ollut niin todennäköinen, että kyseessä olisi lääkevahinkovakuutusehtojen mukainen korvattava lääkevahinko, ei korvausta lääkevahinkovakuutuksesta voitu maksaa.
Asiakkaan valitus
A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta.
A kertoo, että hän oli ennen rokotusta täysin terve. Hänen oireensa alkoivat välittömästi rokotteen saamisen jälkeen. A katsookin, että hänellä ilmenneet oireet eivät voi johtua mistään muusta syystä kuin rokotteesta. A vaatii korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toistaa aikaisemmin esittämän kantansa. Yhtiö katsoo edelleen, että pian rokotuksen jälkeen ilmenneet ja nopeasti ohittuneet yleisoireet liittyivät todennäköisesti A:n saamaan Comirnaty-rokotteeseen. Lääkevahinko on kuitenkin tältä osin vakuutusehdoissa tarkoitetulla tavalla kohtuudella siedettävä. Muiden ilmoitettujen oireiden osalta yhtiö katsoo edelleen, että kyse ei todennäköisesti ole Comirnaty-rokotteen aiheuttamista oireista. Comirnaty-rokotteen tiedetään voivan aiheuttaa unettomuutta, päänsärkyä, pahoinvointia, hikoilua sekä lihas- ja nivelkipuja. Rokotteen valmisteyhteenvedossa kuitenkin todetaan, että tällaiset haittavaikutukset ovat yleensä lieviä ja väistyvät muutaman päivän kuluessa. Yleisoireiden pitkittymistä eivät rokotteet todennäköisesti aiheuta. Osa A:n ilmoittamista pitkittyneistä oireista saattaa yhtiön mukaan selittyä A:n sairastamalla ylähengitystieinfektiolla. Lisäksi oirekuvan aaltoileva luonne puhuu rokotereaktiota vastaan.
Vakuutusyhtiö katsoo, että sen antama korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen, eikä päätöstä tulisi suosittaa muutettavaksi.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 7.9.2021-8.3.2022.
7.9.2021 päivätyn hoitokertomusmerkinnän mukaan A sai koronavirusrokotteen Comirnaty-valmisteella.
13.9.2021 päivätyn työterveyshuollon hoitokertomusmerkinnän mukaan A:lla oli ollut Comirnaty-rokotteen saamisen jälkeen kova päänsärky, ja hän oli ollut kaksi vuorokautta lähes vuodelevossa. Seuraavat kaksi päivää olivat olleet paremmat voinnin suhteen. Sen jälkeen A oli taas väsähtänyt. A:lle määrättiin sairauslomaa ajalle 13.9.-15.9.2021.
14.9.2021 päivätyn etäkontaktimerkinnän mukaan A oli ollut koronarokotteen saamisen jälkeen sairauslomalla yhtä päivää lukuun ottamatta. A:lla oli ollut migreenimäistä päänsärkyä, alilämpöä, flunssaista oloa ja väsymystä. A oli hoitanut oireita Buranalla.
15.9.2021 päivätyn etäkontaktimerkinnän mukaan rokotteen jälkeen alkaneet väsymys ja päänsärky jatkuivat edelleen. A:n sairauslomaa jatkettiin 19.9.2021 saakka.
20.9.2021 päivätyn etäkontaktimerkinnän mukaan A oli käynyt koronatestissä. Tulos oli ollut negatiivinen. Myös muilla perheenjäsenillä oli flunssaa.
20.9.2021 päivätyn lääkärin hoitokertomusmerkinnän mukaan A:lla oli ollut koronarokotteen saamisen jälkeen päänsärkyä, alilämpöä, kuumetta ja väsymystä. Sairausloman aikana väsymys oli korjaantunut, mutta uutena oireena oli alkanut kurkkukipu ja yskä. Diagnoosiksi kirjattiin määrittämätön akuutti ylähengitystieinfektio ja A:lle määrättiin kolme vuorokautta sairauslomaa.
27.9.2021 päivätyn etäkontaktimerkinnän mukaan A:n vasenta poskea, korvan edustaa ja otsaa oli särkenyt. Oireita lievittämään määrättiin Mometason-nenäsumute ja Duact-kapselit.
4.10.2021 päivätyn työterveyshuollon hoitokertomusmerkinnän mukaan A:lla oli epämääräisiä lihas- ja nivelkipuja. Myös flunssan oireita oli ollut ja verenpaine oli ollut koholla (PR 145/90, 152/92).
