Tapahtumatiedot

Asunto-osakeyhtiössä, johon asiakkaan paritaloasunto kuuluu, oli pesty kattoa ja seiniä painepesurilla syyskuussa 2019. Heti pesun yhteydessä asiakas oli havainnut, että ikkunoiden väleihin, ovien sisäpinnoille ja lattioille ovien sisäpuolelle oli kertynyt vettä. Marraskuusta 2019 alkaen asiakas oli aistinut huoneistossa normaalista poikkeavaa hajua. Asiakas muutti pois huoneistosta marraskuun puolivälissä 2019. Hajun lähdettä tutkittiin marraskuussa 2019 KT Oy:n sekä W Oy:n toimesta. Joulukuussa 2019 R Oy:n tekemien tutkimusta pohjalta laaditussa tarvekartoituksessa suositeltiin rakenneavauksia sekä tarvittaessa sisäilmanäytteiden keräämistä. R Oy suoritti tutkimuksia huoneistossa 12.3.2020 ja talon ryömintätilassa 21.5.2020.

R Oy:n 26.5.2020 päivätyn raportin mukaan huoneiston sisätiloihin tehdyissä kolmessa rakenneavauskohdassa oli havaittu seinien alaohjauspuiden ja bitumikermin alla korkeita pintakosteusarvoja tai irtovettä. Kahdessa rakenneavauskohdassa oli ylemmästä alaohjauspuusta havaittu toimenpiderajan ylittävä määrä kosteusvaurioindikaattorina pidettävää mikrobikasvua. Kolmannessa rakenneavauskohdassa tuulikaapissa oli muista rakenneavauksista poikkeavaa hajua. Tässä rakenneavauskohdassa oli mineraalivillassa kolmea eri kosteusvaurioindikaattorilajia sekä alaohjauspuun alla bitumikermissä toimenpiderajan ylittävää kosteusvaurioindikaattorilajin mikrobikasvua.

Ryömintätilan tutkimuksessa havaittiin normaalista poikkeavaa kosteutta, mutta ei normaalista poikkeavaa hajua tai viemärivuotoja. Alapohjalaatan alapintaan oli tiivistynyt kosteutta asiakkaan huoneiston makuuhuoneiden kohdalla. Lisäksi huoneiston kohdalla olevien viemäriputkien alapinnassa helmeili vettä. Kosteutta havaittiin myös sokkelin sisäpinnoilla, sokkelin yläreunaan asennettujen eristelevyjen alapinnoilla.

Raportin mukaan rakennuksen katolla oleva huippuimuri, joka imee ilmaa ryömintätilasta, oli ollut 9.4.2020 asti tuntemattoman ajanjakson pois päältä. Naapurihuoneiston osakas oli ottanut valokuvan 9.4.2020 ryömintätilan käyntiluukun suulta. Kuvassa vesi helmeili luukun viereisten alapohjalaatan eristelevyjen alapinnoilla. R Oy testasi huippuimurin toimintaa 22.5.2020, jolloin todettiin, että huippuimuri oli toiminnassa.

Sisäilmassa ei havaittu toimenpiderajan ylittäviä pitoisuuksia haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC). Yksittäisistä yhdisteistä havaittiin kohonneena pitoisuutena isopropanolia, joka raportin mukaan oli todennäköisesti peräisin mikrobinäytteenotossa käytetystä desinfiointiaineesta. Muiden yhdisteiden pitoisuudet olivat tavanomaisia. 

Raportin yhteenvedossa todetaan, että tutkimusten perusteella ulkoseinien alareunat ovat vaurioituneet liiallisesta kosteudesta johtuen. Ryömintätilassa tehtyjen havaintojen perusteella vaikuttaa todennäköiseltä, että salaojien toiminnassa on puutteita asiakkaan huoneiston kohdalla ja se aiheuttaa ylimääräistä kosteusrasitusta ulkoseinille. Tämän varmentaminen vaatii salaojien tutkimista. Ylempien alaohjauspuiden vaurioituminen pahemmin saattoi johtua siitä, että alemmat alaohjauspuut olivat painekyllästettyjä.

