Tapahtumatiedot

A (s. 1958) on hakenut korvausta koronavirusrokotteesta aiheutuneesta lääkevahingosta 6.7.2021 päivätyllä lääkevahinkoilmoituksella. 

A sai koronavirusrokotteen Comirnaty-valmisteella (BioN-Tech and Pfizer) 19.4.2021.

Rokotteen saamisen jälkeen A:lle nousi kuume, joka kesti kolme vuorokautta. Lisäksi hänellä oli kipua vasemmassa olkavarressa ja päänsärkyä. Pian A:lla ilmeni myös pahoinvointia. Pahoinvointioireilu jatkui ja kesäkuun alussa A:lla ilmeni uutena oireena muistikatkoja. Pahoinvointioireilu ja muistikatkot jatkuivat usean kuukauden ajan, ja A oli oireiden vuoksi pitkään sairauslomalla. A katsoi, että oireet olivat seurausta hänen saamastaan Comirnaty-rokotteesta ja hän haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö totesi 1.12.2021 ja 7.6.2022 antamissaan korvauspäätöksissä, että oireilun korvaaminen lääkevahinkona edellyttää todennäköistä syy-yhteyttä lääkkeen käytön ja ilmenneiden oireiden välillä.

A:lla rokotteen saamisen jälkeen ilmenneet lyhytaikainen kuume, pistopaikan kipu ja päänsärky sopivat yhtiön mukaan rokotereaktioksi. Vakuutusyhtiön mukaan kyse oli kuitenkin vakuutuksen rajoitusehdon tarkoittamasta kohtuudella siedettävästä haittavaikutuksesta ottaen huomioon rokotteella ehkäistävän sairauden laatu ja mahdollinen vaikeusaste. Näin ollen vakuutusyhtiö katsoi, että vakuutusehtojen mukaiset korvattavuuden edellytykset eivät täyttyneet A:n ilmoittamien kuumeen, pistopaikan kivun ja päänsäryn osalta.

A:lla ilmenneiden muistikatkosten osalta yhtiö totesi, että Comirnaty-rokotteen haittavaikutukset ovat yleensä lieviä ja väistyvät nopeasti. A:lla kuvatun kaltaista pitkäkestoisia ja työkyvyttömyyteen johtavia muistikatkoksia ei rokotteen tiedetä aiheuttavan. Lisäksi yhtiö totesi, että A:lla on ollut vuonna 2012 kohtauksellista puutumista. Tutkimuksissa ei tuolloin todettu poikkeavaa ja oireita pidettiin aivoverenkiertohäiriöinä. Comirnaty-rokotteen saamisen jälkeen tehdyissä tutkimuksissa ei todettu mitään A:n muistiongelmia selittävää. Neuropsykologisen tutkimuksen tulos oli normaali. Kuvantamistutkimuksissa todettiin sattumalöydöksenä pieni meningeooma. Vakuutusyhtiö katsoi, että A:lla ilmenneet neurologiset oireet eivät olleet todennäköisesti syy-yhteydessä Comirnaty-rokotteeseen. Koska rokotteen ja neurologisten oireiden välillä ei ollut vakuutusehdoissa edellytettyä todennäköistä syy-yhteyttä, ei korvausta lääkevahinkovakuutuksesta voitu maksaa.

A:lla ilmenneen pitkittyneen pahoinvoinnin osalta yhtiö katsoi, että oireilu oli 25.7.2021 saakka todennäköisesti seurausta A:n saamasta Comirnaty-rokotteesta. Kyse oli vakuutusehtojen mukaisesta korvattavasta henkilövahingosta. Yhtiö totesi, että Comirnaty-rokotteen ei tiedetä aiheuttavan pysyviä pahoinvointioireita. A:lla myöhemmin kuvattu ajoittainen pahoinvointi ei yhtiön mukaan todennäköisesti selittynyt enää A:n saamalla Comirnaty-rokotteella.

Yhtiö katsoi, että pitkittyneestä pahoinvoinnista A:lle aiheutunut tilapäinen haitta vastasi Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan suositusten mukaista luokkaa 3 (lievää vaikeammat vammat) ja sijoittui luokan alaosaan. Yhtiö maksoi A:lle tilapäisen haitan korvausta 1.900 euroa. Lisäksi yhtiö totesi, että A oli ollut pahoinvoinnin vuoksi sairauslomalla yhtäjaksoisesti 31.5.2021-25.7.2021. A:lle oli maksettu palkka täysimääräisesti 14.7.2021 saakka. Ajalla 15.7.2021-11.11.2021 A:lle maksettiin osittaista (2/3) palkkaa. Vakuutusyhtiö katsoi, että A:lle oli aiheutunut pitkittyneen pahoinvoinnin vuoksi ansionmenetystä ajalta 15.7.2021-25.7.2021 yhteensä 367,51 euroa ja maksoi sen mukaisen korvauksen. Yhtiö myös totesi, että A:n työkykyyn merkittävimmin vaikuttavina tekijöinä on 26.7.2021 alkaen pidetty A:lla ilmenneitä muistikatkoksia ja muita sellaisia oireita ja löydöksiä, joiden syy-yhteyttä Comirnaty-rokotteeseen yhtiö ei pidä todennäköisenä. Näin ollen ansionmenetys 25.7.2021 jälkeiseltä ajalta ei ollut lääkevahinkovakuutuksen perusteella korvattavaa.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta.

A kertoo, että hän sai rokotteesta ohimenevät kipu- ja kuumereaktiot sekä pitkäaikaisen pahoinvoinnin ja neurologisia ongelmia. Pahoinvointi on hellittänyt ajan kanssa, mutta ajatuskatkot jatkuvat. A kertoo kärsivänsä hetkellisistä black out -tiloista. Kyse ei ole muistiongelmista, vaan täydellisistä hetkellisistä ajatuskatkoista. A toteaa, että ajallinen yhteys rokotteen saamisen ja oireiden alkamisen välillä on selkeä. Hänellä ei koskaan aikaisemmin ole ollut vastaavia oireita. Oireille ei löydetty myöskään mitään muuta selittävää tekijää. A katsoo, että hänellä ilmenneet oireet ovat todennäköisesti aiheutuneet hänen saamastaan Comirnaty-rokotteesta.

A kertoo, että hän jäi sairauslomalle 31.5.2021. Sairausloma jatkuu edelleen ja 1.11.2022 A jää sairauslomalta suoraan vanhuuseläkkeelle. A kertoo, että hän olisi halunnut kokeilla kevennettyä työaikaa, mutta hänen työnantajansa mukaan edellytyksiä töihin palaamiselle ei ollut. A katsoo, että vakuutusyhtiön maksama 367,51 euron korvaus menetetyistä ansioista on loukkaava. A huomauttaa, että menetetyt ansiot vaikuttavat myös hänen eläkkeeseensä.

A toteaa, että hän on menettänyt rokotteesta aiheutuneiden haittojen vuoksi työnsä. Lisäksi hänen elämänlaatunsa on romahtanut täydellisesti. A vaatii täyttä korvausta ansionmenetyksestä ja elämänlaadun menetyksestä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimukset. Perusteita korvauspäätöksen muuttamiseen ei ole. Perusteluiden osalta yhtiö viittaa asiassa aikaisemmin lausumaansa.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 20.5.2021-21.2.2022.

20.5.2021 päivätyn työterveyshoitajan etäkontaktimerkinnän mukaan A soitti neuvontapuhelimeen ja kertoi, että hän oli saanut koronarokotteen huhtikuussa ja sen jälkeen hänellä oli ollut kuukauden ajan pahoinvointia.

28.5.2021 päivätyn työterveyslääkärin etäkontaktimerkinnän mukaan A oli saanut Comirnaty-rokotteen 19.4.2021. Rokotteen saamisen jälkeen A:lla oli ollut kuumetta kolme vuorokautta. Lisäksi hänellä oli ollut kipua vasemmassa olkavarressa ja päänsärkyä. Laboratoriokokeissa 31.5.2021 ei todettu poikkeavaa. Ainoastaan verensokeri oli aikaisempien tutkimustulosten tapaan hieman viitearvoja korkeampi. A:lle määrättiin sairauslomaa ajalle 31.5.-6.6.2021.

4.6.2021 päivätyn työterveyslääkärin etäkontaktimerkinnän mukaan A:n pahoinvointi ja kuvottava olo jatkuivat. A:n sairauslomaa jatkettiin 9.6.2021 saakka. Lisäksi aloitettiin Primperan-lääkitys. 7.6.2021 Primperan-lääke vaihdettiin Zofran-lääkkeeseen, sillä A ei saanut Primperan-lääkkeestä apua kuin muutamaksi tunniksi.

9.6.2021 päivätyn työterveyslääkärin etäkontaktimerkinnän mukaan Zofran-lääkitys auttoi pahoinvointioireeseen. Nyt A kertoi lisäksi huomanneensa katkoksia lähimuistissaan. Sairauslomaa jatkettiin 11.6.2021 saakka.

11.6.2021 päivätyn työterveyslääkärin etäkontaktimerkinnän mukaan pahoinvointioireet pysyivät hallinnassa Zofran-lääkkeellä, ja A pysyi sen avulla toimintakykyisenä. Edellisenä päivänä oli ollut jälleen ajatuskatkos. A oli ottanut puhelimen käteen, mutta ei muistanut, mitä oli puhelimesta hakemassa. Sairauslomaa kirjoitettiin 18.6.2021 saakka.

18.6.2021 päivätyn työterveyslääkärin etäkontaktimerkinnän mukaan Pahoinvointi jatkui aaltoilevana. A oli käyttänyt Zofran-lääkettä viisi päivää ja siirtynyt sen jälkeen takaisin Primperan-lääkkeeseen. Myös A:n ajatukset katkeilivat edelleen. Joinain päiviä ajatuskatkoksia tuli muutaman kerran päivässä, mutta toisinaan koko päivä saattoi mennä ongelmitta. Sairauslomaa jatkettiin 27.6.2021 saakka.

24.6.2021 päivätyn työterveyslääkärin etäkontaktimerkinnän mukaan pahoinvointi jatkui edelleen samanlaisena. Lisäksi A oli huolestunut ajatusten katkeamisesta. Viimeksi samana päivänä A oli noussut ylös ja lähtenyt liikkeelle, mutta ei muistanut, mitä suunnitteli tekevänsä. Asia ei palautunut enää mieleen. Sairauslomaa jatkettiin 4.7.2021 saakka.

29.6.2021 ja 20.7.2021 päivättyjen työterveyslääkärin etäkontaktimerkintöjen mukaan pahoinvointi ja ajatuskatkot jatkuivat edelleen. Sairauslomaa jatkettiin ensin 25.7.2021 saakka ja sen jälkeen 22.8.2021 saakka.

16.8.2021 päivätyn työterveyslääkärin etäkontaktimerkinnän mukaan A:n pahoinvointi oli alkanut vajaa viikko Comirnaty-rokotteen saamisen jälkeen ja muistiongelmat yli kuukausi rokotteen saamisen jälkeen. A kertoi, että pahoinvointi oli nyt kuitenkin alkanut lieventyä, eikä se ollut enää jatkuvaa. Viikossa oli ainakin kaksi päivää, jolloin A:n ei tarvinnut käyttää pahoinvointilääkettä. Lähimuistin ongelmia oli edelleen lähes päivittäin ja 3-4 kertaa päivässä. A unohti, mitä oli suunnittelemassa, eikä saanut ajatuksestaan kiinni, vaikka alkoi kelata taaksepäin. A oli jättänyt Comirnaty-tehosterokotteen ottamatta. Sairauslomaa jatkettiin 5.9.2021 saakka.

Pään TT-tutkimuksessa ja aivovaltimoiden angiografiassa 24.8.2021 ei todettu tuoretta kallonsisäistä vuotoa tai iskemiaa. Myöskään vanhoja selkeitä iskemian jälkiä ei havaittu. Oikealla todettiin temporaalisesti meningeoomasuspekti muutos.

30.8.2022 päivätyn neurologian erikoislääkärin hoitokertomusmerkinnän mukaan A tuli tutkimuksiin koronarokotteen antamisen jälkeen esiintyneiden muistikatkosten vuoksi. Lisäksi A:lla oli ollut yleistä huonovointisuutta, mutta ei oksentelua. A:lla mainitaan olleen vuonna 2012 kohtauksellinen oire, jossa molemmista silmistä puuttui lateraalinen näkökenttä. Samassa yhteydessä oli ilmennyt kielen puutumista. Oireita oli pidetty TIA-kohtauksena. Minkäänlaisia muutoksia kaulasuonissa ei tuolloin todettu. A:n suvussa mainitaan olleen runsaasti verisuonisairauksia. A:lla ei ollut ollut nuoruudessa kovia päänsärkykohtauksia. Vuonna 1991 hänellä oli todettu kilpirauhasen kasvain. Sairaus ei myöhemmin uusiutunut. A:n mainitaan sairastavan verenpainetautia ja hänellä on kilpirauhasen vajaatoimintalääkitys.