6.10.2021 päivätyn etäkontaktimerkinnän mukaan A:n vointi oli edelleen aaltoileva. A:lla oli nivel- ja lihaskipuja sekä väsymystä ja uupumusta. Sairauslomaa määrättiin ajalle 6.10.-17.10.2021. 19.10.2021 päivätyn etäkontaktimerkinnän mukaan A:n vointi oli edelleen aaltoileva. Laboratoriotutkimuksissa ei ollut todettu poikkeavaa. Sairauslomaa jatkettiin 24.10.2021 saakka.
21.10.2021 päivätyn työterveyshuollon lääkärin hoitokertomusmerkinnän mukaan A:lla oli ollut koronarokotteen saamisen jälkeen paineen tunnetta rinnalla, nivel- ja sormikipuja sekä aivosumua. Myös lievää huimausta oli ollut ajoittain. A unohteli sanoja ja hänen keskittymiskyvyssänsä oli ollut hankaluuksia. Edeltävän viikon aikana oli ilmennyt myös kuivaa yskää. Aamut olivat vaikeita. A:lla oli aamuisin 2-3 tunnin ajan huono ja raskas olo sekä painon tunnetta rinnalla. A:lla oli lisäksi ollut silmien kuivuutta ja janon tunnetta. Myös kurkkukipua ja paineen tuntua poskionteloissa oli ollut.
1.11.2021 päivätyn työterveyshuollon lääkärin etäkontaktimerkinnän mukaan A:n voinnissa oli tapahtunut toipumista. A oli edelleen puolikuntoinen, mutta huono olo oli hellittänyt. Rasitus aiheutti edelleen väsymystä. Kaikkinensa vointi oli kuitenkin menossa parempaan suuntaan. A pystyi jatkamaan työssään osittain etänä.
6.11.2021 A hakeutui päivystykseen hengenahdistuksen, jalkojen puutumisen ja vilunväristysten vuoksi. Oireet olivat alkaneet, kun A oli ollut menossa nukkumaan. Oireiston arvioitiin sopivan sympaattisen hermoston aktivoitumisesta johtuviksi. Akuuttia hoidettavaa ei ollut.
16.11.2021 päivätyn työterveyshuollon lääkärin etäkontaktimerkinnän mukaan A:n oireilu jatkui edelleen aaltoilevana. A sai lähetteen jatkotutkimuksiin sisätautien poliklinikalle.
3.12.2021 päivätyn sisätautien poliklinikan lääkärin hoitokertomusmerkinnän esitietojen mukaan A oli saanut tunnin kuluttua koronarokotteen saamisesta päänsärkyä, vilunväristyksiä ja kuumuutta. Oireita seurasi myös käden puutuminen. Lisäksi A:lla oli ilmennyt voimakasta väsymystä, joka oli jatkunut pahana pari viikkoa. A oli käytännössä vain nukkunut tuon ajan. A:lle oli jäänyt voimakas uupumus ja ahdistavaa tunnetta. Lisäksi hänellä oli ollut nivelkipuja ja tuntoherkkyyttä. Myös keskittymiskyvyn häiriöitä oli ilmennyt. Buranalla ja myöhemmin Panadolilla oireet olivat lievittyneet. Yhteenvetona hoitava lääkäri totesi, että A:lla kuvautui epäselvästä syystä johtuva voimakas väsymyspainotteinen oireisto, joka oli nyt hieman lievittymässä. Laboratoriokokeissa ei ollut todettu erityistä.
25.1.2022 päivätyn thorax-röntgenlausunnon mukaan A:n sydän oli kooltaan normaali ja kompensoitu. Vasen kammio oli pulleahko. Patologisia keuhko tai pleuramuutoksia ei todettu. Hilukset ja ylämediastinum olivat säännölliset. Trakea oli vapaa. Hiatusherniaa ei näkynyt. Rangassa todettiin ainakin kohtalaista degeneraatiota. Myöhemmin tehdyssä sydämen ultraäänitutkimuksessa ei todettu poikkeavaa.
2.2.2022 päivätyn työterveyshuollon lääkärin etäkontaktimerkinnän mukaan A:n verenpaine oli ollut aiemmin koholla ja se oli otettu nyt seurantaan. A:ta ohjeistettiin lopettamaan tulehduskipulääkkeiden käyttö asteittain.
