Tapahtumatiedot

Huoltomies havaitsi rivitalon huoneistossa D1 6.4.2022 tekemänsä kohdekäynnin yhteydessä, että lämminvesivaraajan alla oli vettä. Seuraavana päivänä tehdystä vahinkokartoituksesta laaditussa tarkastusraportissa todetaan vuodon syynä olevan varaajan alla sijaitsevan komposiitti- ja muoviputken välisen seosmetalliliittimen halkeaminen. Raportin mukaan rakennus on rakennettu vuonna 1989, lämminvesivaraaja on uusittu alkuperäiselle paikalle vuonna 2014 ja käyttövesiputkia on uusittu vuonna 2019. Vettä oli päässyt läpivienneistä ja seinien vierestä pohjalaatalle kastellen lattiarakennetta ja lattian eristetilaa noin 15 neliömetrin alalta. Lattiapinnoitteena varaajan alla oli lautaparketti.

Vakuutusyhtiö teki asiassa korvauspäätöksen 26.4.2022. Päätöksessä todetaan rakennuksen valmistuneen vuonna 1989 ja lämminvesivaraajan olleen sijoitettuna olohuoneeseen. Sijoituspaikkaa ei ollut vaihdettu vuonna 2014 suoritetun varaajan uusimisen yhteydessä. Yhtiö viittaa vuonna 1989 voimassa olleen LVI-RYL 86: LVI-rakentamisen yleiset laatuvaatimukset -julkaisuun, jonka kohdan 22.5 mukaisesti lämminvesivaraaja tulee sijoittaa lattiaviemäröinnillä varustettuun tilaan. Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1, kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, määräykset ja ohjeet vuodelta 1987, kohdan 3.2 ohjeiden mukaisesti sellaisissa huonetiloissa, joissa on lattiakaivo, puolestaan edellytetään, että huonetilan lattia on vedenpitävä ja kaivo on liitetty vesitiiviisti lattian vedenpitävään kerrokseen.

Tässä tapauksessa lämminvesivaraajaa ei ollut sijoitettu lattiakaivolla varustettuun vedeneristettyyn tilaan ja tämän seurauksena lattialle valunut vesi oli kastellut rakennuksen rakenteita. Yhtiö katsoi vahingon olevan suoraa seurausta suunnitteluvirheestä ja hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta, eikä kyseessä siten ollut vakuutuksesta korvattava vuotovahinko.

Asiakkaan uudelleenkäsittelypyynnön mukaan varaajan ulospuhallusputki ei laske lattialle itsessään, vaan varaajan normaaliin toimintaan liittyvät ylivuotovedet on ohjattu muualle. Normaalin käytön yhteydessä varaaja ei siten aiheuta lattialle kosteusrasitusta, eikä lattiaa ole myöskään tarvinnut vedeneristää, koska siinä ei ole lattiakaivoa. Edelleen asiakas toteaa, ettei varaajaa saada aina sijoitettua lattiakaivolliseen tilaan, ja koska tällainen järjestely on suunnitelmien ja rakentamismääräysten mukainen sekä rakennusviranomaisen hyväksymä, kyse ei ole rakennus- ja suunnitteluvirheestä.

Yhtiö ei uudella korvauspäätöksellä muuttanut aiempaa kielteistä päätöstään.

Asiakkaan valitus

Valituksessaan asiakas katsoo vakuutusyhtiön arvioineen asiaa virheellisesti. Vahinko ei ole tapahtunut suunnitteluvirheestä tai hyvän rakennustavan vastaisesta rakentamisesta, vaan kyseessä on vakuutusehtojen mukaan korvattava vuotovahinko.

Asiakas katsoo, että lämminvesivaraaja on voitu asentaa lattiakaivottomaan tilaan vanhoissa kiinteistöissä ja tällainen asentaminen on ollut tavanomaista ja hyväksyttävää. Asiakas myös viittaa LVI-insinööri A:n antamaan lausuntoon varaajan asennustavasta. Lausunnossa todetaan, että kohteen lämminvesivaraaja on asennettu kuivaan lattiakaivottomaan tilaan ja että varoventtiilin ulospuhallusputki on johdettu PEX-putkella viereisen kylpyhuoneen lattiakaivolle. Kyseinen asennustapa on lausunnon mukaan yleinen lomarakennuksissa. Edelleen lausunnossa todetaan, että Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 kohdan 4.2 mukaan varaajan alle ei ole tarvetta laittaa lattiakaivoa, kunhan ylivuoto on järjestetty luotettavalla tavalla, kuten tässä tapauksessa on tehty.

Asiakas katsoo asiantuntijalausunnon kumoavan yhtiön näkemyksen siitä, että vahinko olisi ollut suoraa seurausta suunnitteluvirheestä tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta. Yhtiön esittämästä poiketen varaaja on ollut asennettuna täysin hyväksyttävällä tavalla. Vaikka varaaja on ollut sijoitettuna lattiakaivottomaan tilaan, on sen ylivuotovedet johdettu kylpyhuoneeseen eli vedenpitävään ja vesitiiviiseen tilaan.

Lausumassaan asiakas toteaa LVI-insinööri A:n lausunnosta selviävän varaajan asennustavan olleen normaali käytäntö ja täysin aikansa määräysten mukainen. Varoventtiilistä tulevan veden poisto on ohjattu suljettua järjestelmää pitkin viereisen kylpyhuoneen lattiakaivolle, mikä on ollut täysin tyypillinen asennustapa lomarakennuksissa. Rakentamismääräyskokoelman osan D1 mukaan varaajan alle ei ole tarvetta laittaa lattiakaivoa, jos ylivuoto on järjestetty luotettavasti.

Yhtiön viittaaman Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksen VKL 443/12 osalta asiakas toteaa, että kyseisessä tapauksessa on käsitelty lämminvesivaraajan ylivuotoputkesta virranneen veden aiheuttamaa vesivahinkoa.

Tapauksessa syntynyt vahinko oli seurausta siitä, että ylivuotoputkea ei ollut alun perin liitetty viemäriputkeen tai vaihtoehtoisesti putki on päässyt irtoamaan itsestään putken puutteellisen liitoksen ja puuttuvan mekaanisen kannakoinnin johdosta. Käsiteltävänä ollut kysymys lämminvesivaraajan sijoittamisesta lattiakaivolliseen tilaan ei analogisesti sovellu nyt käsiteltävän olevaan asiaan, koska varaajan varoventtiilin ulospuhallusputki on johdettu PEX-putkella viereisen kylpyhuoneen lattiakaivolle ja näin liitetty viemäröintiin, jolloin varaajan huonetilassa ei ole tarvinnut olla lattiakaivoa.

Asiakas myös toimitti LVI-insinööri B:n asiantuntijalausunnon, jossa vesivahingon syynä olleen komposiittiputken liitoksen osan rikkoutuminen. Itse varaaja oli ehjä, eli varaaja ei ole syynä vesivahinkoon vaan putkiston osa. Putkiston liitokset täytyy olla näkyvissä tai avattavan luukun takana. Tässä tapauksessa liitokset täyttävät tämän määräyksen, eli varaajan sijoituksella ei ole merkitystä, koska varaaja ei ole aiheuttanut kyseistä vahinkoa. Rakentamismääräyskokoelman osassa D1 ei ole sellaista määräystä, että huonetilassa, jossa varaaja sijaitsee, olisi oltava lattiakaivo. Varaajan varoventtiilin poistoputki täytyy johtaa viemäriin, ja tässä tapauksessa se on johdettu toiseen huoneeseen lattiassa olevan viemärin kautta. Yhteenvetona lausunnossa todetaan, että vahinko ei ole aiheutunut varaajasta vaan putkiston osa on rikkoutunut eikä varaajaa ole sijoitettu D1:n vastaisesti.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa tapahtumatiedoista, että olohuoneeseen parkettilattian päälle asennetun lämminvesivaraajan alla ollut putkiliitos oli murtunut rikki aiheuttaen vuotovahingon. Huonetilassa, mihin varaaja oli asennettu, ei ollut lattiakaivoa. Yhtiö viittaa rakennuksen valmistumisajankohtana voimassa olleiden LVI-rakentamisen yleisten laatuvaatimusten (LVI-RYL 1986) kohdan 22.5 edellyttävän, että varaaja tulee sijoittaa lattiaviemäröinnillä varustettuun tilaan. Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 (1987) kohdan 3.2 mukaisesti sellaisissa huonetiloissa, joissa on lattiakaivo, edellytetään, että huonetilan lattia on vedenpitävä ja kaivo on liitetty vesitiiviisti lattian vedenpitävään kerrokseen. Lisäksi yhtiö viittaa vuonna 2014 uusitun varaajan asennusohjeeseen, jonka mukaan vedenlämmitin asennetaan lattia- tai kuivakaivolla varustettuun tilaan. Varoventtiilin ulospuhallusteho johdetaan ilmavälin kautta samassa huonetilassa olevan vesilukon tai kuivakaivon kautta viemäriin.

Yhtiö toteaa hyvän rakentamistavan edellyttäneen, että varaajatila varustetaan lattiakaivolla ja lattiakaivollisen tilan lattia tulee eristää vettä pitäväksi. Mitään vahinkoa ei olisi päässyt tapahtumaan, jos lattiarakenne olisi toteutettu huoneistossa kyseisellä tavalla. Vuotovahinko on seurausta lattiarakenteen puutteellisuudesta, joten rakenteiden kastumista ei voida pitää ennalta arvaamattomana.

Lisäksi yhtiö viittaa FINEn Vakuutuslautakunnan ratkaisuun VKL 443/12, jossa lautakunta on todennut, että hyvä rakentamista on talon rakentamisajankohtana edellyttänyt, että varaajatila varustetaan lattiakaivolla ja että lattiakaivollisen tilan lattia tulee eristää vettä pitäväksi. Jos lattiarakenne olisi toteutettu tällä tavalla, ei lattialle vuotanut vesi olisi päässyt aiheuttamaan rakenteille vahinkoa. Rakentamismääräysten ja hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta johtuvia vahinkoja ei lautakuntakäytännössä ole pidetty ennalta arvaamattomina vahinkoina.

Yhtiö katsoo vahinkojen olevan seurasta suunnittelu- ja rakennusvirheistä sekä rakentamismääräysten ja -ohjeiden ja hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta, ja näistä syistä aiheutuvat vuotovahingot on rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Rikkoutuneen putkiliitoksen korjaamisesta aiheutuvien kustannusten yhtiö toteaa olevan vakuutuksesta korvattavia kuluja, mutta niiden määrä jää yhtiön käsityksen mukaan alle omavastuun.

Lisävastauksessaan rajoitusehdon 6.3.3 osalta yhtiö toteaa, ettei veden vuotamisen tai vakuutetun omaisuuden rikkoutumisen ole osoitettu olleen kyseisen ehtokohdan poikkeussäännöksen edellyttämällä tavalla suoranainen seuraus rakennus-, asennus- tai työvirheestä, jonka yritys tai ammatinharjoittaja on tehnyt rakentaessaan talotekniikkaan kuuluvia järjestelmiä tai niiden osia tai liittäessään käyttölaitteita taloteknisiin järjestelmiin. Yhtiö toteaa rikkoutuneesta liittimestä lattialle vuotaneesta vedestä rakenteille aiheutuneen vahingon olevan seurausta varaajan sijoituspaikan rakenteiden puutteellisuuksista eli rakennuksen suunnitteluvirheestä ja hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta, koska rakentamisvaiheessa ei ole huomioitu varaajan sijaintipaikalta rakentamismääräyksissä edellytettyjä vaatimuksia lattiakaivon ja vedeneristyksen osalta. Rakenteille aiheutunut vuotovahinko on suora ja odotettavissa oleva seuraus suunnitteluvirheestä ja hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta, joten vahinko rajautuu ehtokohdan 6.3.3 perusteella korvauksen ulkopuolelle.

Ratkaisusuosituksen VKL 443/12 yhtiö korostaa, että siinä nimenomaisesti on otettu kantaa varaajatilan lattian toteuttamistapaan rakennusmääräysten ja hyvän rakennustavan vaatimusten mukaisesti, josta on myös kyse käsiteltävänä olevan vahingon osalta. Kyseisessä lautakuntaratkaisussa todetaan, että varaajatila varustetaan lattiakaivolla ja lattiakaivollisen tilan lattia tulee eristää vettä pitäväksi. Varaajan ulospuhallusputken asennustavalla ei ole merkitystä tältä osin, eikä se poista edellä mainittuja vaatimuksia varaajan sijaintipaikan osalta, jotka perustuvat koko laitteen/laitteiston vuotoriskiin.

Lisäksi yhtiö viittaa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen VKL 201/98 ja suosituksesta ilmenevään, lautakunnan tilaamaan asiantuntijalausuntoon, jonka mukaan rakentamismääräykset ja -ohjeet asettavat vedenlämmittimen sijaintihuoneen rakenteellisiksi vaatimuksiksi lattiakaivon, lattian vedenpitävyyden sekä kaivon liittämisen vesitiiviisti lattiapäällysteeseen.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on ollut käytössään seuraavat selvitykset:
- vahinkosaneerausliikkeen kartoitusraportti 7.4.2022
- LVI-insinööri A:n lausunto lämminvesivaraajan asennustavasta 25.5.2022
- LVI-insinööri B:n lausunto 4.3.2023
- lämminvesivaraajan asennus- ja käyttöohje

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko lämminvesivaraajalle johtavan käyttövesiputken aiheuttama vuotovahinko aiheutunut suunnittelu-, rakennus- tai asennusvirheestä, kun kyseisessä tilassa ei ole ollut lattiakaivoa eikä lattian vedeneristystä.

Sovellettavat vakuutusehdot sekä rakentamismääräykset ja -ohjeet

Kiinteistövakuutusehtojen, voimassa 1.1.2022 alkaen, kohdan 6.1 (Korvattavat esinevahingot) mukaan kiinteistön All Risks -vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti aiheutuneet suoranaiset esinevahingot.

Kohdan 6.3.3 (Suunnittelu-, valmistus-, materiaali-, rakennus-, asennus- ja työvirheet) mukaan vakuutuksesta ei korvata kulua, joka on aiheutunut virheellisen rakenteen, talotekniikan tai muun virheellisen omaisuuden korjaamisesta eikä vahinkoa, joka on aiheutunut vakuutuksen kohteena olevan omaisuuden suunnittelu-, valmistus-, materiaali-, rakennus- tai asennusvirheestä tai rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta.

Vakuutuksesta korvataan kuitenkin tällaisen teon, laiminlyönnin tai virheen suoranaisena seurauksena syntynyt, vakuutuksen kohteena olevan virheettömän omaisuuden välittömästi ilmennyt vahingoittuminen, joka on aiheutunut
- irti päässeestä tulesta
- räjähdyksestä lukuun ottamatta ammattimaista räjäytystyötä
- myrskystä (syöksyvirtaus, trombi tai tuuli, jonka puuskanopeus on vähintään 21 metriä sekunnissa).

Lisäksi vakuutuksesta korvataan nesteen, höyryn tai kaasun vuotamisesta tai vakuutetun omaisuuden rikkoutumisesta aiheutunut vahinko, kun vakuutuksenottaja osoittaa, että
- nesteen, höyryn tai kaasun vuotaminen tai vakuutetun omaisuuden rikkoutuminen on suoranainen seuraus rakennus-, asennus- tai työvirheestä, jonka yritys tai ammatinharjoittaja on tehnyt rakentaessaan tai asentaessaan talotekniikkaan kuuluvia järjestelmiä tai niiden osia tai liittäessään käyttölaitteita taloteknisiin järjestelmiin, mutta
   - yrityksen tai ammatinharjoittajan korvausvastuu on voimassa olevan oikeuden mukaan päättynyt eikä vahingosta voi saada korvausta yrityksen tai                              ammatinharjoittajan vastuuvakuutuksen perusteella tai
    - yritys tai ammatinharjoittaja on tullut suorituskyvyttömäksi, eikä siten pysty korvaamaan aiheuttamaansa vahinkoa eikä vahingosta voi saada korvausta                     yrityksen tai ammatinharjoittajan vastuuvakuutuksen perusteella.
- nesteen, höyryn, tai kaasun vuotaminen tai vakuutetun omaisuuden rikkoutuminen on suoranainen seuraus asennus- tai työvirheestä, jonka yksityishenkilö on         tehnyt omistuksessaan tai hallinnassaan olevassa asuinhuoneistossa.

Vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata rikkoutumista, naarmuuntumista tai muuta turmeltumista, joka on aiheutunut rakennusta huollettaessa tai korjattaessa tehdystä työvirheestä huolto- tai korjaustyön kohteena olevalle tai työn välittömässä vaikutuspiirissä olevalle rakennusosalle, laitteelle tai laitteistolle. Vakuutuksesta korvataan kuitenkin rikkoutumisen seurauksena virheettömälle vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle aiheutunut, välittömästi ilmennyt vahinko.

Vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata mitään suunnittelu-, valmistus-, materiaali-, rakennus- tai asennusvirheen tai rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisen rakentamisen seurauksena syntynyttä vahinkoa, jos vakuutuksenottaja tai vakuutuksenottajaan rinnastettava oli tai hänen olisi pitänyt olla tietoinen tällaisesta teosta, laiminlyönnistä tai virheen olemassa olosta eikä tällaisella teolla, laiminlyönnillä tai virheellä itselle aiheutettua vahinkoa.

Suomen rakentamismääräyskokoelma D1, Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, Määräykset ja ohjeet, 1987

3 Jätevesilaitteisto
3.2 Viemäröinnin järjestely
Viemäripisteen järjestely
Ohjeet
[…]
Sellaisissa huonetiloissa, joissa on lattiakaivo, edellytetään, että huonetilan lattia on vedenpitävä ja kaivo on liitetty vesitiiviisti lattian vedenpitävään kerrokseen.
[…]

LVI-RYL 86: LVI-rakentamisen yleiset laatuvaatimukset

22.5 Talousveden lämmittimet
[…]
Asennus
[…]
Huone, johon vedenlämmitin sijoitetaan, on varustettava lattiaviemäröinnillä.

Asian arviointi

Lämminvesivaajan alla sijaitsevan käyttövesiputken liitososan rikkoutuminen aiheutti vesivahingon vuotoveden kasteltua lattiarakenteita. Varaaja on ollut sijoitettuna rakennuksen rakentamisvuodesta 1989 alkaen vapaa-ajan käytössä olevan asunnon olohuoneeseen. Käyttövesiputkia oli uusittu vuonna 2019 ja varaaja vuonna 2014.

Asiassa on riidatonta, että putken rikkoutuminen on kiinteistövakuutuksesta korvattava tapahtuma. Rikkoutumisen seurauksena aiheutuneen vuotovahingon osalta vakuutusyhtiö on tehnyt kielteisen korvauspäätöksen katsoen lämminvesivaraajan sijoittamisen tilaan, jossa ei ole lattiakaivoa ja vedeneristystä, olevan suunnittelu-, rakennus- ja asennusvirhe. Vakuutuslautakunta toteaa, että vakiintuneiden sopimusoikeudellisten tulkintaperiaatteiden mukaan näyttötaakka vakuutusyhtiön vedotessa asiakkaan oikeutta korvaukseen rajoittavaan rajoitusehtokohtaan on rajoitusehtoon vetoavalla yhtiöllä.

Yhtiö on vedonnut asiassa rakentamisaikana voimassa olleen Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 (1987) viemäripisteen järjestelyä koskevaan ohjekohtaan, jonka mukaan sellaisissa huonetiloissa, joissa on lattiakaivo, edellytetään, että huonetilan lattia on vedenpitävä ja kaivo on liitetty vesitiiviisti lattian vedenpitävään kerrokseen. Lisäksi yhtiö on viitannut LVI-RYL 86 -julkaisuun, jossa todetaan, että huone, johon vedenlämmitin sijoitetaan, on varustettava lattiaviemäröinnillä. Samoin yhtiö on viitannut vuonna 2014 asennetun lämminvesivaraajan asennusohjeeseen, jonka mukaan vedenlämmitin asennetaan lattia- tai kuivakaivolla varustettuun tilaan.

Asiakas on yhtiön esittämästä poiketen katsonut, ettei rakentamismääräyskokoelman osassa D1 edellytetä varaajan sijoittamista lattiakaivolliseen tilaan, jos ylivuotovesien johtamine viemäriin on järjestetty luotettavasti. Asiakas on myös todennut varaaja asentamisen lattiakaivottomaan tilaan olleen rakennuksen rakentamisen aikaan tavanomaista ja hyväksyttävää erityisesti vapaa-ajan käytössä olevissa asuinrakennuksissa. Näkemyksensä tueksi asiakas viittaa kahden LVI-insinöörin antamiin lausuntoihin. LVI-insinööri B:n lausunnossa todetaan myös, ettei kyse ole varaajan vaan käyttövesiputken aiheuttamasta vesivahingosta ja että putken liitokset täyttävät niille asetetut vaatimukset. Asiakas on lisäksi todennut varaajan sijoittamista ja sen ylivuotovesien poistoa koskevan järjestelyn olevan rakennusviranomaisen hyväksymä.

Osapuolten viittaamien Vakuutuslautakunnan aiempien ratkaisusuositusten osalta lautakunta toteaa, että kumpikin tapaus osittain poikkeaa lähtöasetelmaltaan nyt esillä olevasta tapauksesta. Ratkaisusuosituksessa VKL 443/12 vuotovahinko aiheutui vuonna 1996 valmistuneessa asuinrakennuksessa sen seurauksena, ettei varoventtiilin muovinen ylivuotoputki ollut sille tarkoitetussa poistoputkessa. Ratkaisusuosituksessa VKL 201/98 puolestaan kyse oli varaajan varoventtiilin rikkoutumisesta, minkä seurauksena puhallusputkisto oli vuotanut jatkuvasti vettä lattiakaivoon. Vahinko aiheutui veden päästessä virtaamaan puhallusputken alapintaa pitkin takaisin lattiarakenteisiin epätiiviin liitoksen seurauksena. Kyseisen asuinrakennuksen rakennusvuosi oli 1987.

Tapauksessa 443/12 lautakunta totesi varaajatilan lattiarakenteen osalta hyvän rakentamistavan talon rakentamisajankohtana edellyttäneen, että varaajatila varustetaan lattiakaivolla ja että lattiakaivollisen tilan lattia tulee eristää vettä pitäväksi. Vastaavasti tapauksessa VKL 201/98 lautakunta muun ohessa totesi, hankkimansa asiatuntijalausunnon mukaisesti, että lattiakaivollisissa tiloissa tulisi aina olla vedeneristys. Asiantuntijalausunnossa viitattiin samoin kuin yhtiö nyt esillä olevassa tapauksessa LVI-RYL 86 -julkaisuun sekä rakentamismääräyskokoelman osaan D1 vuodelta 1976, joka viitatuilta osin vastaa nyt esillä olevaa osaa D1 vuodelta 1987.

Vakuutuslautakunta toteaa edellä mainittujen ratkaisusuositusten ilmentävän vakiintunutta tulkintalinjaa koskien sitä, että vuonna 1989, jolloin asiakkaan rakennus on rakennettu, hyvä rakennustapa on edellyttänyt lämminvesivaraajan sijoittamista lattiakaivolliseen tilaan sekä kyseisen tilan lattian vedeneristämistä. Näitä vaatimuksia asiakkaan rakennus ei täytä. Lautakunta katsoo, että tällöin rakenteiden kastumisessa ei ole kysymys vakuutuksen korvaussäännöksen tarkoittamasta äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti aiheutuneesta suoranaisesta esinevahingosta, vaan rakenteille aiheutuneen vuotovahingon syynä on lattiarakenteen puutteellisuus. Vakuutusyhtiön korvauspäätös on siten vakuutusehtojen mukainen.

Lautakunta toteaa lisäksi, ettei rajoitusehdon 6.3.3 poikkeussäännös virheen seurauksena aiheutuvan vahingon korvaamisesta sovellu esillä olevaan tapaukseen, koska asiassa ei ole osoitettu olevan kysymys ehdon edellyttämällä tavalla nesteen vuotamisesta tai vakuutetun omaisuuden rikkoutumisesta rakennus-, asennus- tai työvirheen seurauksena. Vakiintuneeseen ratkaisukäytäntöön viitaten lautakunta toteaa myös, että tilassa, jossa rakentamismääräysten ja -ohjeiden sekä hyvän rakennustavan perusteella tulee olla vedeneristys, ei vahingon korvattavuuden kannalta ole merkitystä sillä, onko vuoto peräisin kyseiset vaatimukset aiheuttavasta laitteesta vai jostain muusta putkesta tai laitteesta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta asiassa.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Korpelainen
Jäsenet:
Kankkunen
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho