Tapahtumatiedot
Asiakkaan 26.3.2022 tekemän vahinkoilmoituksen mukaan hän oli saman päivän aamuna havainnut kivirakenteisen huvilarakennuksensa katon rakenteen siirtyneen paikaltaan. Tuona ajankohtana oli ympäri Suomea riehunut matalapainemyrsky.
Vakuutusyhtiö epäsi korvauksen 29.3.2022 antamallaan päätöksellä vedoten siihen, että keskituulennopeus ei ylittänyt vakuutusehdoissa määriteltyä 15 metriä sekunnissa tapahtumapaikkaa lähimpänä olevalla säähavaintoasemalla.
Asiakas pyysi vakuutusyhtiötä oikaisemaan korvauspäätöstään. Tapauksessa oli asiakkaan mukaan epäselvyyttä muun muassa lähimmästä säähavaintoasemasta.
Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen 14.4.2022 mukaan yhtiö oli tilannut Ilmatieteen laitokselta lausunnon tuuliolosuhteista, minkä lisäksi vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja oli käynyt kohteessa. Tarkastuskäynnillä oli havaittu, että rakennuksen vesikattorakenne on toteutettu alkuperäisen betoniholvin päälle nk. tapittamalla, eikä vesikaton puurakenteita ole kiinnitetty rakennuksen runkoon tai yläpohjan kantavaan rakenteeseen. Tuulenpuuska oli päässyt siirtämään koko vesikattorakenteen pois paikaltaan.
Koska vesikattorakennetta ei ollut kiinnitetty rakennuksen seinä- tai yläpohjarakenteeseen, vakuutusyhtiö katsoi vahingon olevan seurausta rakennusvirheestä. Myöskään myrskytuulen määritelmä ei yhtiön mukaan täyttynyt, koska Ilmatieteen laitoksen lausunnon mukaan keskituulennopeus ei ylittänyt 15 m/s lähimmillä mittausasemilla. Korvauspäätöstä ei muutettu.
Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta
Asiakas vaatii, että vakuutusyhtiö korvaa vahingon. Hänen mukaansa kyseisenä ajankohtana myrskytuuli tai tuulenpuuskat ovat aiheuttaneet tehtäviä alueen pelastuslaitokselle ja sähköyhtiölle. Molempien edustajat ovat olleet samaa mieltä, siitä, että kyseisenä ajankohtana on ollut myrskypuuskia sekä trombeja eri puolilla maakuntaa.
Vakuutusyhtiö kiistää asiakkaan vaatimukset. Vaurioitunut rakennus on vakuutettu perusturvatason maatilavakuutuksella, josta korvataan myrskytuulen aiheuttamia rikkoutumisvahinkoja, kun myrskyn vakuutusehtojen mukainen määritelmä täyttyy.
Vakuutusyhtiö katsoo, että tässä tapauksessa ei ole näyttöä siitä, että vesikattorakenteen vaurioituminen tai paikaltaan siirtyminen olisi johtunut myrskystä. Vakuutusyhtiö viittaa Ilmatieteen laitoksen lausuntoon, jonka mukaan puuskittaiset tuulilukemat ovat olleet kiistatta merkittäviä ja lausunnossa on arvioitu vahinkopaikan myrskypuuskiksi 21-23 m/s. Kovin keskituuli on kuitenkin ollut 12,7 m/s.
Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan maakunnan alueella olleet vahinkotehtävät eivät ole osoitus siitä, että vahinkopaikalla olisi ollut myrsky, jonka voimakkuus olisi ylittänyt vakuutusehdoissa määritellyn keskituulen nopeuden 15 m/s, ja joka olisi siirtänyt vesikattorakenteen pois paikaltaan. Yleensä myrskyn aiheuttamissa vahingoissa myös puustolle aiheutuu vahinkoa, mutta vakuutusyhtiön saamien tietojen mukaan puustoa ei ole kaatunut nimenomaan vahinkopaikalla, eikä muitakaan myrskyolosuhteita ilmentäviä vaurioita ole todettu, joten tälläkään perusteella vahinko ei ole seurausta myrskystä tai trombista. Vakuutusyhtiö korostaa, että asiakkaan valitukseen liitetty kuva kaatuneesta puusta ei ole vahinkopaikalta.
Itse rakennuksen osalta vakuutusyhtiö toteaa, että rakennukset tulee rakentaa rakennusteknisesti siten, että ne kestävät tavanomaisissa sääolosuhteissa, jollainen puuskittainen voimakas tuulikin on. Sitä, että rakennus ei kestä normaaleja sääolosuhteita, ei voida pitää korvattavana vahinkotapahtumana, vaan yleensä tällöin kysymyksessä on vakuutuksien korvauspiirin ulkopuolelle kuuluvista tekijöistä.
Vakuutusyhtiö katsoo, että vahinko on aiheutunut siitä, että vesikaton puurakenteita ei ole kiinnitetty rakennuksen runkoon tai yläpohjan kantavaan rakenteeseen, mitä voidaan pitää rakennusvirheenä. Rakennusvirheestä johtuen tuulenpuuska on siirtänyt vesikattorakenteen paikaltaan. Yhteenvetona vakuutusyhtiö toteaa, että koska asiassa ei yhtäältä ole osoitettu vahingon syyksi myrskyä eikä trombia, ja toisaalta vahingon todennäköisimpänä syynä on pidettävä kattorakenteen rakennusvirhettä, kielteistä korvauspäätöstä on pidettävä vakuutusehtojen mukaisena.
Sopimusehdot ja lainsäädäntö
Kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:n mukaan, jos tässä laissa tarkoitetun sopimuksen ehto on kuluttajan kannalta kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella, jollei 2 §:stä muuta johdu, tai se voidaan jättää huomioon ottamatta. Sopimuksen ehtona pidetään myös vastikkeen määrää koskevaa sitoumusta. Kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä vallinneet olot ja, jollei 2 §:stä muuta johdu, olojen muuttuminen sekä muut seikat.
Vakuutussopimuslain 69 §:n (Korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvityksiä) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.
Maatilavakuutusehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 3.2 (Perus Maatilavakuutus) mukaan vakuutus korvaa kohdissa 3.4.1–3.4.15 kerrotuista tapahtumista aiheutuneet suoranaiset esinevahingot.
[…]
Vakuutuksesta korvataan ehtokohdan 3.4.4 (Myrsky) mukaan myrskytuulen aiheuttama rikkoutumisvahinko. Myrskyksi katsotaan sääolosuhteet, joissa tuulen keskinopeus on ylittänyt 15 metriä sekunnissa mitattuna vahingon tapahtumapaikkaa lähimpänä olevalla säähavaintoasemalla.
Vakuutustapahtumiin liittyvien yleisten rajoitusten kohdan 4.12 (Rakennus-, valmistus- tai työvirhe) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle tai irtaimistolle itselleen
− suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö-, toimitus- tai työvirheestä
− rakenne-, valmistus- tai aineviasta, puutteellisesta ilman, voitelu- tai hyrauliöljyn taikka jäähdytysnesteen kierrosta
− perustamis- tai rakennusvirheestä taikka rakentamismääräysten, -ohjeiden
tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta
− rakenteen tai asennuksen keskeneräisyydestä tai puutteellisuudesta
[…]
Ratkaisusuositus
Asiassa on kysymys siitä, onko asiakkaan rakennuksen kattorakenteen siirtyminen paikaltaan perustasoisen maatilavakuutuksen ehtojen mukaan myrskyvahinkona korvattavaksi tuleva tapahtuma. Kyse on myös siitä, onko vakuutusehtojen myrskyvahinkoja koskeva ehtokohta kohtuuton, tai johtaako ehtokohdan soveltaminen tässä tapauksessa kohtuuttomuuteen.
Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus siitä, että on tapahtunut vakuutusehtojen mukaan korvattava vahinko. Tämä koskee myös vahingon aiheutumisen syytä. Jos vakuutusyhtiö haluaa vedota korvausvastuutaan rajoittavaan rajoitusehtoon, puolestaan vakuutusyhtiön tulee osoittaa vahingon johtuvan rajoitusehdon tarkoittamasta olosuhteesta.
Perustasoisen maatilavakuutuksen ehtojen mukaan korvataan vakuutettuun omaisuuteen kohdistuva suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut vakuutuksen kohdissa 3.4.1-3.4.15 kerrotuista tapahtumista. Kun kyse on tuulen aiheuttamasta vahingosta, korvauksen hakijan tulee kyetä osoittamaan, että ehtokohdassa 3.4.4 mainitut olosuhteet täyttyvät. Ehtokohdassa korvattavuudelta edellytetään, että tuulen keskinopeus on ylittänyt 15 m/s mitattuna vahingon tapahtumapaikkaa lähimpänä olevalla säähavaintoasemalla.
Asiassa Ilmatieteen laitos on antanut lausunnon, jonka mukaan alueella ei ole vahingon tapahtuma-aikaan ollut vakuutusehtojen myrskyä koskevan määritelmän täyttävää 15 m/s keskituulta. Asiakkaan asiassa antamasta selvityksestä ei myöskään ilmene, että vaurioituneen rakennuksen pihapiirissä tai muutoin rakennuksen välittömässä läheisyydessä olisi ollut kaatuneita puita tai muita myrskytuhoja. Näin ollen FINE katsoo esitetyn selvityksen perusteella jäävän näyttämättä, että perustasoisen maatilavakuutuksen mukaiset korvausedellytykset olisivat täyttyneet. Tämän vuoksi vahinko ei ole vakuutuksesta korvattava. Tämä lopputulos vastaa Vakuutuslautakunnan vakiintunutta ratkaisukäytäntöä, joka ilmenee esimerkiksi liitteenä olevasta maatilavakuutusta koskevasta ratkaisusuosituksesta VKL 605/15 (vuodelta 2016).
Koska vahinko ei tule tässä tapauksessa myrskyvahinkoja koskevan ehtokohdan 3.4.4 korvausedellytysten jäädessä täyttymättä korvattavaksi, asiassa ei ole tarpeen enemmälti arvioida sitä, onko katon irtoaminen vakuutusyhtiön esittämällä tavalla aiheutunut vakuutusehtojen kohdassa 4.12 tarkoitetusta rakennusvirheestä.
Asiakas on vedonnut myös korvausratkaisun kohtuuttomuuteen. FINE toteaa, että vapaaehtoisten vakuutussopimusten antaman vakuutusturvan laajuus on lähtökohtaisesti sopimuksenvarainen asia. Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisujen KKO 1993:18 ja KKO 2001:135 mukaan sellaiseen sopimusehtojen sovitteluun, joka laajentaisi vakuutusturvaa yli sen, mistä on selkeästi ja yksiselitteisesti sovittu, tulee suhtautua varsin pidättyvästi. Vakuutuksenantajan vastuuta rajoittavaa vakuutusehtoa voidaan ennakkopäätösten perusteella vain poikkeuksellisesti pitää sillä tavoin kohtuuttomana, että sitä voitaisiin sovitella tai jättää se huomioimatta huolimatta siitä, että sanamuotonsa mukaan ehtoa voidaan pitää selvänä.
FINE ei pidä sovellettavien vakuutusehtojen mukaista korvattavan myrskyvahingon määritelmää kohtuuttomana, vaikka määritelmä tuulennopeuden jäädessä korkeintaan 15 m/s tasolle sinänsä johtaa siihen, että esimerkiksi puuskatuulesta aiheutuneet vahingot eivät ole vakuutuksesta korvattavia. Esitetyn selvityksen perusteella ei voida myöskään todeta, että ehtokohdan soveltaminen johtaisi tässä tapauksessa kohtuuttomuuteen.
FINE pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.
Lopputulos
FINE ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.
FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Johtava lakimies Siirala
Esittelijä Paasikoski
LIITE Ratkaisusuositus VKL 605/15