17.2.2022 päivätyn työterveyshuollon lääkärin etäkontaktimerkinnän mukaan
EKG:ssa ei ollut todettu poikkeavaa. Myös S-ProBNP oli ollut aivan normaali 76.6 ng/l. Kardiologisia löydöksiä, jotka selittäisivät A:n hankalana kuvautuvan oireiston, ei ollut voitu todeta. A oli tehnyt verenpaineseurantaa suunnitellusti. Kotimittauksissa arvot olivat olleet keskimäärin luokkaa 135/80mmHg. Verenpainelääkityksen aloitusta ei pidetty aiheellisena. Päivittäisen Panadol-lääkkeen ottamatta jättäminen oli vaikuttanut oleellisesti A:n toimintakykyä heikentävästi.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse siitä, tuleeko A:lla Comirnaty-rokotteen saamisen jälkeen ilmenneet moninaiset oireet korvata Comirnaty-rokotteen aiheuttamana lääkevahinkona.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)
Kohdan 6.1 mukaan vahinkoa ei korvata, jos se tai lääkkeen aiheuttama osa vahingosta olisi kohtuudella pitänyt sietää lääkkeen käytön haittavaikutuksena seuraavat seikat huomioon ottaen:
- hoidetun sairauden laatu ja vaikeusaste
- vahingonkärsineen yleinen terveydentila
- vahingon laajuus
- asiantuntijan mahdollisuus ennakoida lääkkeen vaikutukset ja
- muut vastaavat seikat.
Asian arviointi
Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.
Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan A sai koronavirusrokotteen Comirnaty-valmisteella 7.9.2021. A otti yhteyttä terveydenhuoltoon 13.9.2021 ja kertoi, että hänellä oli ollut Comirnaty-rokotteen saamisen jälkeen kova päänsärky. Lisäksi rokotuskädessä oli ollut puutumista. A:n vointi oli muutaman päivän jälkeen parantunut, mutta heikentynyt pian uudestaan. Seuraavien hoitokontaktien yhteydessä A kertoi kärsineensä mm. migreenimäisetä päänsärystä, alilämmöstä, flunssaisesta olosta ja jatkuvasta väsymyksestä. Syyskuun loppupuolella väsymys oli hieman hellittänyt, mutta uutena oireena oli alkanut kurkkukipu ja yskä. A:lla todettiin akuutti määrittämätön ylähengitystieinfektio. Viikon kuluttua A kävi lääkärissä poskiontelotulehdusta muistuttavien oireiden vuoksi. Lokakuussa A:lla ilmeni aaltoilevasti epämääräisiä lihas- ja nivelkipuja, väsymystä ja uupumusta. Myös A:n verenpaine oli koholla ja hänellä ilmeni ajoittain lievää huimausta. Laboratoriotutkimuksissa ei todettu poikkeavaa. A:lla mainitaan olleen koronarokotteen saamisen jälkeen myös paineen tunnetta rinnalla ja aivosumua. A unohteli sanoja ja hänen keskittymiskyvyssänsä oli ollut hankaluuksia.
Marraskuun alussa A:n voinnissa kuvattiin tapahtuneen toipumista ja A palasi töihin oltuaan suuren osan syys- ja lokakuusta sairauslomalla. 6.11.2021 A hakeutui päivystykseen hengenahdistuksen, jalkojen puutumisen ja vilunväristysten vuoksi. Akuuttia hoidettavaa ei todettu. Epäselvästä syystä johtuvan voimakkaan väsymyspainotteisen oireiston edelleen jatkuessa A sai lähetteen jatkotutkimuksiin sisätautien poliklinikalle. Laboratoriokokeissa ei todettu erityistä. Myös sydämen vajaatoiminnan diagnostiikassa ja seurannassa käytetyn S-ProBNP-tutkimuksen tulos oli normaali. Thorax-röntgentutkimuksessa, sydämen ultraäänitutkimuksessa tai EKG-tutkimuksessa ei todettu poikkeavaa. Mitään A:n oirekuvaa selittäviä kardiologisia löydöksiä ei todettu. A:ta ohjeistettiin lopettamaan tulehduskipulääkkeiden käyttö asteittain.
Rokotuskäden puutuminen, päänsärky ja huimaus sekä kohtuudella siedettävää haittavaikutusta koskeva rajoitusehto
Asiassa on riidatonta, että A:lla rokotuksen saamisen jälkeen ilmenneet rokotuskäden puutuminen ja päänsärky sekä sittemmin ilmennyt huimaus johtuivat todennäköisesti A:n saamasta Comirnaty-rokotteesta.
