Tapahtumatiedot

Asiakas teki 16.5.2022 vahinkoilmoituksen poikkeuksellisen jäiden siirtymän omakotitalonsa piha-alueelle 13.5.2022 aiheuttamista vahingoista. Paksut jäämassat olivat nousseet rannalle ja jyränneet rannan sekä sen läheisyydessä olevan saaren puustot ja lisäksi nuotiopaikka ja telttasauna olivat jääneet jäämassojen alle. Asiakas haki korvausta telttasaunasta sekä piha-alueen puustosta.

Vakuutusyhtiö tilasi Suomen ympäristökeskukselta (SYKE) lausunnon vesistötulvan toistuvuudesta. Lausunnossa todettiin, että jään aiheuttama vedennousu oli vahinkopaikalla arviolta 1,5 metriä, että tulvakarttojen perusteella vahinkopaikalle vesi nousee avovesitulvassa harvemmin kuin kerran 20 vuodessa ja että jäänkasautuminen tuolla osalla kyseistä jokea ei ole poikkeuksellista. Kohtalaisen varmana arviona tulvan poikkeuksellisuudesta todettiin tulvan toistuvuuden olleen todennäköisesti useammin kuin kerran 50 vuodessa toistuva. Lausunnon perusteella yhtiö teki asiassa kielteisen korvauspäätöksen katsoen, ettei tulva ollut vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla poikkeuksellinen, eikä kyse myöskään ollut äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

Asiakas haki muutosta yhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä toimittaen lisäselvityksenä vahinkopaikalta kuvia, joiden hän katsoi osoittavan veden nousseen jääpadon seurauksena selvästi korkeammalle kuin SYKEn lausunnossa on oletettu. Asiakas korosti lausunnon perustuvan vahinkopaikalta 1,5 kilometriä ylävirran suuntaan sijaitsevan mittauspisteen tietoihin, joista ei ole todettavissa, kuinka korkealle vesi on jääpadon seurauksena vahinkopaikalla noussut. Relevantein kysymys asiakkaan mukaan on, määritteleekö tulvan poikkeuksellisuuden joenpinnan yleinen mitattu vedenpinnan korkeus vahinkopaikan ulkopuolella vai paikallinen vahinkoihin sidoksissa oleva vedenpinnan korkeus. Sisäisen muutoksenhakumenettelyn ratkaisussa katsottiin aiemman päätöksen tavoin, ettei asiassa ollut osoitettu vedenpinnan nousseen vakuutusehtojen edellyttämälle tasolle eli korkeudelle, jonka esiintymistodennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin.

Asiakkaan valitus

Asiakas kertoo kosken alajuoksulle syntyneen jäidenlähdön yhteydessä jääpadon, jonka seurauksena vesi nousi paikallisesti poikkeuksellisen korkealle ja nosti paksuja jäitä rannalle kaataen puustoa ja tuhoten rannalla sijainneen telttasaunan lauteineen. Asiakas toteaa kuvien osoittavan vedenpinnan nousseen merkittävästi korkeammalle kuin mitä 1,5 kilometrin etäisyydellä vahinkopaikalta yläjuoksun suuntaan sijaitsevan mittauspisteen havaintotiedot osoittavat. Vakuutusehdoissa myös nimenomaisesti mainitaan jää- ja hyydepadot korvattavina tapahtumina. Poikkeuksellisuutta kuvaa se, ettei vastaavia tapahtumia ole vahingossa tuhoutuneista puista päätellen sattunut ainakaan yli 30 vuoteen. Lisäksi asiakas toteaa tulvakartan vedenkorkeustietojen tukevan hänen näkemystään tulvan poikkeuksellisuudesta eli siitä, että vesi on vahinkopaikalla noussut vakuutusehtojen edellyttämälle tasolle.

Lisäkirjeessään asiakas toteaa, että SYKEn lausunto keskittyy vain mitatun vedenpinnan korkeuden poikkeuksellisuuteen, mistä jääpadon aiheuttamaa tulvaa ei ole mahdollista arvioida, johtuen mittauspisteen etäisyydestä vahinkopaikkaan. Jäiden kasautumisen nostattama vedenpinta nousi erityisesti saarten ja törmän välisellä alueella. Vaikka SYKEn lausunnossa todetaan, että jäiden kasautuminen kyseisellä joen alueella ei ole poikkeuksellista, on vedenpinta kuitenkin ollut hetkellisesti korkeammalla kuin kerran 50 vuodessa toistuva tulva eikä poikkeuksellisuutta pitäisi kumota sen, että telttasauna sijaitsi kohdassa, joka oli alempana kuin kerran 50 vuodessa esiintyvän tulvan raja. Tapahtuman poikkeuksellisuutta korostaa se, että jäät tuhosivat rannan edustalla olleet saaret, jotka näkyvät ainakin jo vuoden 1912 kartoissa ja valokuvissa vuodelta 1962.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö viittaa asiassa aiemmin tehtyihin korvauspäätöksiin sekä kertaa vakuutusehtojen ja SYKEn lausunnon sisällön. Lisäksi yhtiö toteaa vedenkorkeuden vahinkopaikan läheisellä mittauspisteen tietojen perusteella ylittäneen toukokuussa 2022 vain hieman vuosien 1969–2021 keskiarvon. Yhtiö myös viittasi Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen FNE-033805, jossa jäät olivat nousseet saarella olleelle rantasaunalle ja terassi oli painunut kasaan. SYKEn kyseisessä tapauksessa antaman lausunnon mukaan vahinkohetken vedenkorkeus toistuu useammin kuin kerran kahdessa vuodessa, ja asiassa oli jäänyt näyttämättä, että jäiden liikkumisen olisi aiheuttanut vakuutusehtojen tarkoittama poikkeuksellinen vesistötulva.

Yhtiö toteaa, ettei SYKEn lausunnon perusteella vedenpinnan korkeus ole ollut poikkeuksellinen, eikä myöskään jäänkasautuminen vahinkopaikalla ole ollut poikkeuksellista. Jäiden liikkumista ja niiden aiheuttamaa vahinkoa arvioidaan sen mukaan, mikä on ollut vedenpinnan korkeus, joten edellytykset vahingon korvaamiseksi eivät tapauksessa täyty.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on ollut käytettävissään seuraavat selvitykset:

• Suomen ympäristökeskuksen lausunto vesistötulvan toistuvuudesta, 8.6.2022
• asiakkaan toimittamia kuvia vahinkopaikalta sekä vahingon sattumisen jälkeiseltä että vahinkoa edeltävältä ajalta

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko asiakas osoittanut jääpadon aiheuttaman vesistötulvan täyttävän vakuutusehtojen edellytykset vesistötulvan poikkeuksellisuudesta eli onko vedenkorkeuden esiintymistodennäköisyys ollut kerran 50 vuodessa tai harvemmin.

Sovellettavat vakuutusehdot

Kotivakuutuksen vakuutusehtojen, voimassa 1.4.2021 alkaen, kohdan 5.1.1 mukaan palo- ja luonnonilmiöturvasta korvataan luonnonilmiövahinkona vahinko, joka on aiheutunut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti

• […]
• vesistö- tai merivesitulvasta rakennukselle tai huoneiston osille ja rakennuksen sisällä olevalle irtaimistolle
• jään liikkumisesta, joka johtuu vesistö- tai merivesitulvasta
• […]

Vesistötulvalla tarkoitetaan joessa, järvessä, lammessa tai purossa aiheutunutta poikkeuksellista vedenpinnan nousua, joka johtuu myrskytuulesta, poikkeuksellisista sateista, lumen sulamisesta taikka jää- tai hyydepadoista.

Merivesitulvalla tarkoitetaan poikkeuksellista meren vedenpinnan nousua, joka johtuu myrskytuulesta, ilmanpaineen vaihtelusta tai virtauksista Tanskan salmissa.

Poikkeuksellisella vesistön tai meren vedenpinnan nousulla tarkoitetaan myrskytuulen aiheuttamaa vedenpinnan nousua sekä vedenkorkeutta, jonka esiintymistodennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin. Poikkeuksellista ei ole pysyvästä keskivedenpinnan noususta tai vedenpinnan tason normaalista vaihtelusta tai aallokosta johtuva tulva.

Asian arviointi

Tapauksessa jääpadon aiheuttama tulva on nostanut vedenkorkeutta asiakkaan omakotikiinteistöllä siten, että rannan läheisyydessä sijainnut telttasauna on tuhoutunut ja puustoa on vaurioitunut. Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan vesistötulvasta johtuvan jään liikkumisen aiheuttama luonnonilmiövahinko. Jokivesistön osalta vesistötulvalla tarkoitetaan joessa aiheutunutta poikkeuksellista vedenpinnan nousua, joka johtuu vakuutusehdoissa mainituista syistä, joihin sisältyy jää- tai hyydepato. Poikkeuksellisuuden on puolestaan määritelty tarkoittavan vedenkorkeutta, jonka esiintymistodennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin.

Vakuutusyhtiön kielteinen korvauspäätös on perustunut SYKEn lausuntoon, jonka mukaan tulvan toistuvuus vahinkopaikalla on ollut todennäköisesti useammin kuin kerran 50 vuodessa toistuva. Lausunnossa todetaan jään aiheuttaman vedennousun olleen vahinkopaikalla arviolta 1,5 metriä ja veden nousevan tulvakarttojen perusteella vahinkopaikalle harvemmin kuin kerran 20 vuodessa ja useammin kuin kerran 50 vuodessa. Lautakunnan käyttöön toimitetusta asiakirjaselvityksestä ilmenee, että vakuutusyhtiön SYKElle tekemän tulvan toistuvuusarviointia koskevan lausuntopyynnön liitteenä on ollut asiakkaan vahinkopaikalta ja sen läheisyydestä ottamia valokuvia sekä ajalta ennen että jälkeen vahinkotilanteen. Korvauspäätöksen jälkeen asiakas on toimittanut vakuutusyhtiölle lisää kuvia, joiden hän katsoo osoittavan veden nousseen SYKEn lausunnossa esitetyn arvion 1,5 metriä sijasta jopa yli neljä metriä.

Vesistötulvan poikkeuksellisuuden arvioimisen osalta lautakunta toteaa ratkaisevaa olevan vahinkopaikalla vallinneesta tilanteesta esitetyn selvityksen. Huomioiden erityisesti, että jää- tai hyydepatojen vaikutus on hyvin paikallinen, lautakunta toteaa, ettei vahinkopaikan läheisen kosken yläjuoksulla sijaitsevan mittauspisteen tietojen perusteella, vaikka mittauspiste sijaitseekin verrattain lähellä vahinkopaikkaa, ole suoraan pääteltävissä vahinkopaikalla vallinnut tilanne. Sama koskee yhtiön vedenkorkeudesta esittämää pitemmän aikavälin tilastotietoa.

Osapuolten toimittamaa selvitystä arvioidessaan lautakunta kiinnittää huomiota siihen, että SYKEllä on ollut käytettävissään asiakkaan vahinkopaikan tilanteesta antamat tiedot eikä lausunto siten perustu pelkästään lähimmän mittauspisteen havaintotietojen perusteella tehtyyn mallinnukseen tai havaintopaikan vedenkorkeuteen. Lausunnossa myös todetaan arvion tulvan poikkeuksellisuudesta vahinkopaikalla olevan kohtalaisen varma. Vesistötulvan poikkeuksellisuuden arvioinnin osalta lautakunta toteaa lisäksi yleisesti, ettei tulvan esiintymistodennäköisyys ole suoraan pääteltävissä sen perusteella, milloin vesi edellisen kerran on noussut vastaavalla tavalla.

Asiakkaan toimittaman selvityksen osalta lautakunta toteaa asiakkaan tehneen havaintoja vedenkorkeudesta varsin pian vahingon sattumisen jälkeen, mikä sinänsä lisää niiden näyttöarvoa. Selvitykseen ei kuitenkaan sisälly aineistoa, josta suoraan olisi todettavissa vahinkohetkellä vallinnut vedenkorkeus. Lautakunta toteaa myös, että vakuutusehtojen perusteella jääpadonkin aiheuttaman tulvan korvattavuutta arvioitaessa ratkaisevaa on vedenkorkeus, ei se, kuinka korkealle kasautuvat jäämassat nousevat. Lautakunta katsoo, ettei asiakkaan toimittaman selvityksen perusteella, koskien myös SYKEn lausunnon jälkeen toimitettua lisäselvitystä, ole riittävällä varmuudella todettavissa veden nousseen niin korkealle, että vakuutusehdoissa tulvan poikkeuksellisuudelle asetettu edellytys täyttyisi. Koska vakuutusehtojen soveltamisen osalta ratkaisevaa on nimenomaan vedenkorkeuden esiintymistodennäköisyys, lautakunta toteaa lisäksi, että asiakkaan toimittaman lisäselvityksen osalta asiassa ei ole esitetty SYKEn tai muun tahon asiantuntijanäkemystä siitä, mikä olisi ollut tulvan esiintymistodennäköisyys, jos veden katsottaisiin olleen SYKEn lausunnossa arvioitua 1,5 metriä korkeammalla.

Edellä todetut seikat huomioiden lautakunta katsoo asiassa jäävän näyttämättä kyseessä olleen vakuutusehdoissa määritelty poikkeuksellinen vesistötulva.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Korpelainen

Jäsenet:
Kankkunen
Rantala
Vaitomaa
Vyyryläinen