Haku

FINE-052545

Tulosta

Asianumero: FINE-052545 (2022)

Vakuutuslaji: Kotivakuutus

Ratkaisu annettu: 15.12.2022

Lakipykälät: 4, 4 b, 5, 5.1, 9, 9.1, 9.2

Triathlonpyörän rikkoutuminen kilpailutilanteessa. Rajoitusehto. Urheilu- tai harrastusvälineen tai -varusteen rikkoutuminen silloin, kun sitä on käytetty urheilu- tai harrastustoimintaan. Vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuus.

Tapahtumatiedot

Asiakas kaatui vuonna 2022 kesällä kilpailutilanteessa Cervelo P5 disc Ultegra Di2 2020 -merkkisellä triathlonpyörällä. Kaatumisen seurauksena pyörä rikkoutui, ja pyörän arvioitu korjauskustannus oli 7 424,90 euroa.

Asiakas haki 2.8.2022 vakuutusyhtiöltä korvausta pyörän korjauskustannuksista. Triathlonpyörä oli vakuutettu erikseen kotivakuutuksella. Vakuutusyhtiö antoi asiakkaalle 8.8.2022 korvauspäätöksen, jonka mukaan vakuutus ei korvaa urheilu- tai harrastusvälineen tai -varusteen rikkoutumista silloin kun sitä käytetään urheilu- tai harrastustoimintaan, eikä se siten korvannut pyörän korjauskustannuksia.

Asiakas haki 11.8.2022 korvauspäätökseen muutosta. Vakuutusyhtiölle toimittamassaan muutoksenhakuasiakirjassa asiakas kertoo, että hänelle on vuonna 2014 myyty vakuutus, joka kattaa kilpailutilanteessa sekä asiakkaalle itselleen tapahtuvat henkilövahingot että triathlonpyörälle tapahtuvat vahingot. Asiakas viittaa vakuutusyhtiön hänelle 8.8.2022 lähettämään viestiin, jossa vakuutusyhtiö toteaa keskustelleensa vakuuttamistilanteesta vakuutuksen asiakkaalle myyneen henkilön kanssa, ja että vakuutusmyyjän toimintatapaan kuuluu kertoa asiakkaille, ettei vakuutus korvaa kilpailutilanteessa tapahtuvaa rikkoutumista. Asiakkaan mukaan hänen kohdallaan ei ole näin menetelty. Asiakas toteaa kysyneensä vakuutusmyyjältä erikseen, kattaako vakuutus varmasti triathlonpyörän rikkoutumisen myös kilpailutilanteessa, jolloin vakuutusmyyjä oli vastannut hänelle kyllä.

Vakuutusyhtiö toteaa sisäisen muutoksenhakumenettelynsä 11.8.2022 päivätyssä päätöksessä haastatelleensa vakuutuksen myynyttä henkilöä. Myyjä kertoi vakuutusyhtiölle vastaavanlaisia vakuuttamistilanteita tulevan vastaan usein, ja että hänellä on tapana selittää asiakkaalle kilpailu- ja harrastustoimintaa koskevaa rajoitusehtoa esimerkillä, jonka mukaan rajoitusehdosta huolimatta liikuntaväline korvataan silloin, jos se vahingoittuu vaikkapa kauppareissulla. Vakuutusyhtiö toteaa pitävänsä vakuutusmyyjän pitkäaikainen kokemus huomioiden uskottavana, ettei myyjä ole laiminlyönyt vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuutta antaa vakuutuksesta tarpeellisia tietoja ennen vakuutussopimuksen solmimista.

Asiakkaan valitus

Asiakas pyytää Vakuutuslautakunnalle toimittamassaan ratkaisusuosituspyynnössä lautakuntaa suosittamaan, että vakuutusyhtiö korvaisi triathlonpyörälle aiheutuneen vahingon asiakkaan kotivakuutuksesta.

Asiakas osti vuonna 2014 Cervelo P3 DA 2014 -mallisen triathlonpyörän, jonka arvo varusteineen oli 4 950 euroa. Koska pyörä oli arvokas, asiakas päätti pyytää tarjousta vakuutuksesta, joka kattaisi pyörälle mahdollisesti aiheutuvat vahingot myös silloin, jos pyörä vahingoittuisi asiakkaan kilpaillessa tai harjoitellessa. Asiakas kävi keskustelemassa tarvitsemastaan vakuutusturvasta vakuutusyhtiön toimipisteessä. Hän kuvaili vakuutusmyyjälle selkeästi tarvitsevansa vakuutuksen, joka korvaisi pyörän mahdollisen rikkoutumisen erityisesti harjoittelu- ja kilpailutilanteissa niin kotimaassa kuin ulkomailla. Vakuutusmyyjä kertoi asiakkaalle tällaisen vakuutusturvan olevan saatavilla. Asiakas vastaanotti vakuutuksesta tarjouksen, jonka hän hyväksyi. Vakuutus astui voimaan 26.2.2014. Tämän jälkeen vakuutusta on päivitetty kaksi kertaa pyörän mallin ja arvon osalta, kun asiakas on ostanut uuden pyörän. Viimeisin päivitys on tehty 3.9.2020 ja se koskee nyt vahingoittunutta triathlonpyörää Cervelo P5 disc Ultegra Di2 2020, jonka arvo varusteineen on 10 000 euroa.

Asiakas kertoo vakuutusyhtiön kielteisen korvauspäätöksen tulleen hänelle täytenä yllätyksenä, koska hän oli hankkinut vakuutuksen nimenomaan harjoittelu- ja kilpailutilanteita silmällä pitäen. Asiakas selostaa valituksessaan vakuutussopimuslain 5 §:n, 9 §:n 1 ja 2 momentin sekä 4 b §:n sisältöä. Lisäksi hän viittaa myös vakuutussopimuslakia koskevaan hallituksen esitykseen.

Asiakas toteaa, että vakuutusyhtiön sisäisen muutoksenhakumenettelyn antaman korvauspäätöksen mukaan vakuutusmyyjä ei ole häntä haastateltaessa muistanut nyt kyseessä olevaa myyntitilannetta. Se seikka, että vakuutusmyyjän toimintatapaan kuuluu yleensä keskeisistä rajoitusehdoista kertominen, ei riitä osoittamaan, että vakuutusmyyjä olisi menetellyt asiakkaan tapauksessa tällä tavoin. Asiakas toteaa, että hänen muistikuvansa myyntitilanteesta ovat selkeät, eikä vakuutusmyyjä ole kertonut hänelle, ettei vakuutus kattaisi pyörän rikkoutumista harjoittelu- ja kilpailutilanteissa. Mikäli vakuutusmyyjä olisi näin menetellyt, ei asiakas olisi ottanut vakuutusta, vaan hän olisi vakuuttanut arvokkaan pyöränsä tarpeitaan paremmin vastaavalla vakuutuksella.

Vakuutusmyyjällä on ollut tiedossaan, että asiakkaalla on ollut kotivakuutus nyt puheena olevassa vakuutusyhtiössä. Kyseisen kotivakuutuksen vakuutusehtojen kohdassa KO234 on todettu, että yksittäiset esineet, myös urheiluvälineet, korvataan enintään 10 000 euron enimmäiskorvausmäärään saakka. Näin ollen asiakkaan kotivakuutus olisi kattanut jokaisen asiakkaan vakuuttaman triathlonpyörän ilman, että pyöriä olisi vakuutettu erikseen. Koska kotivakuutuksessa harrastus- ja kilpailutoiminta on rajoitettu korvattavuuden ulkopuolelle, pyörien vakuuttaminen erikseen nimenomaan harrastus- ja kilpatoimintaa varten on ollut tarpeen. Asiakas katsoo, että pyörän vakuuttaminen erikseen osoittaa selkeästi sen, minkälainen vakuutus hänelle on myyty.

Asiakas katsoo edellä kerrotuin perustein, että vakuutusyhtiö ei ole täyttänyt vakuutussopimuslain 5 §:n mukaista velvollisuuttaan antaa asiakkaalle vakuutuksenhakijana tarpeellisia tietoja ennen vakuutussopimuksen myöntämistä. Hänellä on annettu vakuutusta markkinoitaessa puutteellisia, virheellisiä sekä harhaanjohtavia tietoja, joiden perusteella hänellä on ollut aihetta käsittää, että vakuutus korvaisi triathlonpyörän rikkoutumisen myös harrastus- ja kilpailutoiminnassa. Vakuutussopimuslain 9 §:n nojalla vakuutussopimus on vahingon aiheutumishetkellä ollut voimassa sen sisältöisenä, kuin asiakkaalla on ollut aihetta käsittää.

Asiakas toteaa, että hänen ensimmäinen pyöränsä, jonka vakuuttamisesta asiakas sopi vuonna 2014 vakuutusmyyjän kanssa, on ollut arvoltaan 4 950 euroa. Näin ollen sen erikseen vakuuttamisella ei ole ollut syytä. Asiakas mainitsee lisäksi olevansa siinä käsityksessä, että vakuutusyhtiö on sittemmin päivittänyt vakuutusehtojaan niin, että yksittäisen esineen vakuutusmäärä on 10 000 euroa.

Asiakas toteaa edelleen, että triathlonpyörä on aerodynaamisempi versio maantiepyörästä. Siinä on kapeat ja helposti puhkeavat renkaat. Triathlonpyörällä ei ole mahdollista ajaa millä tahansa tiellä. Sillä ei kuljeta kauppareissuille eikä sitä käytetä työmatkoilla. Pyörällä ei ole mitään muuta käyttötarkoitusta kuin harjoitteleminen ja kilpaileminen. Asiakkaan mukaan on päivänselvää, että jos vakuutusmyyjä olisi kertonut hänelle käyttämänsä vakioesimerkin tai jollakin muulla tavalla kertonut, ettei vakuutus sovellu siihen käyttötarkoitukseen, mitä varten asiakas oli vakuutusta hankkimassa, ei hän olisi vakuutusta ottanut.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa selvittäneensä vakuuttamistilannetta sen jälkeen, kun asiakas haki vakuutusyhtiön antamaan korvauspäätökseen muutosta. Selvityksen perusteella vakuuttamistilanteessa ei ole annettu sellaista tietoa, että vakuutus kattaa pyörälle sattuneet vahingot triathloniin tähtäävässä harjoittelussa. Polkupyörävakuutus on myyty asiakkaalle vuonna 2014, jolloin hänelle on toimitettu vakuutuskirja ja -ehdot. Vakuutusmyyjän toimintatapaan kuuluu se, että hän kertoo esimerkinomaisesti, että harrastuksessa tai kilpailussa ei pyörän rikkoutumista korvata. Vuoden 2020 yhteydenoton viestikeskusteluissa on ainoastaan päivitetty nyt käsiteltävänä olevan pyörän tiedot vakuutussopimukseen. Muuta keskustelua asiasta ei ole tuolloin käyty.

Vahinkoasia on käsitelty myös vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä. Tuolloin muutoksenhakumenettelyssä mukana oleva vakuutusyhtiön edustaja haastatteli vakuutusmyyjää. Myyjä kertoi, että hän ei luonnollisesti voi muistaa kahdeksan vuoden takaista yksittäistä myyntitilannetta. Hän kuitenkin kertoi, että hänelle on 20 vuoden vakuutusmyyjäuransa aikana tullut lukuisia kertoja esille vastaavanlainen vakuuttamistilanne, ja että hänellä on aina tapana selittää asiakkaille mainittua rajoitusehtoa vakiintuneella esimerkillä. Hän kertoo asiakkaille, että kyseessä olevaa liikuntavälinettä ei korvata tuossa lajissa sitä harrastettaessa tai kilpailtaessa, mutta muussa toiminnassa kyllä, esimerkiksi jos triathlonpyörä vahingoittuu kauppareissulla.

Yksittäisen esineen osalta vakuutusehtojen kohdan KO134 mukaan se on vakuutuksen kohteena 5 000 euroon saakka. Mikäli yksittäisen esineen arvo ylittää 5 000 euroa, se on vakuutettava erikseen koko arvostaan. Tässä tapauksessa pyörän arvo on yli 5 000 euroa, jolloin pyörä on vakuutettu erillisellä vakuutusturvalla, jonka voimassaoloalue on kaikkialla maailmassa.

Vahinkohetkellä, samoin kuin vakuutussopimuksen solmimishetkellä, on ollut voimassa ehtokohta KO148, jonka mukaan urheilu- tai harrastusvälineen rikkoutumista ei korvata silloin, kun sitä käytetään urheilu- tai harrastustoimintaan. Edellä mainittua rajoitusehtoa sovelletaan myös erikseen vakuutettuun irtaimeen esineeseen. Huomioon ottaen vakuutusmyyjän pitkäaikainen kokemus vastaavista myyntitilanteista ja kun muuta näyttöä asiassa ei ole esitetty, pitää vakuutusyhtiö uskottavana, että vakuutusmyyjä ei ole laiminlyönyt myyntitilanteessa tiedonantovelvollisuuttaan. Asiakkaan lausuntopyynnössä ei ole tullut esille mitään sellaista perustetta, jonka perusteella annettua korvauspäätöstä olisi aihetta muuttaa. Vakuutusyhtiö toteaa lisäksi, että mikäli Vakuutuslautakunta katsoisi asiaa toisin, vakuutusyhtiö varaa tilaisuuden pyörän arvon ja sitä kautta vahingon määrän selvittämiseen.

Asiakkaan lisäkirjelmään antamassaan lisävastineessa vakuutusyhtiö toteaa, että koti-irtaimistovakuutus on voimassa vakuutuspaikassa ja mukana olevan irtaimiston osalta Suomessa enintään 5 000 euroon saakka. Asiakkaan pyörä oli alkujaan vakuutettu erikseen, koska sen voimassaoloalue oli kaikkialla maailmassa. Vakuutuskirjalla oli myös rikosvahinkoihin liittyvä lisäteksti, jonka mukaan ulkomailla sattuneissa rikosvahingoissa omavastuu on 15 prosenttia vahingon määrästä. Koti-irtaimistovakuutus ei olisi kattanut ulkomailla sattuneita vahinkoja pyörälle.

Vakuutusehtojen ja siinä mainitun yksittäisen esineen vakuutusmäärän osalta asiakkaan koti-irtaimistovakuutuksessa on voimassa ehdot, joiden mukaan yksittäinen esine on vakuutuksen kohteena 5 000 euroon saakka. Asiakas on maininnut lisäkirjelmässään olevansa siinä käsityksessä, että vakuutusyhtiö olisi päivittänyt ehtojaan niin, että yksittäisen esineen vakuutusmäärä olisi 10 000 euroa. Vakuutusyhtiö toteaa, että kyseinen vakuutusmäärä ei koske asiakkaan koti-irtaimistovakuutuksen ehtoja.

Vakuutusyhtiö on toimittanut vakuuttamistilanteessa asiakkaalle kolme erillistä tarjoustulostetta. Asiakkaalle on lähetetty 4.3.2014 vakuutuskirja ja -ehdot sen jälkeen, kun hän hyväksyi tarjouksen. Vakuutusmyyjä ei muista, ottiko tai halusiko asiakas tuoteselostetta, koska myyjän mukaan asiakkaat eivät aina sitä halua.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko vakuutusyhtiö laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa ennen vakuutussopimuksen tekemistä, ja tuleeko asiakkaan kilpailutilanteessa tapahtunut triathlonpyörän rikkoutuminen korvata kotivakuutuksesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain (543/1994) 5 §:n 1 momentin mukaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.

Vakuutussopimuslain 9 §:n 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Kotivakuutusehtojen (voimassa 1.7.2021 alkaen) kohdan 2 (Irtaimistoryhmät) alakohdan 2.3 (Urheilu- ja harrastusvälineet) mukaan urheilu- ja harrastusvälineitä ovat esimerkiksi polkupyörä, sähköavusteinen polkupyörä, lasketteluvälineet, peleissä käytettävät mailat, aseet, kuntolaitteet ja sukelluslaitteet sekä veneet, joiksi katsotaan kanootti sekä soutuvene ja sen enintään 6 hv (4,5 kW) moottori. Välineiksi katsotaan pelkästään urheilussa tai harrastuksessa käytettävät erityiset asusteet, jalkineet ja varusteet.

Kohdan KO148 (Rikkoutuminen) mukaan vakuutus korvaa äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttaman rikkoutumisvahingon.

Vakuutus ei korvaa
[…]
- urheilu- tai harrastusvälineen tai -varusteen rikkoutumista silloin kun sitä käytetään urheilu- tai harrastustoimintaan. Vakuutus korvaa kuitenkin pyöräilykypärän rikkoutumisen.
- […].

Asian arviointi

Asiakkaan mukaan hän oli vuonna 2014 käynyt vakuutusyhtiön toimipisteessä keskustelemassa triathlonpyörän vakuuttamisesta, jolloin vakuutusmyyjä oli kertonut hänelle vakuutuksen kattavan triathlonpyörän rikkoutumisen myös kilpailutilanteessa. Asiakkaan mukaan hän ei olisi vakuuttanut pyörää erikseen, mikäli hän olisi ollut tietoinen nyt kyseessä olevasta kotivakuutuksen rajoitusehdosta. Vakuutusyhtiö on puolestaan katsonut täyttäneensä tiedonantovelvollisuutensa vetoamalla siihen, että vakuutuksen asiakkaalle myynyt vakuutusmyyjä on kertonut selittävänsä nyt kyseessä olevaa rajoitusehtoa asiakkaille vakioesimerkin avulla. Vakuutusyhtiö on todennut kyseisellä myyjällä olevan pitkä kokemus vakuutusten myymisestä.

Vakuutussopimuslain 5 §:n 1 momentin vuonna 2014 voimassa olleen sanamuodon mukaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.

Vakuutussopimuslain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen 5 §:ää koskevien yksityiskohtaisten perustelujen mukaan (HE 114/1993, s. 27) tietoja annettaessa on kiinnitettävä huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin. Vakuutusturvan rajoituksilla tarkoitetaan paitsi vakuutusehdoissa erikseen rajoituksina mainittuja, korvauspiirin ulkopuolelle jääviä vahinkoja myös muita ehtomääräyksiä, jotka käytännössä merkitsevät vakuutusturvan rajoittamista siitä, mitä vakuutuksen hakija yleensä saattaa kyseiseltä vakuutukselta odottaa. Rajoituksen olennaisuus arvioidaan sen mukaan, mitä tavallisen vakuutusta harkitsevan henkilön voidaan olettaa pitävän kyseisessä vakuutuksessa tärkeänä. Hakijan yksilöllisiin olosuhteisiin on kiinnitettävä huomiota silloin, kun vakuutuksen ottaminen perustuu vakuutuksenhakijan ja vakuutuksenantajan edustajan välisiin keskusteluihin.

Mainitussa hallituksen esityksessä (HE 114/1993, s. 26) on todettu, että pelkkien vakiovakuutusehtojen luovuttaminen ei riitä täyttämään tiedonantovelvollisuutta. Henkilökohtaista suullista tiedottamista ei kuitenkaan edellytetä. Yleensä voidaan pitää riittävänä, että hakijalle luovutetaan kirjallista aineistoa, jossa selkeästi ja tarvittaessa esimerkkien avulla havainnollistaen tuodaan esille momentissa edellytetyt tiedot.

Vakuutussopimuslain 9 §:n 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Vakuutuslautakunta toteaa nyt kyseessä olevassa tapauksessa olevan selvää, että rajoitusehto, jonka mukaan vakuutus ei korvaa urheilu- tai harrastusvälineen rikkoutumista silloin, kun sitä käytetään urheilu- tai harrastustoimintaan, on ollut asiakkaalle olennainen ottaen huomioon triathlonpyörän arvo. Asiakas on vakuuttanut triathlonpyörän erikseen kotivakuutuksella, ja asiakas on kertonut varmistaneensa vakuutusmyyjältä, että vakuutus kattaa pyörän rikkoutumisen myös kilpailutilanteessa.  Vakuutusmyyjä on kertonut, ettei hän muista nyt kyseessä olevaa vakuuttamistilannetta.

Lautakunta myös huomauttaa, että vakuutusyhtiön mukaan vakuutusehdot on toimitettu asiakkaalle vasta vakuutussopimuksen voimaan astumisen jälkeen, eikä ole varmaa, onko asiakkaalle annettu vakuutuksen tuoteselostetta. Näin ollen vakuutusyhtiö ei ole täyttänyt vakuutussopimuslain 5.1 §:n mukaista tiedonantovelvollisuuttaan antaa asiakkaalle tarpeelliset tiedot ennen vakuutussopimuksen tekemistä.

Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole tässä tapauksessa osoittanut, että asiakkaalle olisi annettu vakuutussopimuslain 5 §:n tarkoittamalla tavalla tieto urheilu- ja harrastusvälineen rikkoutumista koskevasta rajoituksesta. Vakuutus on näin ollen tullut voimaan ilman mainittua rajoitusehtoa.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä käsittelemään vahinkoasian uudelleen ilman asiassa kyseessä olevan rajoitusehdon soveltamista.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin                                         
Sihteeri Pippola

Jäsenet

Kankkunen
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho

Tulosta