Tapahtumatiedot

Asiakkaan 7.3.2022 tekemän vahinkoilmoituksen mukaan omakotitalon (rakennusvuosi 1976) lämmitysjärjestelmästä hävisivät paineet. Talossa tehtiin useampia vahinkokartoituksia, joissa alapohjarakenteita kastellut vuoto paikallistettiin pannuhuoneen lattiarakenteessa kulkeviin lämmitysputkiin. Toisen, 18.5.2022 tehdyn, vahinkokartoituksen raportissa todettiin, että pannuhuoneen lattiabetonia oli avattu vuotopaikan selvittämiseksi. Pannuhuoneen alapohjan eristetilassa kulkevassa lämmitysputkessa oli kartoitusraportin mukaan havaittu pistemäinen vuoto. Raporttiin 31.5.2022 lisätyissä kuvissa todetaan, että putken kulmaliitos on mahdollisesti vuotanut. Pistemäisen vuodon paikka on merkitty kuviin ja sijoittuu putken lattian sisässä kulkeneeseen osaan. LVI-liikkeen 6.6.2022 päivätyn lausunnon mukaan kulmaliitos tulpattiin toisesta päästään ja kun putkeen kaadettiin vettä, kulmaliitoksen kaaren kapeimmassa kohdassa oli vuoto. Tästä on toimitettu myös video.

Vakuutusyhtiö antoi asiasta 25.3., 12.5., 3.6. ja 18.7.2022 kielteiset korvauspäätökset. Vakuutusyhtiö katsoi, että lämmitysputken vuodon syynä oli putken syöpyminen ulkoapäin pitkäaikaisen kosteusrasituksen seurauksena, eikä kyse ollut siten äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttamasta vahingosta. Putket olivat pahasti ruostuneet ulkoapäin. Vakuutusyhtiö toi esiin 18.7.2022 päivätyssä päätöksessä, että putket sijaitsivat lattiarakenteessa hiekassa, jolloin ne ovat alttiina maaperän kosteudelle. Myöskään pannuhuoneessa ollut lattiakaivo ei ollut tiivis, koska putkista vuotava vesi tuli kaivoon tutkimusten aikana. Vakuutusyhtiö totesi myös, että pannuhuoneessa olevan paisuntasäiliön ylivuotoputki oli johdettu suoraan betonilattialle, josta ylivuotovedet valuvat lattiakaivoon noin yhden metrin matkan. Pidemmän ajan kuluessa tämän kaltainen ratkaisu kostuttaa betonin ylivuotoputken kohdalta saaden alla olevat putket ruostumaan ulkoapäin.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

Asiakas vaatii korvausta kosteusalueen korjauksista ja ylimääräisistä lämmityskuluista. Asiakas toteaa, että pannuhuoneen lattiakaivo ei vuoda, koska kaivon viereinen putki on ollut ehjä. Rikkoutunut putki oli kauempana kaivosta. Asiakkaan mukaan LVI-liike on ilmoittanut, ettei ole mahdollista, että paisunta-astian ylivuotovedet olisivat vuotaneet lattialle, koska maalämpöpumppu ei nosta painetta niin korkeaksi, että useampi venttiili aukeaisi ja vuotaisi lattialle. Lattialla ei ole ollut vettä.

Asiakas toteaa, että lattiakaivo on vahingon jälkeen vaihdettu ja todettu, ettei vanhassa lattiakaivossa ollut mitään vikaa. Asiakas viittaa vuonna 2012 ja 2016 tehtyihin mittauksiin. Vuonna 2012 kodinhoitohuoneessa oli rikkoutunut pesukoneelle tulevan käyttövesiputken liitosyhde. Vuoden 2012 mittausraportin mukaan kodinhoitohuoneen alapohjan eristetila oli ollut kostea noin 1,5 m2 alueelta kodinhoitohuoneessa pannuhuoneen vieressä. Vuoden 2016 kosteuskartoitusraportissa, joka oli laadittu kiinteistökauppaa varten, lähinnä pannuhuonetta ollut mittauspiste kodinhoitohuoneen alapohjan eristekerroksessa on ollut kuiva.

Asiakas toteaa, että vuotokohdan todettiin olevan kulmaliitoksessa, putken alapinnassa lähellä ylösnousua. Jos kosteus olisi tullut lattian päältä, olisi ruostuminen ollut pahinta pintavalun kohdalla. Vahingon syynä on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton liitosvuoto. Asiakas on tuonut esiin myös vahinkoasian käsittelyyn etenemiseen liittyviä seikkoja.

Vakuutusyhtiö viittaa asiassa annettuihin päätöksiin. Vakuutusyhtiö toteaa, että kotivakuutuksista korvataan vakiintuneesti sellaisia vuotovahinkoja, joiden syynä on putken ikääntymisestä johtuva kuluminen tai syöpyminen sisältäpäin. Putken ulkoapäin tapahtuneesta syöpymisestä johtuva vuoto ei ole äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinkotapahtuma silloin, kun putken ruostuminen johtuu jonkin rakenteellisen puutteen aiheuttamasta pitkäaikaisesta kosteusrasituksesta.

Vakuutusyhtiö katsoo, että tässä tapauksessa putken syöpyminen ja rikkoutuminen ovat johtuneet pitkäaikaisesta ulkoisesta kosteusrasituksesta. Jos putket olisivat syöpyneet sisältäpäin, ne olisivat paremmassa kunnossa, koska paineen laskeminen verkostossa olisi tullut ilmi. Vakuutusyhtiö katsoo, että vahinko ei ole aiheutunut äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Vakuutusyhtiö viittaa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksiin FINE-032159, VKL 678/13 ja FINE-017973.

FINE on lisäksi tiedustellut vakuutusyhtiöltä korvauspäätöksissä olleesta maininnasta lattiakaivon vuodosta. Vakuutusyhtiö on ilmoittanut, että asia oli havaittu kartoituksen yhteydessä. Kartoitusyrityksen edustajan mukaan paikalla käyneen maalämpöjärjestelmää tutkineen LVI-liikkeen edustaja oli kertonut, että kaivon korokerenkaan välistä oli valunut vesiä lattiakaivoon hänen käydessään tutkimassa vuotoa.

Sopimusehdot

Kotivakuutuksen 1.4.2021 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 5.1 (Korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut jäljempänä se­los­te­tus­ta tapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta ar­vaa­ma­ton ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattavissa, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa.

Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seu­rauk­sen perusteella. […]

Vakuutusehtojen kohdan 5.1.3 (Laiterikkoturva) mukaan laiterikkoturvasta korvataan koneen, laitteen, putkiston tai johdon rikkoutuminen, jonka ensisijaisena syynä on koneen, laitteen, putkiston tai johdon sisäinen rikkoutuminen äkillisen ja ennalta arvaamattoman sähköilmiön tai mekaanisen syyn takia.

Vakuutusehtojen kohdan 5.1.4 (Putkistovuototurva) mukaan putkistovuototurvasta korvataan vuotovahinko, jonka on aiheuttanut neste, kun se on virrannut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti suoraan rakennuksen omasta tai sen käyttöä palvelevasta kiinteästä putkistosta tai siihen kytketystä käyttölaitteesta. Putkistoa tai käyttölaitetta, josta vuoto on alkanut, ei korvata tästä turvasta.

Vakuutusehtojen kohdan 6 (Korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot) alakohdan 6.1 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut kulumisesta, suostumisesta, syöpymisestä, pilaantumisesta, homehtumisesta, lahoamisesta, sienettymisestä, hajusta, aineen väsymisestä tai vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä.

Ratkaisusuositus

Asiassa on kysymys asiakkaan omakotitalossa havaitun vuotovahingon korvattavuudesta asiakkaan kotivakuutuksesta. Vuoto oli ollut omakotitalon pannuhuoneen lattiarakenteessa kulkevassa lämmitysjärjestelmän putkessa.

Vakuutusyhtiö on katsonut, että lämmitysputki on ruostunut puhki pitkäaikaisen putken ulkopuolisen kosteusrasituksen vuoksi. Vakuutusyhtiön mukaan putkea ruostuttanut kosteus on voinut olla peräisin maakosteudesta, pannuhuoneen epätiiviistä lattiakaivosta tai paisuntasäiliön ylivuotovesistä, jotka ovat valuneet pannuhuoneen lattialle. 

Asiakkaan mukaan alapohjarakenne oli todettu kuivaksi vuoden 2012 ja 2016 kosteusraporteissa, joten kyse ei voi olla maakosteudesta. Lattiakaivossa ei ollut havaittu vikaa sen vaihdon yhteydessä. Lisäksi asiakas on todennut, että jos lattiakaivo olisi vuotanut, olisi kaivoa lähinnä ollut putki ollut vaurioituneempi. Asiakas on kiistänyt myös paisuntasäiliön ylivuotovesien valumisen lattialle. Asiakas on pitänyt vahinkoa äkillisenä ja ennalta arvaamattomana vuotona ja katsoo, että alkuperäinen vuotokohta on ollut putken kulmaliitoksessa.

FINE toteaa, että vuotaneesta putkesta otetuista valokuvista on nähtävissä putken ulkopinnalla voimakasta ruostumista. Putken vaurioituminen tällä tavoin viittaa FINEn näkemyksen mukaan siihen, että putki on ollut altistuneena sen ulkopuoliselle kosteudelle pidemmän aikaa. Asiakkaan näkemystä siitä, että putken ruostumisen syynä ei ole ollut maakosteus, tukee se, että vuosina 2012 ja 2016 tehdyissä mittauksissa ei ole havaittu alapohjan eristekerroksessa kosteutta, joka viittaisi maakosteuteen. FINE katsoo kuitenkin, että jos putken ulkopuoliset vauriot aiheuttanut kosteus olisi asiakkaan esittämällä tavalla peräisin pidempään vuotaneesta kulmaliitoksesta, olisi lämmitysjärjestelmään todennäköisesti ollut tarpeen lisätä vettä jo aiemmin, ennen nyt havaittua paineiden häviämistä.

Edellä selostettujen syiden vuoksi FINE pitää vahingon todennäköisimpänä aiheutumissyynä putken ulkopuolista pitkäaikaista kosteusrasitusta, joka on vähitellen syövyttänyt putkea. Näin ollen putken rikkoutumisen ja vuotamisen syynä ei ole ollut vakuutusehtojen edellyttämä äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Korpelainen
Esittelijä Salo