Tapahtumatiedot

As Oy X:n (jälj. As Oy) 22.5.2022 järjestämissä talkoissa öljyttiin taloyhtiön aitaa maaliruiskua käyttämällä ja työn seurauksena asukkaiden parkkipaikalla sijainneet ajoneuvot kärsivät ruiskeista vahinkoa. Autot oli siirretty parkkipaikalla mahdollisimman kauas aidasta, mutta tästä huolimatta autoihin tuli ruiskeita öljystä. Vahinkoilmoituksen mukaan taloyhtiön edustajien toimesta oli erehdyksessä ostettu ei-vesiliukoista puuöljyä vesiliukoisen sijaan. Virhe huomattiin vasta kun noin puolet päivän talkootyöstä oli valmiina. As Oy:n osakas A kertoo, että kun hän käynnisti maaliruiskua, niin tuulenpuuska muodosti lähes välittömästi suuren pilven maalia, minkä jälkeen ruisku sammutettiin ja parkkipaikalle jätetyt autot siirrettiin kauemmaksi suojaan. Myöhemmin illalla havaittiin kuitenkin, että yhteensä neljä autoa oli kuitenkin saanut roiskeita puuöljystä. Roiskeiden poistaminen vaatisi autojen maalipinnan myllytystä.

Korvausta ajoneuvoille aiheutuneista vahingoista haettiin As Oy:n toiminnan vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen, jossa se totesi, ettei kysymyksessä ole tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 2.2.3 perusteella korvattava vahinkotapahtuma. Kysymyksessä on näin ollen suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen laiminlyömisestä aiheutunut vahinko, jollaiset ovat rajattu vakuutusehtojen korvauspiirin ulkopuolelle. Yhtiö toteaa päätöksessään, että ruiskua käytettäessä maali saattaa lentää hyvinkin kauas ruiskutettavasta alueesta, jolloin vaurioituneet autot olisi tullut siirtää kokonaan pois pihasta ennen maalaustöiden aloittamista. Koska ruiskumaalaus saattaa aiheuttaa roiskeita laajallekin alueelle, on pihalla olleiden autojen katsottava kuuluneen suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen piiriin. Yhtiö katsoo, että tätä velvoitetta on tapauksessa laiminlyöty, kun autot ovat sijainneet melko lähellä työkohdetta.

Edellä todetun lisäksi vakuutusyhtiö toteaa, että vahinko ei ole korvattavissa myöskään vakuutuksen ehtojen kohdan 2.2.1 mukaan, jossa todetaan, ettei vakuutuksesta korvata vahinkoa, joka aiheutuu vakuutetulle itselleen. Nyt käsillä olevassa tapauksessa As Oy:n osakkaat ovat yhteisesti hyväksyneet, että aita maalataan talkoissa ja että maalaus suoritetaan ruiskumaalauksella. Näin ollen on myös katsottava, että vahinko on aiheutunut osakkaille itselleen.

Asiaa käsiteltiin sittemmin myös vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhaussa. Muutoksenhakukirjelmän mukaan tapausta arvioitaessa on kiinnitettävä huomioita myös siihen, että käytettäväksi oli erehdyksessä valittu vääränlainen öljy, joka käyttäytyi ruiskutettaessa eri tavalla kuin aiemmin käytetty vesiliukoinen öljy. Jos öljy olisi ollut oikeanlaista, niin olisi autojen etäisyys työpisteeseen ollut niin ikään riittävä. Lisäksi muutoksenhakukirjelmässä todetaan, ettei vahingoittuneet autot olleet As Oy:n omaisuutta, vaan yksittäisten osakkaiden omaisuutta eikä työn talkooluonteella ole myöskään merkitystä asiaa arvioitaessa. Muunlainen tulkinta olisi suomalaisen oikeusjärjestelmän vastainen. Muutoksenhaussa As Oy:n hallituksen puheenjohtaja A toteaa, että siinäkin tapauksessa, ettei kysymyksessä olisi As Oy:n vastuuvakuutuksesta korvattava vahinko, niin tulee se kuitenkin korvata A:n omasta vastuuvakuutuksesta.

Muutoksenhakuelin antoi asiassa päätöksen, jossa edelleen todetaan, ettei kysymys ole taloyhtiön vastuuvakuutuksesta korvattavasta vahingosta. Ensinnä vakuutusyhtiö viittaa korkeimman oikeiden ratkaisuun KKO 1995:169, jossa todetaan, että kun vahinko on aiheutunut osakkaan irtaimelle omaisuudelle tai osakkaan kunnossapitovelvoitteen alaiselle omaisuudelle, asunto-osakeyhtiö ei vastaa osakkaalle kunnossapidon laiminlyönnistä aiheutuneesta vahingosta, mikäli osakkaat ovat sopineet kunnossapitotöiden jättämisestä osakkaiden itsensä suoritettavaksi. Vahinkoriski näin toteutetusta ja mahdollisesti huolimattomasta kiinteistönhoidosta kuuluu tällöin osakkaille itselleen. Tämän lisäksi yhtiö katsoo edelleen, että kysymys olisi myös joka tapauksessa suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaisesta omaisuudesta, jolle aiheutuneet vahingot on ehdoissa rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Yhtiön näkemyksen mukaan käytetyn öljyn laadulla ei sinänsä ole merkitystä rajoitusehdon soveltuvuutta arvioitaessa.

Asiakkaan valitus

As Oy edustajanaan hallituksen puheenjohtaja A oli tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyysi asiassa ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

Valituksessa A toteaa ensinnäkin, ettei suojaus- ja vahingontorjuntavelvollisuutta voida tulkita sillä tavoin laajasti, mitä vakuutusyhtiö on päätöksissään tehnyt. Öljyämistä testattiin ensin mahdollisimman kaukana parkkipaikasta ja tämän perusteella uskallettiin ryhtyä töihin parkkipaikan puolella, kunhan autot oli siirretty parkkipaikan toiselle laidalle. Vahinko on aiheutunut suurelta osin siitä syystä, että työssä on käytetty väärää öljyä, joka käyttäytyi ruiskussa eri tavoin kuin aikaisemmin, kun erittäin juokseva öljy ei soveltunut ruiskumaalaukseen. Koska kysymys on tällaisesta poikkeuksellisesta tapahtumakulusta, ei tapauksessa voida katsoa olevan myöskään suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen laiminlyömisestä. Autot olivat siirretty niin kauas, että ne ovat olleet pois normaalisti sujuvan työsuorituksen vaikutuspiiristä. Autojen ei voida myöskään katsoa olleen As Oy:n huolehdittavana. Lopuksi valituksessa katsotaan, ettei vakuutusyhtiön viittaama KKO 1995:169 myöskään sovellu nyt käsillä olevaan tapaukseen, koska siinä on ollut kyse huolellisuusvelvoitteen laiminlyönnistä, kun nyt on kysymys huolimattomasta toiminnasta. Näkemyksensä tueksi As Oy viittaa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen VKL 355/15.

Edellä todetuin perustein As Oy toistaa vaatimuksensa neljän auton pinnan käsittelystä, jonka kustannusarvio on noin 2500 euroa per auto.

Valituksen jälkeen antamissaan lisäkirjelmissä As Oy toistaa vaatimuksensa vahinkojen korvattavuudesta ja valituksessa lausutun kantansa perusteineen. Kirjelmissä otetaan seikkaperäisesti kantaa vielä siihen, miksi tapauksessa ei voi olla kysymys suojaus- ja vahingontorjuntavelvollisuuden alaisesta omaisuudesta. Näkemyksensä tueksi As Oy viittaa muun muassa FINEn ratkaisusuositukseen FINE-044445 (2022), jossa todetaan, että arvioitaessa sitä, mikä omaisuus kuuluu huolehdittavana olevaan omaisuuteen, olennaista on se, mikä on normaalisti sujuvan työsuorituksen välitön vaikutuspiiri. Suosituksen mukaan rajoitusehtoa on myös tulkittava suppeasti. As Oy toteaa edelleen, että nyt työsuoritus ei ole sujunut normaalisti, koska erehdyksessä oli hankittu väärää öljyä. Normaalisti sujuneessa työsuorituksessa autot eivät olisi vahingoittuneet. Normaalina työsuorituksena olisi tapauksessa pidettävä oikealla öljyllä suoritettua työtä. As Oy toteaa myös, ettei se tai sen yhtiökokous missään vaiheessa ole hyväksynyt ruiskumaalausta menetelmänä, vaan kyseessä oli työhön ryhtyneen osakkaan itse valitsema toimintamalli. Samoin As Oy tarkentaa vielä, ettei tapauksessa viitattu KKO:n tapaus sovellu nyt käsillä olevaan tapaukseen, koska nyt ei ole kyse laiminlyönnistä, vaan aktiivisesti aiheutetusta vahingosta, jolloin vahingonkorvausvelvollisuus on olemassa, vaikka vahinko olisikin aiheutettu talkoiden yhteydessä. Vakuutusyhtiön tulkinta aiheuttaisi sen lopputuloksen, ettei As Oy olisi näin koskaan korvausvelvollinen osakkaalle aiheutuneesta vahingosta, mikäli vahinko on aiheutettu talkootyössä.

As Oy ottaa kantaa myös vakuutusyhtiön viittaamaan lautakunnan ratkaisusuositukseen VKL 68/04, jossa oli kysymys seinän rappauksesta ja jossa suojausvelvoite katsottiin laiminlyödyksi, kun tapauksessa vaurioituneet autot olivat sijainneet 10–16 metrin päässä työkohteesta. As Oy:n näkemyksen mukaan suosituksesta ei voida johtaa periaatetta, että 16 metriä olisi ratkaiseva etäisyys aina, vaan huomioitava on muun muassa se, että julkisivua rapatessa on huomattavasti suurempi vahingonvaara kuin aitaa maalatessa, kun edellisessä tapauksessa työskennellään huomattavasti korkeammalla. Näin ollen 10 metrin etäisyyttä on tästäkin syystä pidettävä riittävänä, kun otetaan huomioon nyt käsillä olevat työskentelyolosuhteet. Lisäksi As Oy huomauttaa, että nyt vahingoittuneista autoista kolme neljästä on joka tapauksessa sijainnut yli 16 metrin päässä maalauspaikasta, joten tälläkin perusteella asiassa tulisi myöntää korvaus. Öljyruiskua kokeiltiin varovaisemmin ensi alkuun sen vuoksi, että pelättiin sen sotkevan rakennuksen seinää, joka on sijainnut lähimmillään noin 138 cm päästä maalattavasta aidasta. As Oy toteaa myös, ettei tapahtumahetkellä vallinneilla sääolosuhteilla ole ollut mitään vaikutusta vahingon syntyyn. Merkityksellistä on ollut edelleen vahingossa valittu väärä öljy.

Viimeisimmissä kirjelmissään As Oy huomauttaa vielä, että vakuutus, josta nyt on haettu korvausta, on otettu nimenomaan talkoita varten. Ilmeistä on myös, että talkooympäristössä toimivilta maallikoilta ei voida odottaa samanlaista huolellisuuden tasoa kuin ammatinharjoittajilta vastaavassa tilanteessa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan ja sen jälkeen antamissaan lisävastineissa vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot sekä viittaa tapauksessa sovellettaviin vakuutusehtoihin. Niin ikään yhtiö viittaa asiassa jo annettuihin korvauspäätöksiin ja toistaa niissä lausutun kantansa perusteluineen.

Vastineessaan vakuutusyhtiö katsoo edelleen, että vahinko on päässyt aiheutumaan, kun vakuutetun As Oy:n osakkaat ovat talkoissaan laiminlyöneet suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteensa öljytessään maaliruiskulla aitaa. Tässä yhteydessä öljyroiskeet pääsivät vaurioittamaan noin 10–15 metrin päässä parkkipaikalla olleiden autojen maalipintaa. Yhtiö toteaa, että taloyhtiön hallitus oli päättänyt, että öljyäminen tehdään maaliruiskua käyttäen. Koska ruiskua käytettäessä maali voi lentää hyvinkin kauas ruiskutettavasta alueesta, olisi autot tullut siirtää ennen töiden aloitusta kokonaan pois pihasta, kuten vahingon huomaamisen jälkeen olikin tehty. Yhtiö toteaa lisäksi, että merkitystä ei ole sillä, onko vahinkoon vaikuttanut jokin vakuutuksenottajalle odottamaton seikka, joten öljyn laadulla ei ole merkitystä asiaa arvioitaessa. Toiseksi yhtiö toteaa edelleen, että vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu vakuutetulle itselleen. Yhtiö viittaa myös korkeimman oikeuden tapaukseen KKO 1995:169 ja lautakunnan ratkaisusuositukseen VKL 335/15, joista ilmenevän periaatteen mukaan asunto-osakeyhtiö ei vastaa osakkaalle aiheutuneesta vahingosta, mikäli osakkaat yhdessä suorittavat talkootöitä ja va­hinko aiheutuu talkootöitä tehtäessä. Vahinkoriski töiden toteutuksen yhteydessä tapahtu­neesta vahingosta on tällöin osakkailla itsellään, riippumatta siitä kenen osakkaan toimesta vahinko aiheutuu.

Lisävastineessaan vakuutusyhtiö viittaa näkemyksensä tueksi vielä Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen VKL 68/04, jossa katsottiin, että suojaus- ja vahingontorjuntavelvoite oli laiminlyöty, kun seinärappauksesta 10–16 metrin päässä sijainneet autot vaurioituvat rappauksen yhteydessä. Yhtiö toteaa, että nyt käsillä olevassa tapauksessa vaurioituneet autot ovat sijainneet noin 10 metrin päässä työkohteesta. Yhtiön käsityksen mukaan myös vakuutettu on itse käsittänyt toimintansa riskialttiuden, kun hän on aluksi kertonut kokeilleensa varovasti maaliruiskua. Yhtiön mukaan vahingon aiheutumiseen on saattanut vaikuttaa myös vaihtelevat olosuhteet, kuten tuulisempi päivä kuin aiemmilla ruiskutuskerroilla. Muiden osakkaiden hyväksyntä valitulle öljyämismenetelmälle ilmenee myös siitä, ettei kukaan ole vastustanut ruiskun käyttöä.

Vakuutusyhtiö viittaa myös As Oy:n lisäkirjelmään, jossa on todettu varovaisuuden liittyneen rakennusten suojaamiseen ja toteaa, että tästä saa käsityksen, että rakennus on sijainnut vielä kauempana öljyämispaikasta kuin autot ja tällöin olisi myös tullut ymmärtää, että autot voivat olla vaarassa. Lopuksi yhtiö toteaa vielä, ettei As Oy X:llä ole ollut varsinaista talkoovakuutusta, vaan vahinko on käsitelty laajan kiinteistövakuutuksen vastuuturvasta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, voidaanko vakuutusyhtiön As Oy X:lle myöntämän toiminnan vastuuvakuutuksen vakuutusehtoihin sisältyvää rajoitusehtoa suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaiselle omaisuudelle aiheutuvista vahingoista soveltaa aidan öljyämisen yhteydessä autoille aiheutuneisiin maalivaurioihin. Lisäksi kyse on siitä, onko itselle aiheutunut vahinko aiheutunut vakuutetulle itselleen.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vastuuvakuutusehtojen kohdan 2.2.3 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa omaisuudelle, joka vahinkoa aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin aikana oli vakuutetun tai jonkun muun tämän lukuun
- valmistettavana, asennettavana, korjattavana, käsiteltävänä, taikka muulla tavoin työn kohteena,
- säilytettävänä,
- suojaus- tai vahingontorjuntavelvoitteen alaisena, kun otetaan huomioon vakuutetun toiminnan tai vahinkoa aiheuttaneen työsuorituksen luonne ja sen välitön vaikutuspiiri tai
- muulla tavoin huolehdittavana.

Vastuuvakuutusehtojen kohdan 2.2.1 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu vakuutuksenottajalle tai vakuutetulle itselleen.

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta toteaa, että työn suorittajalla on velvollisuus huolehtia sekä työn kohteesta että työn välittömässä vaikutuspiirissä olevasta omaisuudesta. Tällaiselle suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaiselle omaisuudelle aiheutuvia vahinkoja koskeva korvausrajoitus tulee sovellettavaksi silloin, kun vakuutuksenottajalla tai vakuutetulla on velvollisuus huolehtia siitä, että myös muu kuin välittömästi työsuorituksen kohteena oleva omaisuus ei vahingoitu. Itse työsuorituksen kohteena oleva ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitseva omaisuus on yleisesti normaalia suuremman vahingonvaaran kohteena, minkä vuoksi tällainen toimintaan kuuluva riski on rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle.

Suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaista omaisuutta koskevaa rajoitusta sovelletaan näin ollen niihin tilanteisiin, joissa jo työsuoritukseen ryhdyttäessä on tunnettua, että työn vaikutukset voivat ulottua ympäröivään omaisuuteen tavalla, joka väistämättä aiheuttaa vahinkoa tai sisältää merkittävän riskin tietynlaisen vahingon aiheutumisesta. Tämä omaisuus on siten ennen työn aloittamista tarpeen suojata, esimerkiksi siirtämällä se pois vahingon vaikutuspiiristä tai vahingon aiheutumista on työn aikana nimenomaisesti varottava.

Se, millainen ja kuinka kaukana varsinaisesta työn kohteesta oleva omaisuus voi kulloinkin kuulua suojaamisvelvoitteen ja siten rajoitusehdon piiriin, riippuu työsuorituksen laadusta ja sen ympäristöön tyypillisesti aiheuttamista vaikutuksista. Kulloinkin tarvittujen suojaustoimenpiteiden laadulla, mahdollisella suojaustarpeesta erehtymisellä tai toteutetun suojauksen mahdollisella epäonnistumisella ei ole rajoitusehdon soveltamisen kannalta merkitystä.

Nyt käsillä olevassa tapauksessa tarkasteltava vahinko on päässyt syntymään, kun vakuutuksenottajana olevan As Oy:n osakkaat ovat talkoiden yhteydessä öljynneet As Oy:n pihapiirissä ollutta aitaa käyttäen apunaan maaliruiskua ja tässä yhteydessä noin 15 metrin etäisyydellä sijainneiden autojen maalipinta oli vaurioitunut ruiskeiden seurauksena. Osakkaan kertoman mukaan näin on toimittu aiemmin ilman, että toiminnasta on syntynyt vahinkoa, mutta nyt erehdyksessä käytetty ei-vesiliukoinen öljy on käyttäytynyt ruiskussa eri tavoin ja ruiskeet ovat näin ollen päässeet leviämään laajemmalle alueelle.

Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan ulkona öljyä ruiskulla levitettäessä on olemassa ilmeinen vaara siitä, että ruiskeet saattavat levitä esimerkiksi äkillisesti tuuliolosuhteiden muuttuessa työsuorituksen välittömän vaikutuspiirin lisäksi myös varsin laajalle alueelle sen ulkopuolelle. Tällaista vahingonvaaraa on pidettävä ominaisena juuri ruiskutusmenetelmää käytettäessä. Lautakunta katsoo suojausvelvoitteen ulottuvan sellaiselle etäisyydelle suorituspaikasta, jonne ruiskuttamisesta aiheutuvan sumun kulloisissakin sää- ja tuuliolosuhteissa voidaan arvioida kulkeutuvan. Vakuutuslautakunta katsoo, että etenkin ottaen huomioon valittu toimintatapa öljyn levittämiseksi, ovat sen läheisyydessä noin 10–20 metrin päässä parkkeerattuna olleet autot olleet suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaisena vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla. Myöskään sitä seikkaa, että nyt erehdyksessä käytetty öljy on ollut kevyempää kuin aiemmin käytetty vesiliukoinen öljy, ei voida lautakunnan näkemyksen mukaan pitää sellaisena yllättävänä tapahtumana, etteikö autojen suojaamiseen olisi edellä selostetuissa olosuhteissa tullut ryhtyä tehokkaammin esimerkiksi siirtämällä mahdollisista öljyroiskeista vaurioituva omaisuus kokonaan pois kiinteistön pihapiiristä, jos siihen on ollut mahdollisuus tai sitten valita vähemmän riskialtis menetelmä aidan öljyämiseksi.

Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa myös, että kun korvausta on haettu As Oy:n toiminnan vastuuvakuutuksesta, niin ei sille seikalle, että työsuorituksen ovat osakkaiden yhteisestä päätöksestä suorittaneet osakkaat itse varsinaisen ammatinharjoittajan sijaan, voida antaa merkitystä arvioitaessa sitä, olisiko työn suorittajan tullut ymmärtää, kuinka laajalle alueelle öljyn roiskeet saattavat levitä.

Asian ratketessa edellä mainituin perustein, ei asiassa ole tarpeen arvioida sitä, onko tapauksessa ollut kysymys ehtokohdan 2.2.1 tarkoittamasta vakuutetulle itselleen aiheutuneesta vahingosta.

Lopputulos

Edellä todetuin perustein ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta pitää asiassa annettua korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita sitä muutettavaksi.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Hanén

Jäsenet:
Karimäki
Korpiola
Koskinen
Haapasaari