Ryömintätilan tutkimuksissa oli havaittu, että ryömintätilassa oli ylimääräistä kosteutta. Raportissa pidetään todennäköisenä, että seinärakenne ei ole täysin ilmatiivis, seinärakenteesta on ilmayhteyksiä sisäilmaan ja näin ollen havaitut mikrobikasvustot vaikuttavat sisäilman laatuun heikentävästi. Raportissa todetaan, että vaikuttaa kuitenkin siltä, että vauriot eivät olisi syntyneet ainakaan ainoastaan painepesun seurauksena, koska eristetilassa olevan tuulensuojalevyn sisäpinnassa ei havaittu merkkejä ylhäältäpäin tulleesta vedestä. On mahdollista, että ainakin osa kosteudesta nousee kapillaarisesti maaperästä tai ryömintätilasta. Tätä puoltaa muun muassa olohuoneen alaohjauspuiden ja bitumikermin alta paljastunut irtovesi. Raportissa suositellaan selvittämään veden kapillaarista nousua mittaamalla ulkoseinän vierestä lattiarakenteen kosteusjakaumaa porareikämenetelmällä.

Sisäilmassa mitatut VOC-pitoisuudet eivät raportin mukaan edellytä toimenpiteitä. Sisäilmassa ei havaittu mittaushetkellä normaalista poikkeavia kemiallisia pitoisuuksia. Ulkoseinien vaurioista sisäilmaan siirtyvät mikrobipitoisuudet eivät kuitenkaan tule esille VOC-mittauksella. Sisäilman mikrobipitoisuuksia ei tämän tutkimuksen yhteydessä mitattu.

K Oy:n raportissa, joka on päivätty 27.7.2021 (tutkimuskäynti 11.8.2020), on todettu myös, että pelkästään seinien peseminen painepesurilla ei yksin riitä selittämään kaikkia todettuja vaurioita. Raportin mukaan ryömintätilan kosteudella ei ole ollut vaikutusta vaurioihin muutoin kuin ilmavuotojen kautta. Ilmavuodot kuljettavat ainakin jossain määrin kosteaa ilmaa ryömintätilasta seinärakenteiden kautta sisäilmaan. Raportin mukaan talviaikaan huippuimuri imee ryömintätilaan kylmää ulkoilmaa, joka viilentää ryömintätilaa ja rakenteita ja ryömintätilan kosteus pääsee kondensoitumaan pisaroiksi. Kesäaikaan huippuimuri imee ryömintätilaan kosteampaa ulkoilmaa, joka kondensoituu ryömintätilan viileämmille pinnoille.

K Oy:n raportin mukaan rakenteissa todetut vauriot ovat syntyneet pidemmällä aikavälillä ja johtuvat ulkopuolelta seinärakenteisiin kohdistuneesta kosteusrasituksesta sekä sisäpuolisen kosteuden kulkeutumisesta ulkovaipparakenteiden viileämpiin osiin, joihin kosteus on tiivistynyt. Rakenteiden ilmavuodot kuljettavat epäpuhtauksia sisäilmaan.

Vakuutusyhtiö katsoi päätöksessään 16.11.2019, ettei ole äkillistä ja ennalta-arvaamatonta, että pestäessä painepesurilla seiniä, ikkunoita ja ovia rakenteisiin tässä yhteydessä pääsee vettä. Asunnossa ei ollut tapahtunut mitään äkillistä ja ennalta arvaamatonta rikkoutumista, kuten putkivuotoa, joka olisi syynä todettuihin home- ja hajuongelmiin. Koska vahingon perussyy ei ollut korvattava, myöskään asumisen keskeytyminen ei ollut korvattavaa.

