Haku

FINE-051595

Tulosta

Asianumero: FINE-051595 (2023)

Vakuutuslaji: Kotivakuutus

Ratkaisu annettu: 07.03.2023

Lämminvesivaraajan vuoto. Ylivuotoputken materiaali. Lattiakaivollisen tilan lattian vedenpitävyys.

Tapahtumatiedot

Asiakkaan omakotitalossa (rakennusvuosi 1988) tapahtui vuotovahinko. Kodinhoitohuoneessa sijainneen lämminvesivaraajan ylivuotoputkesta oli vuotanut vettä, joka oli päässyt lattia- ja seinärakenteisiin. Vahinkokartoitusraportin mukaan varoventtiilin päästä tuleva putki oli ollut seinää vasten ohi lattiakaivosta. Asiakkaan arvion mukaan lämminvesivaraaja oli asennettu vuonna 2010.

Vakuutusyhtiö antoi asiasta 18.8.2022 kielteisen päätöksen. Vakuutusyhtiön mukaan kosteusvaurioiden oli todettu johtuvan lämminvesivaraajan ylivuotovesistä, jotka olivat hiljalleen imeytyneet rakenteisiin. Lisäksi vakuutusyhtiö katsoi, että varaajan ylivuotovedet olisi tullut johtaa lattiakaivoon putkella, eikä letkulla, kuten tässä tapauksessa oli. Kun ylivuotovedet oli johdettu letkulla, letku oli päässyt siirtymään lattiakaivolta. Vakuutusyhtiö katsoi, että vahingon syynä oli väärä ylivuotoputken materiaali ja se, että kodinhoitohuoneen lattiarakenne ei ollut vedenpitävä ylösnostoineen. Vakuutusyhtiö katsoi, että vahingon syynä olivat vakuutusehtojen rajoitusehdoissa mainitut rakennus- ja asennusvirheet sekä hyvän rakennustavan vastainen rakentaminen.

Vakuutusyhtiö käsitteli asiaa uudelleen FINEn pyynnöstä. Vakuutusyhtiö antoi uuden päätöksen 5.10.2022. Vakuutusyhtiö katsoi edelleen, että putki ei ole ollut kovaa materiaalia, koska se oli päässyt liikkumaan eikä putken sijainti ollut ollut lattiakaivon yläpuolella. Kovalla putkella toteutettu asennus ei liiku pois lattiakaivon päältä. Koska lattian muovimatto ei ole ollut vedenpitävä, ovat varaajan vuotovedet päässeet rakenteisiin. Lattian vedeneristyksen puutteellisuus on mahdollistanut rakenteiden kastumisen.  

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

Asiakas vaatii korvausta vuotovahingosta. Ylivuotoputken pää ei ole ollut seinää vasten ohi lattiakaivon, vaan kaivon reunalla kaivon päällä. Asiakas on toimittanut alkuperäisestä tilanteesta videon, jossa näkyy, kuinka vesi pulputtaa putkesta lattiakaivon laitaan. Ylivuotoputken materiaalin asiakas toteaa olevan kovaa putkea, ei letkua. Asiakas toteaa lisäksi, että vuotanut vesimäärä on ollut vuorokautta kohden merkittävän suuri, joten vahinkoa tulisi pitää äkillisenä ja ennalta arvaamattomana.

Videosta ilmenee, kuinka suurin osa tulevasta vedestä valuu lattiakaivoon. Jostain syystä osa ilmeisesti jää lattialle. Asiakkaan mielestä ei ole epäselvää, etteikö ammattitaitoinen asentaja ole osannut sijoittaa putken päätä oikeaoppisesti, mutta jostain syystä putki on päässyt liikahtamaan esim. siivoustilanteessa, eikä tätä ole huomattu. Vakuutusyhtiön viittaamat rakennusvuoden aikaiset määräykset eivät koske tätä tilannetta, koska lämminvesivaraaja on asennettu vuonna 2010. Jos kaikki ylivuotovesi olisi valunut lattialle, vuoto olisi havaittu heti. Koska kyse ei ole paineellisesta putkesta, putken materiaali voi olla myös kovaa muovia tai komposiittia.

Asiakas on toimittanut lisäksi LVI-liikkeen lausunnon varoventtiiliin poistoputken materiaalista. Lausunnon mukaan putken materiaali oli PEX-käyttövesiputkea (15 x 2,5 mm PN 10) tai vastaavaa materiaalia. Asiakas on lisäksi esittänyt, että märkätilojen vedeneristys on tullut pakolliseksi uudisrakentamisessa Suomessa vuonna 1998. Talo on valmistunut vuonna 1988. Lattiakaivollinen kodinhoitohuone ei ole märkätila. Kodinhoitohuoneen lattian vedeneristyksessä ei ole tapahtunut rakennusvirhettä.

Vakuutusyhtiö toteaa, että asiassa on jäänyt epäselväksi, mitä materiaalia varaajan ylivuotoputki on ollut. Ylivuotoputkelle hyväksyttäviä materiaaleja ovat asennusvuonna 2010 olleet vesijohdoille hyväksytyt materiaalit, kuten kupariputki, PEL-putki, PEX-putki, PB-putki ja komposiittiputki.

Vakuutusyhtiö pitää ylivuotoputken kannakoimattomuutta asennusvirheenä. Ylivuotoputki olisi tullut kiinnittää siten, että se ei missään tilanteessa pääse liikkumaan kaivon päältä pois. Vakuutusyhtiö viittaa putken kannakoinnin osalta Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 (Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, 2007) kohtaan 2.6, jonka mukaan putkiston kannatus on toteutettava siten, etteivät lämpölaajeneminen eivätkä veden virtauksesta syntyvät voimat aiheuta haittaa. Vakuutusyhtiö pitää selvänä, että jos em. liikkeet on estetty kannakoinnein, siivoaminenkaan ei siirrä putkea. Esimerkiksi PEX-putken kannakointiväli on 300 mm. Vakuutusyhtiö viittaa myös Talotekniikka RYL 2002 -ohjeeseen sekä LVI-korttiin LVI 12-10370 Putkistojen ja kanavien kannakointi vuodelta 2004.

Vakuutusyhtiö tuo esiin, että kartoitusraportissa ei oteta kantaa siihen, mistä kohdasta vesi on päässyt rakenteisiin. Vesi on kuitenkin päässyt rakenteisiin lattian läpi tai lattian ja seinän liittymäkohdista, kun vesi on jäänyt lattiapinnalle. Vaurioiden sijainnista päätelleen kosteus on päässyt rakenteisiin varaajan alla olevan muovimaton vedenpitävyyden puutteellisuuksista johtuen sekä mahdollisesti myös muovimaton ja lattiakaivon liittymäkohdasta. Muovimaton nosto seinälle ei ole osoitus vedenpitävyydestä. Seinälle noston korkeudella ei kuitenkaan ole merkitystä, koska vesimäärät eivät olleet sellaisia, että vettä olisi ollut lattioilla useita senttejä. Kodinhoitohuoneen lattiarakenne ei ole ollut vedenpitävä ylösnostoineen, joten kosteus on ajan mittaan päässyt rakenteisiin. Vakuutusyhtiö viittaa FINEn antamaan ratkaisusuositukseen FINE-046669.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Kotivakuutuksen 1.1.2013 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 3.1 (Laaja turva) mukaan laaja turva korvaa äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vakuutustapahtumasta aiheutuneet suoranaiset esinevahingot.
[…]

Vakuutusehtojen kohdan 3.5 (Korvausrajoitukset) mukaan vakuutuksesta ei korvata
[…]
- vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle tai irtaimistolle itselleen
  - suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö-, toimitus- tai työvirheestä
  - rakenne-, valmistus- tai aineviasta
  - perustamis- tai rakennusvirheestä rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän
    rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta
  - rakenteen tai asennuksen keskeneräisyydestä tai puutteellisuudesta
    […]

Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1, Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, Määräykset ja ohjeet (1987) kohdan 3.2 (Viemäripisteen järjestely, Ohjeet) mukaan […] sellaisissa huonetiloissa, joissa on lattiakaivo, edellytetään, että huonetilan lattia on vedenpitävä ja kaivo on liitetty vesitiiviisti lattian vedenpitävään kerrokseen. Tällöin ei viemäripisteessä kuten esimerkiksi pesualtaassa, tarvita ylivuotojärjestelyä. […]

Ratkaisusuositus

Asiassa on kysymys asiakkaan omakotitalossa tapahtuneen vuotovahingon korvattavuudesta kotivakuutuksesta. Omakotitalon kodinhoitohuoneessa sijainneen lämminvesivaraajan ylivuotoputki on vuotanut ylivuotovesiä, joista on aiheutunut seinä- ja lattiarakenteiden kastumisvahinko.

Lämminvesivaraaja on FINElle toimitettujen selvitysten mukaan sijainnut kodinhoitohuoneessa, jonka lattiapinnoitteena on ollut muovimatto. Lämminvesivaraajan alla on ollut lattiakaivo. Vahingon havaitsemisen ajalta otetussa videossa näkyy ylivuotoputkesta valuva vesi, joka valuu lattiakaivon reunan kohdalle.

FINEn ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti pidetty rakenteille aiheutuneen vuotovahingon eli rakenteiden kastumisvahingon varsinaisena syynä lattiarakenteen puutteellisuutta, jos vesi on päässyt imeytymään rakenteisiin tilassa, jossa olisi tullut olla vedeneristys. Tämä käy ilmi esimerkiksi FINEn ratkaisusuosituksista FINE-046669, FINE-043351, FINE-027043, FINE-013555 ja VKL 321/14.

FINE toteaa, että vuodelta 1987 olevan Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 mukaan lattiakaivollisen huonetilan lattian on oltava vedenpitävä ja liitetty vesitiiviisti lattian vedenpitävään kerrokseen. Vastaava ohje sisältyy vuonna 2007 voimaan tulleeseen rakentamismääräyskokoelman osaan D1 kohtaan 4.2.1.3. Rakentamismääräyskokoelman osan D1 sovellettavuuden kannalta ei ole merkitystä sillä, onko kyseessä märkätila vai muu lattiakaivollinen tila.

FINE katsoo hyvää rakentamistapaa määrittäneiden ohjeiden ja määräysten edellyttäneen sekä talon valmistumisvuonna että varaajan asennusvuonna lattiakaivollisen tilan lattialta vedenpitävyyttä. Mikäli varaajatilan lattia tarpeellisine ylösnostoineen olisi ollut vedenpitävä, ylivuotoputkesta valunut vesi olisi putken materiaalista ja kiinnitystavasta riippumatta kulkeutunut lattiakaivoon aiheuttamatta kosteusvaurioita rakenteille.

Koska tässä tapauksessa ylivuotoputkesta vuotanut vesi on päässyt imeytymään lattiarakenteeseen aiheuttaen rakenteille kosteusvaurion, FINE katsoo, että seinä- ja lattiarakenteille aiheutunut vuotovahinko on aiheutunut lattiarakenteen puutteellisuudesta. Vahinko on siten aiheutunut vakuutuksen rajoitusehtojen mukaisesta rakennusvirheestä. FINE pitää vakuutusyhtiön päätöstä vakuutusehtojen mukaisena. Koska asia ratkeaa jo tällä perusteella, ratkaisusuosituksessa ei ole tarpeen arvioida sitä, onko ylivuotoputki materiaalinsa ja kiinnitystapansa puolesta ollut rakentamismääräysten tai rakentamista koskevien ohjeiden mukainen.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Johtava lakimies Siirala
Esittelijä Salo

Tulosta