A:lla oli ollut koronarokotteen saamisen jälkeen jatkuvaa pahoinvoinnin tunnetta ja muistikatkoksia. Varsinaista jatkuvaa muistamattomuutta ei ollut ollut. Jatkuvaa väsymystä oli sen sijaan ja nukkui hieman katkonaisesti. Lisäksi A:lla oli ollut ainakin kolme kertaa viikossa kohtauksellisia tuntohäiriötä vasemmassa yläraajassa. Tajunnanhäiriötä tai jälkiväsymystä tähän ei ollut liittynyt. Hoitavan neurologin mukaan A oli uupuneen oloinen. Neurologisessa tutkimuksessa ei todettu poikkeavaa.

31.8.2021 päivätyn työterveyslääkärin etäkontaktimerkinnän mukaan A:n pahoinvointi jatkui edelleen ajoittaisena ja aaltomaisena, mutta entistä lievempänä. Sairauslomaa jatkettiin 24.10.2021 saakka.

16.9.2021 päivätyn työterveyslääkärin etäkontaktimerkinnän mukaan pahoinvointi oli helpottanut. A käytti pahoinvointilääkettä yhtenä tai kahtena päivänä viikossa. Lähimuisti pätki edelleen ja A:lla oli aivosumua lisääntyvästi.

A:lle 22.9.2021 tehdyssä pään magneettitutkimuksessa todettiin 1.7 cm x 1 cm kokoinen meningeoomaksi sopiva muutos oikealla temporaalisesti. Ödeemaa ei todettu. 29.9.2021 tehdyssä EEG-tutkimuksessa ei todettu poikkeavaa. 18.10.2021 päivätyn neurologin hoitokertomusmerkinnän mukaan meningeoomat eivät ilmaannu niin nopeasti, että A:lla todettu meningioma voisi ilmenneitä oireita selittää.

Neuropsykologisessa tutkimuksessa 13.10.2021 todettiin keskeisesti lievää tarkkaavuuden ylläpidon vaikeutta ja työmuistin häiriöalttiutta, jotka heijastuivat paikoin muistisuoriutumiseen. Tutkimuksessa todettua, varsin lievää yleisluontoista neuropsykologista oireilua pidettiin A:n arjessa kuvaamiin vaikeuksiin sopivana. Koronarokotteen jälkeen ilmenneet haittavaikutukset ja kuvantamistutkimuksissa todettu meningeoomaepäily olivat olleet A:lle kuormittavia.

20.10.2021 päivätyn työkykyarvion etäkontaktimerkinnän mukaan A oli ollut sairauslomalla yhtäjaksoisesti 30.5.2021 lähtien. A:n mukaan pahoinvointi oli alkanut helpottamaan, mutta hänellä oli ollut edelleen tarve ottaa Primperan-pahoinvointilääkettä noin kerran viikossa. Muistiongelmat ja väsymys jatkuivat edelleen samanlaisina kuin aikaisemmin. A:n sairauslomaa jatkettiin 31.12.2021 saakka. 16.11.2022 päivätyn työterveyslääkärin etäkontaktimerkinnän mukaan sairauslomaa jatkettiin edelleen ajalle 1.1.-14.1.2022.

14.1.2022 päivätyn neurokirurgin hoitokertomusmerkinnän mukaan todettu meningeooma oli oireeton sattumalöydös, jolla ei ollut yhteyttä A:n oireisiin. Kasvutaipumuksen seuraamiseksi neurokirurgi suositteli radiologista seurantaa.

17.1.2022 päivätyn työterveyslääkärin hoitokertomusmerkinnän mukaan A:n sairauslomaa jatkettiin 28.2.2022 saakka.

31.1.2022 päivätyn työterveyslääkärin etäkontaktimerkinnän mukaan A kertoi, että pahoinvointi oli vähentynyt huomattavasti ja sitä esiintyi noin kerran viikossa. Ongelmana oli edelleen muistin pätkiminen. Sen suhteen ei ollut tapahtunut muutosta parempaan.

17.2.2022 päivätyn työkykyarvion ja 21.2.2022 päivätyn työterveysneuvottelun etäkontaktimerkintöjen mukaan työhön paluuta oli alettu suunnitella A:n voinnin kohennuttua. Suurimpana ongelmana työkyvyn kannalta olivat A:n mukaan muistikatkot, joita ilmeni edelleen useita kertoja päivässä. Sairaanhoitajan työssä A:lla kuvatut black out -tapahtumat ovat ilmeinen potilasturvallisuusriski. A:lle kirjoitettiin sairauslomaa 31.10.2022 asti, eli vanhuuseläkkeelle jäämiseen saakka. A oli jo ennen sairastumistaan suunnitellut jäävänsä eläkkeelle ensimmäisenä mahdollisena ajankohtana.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys A:lle Comirnaty-rokotteen saamisen seurauksena aiheutuneen lääkevahingon johdosta suoritettavan tilapäisen haitan ja ansionmenetyskorvauksen määrästä. Lisäksi asiassa on kysymys siitä, ovatko A:lla rokotteen saamisen jälkeen ilmenneet lyhytaikaiset oireet vakuutuksesta korvattavia.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Ehtojen kohdan 6.1 mukaan vahinkoa ei korvata, jos se tai lääkkeen aiheuttama osa vahingosta olisi kohtuudella pitänyt sietää lääkkeen käytön haittavaikutuksena seuraavat seikat huomioon ottaen:

- hoidetun sairauden laatu ja vaikeusaste
- vahingonkärsineen yleinen terveydentila
- vahingon laajuus
- asiantuntijan mahdollisuus ennakoida lääkkeen vaikutukset ja
- muut vastaavat seikat.

Ehtojen kohdan 7 (Vahingon määrä) mukaan korvaus lääkevahingosta määrätään soveltaen vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2, 2a – 2d, 3, 4, 7 ja 8 pykälän, 6 luvun 1 pykälän sekä 7 luvun 3 pykälän säännöksiä. Korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normeja ja ohjeita. (…)

Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen:
1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;
2) ansionmenetyksestä;
3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;
4) pysyvästä haitasta.

Lain 5 luvun 2 a §:n (16.6.2004/509) mukaan ansionmenetyksestä määrätään korvaus ottamalla lähtökohdaksi arvio ansiotulosta, jonka vahinkoa kärsinyt olisi ilman vahinkotapahtumaa saanut. Tästä vähennetään ansiotulo, jonka vahinkoa kärsinyt vahinkotapahtumasta huolimatta on saanut tai olisi voinut saada taikka jonka hänen arvioidaan vastaisuudessa saavan ottaen huomioon hänen työkykynsä, koulutuksensa, aikaisempi toimintansa, mahdollisuutensa uudelleen kouluttautumiseen, ikänsä, asumisolosuhteensa ja näihin verrattavat muut seikat.

Lain 5 luvun 2 c §:n (16.6.2004/509) mukaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika. (1 mom.)

Asian arviointi

1. Tuliko maksettua tilapäisen haitan korvausta ja ansionmenetyskorvausta korottaa?

Korvaukseen oikeuttavat oireet - Pitkittyneen pahoinvoinnin ja muistikatkojen syy-yhteys Comirnaty-rokotteeseen

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitetun selvityksen mukaan A:lla on perussairautena verenpainetauti. Lisäksi hänellä on kilpirauhasen vajaatoimintalääkitys. A sai Comirnaty-rokotteen 19.4.2021. Rokotteen saamisen jälkeen A:lla oli kuumetta kolmen vuorokauden ajan. Lisäksi hänellä oli kipua vasemmassa olkavarressa ja päänsärkyä. A otti toukokuun lopussa yhteyttä työterveyshuoltoon ja kertoi rokotteen saamisen jälkeen alkaneista pahoinvointioireista. Laboratoriokokeissa ei todettu poikkeavaa. A:lle määrättiin sairauslomaa 31.5.2021 alkaen. A:n pahoinvointioireet jatkuivat ja A:lle aloitettiin kesäkuun alussa Primperan-lääkitys. Lääkärikäynnillä 9.6.2021 A kertoi huomanneensa katkoksia lähimuistissaan. Pahoinvointioireet ja muistikatkot vaivasivat koko kesän ajan. Lääkärikäynnillä 16.8.2021 A kertoi, että pahoinvointi oli jo lievempää. Lähimuistin ongelmia oli edelleen lähes päivittäin ja useita kertoja päivässä. Kuvantamistutkimuksissa ei todettu A:n oirekuvaa selittävää. Neurologin vastaanotolla 30.8.2022 A:lla mainitaan olleen ajoittaisten muistikatkosten lisäksi väsymystä ja kohtauksellisia tuntohäiriötä vasemmassa yläraajassa. Neurologisessa tutkimuksessa ei todettu poikkeavaa. A:n pahoinvointi jatkui edelleen aaltomaisena, mutta lääkärikäynneillä 31.8.2021 ja 16.9.2021 oireiden mainittiin lieventyneen. Lähimuistissa oli edelleen katkoja ja A:lla oli kertomansa mukaan aivosumua enenevissä määrin. Syyskuussa tehdyssä pään magneettitutkimuksessa todettiin meningeoomaksi sopiva muutos. Kyseessä oli oireeton sattumalöydös, jolla ei ollut yhteyttä A:n oireisiin. EEG-tutkimuksessa ei todettu poikkeavaa. Neuropsykologisessa tutkimuksessa todettiin lievää yleisluontoista neuropsykologista oireilua. Lääkärikäynnillä 31.1.2022 A kertoi, että pahoinvointi oli vähentynyt huomattavasti. Ongelmana oli edelleen muistin pätkiminen. Sen suhteen ei ollut tapahtunut muutosta parempaan. A oli ollut yhtäjaksoisesti sairauslomalla 3.5.2021 lähtien. 21.2.2022 A:n sairauslomaa jatkettiin 31.10.2022 asti eli siihen saakka, kunnes A:n oli tarkoitus aloittaa vanhuuseläke. A oli jo ennen sairastumistaan suunnitellut jäävänsä eläkkeelle ensimmäisenä mahdollisena ajankohtana.

Asiassa on osapuolten kesken riidatonta, että Comirnaty-rokote on aiheuttanut A:lle pitkittynyttä pahoinvointia. Riitaa on osapuolten kesken siitä, onko pahoinvointi rokotteesta johtuvaa myös 25.7.2021 jälkeiseltä ajalta. Lisäksi riitaa on siitä, ovatko A:lla ilmenneet muistikatkot todennäköisessä syy-yhteydessä Comirnaty-rokotteen saamiseen.

Pahoinvointi

Vakuutuslautakunta toteaa, että pahoinvointi on Comirnaty-rokotteen yleinen haittavaikutus (voi ilmetä enintään yhdellä henkilöllä 10 henkilöstä, Comirnaty-rokotteen valmisteyhteenveto, pakkausseloste s. 224). Rokotteen haittavaikutuksena ilmenevä pahoinvointi on yleensä voimakkuudeltaan lievää ja väistyy muutaman päivän kuluessa rokotteen saamisesta. Pitkittynyt pahoinvointioireilu ei ole Comirnaty-rokotteen yleisesti tunnettu haittavaikutus.

Vakuutuslautakunta toteaa, että A:lla kuvatun pitkittyneen pahoinvointioireilun syy on jäänyt epäselväksi. Oireilussa on ollut kyse voimakkaasta pahoinvoinnin tunteesta eikä siihen ole liittynyt esimerkiksi oksentelua. Oireilua on lääkitty suhteellisen vahvasti. Pahoinvointioireilu on lautakunnan käyttöön toimitetun selvityksen mukaan jatkunut yli puolen vuoden ajan. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei A:lla kuvatun kaltainen, useita kuukausia jatkunut pahoinvointioireilu sovi Comirnaty-rokotteen aiheuttamaksi. A:n pahoinvointioireilu 25.7.2021 jälkeen ei lautakunnan näkemyksen mukaan ole todennäköisessä syy-yhteydessä Comirnaty-rokotteeseen.

Muistikatkot

Arvioitaessa, ovatko A:lla ilmenneet muistikatkot todennäköisesti Comirnaty-rokotteen aiheuttamia, lautakunta toteaa, että A:lla kuvatun kaltainen muistikatkosoireilu ei ole Comirnaty-rokotteen yleisesti tunnettu haittavaikutus. Tutkimuksissa A:n muistikatkoille ei löytynyt selittävää tekijää. Lautakunnan käyttöön toimitetussa lääketieteellisessä selvityksessä muistikatkoista on mainittu ensimmäisen kerran kesäkuun 2021 alussa. A on kertonut muistikatkojen alkaneen noin kuukausi Comirnaty-rokotteen saamisen jälkeen. Lautakunta katsoo, että oireilun alkaminen vasta noin kuukausi rokotteen saamisen jälkeen viittaa siihen, että kyse on todennäköisesti muusta kuin rokotteen aiheuttamasta oireilusta. Vakuutuslautakunta katsoo, että syy-yhteys Comirnaty-rokotteen saamiseen jää osoittamatta A:n muistikatkosten osalta.

Lääkkeen käyttöön syy-yhteydessä olevat oireet

Vakuutuslautakunta toteaa, ettei A:lla 25.7.2021 jälkeen esiintynyt pitkittynyt pahoinvointioireilu sovi Comirnaty-rokotteen aiheuttamaksi. Myös A:lla ilmenneiden muistikatkosten syy-yhteys Comirnaty-rokotteeseen jää osoittamatta. Korvaukseen oikeuttava oire on siten A:n pahoinvointioireilu 25.7.2021 saakka.

Kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvaus

Vakuutusyhtiö on maksanut A:lle pahoinvoinnin johdosta 1.900 euron korvauksen kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta. Korvaus sijoittuu liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaiseen luokkaan 3 (lievää vaikeammat vammat).

Vakuutuslautakunta toteaa, että vahingonkorvauslain mukaisen kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvauksen arvioiminen on kokonaisharkintaa, jossa arvioidaan vamman laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä tilapäisen haitan kestoaika. Korvauksen määrän arvioinnissa käytetään korvauskäytännön yhtenäistämiseksi ja vahingonkärsineiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi apuna erilaisia normistoja, kuten henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksia ja liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita. Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen mukaan korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normeja ja ohjeita.

Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan tilapäistä haittaa koskevien normien ja ohjeiden mukaiseen luokkaan 3, lievää vaikeammat vammat (korvausasteikko 1.200-3.900 euroa) kuuluville vammoille on ominaista, että

- niiden hoito voi vaatia verenkierron elvytystä, mutta ei tehostettua hoitoa,
- niihin tai niiden hoitoon ei liity lievää vaikeampia komplikaatioita,
- niiden jatkohoidossa ei tarvita vaativia korjausleikkauksia,
- niiden hoitamiseen tarvitaan sairaalahoitoa 1-3 viikkoa,
- toiminnallinen toipuminen tapahtuu 3-7 kuukaudessa,
- niiden aiheuttama pysyvä toiminnallinen haitta on lievä.

Vakuutuslautakunta viittaa sen käyttöön toimitettuun lääketieteelliseen selvitykseen ja toteaa, että A:n pahoinvointioireilussa on ollut kyse voimakkaasta pahoinvoinnin tunteesta. Oireilua on lääkitty suhteellisen vahvasti, mutta se ei ole edellyttänyt esimerkiksi sairaalahoitoa. A:n lääkevahinkoon liittyvät lääkärikäynnit ovat olleet pääasiassa etälääkärikäyntejä. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön suorittamaa 1.900 euron korvausta kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta asianmukaisena lääkevahinkovakuutuksesta korvattavan vahingon laatu ja kesto sekä oireiden vaatima hoito huomioon ottaen. Lautakunta ei suosita lisäkorvausta tilapäisen haitan osalta.

Ansionmenetys

Lääkevahinkovakuutuksesta maksettavalla vahingonkorvauksella pyritään saattamaan vahingonkärsinyt siihen taloudelliseen asemaan, jossa hän olisi ollut ilman lääkevahinkoa. Tätä kutsutaan täyden korvauksen periaatteeksi. Kyse on vertailusta todellisen tapahtumainkulun (missä taloudellisessa asemassa vahingonkärsinyt on vahingon tapahduttua) ja hypoteettisen tapahtumainkulun (mikä vahingonkärsineen taloudellinen asema olisi, jos vahinkoa ei olisi sattunut) välillä. Näyttötaakka ansionmenetyksen syntymisestä ja sen määrästä on korvausta vaativalla.

Vakuutusyhtiö on maksanut A:lle ansionmenetyskorvausta ajalta 14.7.-25.7.2021 A:n työnantajan laskelmien mukaisesti. A pitää maksettua korvausta loukkaavana. A on esittänyt, että lääkevahinko ja sen myötä menetetyt ansiot vaikuttavat hänen eläkkeensä määrään.

Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitetun selvityksen mukaan A:n lääkevahingosta johtuva työkyvyttömyys on alkanut 31.5.2021. A:n työnantajan palkkailmoituksen mukaan A on saanut sairausajan palkan täysimääräisenä 14.7.2021 saakka. Työnantaja on maksanut sen jälkeen osittaista (2/3) palkkaa ajalla 15.7.2021-11.11.2021. Käytettävissä olevan selvityksen mukaan A:lle on aiheutunut lääkevahingon vuoksi ansionmenetystä ajalta 15.7.2021-25.7.2021, kun hän on saanut vain osittaista palkkaa.

Vakuutuslautakunta toteaa, että ansionmenetyksenä korvataan vain sellainen tulojen menetys tai väheneminen, joka on syy-yhteydessä lääkevahingon aiheuttamaan työkyvyttömyyteen. Korvausta hakevan tulee osoittaa kärsimänsä vahingon määrä. Nyt puheena olevassa asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että lääkevahingosta A:lle aiheutunut lyhytaikainen ansioiden väheneminen vaikuttaisi hänen eläkkeeseensä. Lautakunta toteaa, ettei asiassa ole voitu todeta, että asiakkaalle olisi aiheutunut lääkevahingon perusteella suurempaa ansionmenetystä kuin jo maksettu korvaus. Lautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä ansionmenetyksen korvaamisen osalta asianmukaisena.

2. Rokotteen saamisen jälkeen ilmenneiden lyhytaikaisten oireiden korvattavuus  

Asiassa on riidatonta, että A:lla rokotuksen saamisen jälkeen ilmennyt lyhytaikainen kuume, pistopaikan kipu ja päänsärky johtuivat todennäköisesti A:n saamasta Comirnaty-rokotteesta. Vakuutusyhtiö on kuitenkin katsonut, että mainituissa oireissa on kyse vakuutuksen rajoitusehdon tarkoittamasta kohtuudella siedettävästä haittavaikutuksesta, eivätkä oireet ole sen vuoksi korvattavia.

Vakuutusehtoihin sisältyvän rajoitusehdon mukaan lääkevahinkoa ei korvata, jos lääkkeen haittavaikutus olisi kohtuudella pitänyt sietää ottaen huomioon hoidetun sairauden laatu ja vaikeusaste, vahingonkärsineen yleinen terveydentila, vahingon laajuus ja asiantuntijan mahdollisuus ennakoida lääkkeen vaikutukset sekä muut vastaavat seikat.

Arvioitaessa kyseisen rajoitusehdon soveltuvuutta nyt puheena olevaan tapaukseen, Vakuutuslautakunta toteaa, että sopimusoikeuden yleisten tulkintaperiaatteiden mukaisesti ehdon sanamuoto muodostaa pohjan vakuutusehtojen tulkinnalle. Kielellisille ilmaisuille pyritään antamaan niiden sanamuodon mukainen ja yleisessä kielenkäytössä vakiintunut merkityssisältö. Sopimusoikeudessa ja siten myös Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä rajoitusehtoja tulkitaan suppeasti. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tulkintaa ei laajenneta rajoitusehdon sanamuodon mukaisesta tulkinnasta kattamaan myös muita, sanamuotoon rinnastettavia tilanteita.

Arvioitaessa, oliko A:lle Comirnaty-rokotteesta aiheutuneessa kuumeessa, pistopaikan kivussa ja päänsäryssä kyse vakuutusehtojen tarkoittamasta kohtuudella siedettävästä haittavaikutuksesta, Vakuutuslautakunta kiinnittää huomiota ehdon kohtaan, jonka mukaan arvioinnissa otetaan huomioon hoidetun sairauden laatu ja vaikeusaste. Tämän kohdan sanamuodon perusteella kyseinen rajoitusehto voi tulla sovellettavaksi vain tilanteissa, joissa lääkkeen käytön tarkoituksena on hoitaa lääkkeen käyttäjän olemassa olevaa sairautta. Sanamuotonsa mukaisesti ehto ei sen sijaan sovellu tilanteisiin, joissa lääkettä annetaan puhtaasti ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa. Rajoitusehtojen suppean tulkinnan oppi huomioiden ehdon tulkintaa ei voida myöskään laajentaa kattamaan sellaisia tilanteita, joissa ei ole kyse olemassa olevan sairauden hoidosta, vaan lääkettä annetaan terveelle henkilölle sairauden ennaltaehkäisemiseksi.

Vakuutuslautakunta toteaa, että nyt puheena olevassa tapauksessa Comirnaty-rokote on annettu A:lle puhtaasti ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa. Rokotteella ei ole hoidettu mitään olemassa olevaa sairautta, vaan sen tarkoituksena on ollut ennaltaehkäistä yhteiskunnassa laajasti levinnyttä ja pandemiaksi luokiteltua SARS-CoV-2-viruksen aiheuttamaa COVID-19-tautia. Näin ollen Vakuutuslautakunta katsoo, että kyseessä oleva rajoitusehto ei sovellu nyt puheena olevaan tapaukseen.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusyhtiö ei voi A:n tapauksessa vedota tehokkaasti kohtuudella siedettävää haittavaikutusta koskevaan lääkevahinkovakuutuksen rajoitukseen. Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan vahingon tältä osin vakuutusehtojen mukaisesti.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan A:n kuumeen, pistopaikan kivun ja päänsäryn Comirnaty-rokotteen aiheuttamana lääkevahinkona ja maksamaan A:lle vakuutusehtojen mukaiset korvaukset. Muilta osin lautakunta ei suosita muutosta päätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Sternhufvud

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila