Tapahtumatiedot

Asiakas haki vakuutusyhtiöltä korvausta omakotitalossaan 20.4.2022 sattuneesta luonnonilmiövahingosta, jonka vahinkoilmoituksen mukaan aiheutti tontin vieressä kulkevan tien alittavan ojarummun tukkeutuminen ja tästä seurannut lumen sulamisvesien nouseminen rakennuksen kiviperustuksen tuuletusaukkojen tasalle. Veden tulvimisen seurauksena rakennuksen pohja kastui laajalti, ja täysin poikkeuksellinen veden määrä pääsi kastelemaan kivijalan alla olevan maakerroksen, mikä liikutti kivijalkaa ja sen päällä olevia seiniä. Asiakkaan mukaan kaupunki vastaa ojarummun toimivuudesta, mutta vastoin ensin suullisesti ilmoittamaansa kaupunki oli kiistänyt aiheuttaneensa vahingot.

Vakuutusyhtiö teki 29.8.2022 asiassa kielteisen korvauspäätöksen. Päätöksen mukaan lumen sulamisvedet olivat päässeet kastelemaan rakennukseen ros­sipohjan jäätyneen ojarummun vuoksi. Ojarummun tukkeutuminen jäätymisen seurauksena ei ole vakuutusehtojen edellyttämä äkillinen ja ennalta arvaamaton ulkoinen tapahtuma, vaan kyseessä on pitempiaikainen ja luonnollinen tapahtuma Suomen olosuhteissa. Jäätymistä ja lumen sulamista ei voida pitää ennalta arvaamattomana eikä äkillisenä vuotuisen toistuvuuden vuoksi, joten kyseessä ei ole kotivakuutuksesta korvattava tapahtuma.

Asiakkaan tekemän valituksen perusteella asia käsiteltiin vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä. Uudessa ratkaisussa aiempaa korvauspäätöstä ei muutettu, koska asiasta saatujen selvitysten mukaan kyseessä on ollut ojarummun jäätyminen, joka aiheutti sulamisvesien valumisen maata pitkin asiakkaan tontille. Vakuutuksen perusteella korvataan vain joen, järven, lammen tai puron poikkeuksellinen vedenpinnan nousu, joka johtuu esimerkiksi lumen sulamisesta tai jääpadosta. Ojan tulvimisesta aiheutunutta vahinkoa ei vakuutusehdossa ole määritelty korvattavaksi, joten ojarummun jäätyminen ja siitä johtuva vahinko ei sisälly vakuutuksesta korvattaviin luonnonilmiöihin. Lisäksi ratkaisussa todettiin, että ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti vahingon syyn, ei seurauksen perusteella. Vaikka tapahtuma on asiakkaalle näyttäytynyt ennalta arvaamattomana ja äkillisenä, ei ojarummun jäätyminen ole tapahtunut äkillisesti, ja toisaalta Suomen sääolosuhteissa lumen sulaminen on normaali vuosittainen luonnonilmiö, joka ei objektiivisesti arvioiden ole ennalta arvaamatonta. Lumen sulamisesta aiheutuva vahinko voi tulla korvattavaksi vain vakuutusehdoissa määritellyillä perusteilla vesistötulvan yhteydessä, mistä nyt ei ole kysymys.

Myöhemmässä sähköpostikeskustelussa asiakas totesi käyttäneensä aiemmin oja-termiä väärin. Tulvavahingon aiheuttaja oli puro eikä kirjakielellä tarkoitettu oja. Kyseinen puro on ikiaikainen ja johtaa valumavedet viereiseltä mäkialueelta läheiseen järveen. Tämä ilmenee 1800- ja 1700-luvuilta peräisin olevista kartoista, joissa asiakas toteaa purouoman näkyvän selvästi. Tukkeutuneen rummun avanneen kaupungin työntekijän kanssa käydyssä keskustelussa oli selvinnyt, että tukkeena oli jään lisäksi myös puuta ja muuta sellaista ainesta, jota siellä ei tulisi olla.

Vastauksessaan yhtiö totesi, että kaupungilta saadun selvityksen perusteella kyseessä ei ole puro vaan hulevesien valuma-alue. Hulevedet kertyvät pääasiassa läheisten tonttien alueelta, ja ne ohjautuvat pientä painannetta myöten tontin viereisen tien alittavaan rumpuun, josta ne ohjataan edelleen läheiseen järveen. Kyseessä ei siten ole ollut vakuutusehtojen perusteella korvattava vesistötulva eli joen, järven, lammen tai puron poikkeuksellinen vedenpinnan nousu.

Asiakkaan valitus

Vahingon kohteena oleva rakennus varustettiin sadevesi- ja salaojajärjestelmällä vuonna 2021. Järjestelmä takaa normaaliolosuhteissa veden hallitun poiston, mikä ehkäisee rakennuspohjan kostumisen ja siitä johtuvat mahdolliset perustuksen liikkeet. Naapurin tontin kautta kulkeva oja tulvi yllättäen nostaen veden pinnan rakennuksen ympärillä 30 senttimetrin korkeuteen kastellen maapohjan perusteellisesti. Tilanne dokumentoitiin kuvin ja videoin. Ojasta vastaa kaupunki. Rakennuksen pohjan kuivuessa on perustus liikkunut, mikä todettiin 4.7.2022.

Asiakas vaatii vakuutusyhtiötä korvaamaan seinäpintojen halkeamina ja tapettien rypistymisenä ilmenneet vahingot. Rakennuksen perustukset eivät vakiintuneissa olosuhteissa liiku, ja tapetointityöt oli saatettu loppuun noin viisi viikkoa ennen tulvaa. Jos muita rakennuspohjan kastumisesta johtuvia vahinkoja havaitaan myöhemmin, on myös ne korvattava.

Vesistötulvan määritelmän osalta asiakas toteaa, että tulvinut uoma on ikiaikainen, hänen tonttiinsa nähden eteläpuoleisen harjumuodostelman valuma-alueen puro, joka laskee tontin länsipuolitse läheiseen järveen. Tämä ilmenee karttakuvasta vuodelta 1874. Aiempi oja-termin käyttö johtui siitä, että oja vastaa puron visuaalista luonnetta asiakkaan tontin kohdalla. Ojalla tarkoitetaan maahan kaivettua uraa, jonka tarkoitus yleensä on johtaa vettä pyrkimyksin tietyn maa-alueen kuivattaminen tai kasteleminen, ja nyt ei ole tällaisesta uomasta kyse. Vakuutusehdoissa ei myöskään ole poissulkevaa lauseketta koskien käsitettä ”ojasta”. Jos oja ei ole vakuutuksen piirissä, tulisi se asiakkaalle jo kuluttajasuojan nimissä mainita.

Puro on siis olemassa, vaikka syystä tai toisesta sitä ei ole koko matkalta peruskarttaan merkitty. Veden valuma-alue ei ole muuttunut, eikä veden määrään ole tullut ilmasto-oloissa muutoksia. Vettä virtaa purossa todistettavasti jatkuvasti, joten puron määritelmä yksiselitteisesti täyttyy. Naapurin lausunnon mukaan tietoa puron aiemmasta tulvimisesta ei alueella ole. Lisäksi sen kiinteistön, jonka läpi puro kulkee, omistajan lausunnon mukaan vahinkopaikan läheiseen järveen laskevassa purossa ei ole havaittu tulvaa yli 50 vuoteen.

Asiakas myös viittaa lainsäädännössä käytettyihin käsitteisiin joesta, purosta ja norosta. Purolla tarkoitetaan jokea pienempää virtaavan veden vesistöä, ja nyt puheena olevan puron valuma-alue on selvästi yli kymmenen neliökilometriä, mikä on puroa pienemmän vesistön eli noron valuma-alueraja. Toisin kuin purossa, norossa ei jatkuvasti virtaa vettä. Selvityksensä oheen liittämään karttaan asiakas on merkinnyt puheena olevan puron valuma-alueeksi arvioimansa alueen, jonka pinta-alaksi karttaohjelma on laskenut noin 1 300 000 neliömetriä.

Vahingon poikkeuksellisuus on asiassa tullut näytettyä toteen, sillä lähinaapureilla ei ole havaintoja puron aiemmasta tulvimisesta alueella. Myös kaupunki on todennut, että tukkeutumisia ei aiemmin ole ollut. Tapahtuma on myös ollut odottamaton ja ennakoimaton, sillä rummusta vastuullinen kaupunki ei ole havainnut aiemmin ongelmia rummun tukkeutumisen tai puron tulvimisen suhteen. Vahingon äkillisyyden osoittaa se, että naapuri, jonka tontille tulvan myös nousi, oli pihallaan vielä kello 15 aikoihin, jolloin tulvaa ei ollut, ja tulva havaittiin kello 17 jälkeen. Yhtiön esittämät perustelut lumien sulamisvesien aiheuttamilta vahingoilta puuttuvasta ennalta arvaamattomuudesta ovat ristiriitaiset vakuutusehtojen kanssa, sillä vesistötulvan määritelmän mukaan lumen sulamisesta aiheutuva vesistötulva korvataan.

Väitteen siitä, että kyseessä ei ole puro vaan hulevesien valuma-alue, asiakas kiistää todeten, että alue on luonnollisesti myös hulevesien valuma-alue puron ympärille rakentuneen kylän osalta. Kyseinen ikiaikainen puro palvelee aluetta laajasti, eikä vain läheisten tonttien alueelta. Purossa virtaa vettä jatkuvasti, mikä osoittaa, että alkuperäinen uoma on edelleen olemassa ja palvelee ymmärrettävästi myös hulevesien pois johtamista.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa asiassa aiemmin esittämäänsä ja toteaa, että vakuutuksesta korvataan ainoastaan suoranaiset esinevahingot, jotka ovat aiheutuneet ehdoissa selostetusta tapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattavissa, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa. Tämä tarkoittaa, että ennen kuin arvioidaan esimerkiksi ehdoissa määritellyn luonnonilmiövahingon kuvauksen täyttymistä, tulee täyttyä edellytys vahingon syynä olevan tapahtuman äkillisyydestä ja ennalta arvaamattomuudesta.

Äkillisyysvaatimuksella tarkoitetaan vakuutusehdoissa sitä, että vahinkoon johtanut tapahtuma on ajallisesti rajattavissa ja suhteellisen lyhyt. Ennalta arvaamattomuudella puolestaan tarkoitetaan vakuutusehdoissa käytetyssä merkityksessä sitä, että vahinkoon johtanut tapahtuma on yleiseltä kannalta tarkasteltuna odottamaton ja ennakoimaton. Ratkaisevaa ei siis ole se, yllättyykö vahingonkärsijä itse tapahtumankulusta, vaan arviointi tapahtuu objektiivisin perustein. Vahingosta ei myöskään tee äkillistä tai ennalta arvaamatonta se, että vahingon seuraus ilmenee äkillisesti tiettynä hetkenä, vaan korvattavuus määräytyy vahingon syyn perusteella.

Lumen nopeatakaan sulamista tai rumpuputkien jäätymistä ei voida Suomen olosuhteissa pitää poikkeuksellisena. Jos vedenpinnan kohoaminen ja veden nouseminen maan tasolle runsaiden sateiden jälkeen tai lumen sulamisen vuoksi tapahtuu rummun jäätymisen tai tukkeutumisen seurauksena, kyse on vähitellen aiheutuvasta tapahtumasta, jota ei voida pitää vakuutusehdoissa tarkoitetulla tavalla äkillisenä. Yhtiö myös viittaa Vakuutuslautakunnan vakiintuneeseen ratkaisukäytäntöön, jonka mukaan lumen sulamisvesien aiheuttamia vahinkoja ei ole pidetty äkillisinä ja ennalta arvaamattomina tapahtumina. Tämä ilmenee esimerkiksi Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksesta FINE-030434 (2020) sekä tapauksista FINE-041561 (2021) ja FINE-049485 (2022).

Luonnonilmiövahinkojen korvausedellytyksissä vesistötulvalla tarkoitetaan joessa, järvessä, lammessa tai purossa aiheutunutta poikkeuksellista vedenpinnan nousua, joka johtuu myrskytuulesta, poikkeuksellisista sateista, lumen sulamisesta taikka jää- tai hyydepadoista. Poikkeuksellisella vesistön veden pinnan nousulla tarkoitetaan myrskytuulen aiheuttamaa vedenpinnan nousua sekä vedenkorkeutta, jonka esiintymistodennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin.

Kaupungilta saadun tiedon mukaan kyseessä on hulevesien valuma-alue eikä puro, kuten asiakas esittää. Kyse on hulevesistä, jotka kertyvät pääasiassa läheisten tonttien alueelta. Hulevedet ohjataan tontin viereisen tien alittavaan rumpuun, josta ne puolestaan ohjataan läheiseen järveen. Tässä tapauksessa kyseessä ei siis ole vakuutusehtojen perusteella korvattava vesistötulva eli joen, järven, lammen tai puron poikkeuksellinen vedenpinnan nousu. Vahinko ei myöskään ole objektiivisesti arvioituna ennalta arvaamaton ja äkillinen, vaan normaali Suomen sääolosuhteissa tapahtuva lumen sulaminen. Korvattavaksi lumen sulaminen voisi tulla vain vakuutusehtojen mukaisesti poikkeuksellisen vesistötulvan yhteydessä, josta tässä tapauksessa ei siis ole kyse.

Vesistötulvan aiheuttaman vahingon korvattavuuden edellytyksenä on lisäksi, että nousun syynä ei ole mikään vähitellen tapahtuva ilmiö, kuten ojarummun jäätyminen ja tukkeutuminen, vaan vedenpinnan nousun vesistössä tulee olla aiheutunut pelkästään jostakin vakuutusehdoissa kuvatusta tapahtumasta eli myrskytuulesta, poikkeuksellisista sateista, lumen sulamisesta tai jää- tai hyydepadosta.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on ollut käytettävissään seuraavat selvitykset:
- kuvat alueen kartasta vuodelta 1878, johon on merkitty asiakkaan omakotitalon sijaintipaikka ja jossa näkyy tuon paikan länsipuolella järveen päättyvä viiva. Vastaava merkintä näkyy myös 1770-luvulta olevassa kartassa.
- kaupungin yhdyskuntatekniikan päällikön sähköpostivastaukset vakuutusyhtiön tiedusteluun. Vastauksessa todetaan, että kunnalla ei ole ajan tasalla olevaa karttaa hulevesien valuma-alueesta asiakkaan tontin kohdalta. Kyseisen tontin korkeussuhteet ovat muutenkin haastavat. Naapuritontti on rakentamaton ja tältä tontilta hulevedet ohjautuvat pien­tä painannetta myöten viereisen tien alittavaan rumpuun, josta ne ohjataan läheiseen järveen. Vastauksena yhtiön lisäkysymyksiin todetaan, että kyse on hulevesistä, jotka kertyvät pääasiassa kaavassa ja kartassa näkyvien tonttien alueilta hieman sen yläpuolelta naapuritonteilta. Vastaukseen on liitetty kol­me linkkiä verkon karttasovelluksiin, joista saa näkymän asiakkaan omakotitalon lähiympäristöön. Saateviestin mukaan näkymät eivät välttämättä täysin vastaa nykytilannetta esimerkiksi puuston suhteen.
- asiakkaan naapurin lausunto, jonka mukaan hänen omistamansa sekä asiakkaan omistaman kiinteistön luoteispuolella virtaa puro, joka alittaa tonttien viereisen tien ja laskee edelleen läheiseen järveen. Lausunnon mukaan puro ei ole kertaakaan tulvinut eikä tien alittava rumpu jäätynyt tai tukkeutunut hänen asuinaikanaan.
- läheisen maa-alueen omistajan lausunto, jossa pyynnöstä todistetaan, että lausunnon antajan omistamalla kiinteistöllä, jonka läpi läheiseen järveen laskeva puro kulkee, ei ole havaittu tulvaa kenenkään tiedossa olevan muistin mukaan, yli 50 vuoteen

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Riita asiassa koskee siitä, onko rakennuksen alapohjan kastumisessa kyse poikkeuksellisen vesistötulvan aiheuttamasta vahingosta. Tarkemmin kysymys on tapahtuman äkillisyydestä sekä siitä, onko syynä veden nousemiseen asiakkaan tontille ollut vakuutusehdoissa mainitun puron tulviminen.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 69 §:n (Korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvityksiä) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huo­mioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Vesilain 3 § (Määritelmät) 1 momentin mukaan tässä laissa tarkoitetaan:

3) vesistöllä järveä, lampea, jokea, puroa ja muuta luonnollista vesialuetta sekä tekojärveä, kanavaa ja muuta vastaavaa keinotekoista vesialuetta; vesistönä ei kuitenkaan pidetä noroa, ojaa ja lähdettä;
4) joella virtaavan veden vesistöä, jonka valuma-alue on vähintään sata neliökilometriä;
5) purolla jokea pienempää virtaavan veden vesistöä;
6) norolla sellaista puroa pienempää vesiuomaa, jonka valuma-alue on vähemmän kuin kymmenen neliökilometriä ja jossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä kalankulku ole merkittävässä määrin mahdollista;

HE 277/2009 vp, sivu 43:
Virtaavia vesistöjä ovat joki ja puro. Joen ja puron välinen rajanveto on nykyisessä laissa osoittautunut hankalaksi, erityisesti 1 luvun 5 §:n soutamiskriteerin osalta. Jokea koskevaa määritelmää ehdotetaan tarkistettavaksi siten, että soutamiskriteeristä luovuttaisiin ja että uoman tyyppi määräytyisi ainoastaan valuma-alueen koon perusteella. Määritelmän mukaan jokena pidettäisiin sellaista virtavesistöä, jonka valuma-alue on vähintään sata neliökilometriä. Valuma-alueeltaan pienempi virtaavan veden vesistö olisi puro. […]

Norona pidettäisiin puroa vähäisempää uomaa. Noron yläraja, joka määrittäisi samalla vesistöksi katsottavan puron alarajan, määräytyisi valuma-alueen laajuuden, veden virtaamisen ja uoman kalataloudellisen merkityksen perusteella. Kymmenen neliökilometrin valuma-alue merkitsee käytännössä melko vähäistä virtaamaa, johon nähden ei erityisiä käyttötarpeita yleensä ole, vaikkakin kalan kulkeminen on usein mahdollista. Jos uomassa virtaisi jatkuvasti vettä ja kulkisi merkittävässä määrin kalaa, se olisi määritelmän mukaan siis puro valuma-alueen koosta riippumatta.

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.4.2021 alkaen, kohdan 5.1 (Korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut jäljempänä selostetusta tapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattavissa, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa.

Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.

Vakuutuksessa on aina palo- ja luonnonilmiöturva. Lisäksi vakuutukseen ovat valittavissa seuraavat turvat:
- rikosturva
- laiterikkoturva
- putkistovuototurva
- särkymis- ja menetysturva.

Vakuutuskirjaan on merkitty vakuutetulle omaisuudelle valitut turvat.

Kohdan 5.1.1 mukaan palo- ja luonnonilmiöturvasta korvataan luonnonilmiövahinkona vahinko, joka on aiheutunut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti
- […]
- vesistö- tai merivesitulvasta rakennukselle tai huoneiston osille ja rakennuksen sisällä olevalle irtaimistolle
- […]

Vesistötulvalta tarkoitetaan joessa, järvessä, lammessa tai purossa aiheutunutta poikkeuksellista vedenpinnan nousua, joka johtuu myrskytuulesta, poikkeuksellisista sateista, lumen sulamisesta taikka jää- tai hyydepadoista.

Merivesitulvalla tarkoitetaan poikkeuksellista meren vedenpinnan nousua, joka johtuu myrskytuulesta, ilmanpaineen vaihtelusta tai virtauksista Tanskan salmissa.

Poikkeuksellisella vesistön tai meren vedenpinnan nousulla tarkoitetaan myrskytuulen aiheuttamaa vedenpinnan nousua sekä vedenkorkeutta, jonka esiintymistodennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin. Poikkeuksellista ei ole pysyvästä keskivedenpinnan noususta tai vedenpinnan tason normaalista vaihtelusta tai aallokosta johtuva tulva.

Asian arviointi

Asiakas on katsonut, että hän omakotitaloonsa vaurioita aiheuttaneessa tulvatilanteessa on kysymys vakuutusehtojen tarkoittamasta poikkeuksellisesta vesistötulvasta. Vakuutusyhtiö on tämän kiistänyt katsoen, ettei ojarummun jäätymisen ja tukkeutumisen seurauksena aiheutuneessa tulvimisessa ole kyseessä vakuutusehtojen edellyttämä äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttama vahinko. Lisäksi yhtiö on katsonut, ettei kyseessä ole vesistötulvan määritelmässä mainitun puron tulviminen.

Asiakas on perustellut näkemystään siitä, että tulvinut uoma on puro, muun muassa viittaamalla vesilain määritelmiin ja todeten kyseisen uoman valuma-alueen olevan selvästi yli kymmenen neliökilometriä. Asiakas on myös todennut kyseisessä uomassa virtaavan vettä jatkuvasti. Osoituksena siitä, että kyseessä on nimenomaan puro, asiakas on vedonnut vanhojen karttojen merkintöihin. Yhtiö on puolestaan vedonnut kaupungin yhdyskuntatekniikan päällikön antamaan vastaukseen, jonka mukaan asiakkaan kiinteistön naapuritontti on rakentamaton ja tältä tontilta hulevedet ohjautuvat pientä painannetta myöten viereisen tien alittavaan rumpuun, josta ne ohjataan läheiseen järveen. Vastauksen linkitetyistä karttakuvista näkyy, että asiakkaan kiinteistön naapuritontti on rakentamaton ja että sen takana, vastakkaisella suunnalla kuin tie, jonka ali rumpu menee, on omakotiasutusta. Maanpinta kohoaa kyseisen omakotitaloasutuksen suuntaan.

Arvioitaessa, onko tulvinut uoma vakuutusehdoissa vesistötulvan määritelmässä mainittu puro, lautakunta viittaa vesilain 3 §:n eri vesistöjä koskeviin määritelmiin. Lainkohdan mukaan purolla tarkoitetaan jokea pienempää virtaavan veden vesistöä ja norolla sellaista puroa pienempää vesiuomaa, jonka valuma-alue on vähemmän kuin kymmenen neliökilometriä ja jossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä kalankulku ole merkittävässä määrin mahdollista. Lain esitöiden (HE 277/2009 vp) mukaan noron yläraja, joka määrittäisi samalla vesistöksi katsottavan puron alarajan, määräytyisi valuma-alueen laajuuden, veden virtaamisen ja uoman kalataloudellisen merkityksen perusteella. Asiakkaan esittämän mukaan puheena olevan uoman valuma-alue on selvästi yli kymmenen neliökilometriä. Lautakunta kuitenkin toteaa asiakkaan toimittamasta karttatulosteesta suoraan ilmenevän asiakkaan valuma-alueeksi merkitsemän alueen pinta-alan olevan noin 1 300 000 neliömetriä eli hieman yli yksi neliökilometri. Puron kriteeri ei siten valuma-alueen osalta täyty. Hallituksen esityksen mukaan, jos uomassa virtaisi jatkuvasti vettä ja kulkisi merkittävässä määrin kalaa, se olisi määritelmän mukaan puro valuma-alueen koosta riippumatta. Lautakunta toteaa, että sellaista selvitystä, joka osoittaisi näiden tekijöiden olevan käsillä, asiassa ei kuitenkaan ole esitetty.

Lisäksi lautakunta toteaa osapuolten toimittaman selvityksen osalta, että kaupungin vastaukseen sisältyvien karttalinkkien kautta on havaittavissa, ettei asiakkaan kiinteistön viereisellä rakentamattomalla tontilla näy uomaa, jossa olisi tai virtaisi vettä. Osittain näkymän peittää puusto, mutta lähitonttien alueella niiltä osin, kuin puusto ei näkymää peitä, vesiuomaa ei ole lainkaan havaittavissa.  Sama koskee aluetta asiakkaan tontin vieressä kulkevan tien takana. Tämä huomioiden lautakunta katsoo, etteivät asiakkaan toimittamat naapurikiinteistöjen omistajien lausunnot osoita kyseessä olevan vesistö, jossa jatkuvasti virtaa vettä. Asian arvioinnissa lautakunta toteaa olevan merkitystä niillä tiedoilla ja selvityksillä, jotka kuvaavat uoman tilannetta vahinkohetkellä, riippumatta siitä, onko paikalla mahdollisesti joskus aiemmin ollut puro. Edellä lausutuilla perusteilla lautakunta katsoo, ettei asiakas ole osoittanut tulvineen uoman olevan vakuutusehdoissa mainittu puro.

Vahingon äkillisyyden osalta Vakuutuslautakunta toteaa yleisesti, että vakuutusehdoissa vahingon korvattavuuden edellytykseksi asetettua äkillisyyttä arvioitaessa on huomioitava sekä kunkin vakuutusturvan sisältö, vakiintunut tulkintakäytäntö että äkillisyyden merkitys juuri kyseisen ilmiön kohdalla. Vakuutusehdoissa luonnonilmiövahingoille asetetut erityiset korvausedellytykset täyttävien tapahtumien on myös lähtökohtaisesti perusteltua katsoa täyttävän mahdolliset erilliset äkillisyysvaatimukset. Nyt käsiteltävänä olevan ehdon osalta lautakunta toteaa lisäksi, että vesistötulvan määritelmän mukaisista vedenpinnan nousun syistä myöskään poikkeukselliset sateet sekä jää- ja hyydepadot eivät välttämättä aiheuta vahinkoa merkittävästi nopeammin kuin lumen sulaminen. Kaikissa näissä on myös kyse sinänsä tavanomaisista ja ajoittain toistuvista ilmiöistä, jotka kuitenkin on nimenomaisesti sisällytetty vakuutusturvan piiriin. Edelleen lautakunta toteaa, ettei asiassa ole esitetty selvitystä siitä, kuinka nopeasti ojarumpu on jäätynyt umpeen. Lautakunta tulkitsee vesistötulvan korvausedellytyksiä siten, ettei pelkästään se, että vahinkotapahtumaan liittyy tierummun jäätyminen tai tukkeutuminen muutoin, kaikissa tilanteissa rajaa vahinkoa vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Lautakunta kuitenkin toteaa, että koska nyt esillä olevassa asiassa kyse ei ole vakuutusehdoissa mainitun vesistön tulvimisesta, ei tapahtuman äkillisyydestä ja ennalta arvaamattomuudesta ole tarpeen lausua tarkemmin.

Edellä lausutuilla perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo asiassa jäävän näyttämättä, että tulvinut uoma olisi puro, minkä vuoksi vahinko ei tule korvattavaksi vesistötulvana, eikä asiassa siten ole perusteita suosittaa muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta asiassa.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin                                         
Sihteeri Korpelainen

Jäsenet

Kankkunen
Rantala
Sario
Vaitomaa