Vakuutusyhtiö arvioi vahingon korvattavuutta kotivakuutuksesta vielä taloyhtiön kiinteistövakuutuksesta annetun päätöksen perusteella. Ensimmäisessä kiinteistövakuutusta koskevassa korvauspäätöksessä 22.4.2020 oli katsottu, että pesuvesi on päässyt rakenteisiin puutteellista ja kuluneista ovien ja ikkunoiden tiivistyksistä johtuen ja ettei ole ennalta arvaamatonta, että paineella tällaisiin kohteisiin suihkutettu vesi pääsee rakenteisiin. Toinen kiinteistövakuutusta koskeva korvauspäätös oli annettu R Oy:n 26.5.2020 päivätyn raportin saamisen jälkeen 10.6.2020. Päätöksen mukaan ryömintätilaan ei ollut suoraan valunut vettä, vaan sitä oli pidemmän ajan kuluessa kondensoitunut tilaan. Kondenssiveden aiheuttamat vahingot oli rajattu kiinteistövakuutuksen ulkopuolelle. Vakuutusyhtiö ei muuttanut kotivakuutusta koskevaa päätöstään.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

Asiakas hakee korvausta sijaisasunnon kuluista sekä sädesienen tuhoamasta irtaimistosta. Huhtikuussa 2022 alkaneissa korjauksissa talon ulkoseinät on avattu ja vaurioita on pystytty tutkimaan aiempaa laajemmin. Tiedot vahingon aiheuttajasta ovat täsmentyneet. Talon remontin korjaussuunnittelija ja valvoja S Oy:stä kirjoittaa raportissaan 4.8.2022, että vasta tutkimusten alettua huomattu talon alapohjan koneellisen ilmanvaihdon sulakkeen poismeno on vaikuttanut lisääntyneeseen kosteuteen alapohjassa, siitä seuranneeseen mikrobikannan lisääntymiseen ja ilmanvaihdon suunnan ja ilman kulkureitin muuttumiseen alapohjasta suoraan sisäilmaan. Korjaussuunnittelijan näkemyksen mukaan alapohjan koneellisen ilmanvaihdon sulakkeen poismeno on se seikka, joka on aiheuttanut huoneistoon mikrobialtistuksen.

Asiakas korostaa vielä, että S Oy:n korjaussuunnittelija on lausunnossaan 4.8.2022 ottanut huomioon kokonaisvaltaisesti kaikki siihenastiset tutkimustulokset ja raportit. Korjaussuunnittelija kävi itse paikan päällä asunnossa ja myös suunnitteli asunnossa tehtävät korjaukset. Korjaussuunnittelijan lausunto on viimeisin asiassa annettu lausunto. Korjaussuunnittelija on rakennustekniikan diplomi-insinööri ja hänellä on yli 24 vuoden työkokemus S Oy:stä. Hän toimii projektipäällikkönä S Oy:n asiantuntijapalveluissa ja hänellä on Kosteusvaurion korjaussuunnittelija poikkeuksellisen vaativa (Fise) -kelpoisuus.

Asiakkaan mukaan vakuutusyhtiö olettaa, että alapohjan sulake ei ole ollut poissa päältä asunnosta pois muutettaessa. Tällaista oletusta ei kuitenkaan annettujen tietojen valossa voi tehdä. Korjaussuunnittelijan lausunto viittaa nimenomaan päinvastaiseen. Sulakkeen palamisesta aiheutunut alapohjan läpikotainen kostuminen ja ilmavirtojen suunnan muutos suoraan alapohjasta sisäilmaan ovat olleet todennäköisin syy asukkaan oireilulle ja siten poismuuttoon.

Asiakas toteaa myös, että raporteissa ei ole mainittu puutteellisia tai kuluneita julkisivun tiivistyksiä. Talo on rakennettu vuonna 2000 tuon ajan ra­ken­nus­sään­nös­ten mukaan. Vakuutusyhtiön analyysi siitä, että alapohjan kosteus johtuu R Oy:n, K Oy:n ja S Oy:n raporttien perusteella maakosteudesta sekä hule- ja sadevesistä, ei pidä paikkaansa.  Se jättää täysin huomiotta, että litimärät, alapohjan katosta vesipisaroilla vettä valuvat rakenteet ovat kostuneet nimenomaan koneellisen alapohjatuuletuksen sulakkeen palamisen vuoksi.

Salaojien toimintaa ei ollut vielä R Oy:n 26.5.2020 päivätyn raportin ja K Oy:n 27.7.2021 päivätyn raportin kirjoittamisen aikaan tutkittu, joten salaojien toimimattomuudesta ei voida tehdä päätelmää näiden raporttien perusteella. Salaojista ei ole löytynyt puutteita, jotka selittäisivät alapohjan kosteuden.

Asiakas katsoo, että koneellisen alapohjan tuuletuksen sulakkeen palaminen on äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma. Vakuutusyhtiö on keskittynyt varhaisiin tutkimuksiin ja niiden tuloksiin ja jättänyt huomiotta kokonaisvaltaisimmat ja uusimmat näkökohdat, jotka puhuvat sulakkeen palamisen vaikutuksesta rakenteisiin, kosteuteen ja asunnossa asuttavuuteen. Kaikki taloyhtiön kahdeksan taloa on rakennettu vuonna 2000 samaan aikaan saman rakennusliikkeen toimesta. Kaikki talot myös painepestiin samalla tavalla. Kuitenkin kosteusvaurio on todettu vain tässä talossa, jossa alapohjan koneellinen tuuletus ei toiminut suunnitellulla tavalla sulakkeen palamisesta johtuen.

Vakuutusyhtiö toteaa, että rakennuksen rakenteisiin on päässyt vettä painepesuripesun yhteydessä puutteellisista tai kuluneista julkisivun tiivistyksistä johtuen. Myöhemmin on todettu, että talon alapohjassa on huomattavaa kosteutta, joka johtuu R Oy:n, K Oy:n ja S Oy:n lausuntojen perusteella maakosteudesta sekä hule- ja sadevesistä. S Oy:n lausunnossa 4.8.2022 on todettu myös, että rakennuksen meren puoleinen julkisivu on alttiina voimakkaalle ulkopuoliselle kosteusrasitukselle.

R Oy:n raportin 26.5.2020 mukaan rakennuksen salaojien toiminnassa on puutteita. K Oy:n raportin 27.7.2021 mukaan seinän alaosan rakenteet eivät toimi kosteusteknisesti oikein, jonka seurauksena rakenteen ilmatilaan muodostuu ajoittain korkeampaa kosteutta. Huippuimurin pois päältä oleminen ei ole vaikuttanut asumisen keskeytymiseen, koska asukas oli muuttanut pois asunnosta jo marraskuussa 2019. Kosteutta on ollut rakenteissa jo vuonna 2019, ja se on johtunut painepesun lisäksi muun muassa maakosteudesta.

Veden pääsemistä seinän rakenteisiin painepesurilla pestäessä ei voida pitää ennalta arvaamattomana. Painepesu on nimensä mukaisesti voimakkaalla vedenpaineella tapahtuvaa pesemistä, eikä seinärakenteita ole suunniteltu kestämään tällaista vedenpainetta. Tällaisessa tilanteessa on lähes väistämätöntä, että vesi pääsee rakenteisiin sisälle. Lisäksi talon rakenteet mahdollistavat talon ulkopuolisten kosteuksien pääsyn rakenteisiin. Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut rakennusvirheestä. Vakuutuksesta ei korvata esimerkiksi vahinkoja, joissa sulamis- tai sadevesi on läpäissyt ulkoapäin rakenteen kuten perustuksen, ulkoseinän tai vesikaton. Vakuutusyhtiö tuo esiin myös vakuutusehtokohdat, joiden mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoja, jotka ovat aiheutuneet hitaasti kehittyvistä tapahtumista, kuten sienettymisestä, homehtumisesta, lahoamisesta tai vahinkoja, jotka ovat aiheutuneet hajusta tai kosteudesta, eikä lumesta tai sateesta muutoin kuin rankkasade- tai vesistötulvan aiheuttama vahinko. Vakuutusyhtiö katsoo, että kosteusvahinko ei ole vakuutusehtojen mukaan korvattava.

Sopimusehdot

Asiakkaan kotivakuutussopimukseen vakuutuskaudella 1.11.2018–31.10.2019 sovellettavien kotivakuutusehtojen (voimassa 26.5.2018 alkaen) kohdan 3.1 (Äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman turva) mukaan vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko, jonka syynä on äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma. Tästä turvasta ei korvata vakuutustapahtumaa, joka näiden vakuutusehtojen mukaan voitaisiin korvata jostakin muusta turvasta.

Kohdan 3.8 (Asumisen keskeytysturva) mukaan vakuutuksesta korvataan omassa käytössä olevan, vakuutuskirjaan merkityn asunnon asumiskäytön estymisestä syntyneitä kustannuksia, kun vakituiseen asuntoon on kohdistunut näiden vakuutusehtojen mukaan korvattava äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko.

Kohdan 4 (Vakuutusturvien yleiset rajoitukset) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut
1) omaisuudelle tai esineelle
- suunnittelu-, asennus-, käsittely- käyttö- tai työvirheestä
- rakenne-, valmistus- tai aineviasta
- muusta rakennusajankohdan mukaisten säädösten, määräysten tai hyvän rakennustavan vastaisesta rakentamisesta*
- korjaamiseen tai rakentamiseen käytetyistä sopimattomista tai laadultaan ilmeisen heikoista osista tai materiaaleista
- rakennusvirheestä
- perustamisvirheestä.

Vakuutuksesta ei korvata esimerkiksi vahinkoja, joissa
- vesi on päässyt rakenteeseen lattiakaivon ja korokerenkaan liittymiskohdista taikka lattiakaivon, korokerenkaan ja muiden rakenteiden liittymiskohdista
- vesi on päässyt rakenteeseen korokerenkaan tai lattiakaivon epätiiviistä läpiviennistä
- vesi on läpäissyt vesieristeen tai vesieriste on puuttunut kokonaan
- sulamis- tai sadevesi on läpäissyt ulkoapäin rakenteen kuten perustuksen, ulkoseinän tai vesikaton.
- kylmälaitteen sulatusvesi on valunut laitteen ulkopuolelle.

2) hitaasti kehittyvistä tapahtumista, kuten
- syöpymisestä tai pilaantumisesta
- sienettymisestä, homehtumisesta, lahoamisesta
- kulumisesta, aineen väsymisestä, kondensiosta tai muusta vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä
- […]

4) hajusta

5) pakkasesta, jäästä, jäätymisestä, kuivuudesta, kuumuudesta, kosteudesta, routimisesta tai maan liikkumisesta eikä lumesta tai sateesta muutoin kuin rankkasade- tai vesistötulvan aiheuttama vahinko.

Asiakkaan kotivakuutussopimukseen vakuutuskaudella 1.11.2019–31.10.2020 sovellettavien kotivakuutusehtojen (voimassa 15.6.2019 alkaen) kohdan 3.1 (Äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman turva) mukaan vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko, jonka syynä on äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma. Tästä turvasta ei korvata vakuutustapahtumaa, joka näiden vakuutusehtojen mukaan voitaisiin korvata jostakin muusta turvasta.

Kohdan 3.8 (Asumisen keskeytysturva) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun omassa käytössä olevan, vakuutuskirjaan merkityn asunnon asumiskäytön estymisestä syntyneitä kustannuksia, kun vakituiseen asuntoon on kohdistunut näiden vakuutusehtojen mukaan korvattava äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko.

Kohdan 4 (Vakuutusturvien yleiset rajoitukset) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut
1) omaisuudelle tai esineelle
- suunnittelu-, asennus-, käsittely- käyttö- tai työvirheestä
- rakenne-, valmistus- tai aineviasta
- muusta rakennusajankohdan mukaisten säädösten, määräysten tai hyvän rakennustavan vastaisesta rakentamisesta
- korjaamiseen tai rakentamiseen käytetyistä sopimattomista tai laadultaan ilmeisen heikoista osista tai materiaaleista
- rakennusvirheestä
- perustamisvirheestä.

Vakuutuksesta ei korvata esimerkiksi vahinkoja, joissa
- vesi on päässyt rakenteeseen lattiakaivon ja korokerenkaan liittymiskohdista taikka lattiakaivon, korokerenkaan ja muiden rakenteiden liittymiskohdista
- vesi on päässyt rakenteeseen korokerenkaan tai lattiakaivon epätiiviistä läpiviennistä
- vesi on läpäissyt vesieristeen tai vesieriste on puuttunut kokonaan
- sulamis- tai sadevesi on läpäissyt ulkoapäin rakenteen kuten perustuksen, ulkoseinän tai vesikaton.
- kylmälaitteen sulatusvesi on valunut laitteen ulkopuolelle.

2) hitaasti kehittyvistä tapahtumista, kuten
- syöpymisestä tai pilaantumisesta
- sienettymisestä, homehtumisesta, lahoamisesta
- kulumisesta, aineen väsymisestä, kondensiosta tai muusta vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä
- […]

4) hajusta

5) pakkasesta, jäästä, jäätymisestä, kuivuudesta, kuumuudesta, kosteudesta, routimisesta tai maan liikkumisesta eikä lumesta tai sateesta muutoin kuin rankkasade- tai vesistötulvan aiheuttama vahinko.

Selvitykset

FINEllä on ollut käytössään seuraavat selvitykset:

- KT Oy, kartoitusraportti, kartoituspäivä 7.11.2019, raportin päiväys 8.11.2019
 - R Oy, tarvekartoitus, raportin päiväys 16.12.2019
- R Oy, tutkimusselostus, raportti 26.5.2020
- K Oy, tutkimusselostus, tutkimuskäynti 11.8.2020, raportin päiväys 27.7.2021
- K Oy, lisäselvitys, päivätty 21.12.2020
- Kaupungin ympäristöterveyden tarkastuskertomus, asunnontarkastus 26.8.2021, tarkastuskertomus päivätty 3.9.2021
- S Oy, Korjaussuunnittelijan näkemys huoneiston terveyshaitasta, päivätty 4.8.2022
- taloyhtiön kiinteistövakuutuksesta annetut korvauspäätökset 22.4.2020 ja 10.6.2020

Ratkaisusuositus

Asiassa on kysymys asiakkaan irtaimiston vaurioitumisen ja asumisen keskeytymisen korvaamisesta kotivakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö on katsonut, että asiakkaan paritaloasunnossa havaittujen kosteus- ja mikrobivaurioiden syynä on ollut rakenteisiin painepesuripesun yhteydessä päässyt vesi sekä alapohjan maakosteudesta ja hule- ja sadevesistä johtuva kosteus. Rakennuksen merenpuoleinen julkisivu on lisäksi alttiina voimakkaalle ulkopuoliselle kosteusrasitukselle. Vakuutusyhtiö on myös katsonut, että huippuimurin pois päältä oleminen ei ole vaikuttanut asumisen keskeytymiseen, koska asiakas oli muuttanut pois asunnosta jo marraskuussa 2019.

Vakuutusehtojen mukaan äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman turvasta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko, jonka syynä on äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma. Asumisen keskeytymisen korvaaminen edellyttää vakuutusehtojen mukaan, että asuntoon on kohdistunut vakuutusehtojen mukainen korvattava äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko.

FINE toteaa, että tässä tapauksessa sitä, että painepesurilla seinää pestäessä kosteutta oli päässyt kulkeutumaan rakenteiden sisään, ei voida pitää ennalta arvaamattomana. Rakenteiden painepesurilla pesemisestä johtuvaa kastumisvahinkoa ei siten voida pitää FINEn näkemyksen mukaan kotivakuutuksesta korvattavana vahinkona.

Tapauksessa on kuitenkin ollut osaltaan kysymys myös siitä, onko huippuimurin poissa päältä oleminen ja siitä aiheutunut vahinko ollut kotivakuutuksesta korvattavissa oleva vahinko. Selvitysten mukaan huippuimuri on ollut poissa päältä sulakkeen palamisen vuoksi. Huippuimurin toimimattomuus oli havaittu 9.4.2020, mutta tarkkaa tietoa ei ole siitä, kuinka kauan huippuimuri oli ollut poissa päältä. Valokuvissa, jotka oli otettu 9.4. ja 22.5.2020 vesi helmeili ryömintätilan pinnoilla paikoittain runsaasti.

S Oy:n lausunnossa 4.8.2022 todetaan korjaussuunnittelijan johtopäätöksissä, että ryömintätilaan on kertynyt normaalista poikkeavaa kosteutta keväällä 2020 huippuimurin sulakkeen palamisen takia. Alipaineistajan toimimattomuuden seurauksena ilmavirtausten suunta on muuttunut ja koneellinen poistoilmanvaihto on ottanut todennäköisesti korvausilmaa myös alapohjan ilmavuotokohtien kautta. Samalla ryömintätilan epäpuhtauksia on voinut kulkeutua asuntojen sisäilmaan. Vanha alapohjan tuuletuskanavisto oli sisältänyt ainoastaan asiakkaan huoneiston varastossa sijaitsevan pystysuuntaisen tuuletuskanavan ja siihen liitetyn huippuimurin, jolloin huippuimurin ollessa käynnissä ryömintätilan alipaineistus on ollut voimakkainta tämän tilan alla ja sen läheisyydessä heiketen tasaisesti, mitä kauempana tilat siihen nähden sijaitsevat. Lausunnon mukaan puutteellinen ryömintätilan tuuletus ei ole riittänyt poistamaan sinne kertynyttä kosteutta. Korjaustöiden yhteydessä ryömintätilan tuuletusta oli parannettu lisäämällä rakennuksen alapohjaan koko rakennuksen alan kattava silmukkamuotoinen kanava, joka on liitetty vanhaan poistoputkeen ja huippuimuriin.

S Oy:n lausunnossa todetaan myös, että alaohjauspuut ja niiden välissä tai alla olevat mineraalivillakaistat ovat voineet altistua mikrobivaurioille asennuksen tai säilytyksen aikana vallinneiden sääolosuhteiden ja mahdollisesti heikkotasoisten suojausten takia. Lisäksi alemman alaohjauspuun alla on voinut olla orgaanista ainesta. Ulkoseinään voi kerääntyä kosteutta sen rakenteen vuoksi. Muissakin taloyhtiön rakennuksissa oli havaittu samansuuntaisia mikrobivaurioita.

S Oy:n lausunnossa korjaussuunnittelija esittää arvionaan terveyshaitan syntymiseen vaikuttavista tekijöistä, että huippuimurin ollessa poissa toiminnasta alapohjan ryömintätilan suhteellinen kosteuspitoisuus on noussut ja luonut mikrobikasvulle entistä suotuisemmat olosuhteet. Asuntoon on kulkeutunut epäpuhdasta ilmaa rakenteiden ilmavuotokohtien kautta. Nämä syyt selittävät todennäköisesti asukkaiden kokemaa sisäilmaan liitettävää oireilua. Mikrobikasvulle suotuisten olosuhteiden syntymiseen on tässä rakennuksessa voinut vaikuttaa myös merenpuoleiseen julkisivuun kohdistuva muita julkisivuja voimakkaampi ulkopuolinen kosteusrasitus.

FINE katsoo, että huippuimurin sulakkeen palaminen on luonteeltaan sinänsä vakuutusehtojen mukainen äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma. Tässä tapauksessa on kuitenkin jäänyt epäselväksi se, milloin sulake on palanut eli kuinka kauan ryömintätilan huippuimuri on ollut pois käytöstä. Tämän vuoksi jää epäselväksi myös se, missä määrin huippuimurin toimimattomuus on vaikuttanut mikrobien kulkeutumiseen rakenteista ilmavuotojen mukana asunnon sisäilmaan. Rakenteiden mikrobivaurioiden alkuperäiseksi syyksi on asiaa koskevissa selvityksissä esitetty muun muassa maaperän kosteutta, rakennusaikaisia olosuhteita, ulkoseinän ulkopuolista kosteusrasitusta vesi- ja lumisateista sekä painepesua.

FINE katsoo, että edellä selostettujen seikkojen perusteella tässä tapauksessa jää näyttämättä, että irtaimistolle tai rakennuksessa muutoin olisi aiheutunut vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko, jonka syynä on äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma. Tämän vuoksi myöskään asumisen keskeytyminen ei ole kotivakuutuksen perusteella korvattavaa.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Korpelainen                                         
Esittelijä Salo