Vakuutusehtoihin sisältyvän rajoitusehdon mukaan lääkevahinkoa ei kuitenkaan korvata, jos lääkkeen haittavaikutus olisi kohtuudella pitänyt sietää ottaen huomioon hoidetun sairauden laatu ja vaikeusaste, vahingonkärsineen yleinen terveydentila, vahingon laajuus ja asiantuntijan mahdollisuus ennakoida lääkkeen vaikutukset sekä muut vastaavat seikat.
Arvioitaessa kyseisen rajoitusehdon soveltuvuutta nyt puheena olevaan tapaukseen, Vakuutuslautakunta toteaa, että sopimusoikeuden yleisten tulkintaperiaatteiden mukaisesti ehdon sanamuoto muodostaa pohjan vakuutusehtojen tulkinnalle. Kielellisille ilmaisuille pyritään antamaan niiden sanamuodon mukainen ja yleisessä kielenkäytössä vakiintunut merkityssisältö. Sopimusoikeudessa ja siten myös Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä rajoitusehtoja tulkitaan suppeasti. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tulkintaa ei laajenneta rajoitusehdon sanamuodon mukaisesta tulkinnasta kattamaan myös muita, sanamuotoon rinnastettavia tilanteita.
Arvioitaessa, oliko A:lle Comirnaty-rokotteesta aiheutuneissa rokotuskäden puutumisessa, päänsäryssä ja huimauksessa kyse vakuutusehtojen tarkoittamasta kohtuudella siedettävästä haittavaikutuksesta, Vakuutuslautakunta kiinnittää huomiota ehdon kohtaan, jonka mukaan arvioinnissa otetaan huomioon hoidetun sairauden laatu ja vaikeusaste. Tämän kohdan sanamuodon perusteella kyseinen rajoitusehto voi tulla sovellettavaksi vain tilanteissa, joissa lääkkeen käytön tarkoituksena on hoitaa lääkkeen käyttäjän olemassa olevaa sairautta. Sanamuotonsa mukaisesti ehto ei sen sijaan sovellu tilanteisiin, joissa lääkettä annetaan puhtaasti ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa. Rajoitusehtojen suppean tulkinnan oppi huomioiden ehdon tulkintaa ei voida myöskään laajentaa kattamaan sellaisia tilanteita, joissa ei ole kyse olemassa olevan sairauden hoidosta, vaan lääkettä annetaan terveelle henkilölle sairauden ennaltaehkäisemiseksi.
Vakuutuslautakunta toteaa, että nyt puheena olevassa tapauksessa Comirnaty-rokote on annettu A:lle puhtaasti ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa. Rokotteella ei ole hoidettu mitään olemassa olevaa sairautta, vaan sen tarkoituksena on ollut ennaltaehkäistä yhteiskunnassa laajasti levinnyttä ja pandemiaksi luokiteltua SARS-CoV-2-viruksen aiheuttamaa COVID-19-tautia. Näin ollen Vakuutuslautakunta katsoo, että kyseessä oleva rajoitusehto ei sovellu nyt puheena olevaan tapaukseen.
Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusyhtiö ei voi A:n tapauksessa vedota tehokkaasti kohtuudella siedettävää haittavaikutusta koskevaan lääkevahinkovakuutuksen rajoitukseen. Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan vahingon tältä osin vakuutusehtojen mukaisesti.
A:n moninaisten muiden oireiden syy-yhteys Comirnaty-rokotteeseen
Vakuutuslautakunta toteaa, että Comirnaty-rokotteen ei tiedetä aiheuttavan A:lla kuvatun kaltaista moninaista ja pitkittynyttä oirekuvaa. A:n verenpaineen on todettu olleen koholla, mutta muita objektiivisia löydöksiä tutkimuksissa ei ole todettu. Vakuutuslautakunta katsoo, että A:n sairastamat ylähengitystieinfektiot selittävät osan A:n oireilusta. Muilta osin syy oireilulle on jäänyt avoimeksi.
Vaikka A:lla ilmennyt oireilu alkoi pian Comirnaty-rokotteen saamisen jälkeen, Vakuutuslautakunta katsoo, että oireilu ei todennäköisesti ole seurausta A:n saamasta Comirnaty-rokotteesta.
Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön korvausratkaisu on tältä osin vakuutusehtojen mukainen.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan A:lla ilmenneen rokotuskäden puutumisen, päänsäryn ja huimauksen Comirnaty-rokotteen aiheuttamana lääkevahinkona ja maksamaan A:lle vakuutusehtojen mukaiset korvaukset.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Sternhufvud
Jäsenet
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila