Tapahtumatiedot
A ja hänen puolisonsa kävivät marraskuussa 2021 vakuutusyhtiön asiamiehenä toimivan pankin kanssa neuvotteluita koskien sijoituspalveluita. Verkkotapaamisen 2.11.2021 perusteella pankki antoi A:lle henkilökohtaisen suosituksen kapitalisaatiosopimuksesta. Verkkotapaamisessa 17.11.2021 käytiin suositusta läpi ja käydyn keskustelun perusteella pankki antoi samana päivänä A:lle uuden suosituksen, jonka mukaan kapitalisaatiosopimukseen sijoitetaan 50.000 euroa, minkä lisäksi A aloittaa kuukausisäästämisen sopimukseen. A hyväksyi suosituksen mukaisen tarjouksen. Myös A:n puoliso sai suosituksen kapitalisaatiosopimuksesta ja hyväksyi tarjouksen.
Sopimuksen säästöjen arvo laski merkittävästi Ukrainan sodan alkamisen jälkeen. A vaati vakuutusyhtiötä korvaamaan realisoitumattomat tappionsa katsoen, että pankin antama neuvonta on ollut puutteellista. Vakuutusyhtiö kieltäytyi A:n hyvitysvaatimuksista katsoen, että A:lle annetut tiedot olivat olleet sijoitusten tekemisen ajankohtaan nähden tasapuolisia, rehellisiä ja A:n edun mukaisia, eikä A:lle ollut annettu vääriä tai harhaanjohtavia tietoja tai jätetty antamatta olennaisia tietoja.
Asiakkaan valitus
A pyytää asiassa Sijoituslautakunnan ratkaisusuositusta. A vaatii korvausta menettämästään pääomasta ja sopimuksen hallinnointikuluista.
A kertoo, että pankin varainhoitaja otti syksyllä 2021 puhelimitse yhteyttä ja tarjosi sijoitusneuvontaa, jolloin sovittiin verkkotapaaminen. A kertoi sijoitusneuvojalle, ettei hänellä ja hänen puolisollaan ole halua eikä aikaisempaa kokemusta seurata maailman tilannetta talletuksen suhteen, joten sijoituksen pitää olla helppo. Sijoitusneuvoja selitti, että salkunhoitajat ovat asioista perillä ja tekevät koko ajan muutoksia salkun eteen.
Marraskuussa 2021 esitetyt tuottokäyrät näyttivätkin hyvältä. Sen jälkeen tapahtumat sijoituksen suhteen ovat olleet mieltä järkyttäviä. Syksyllä 2021 on varmasti jokainen sijoitusalan ammattilainen tiennyt, vaistonnut tai ymmärtänyt, ettei hyvä trendi voi jatkua. Tätä uhkaa A:lle ei kuitenkaan tuotu esille. Jos näin olisi toimittu, sijoitusta ei olisi missään nimessä tehty. A on varma, että hän toi neuvotteluissa esiin epävarmuutensa. Sijoitusneuvojan olisi tullut kertoa, että pitkä jyrkkä nousukausi on huonoimpia hetkiä sijoittaa.
Riskiarviointi oli A:n mukaan väärin tehty. Pankin sijoitusneuvojan olisi jo neuvottelun keston pituudesta päätellä, ettei A ole helposti valmis sijoitukseen, jossa on yhtään riskiä. Täysin kokematon asiakas ei voi antaa itsestään selkeää arviota riskinsietokyvystä. A:lle ei käydyissä neuvotteluissa tullut selväksi, mitä tarkoittaa matala, keskitason ja korkea riski. A ehdotti aluksi sijoitettavaksi pienempää summaa (noin 10 %) siitä, mikä lopulta sijoitettiin. A:ta suostuteltiin suurempaan summaan sanomalla, että odottamalla vain menetetään mahdolliset tuotot. A alkoi heti sijoituksen tekemisen jälkeen katua sitä. Sijoitusneuvojan olisi tullut antaa yleinen neuvo ajallisesta hajauttamisesta.
Sopimuksessa olisi ollut irtisanomisoikeus, mutta siitä ei kerrottu. Vasta toukokuussa 2022 kerrottiin, että sijoitetun summan olisi voinut siirtää niin sanotulle vakuutustilille turvaan odottamaan tilanteen korjaantumista markkinoilla. Tähän vaihtoehtoon ei olisi sisältynyt tuottoa, mutta ei myöskään riskiä. Jos tämä olisi ollut tiedossa, A olisi siirtänyt varat vakuutustilille viimeistään vuodenvaihteessa 2021–2022. Tällöin sijoituksen arvonlasku olisi estetty. Vakuutustilin käyttömahdollisuudesta turvapaikkana ei ole kerrottu kapitalisaatiosopimuksen tuoteselosteessa.
Vakuutusyhtiö on vedonnut A:lle luettavaksi toimitettuihin asiapapereihin. A kysyy, mihin sijoitusneuvojaa tarvitaan, jos kirjallisen materiaalin ymmärtäminen on asiakkaan vastuulla. Ohjeistuksessa on paljon korjattavaa, jos riittää, että sanotaan ”lue linkin takaa aineisto ja allekirjoita”. Asiapapereissa on paljon termejä, joita asiakas ei tunne, joten todellisuudessa sopimuksen allekirjoittaminen perustuu siihen, että asiakas luottaa pankin työntekijän kertomaan.
Myös A:n puoliso on pyytänyt Sijoituslautakunnan ratkaisusuositusta omaan sopimukseensa liittyen (asianumero FINE-049542).
Palveluntarjoajan vastine
Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimukset. Yhtiö katsoo huolehtineensa asianmukaisesti vakuutussopimuslain 4 b §:ssä tarkoitetusta vakuutustarpeen selvittämisestä ja lain 5 §:ssä tarkoitetun tiedonantovelvollisuuden täyttämisestä. Tiedot on toimitettu A:lle pysyvällä tavalla lain 5 a §:ssä edellytetyn mukaisesti. Tarjottu sopimus on vastannut A:n vakuutustarvetta ja ollut hänelle asianmukainen ja soveltuva. A:lle on kerrottu oikeudesta peruuttaa sopimus 30 päivän kuluessa.
Sijoitusvakuutusten osalta vakuutustarpeen määrittämiseksi on olennaista saada riittävät tiedot vakuutuksen hakijan sijoittamisen tavoitteista, kuten sijoitusajasta ja tavoitellusta riski-tuottotasosta. Vakuutusyhtiön asiamies on selvittänyt laajasti A:n sijoittamisen tavoitteita ja tavoiteltua riski-tuottotasoa. A:lle on lisäksi selvitetty kapitalisaatiosopimusten verokohtelua, minkä perusteella A on päätynyt vakuutussijoittamiseen. Vakuutuksenantajan on arvioitava, ovatko suunniteltu vakuutus ja siihen mahdollisesti liittyvät lisäpalvelut vakuutuksen hakijalle asianmukaisia ottaen huomioon tämän kyseiseen vakuutukseen liittyvää sijoitusalaa koskeva sijoituskokemus ja -tietämys. A:lle on suoritettu asianmukaisuusarvio vakuutusyhtiön käyttämällä asianmukaisuusarvioinnin työkalulla, jonka lopputuleman perusteella A:lla on katsottu olevan riittävä tietämys vakuutussijoittamisesta, jotta kapitalisaatiosopimusta voidaan pitää hänelle asianmukaisena. A:n kanssa on sovittu henkilökohtaisen suosituksen antamisesta. Henkilökohtaisesta suosituksesta käy ilmi, miten suositeltu vakuutus on vastannut A:n odotuksia, taloudellista tilannetta ja sijoittamisen tavoitteita.
Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan arvopaperimarkkinoilla ei aiemman tuottokehityksen perusteella voida ennakoida markkinoiden tulevaa kehitystä. Ennen sijoitusvakuutuksen tekemistä vakuutuksen hakijaa onkin varoitettava riskeistä, jotka liittyvät vakuutukseen liittyviin sijoituskohteisiin taikka ehdotettuun sijoitusstrategiaan, sekä annettava tälle tietoa siitä, miten riskejä voidaan tarkoituksenmukaisella tavalla hallita ottaen huomioon sijoittamisen tavoitteet. Tuoton tavoittelemiseen arvopaperimarkkinoilta liittyy tuottoa vastaava riski. A:lle on tapaamisten yhteydessä useaan otteeseen kerrottu, ettei kukaan voi tietää markkinoiden tulevasta kehityksestä, eikä historiatiedon perusteella voida tehdä ennakointeja tulevaisuuteen. Vakuutusyhtiön edustaja on neuvonnan yhteydessä noudattanut yhtiön silloista sijoitusstrategiaa ja todennut, ettei ikinä voi olla varma, milloin olisi oikea hetki tehdä sijoituksia.
Yhtiön käsityksen mukaan A:n riskin- ja tappionsietokyky on asianmukaisesti selvitetty. A:lle ei ole voinut jäädä epäselväksi esimerkiksi kohde-etuuksien osakepainon vaikutus sijoitusvakuutuksen riskiin. A:lle on esitelty kohde-etuuksien osalta maltillisia ratkaisuja, tasapainoisia ratkaisuja ja tuottohakuisia ratkaisuja tasapuolisesti. Suositeltua sijoitusaikaa selvitettäessä A:lle on erikseen korostettu riskejä, jotka liittyvät ennakoimattomaan markkinahäiriöön, kuten esimerkiksi Covid-19-pandemian vaikutukseen. Kapitalisaatiosopimuksen suositeltu sijoitusaika on vähintään 3 vuotta. Mikäli asiakkaan tiedossa on, että hän tarvitsee varoja kolmen vuoden sisällä, ei asiakkaalle suositella kapitalisaatiosopimusta. A on itse kertonut sijoitusaikansa olevan noin 5 vuotta, minkä perusteella suunnitelluksi sijoitusajaksi on henkilökohtaiseen sijoitussuunnitelmaan kirjattu 3—6 vuotta. A on hyväksynyt, että hänen sijoitustensa arvo voi laskea lyhyellä aikavälillä, jotta sijoitusten arvo voi pidemmällä aikavälillä kasvaa.
Vakuutussopimuslain 5 §:n 2 momentin mukaan vakuutuksen hakijaa on varoittava riskeistä, jotka liittyvät vakuutukseen tai siihen liittyviin sijoituskohteisiin taikka ehdotettuun sijoitusstrategiaan, sekä annettava tälle tietoa siitä, miten riskejä voidaan tarkoituksenmukaisella tavalla hallita ottaen huomioon sijoittamisen tavoitteet. Lainkohdan esitöiden (HE 172/2017 vp, s. 202) mukaan, jos tarkoituksena on, että vakuutuksen hakija kerralla tai lyhyessä ajassa sijoittaa merkittävän summan varoja vakuutukseen, on tällaiseen sijoitusstrategiaan sisältyvästä riskistä varoitettava. Edellä mainitussa tilanteessa vakuutuksen hakijalle olisi annettava tietoa siitä, että riskejä yleensä vähentää se, että sijoituksia tehdään ajallisesti pidemmällä ajanjaksolla. Vakuutusyhtiön selvityksen mukaan ajallisen hajauttamisen hyödyistä ja haitoista on kerrottu A:lle tapaamisessa 2.11.2021, viitaten myös yhtiön yleisiin artikkeleihin kyseisestä aiheesta. A:lle on kerrottu esimerkki ajallisesta hajauttamisesta, mutta todettu sen perään, että on mahdotonta tietää, miten kurssit kehittyvät. A on kuitenkin katsonut mahdollisuuden tuottoihin riskien välttämistä tärkeämmäksi ja näin ollen päättänyt sijoittaa isomman summan kerralla. Yhtiö katsoo, että A on saanut riittävät tiedot riskien tarkoituksenmukaisista hallitsemisen tavoista huomioon ottaen A:n sijoittamistavoitteet, riskinsietokyky sekä sijoittamisaika. a on korostanut tuoton saamisen tärkeyttä, mutta epäröinyt riskien suhteen. Kun A:lle on riskien välttämisen nimissä ehdotettu maltillisempaa lähestymistapaa, on A halunnut tuottohakuisemman lähestymistavan.
Sijoitusvakuutukseen sijoitettavien varojen määrä on selvitetty yhdessä A:n kanssa tapaamisessa 2.11.2021. Yhtiön edustaja on auttanut A:ta määrittämään summaa kertomalla muun muassa puskurivarojen tärkeydestä ja mahdollisista tulevaisuuden suunnitelmien huomioimisesta. Sijoitettavan summan A on määrittänyt itse, eikä yhtiön edustaja ole painostanut A:ta tai yrittänyt vaikuttaa sijoitettavan summan suuruuteen. A:lle on selvitetty, että markkinaan menon riskiä voidaan pienentää hajauttamalla sijoitus ajallisesti. A:lle on kerrottu tapaamisessa 2.11.2021, että hänellä on oikeus takaisinostaa vakuutus milloin vain. Tuoteselosteessa ja avaintietoasiakirjassa on kerrottu vakuutuksenottajan oikeudesta peruuttaa sopimus ilmoittamalla siitä vakuutusyhtiölle kirjallisesti 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jona hän vastaanotti sopimuskirjan ja ehdot. A on vakuuttanut vastaanottaneensa muun muassa kapitalisaatiosopimuksen ehdot, avaintietoasiakirjan sekä tuoteselosteen. A ei ole ilmoittanut halustaan peruuttaa sopimus mainitussa määräajassa.
A:n valituksessaan viittaama vakuutustili on vakuutusyhtiön tällä hetkellä tarjoama yksittäinen sijoituskohde, joka on valittavissa kapitalisaatiosopimukseen, ja jonka arvonkehitys on sidottu yhtiön kanssa samaan konserniin kuuluvan pankin tarjoamaan euromääräiseen shekkitilin korkoon. Kapitalisaatiosopimusta koskevan tuoteselosteen tarkoituksena on antaa yleiskuva vakuutuksen sisällöstä eikä esitellä yksittäisiä vakuutusyhtiön tarjoamia sijoituskohteita. Vakuutusyhtiöllä on oikeus päättää kulloinkin käytettävissä oleva sijoitusvalikoima eikä vakuutustiliä tai muitakaan sijoituskohteita tästä syystä esitellä tuoteselosteessa. Vakuutusyhtiön edustaja on suositellut A:lle sellaisia sijoituskohteita, jotka ovat sopineet A:n sijoitusprofiiliin. Edustajan tarkoitus ei ole esitellä kaikkia yhtiön valikoimassa olevia sijoituskohteita, vaan valikoida kohteet asiakkaan sijoitusprofiilin sekä mieltymyksen mukaan. Myöskään vakuutustili ei ole täysin riskitön sijoituskohde. Vakuutustiliä suositellaan väliaikaisena sijoituskohteena vakuutussäästöille silloin, kun asiakas harkitsee sijoitusvakuutuksen takaisinostamista ja tappioiden realisoimista kesken suositellun sijoitusajan. Pidemmän aikavälin arvosijoittamisessa tarkoituksenmukaisia riskien hallitsemisen keinoja ovat yleensä sijoitusten asianmukainen hajauttaminen sekä valitussa positiossa pysyminen. Vakuutusyhtiö ei pidä vakuutustiliä pitkän tähtäimen vakuutussijoittajan näkökulmasta tarkoituksenmukaisena riskienhallinnan välineenä, eikä yhtiön näkemyksen mukaan tarkoituksenmukainen riskienhallinnan keino ole yrittää sitoa vakuutussäästöjen arvonkehitystä oikea-aikaisesti vakuutustiliin, jotta säästöt olisivat turvassa kohde-etuuksien negatiiviselta arvonkehitykseltä. Selvyyden vuoksi yhtiö toteaa, ettei se pidä todennäköisenä sitä, että A olisi välttänyt kurssilaskun siirtämällä vakuutussäästöt oikea-aikaisesti vakuutustilille.
Arvopaperimarkkinoilla, eli sijoitusvakuutusten kohde-etuuksien markkinoilla, tuottoa vastaa aina riski. Vahingonkorvausvelvollisuuteen tulee suhtautua pidättyvästi, koska sen avulla voidaan päästä riskittömään positioon, vaikka tuottoja on haettu riskinotosta tietoisena. Pääsääntönä voitaisiin todeta, että vakuutussijoittajan oikeus vahingonkorvaukseen syntyy sellaisen riskin realisoitumisesta, josta vakuutuksenantajan olisi tullut vakuutussijoittajaa varoittaa. Yhtiö katsoo varoittaneensa A:ta asianmukaisesti sellaisista riskeistä, joista sen olisi asiakasta tullutkin varoittaa. Tapauksessa relevantti kurssilasku on seurausta Venäjän aiheuttamasta hyökkäyssodasta seuranneesta markkinareaktiosta, joka ei ole riski, josta vakuutusyhtiön olisi tullut A:ta varoittaa. Yhtiö katsoo, ettei A:lle annettu neuvonta ole ollut puutteellista tai virheellistä, eikä se näin olen ole velvollinen korvaamaan A:lle hänen vaatimaansa realisoitumatonta tappiota ja pankin hallinnointikuluja.
Selvitykset
Sijoituslautakunnalla on käytössään seuraavat selvitykset:
- A:n ratkaisusuosituspyyntö 6.6.2022 ja lisäkirjelmät 29.6.2022, 12.9.2022, 15.2.2023 ja 30.3.2023
- vakuutusyhtiön vastaukset 5.8.2022, 24.1.2023 ja 10.3.2023
- vakuutusyhtiön muistio A:n reklamaatioon liittyen ja vastaus reklamaatioon
- vakuutusyhtiön A:lle antamat tarjoukset 3.11.2021 ja 17.11.2021
- kapitalisaatiosopimuksen tuoteselosteet 10.3.2021 ja 4.10.2021
- sijoitussuunnitelma 17.11.2021, liitteinään selvitys A:n kokonaisvarallisuudesta, sijoitussuunnitelma graafisena esityksenä,
toimeksiannot, toimeksiantojen hyväksymisilmoitus, kustannuksiin liittyvät selitykset, perusteluihin liittyvät selitykset ja suositeltavien tuotteiden tuotekuvaukset
- kapitalisaatiosopimuksen hinnasto 10.9.2020
- kapitalisaatiosopimuksen ehdot 1.7.2019
- tallenteet verkkoneuvotteluista 2.11.2021 ja 17.11.2021 sekä tallenteet sijoitusneuvojan ja A:n tai hänen puolisonsa välillä käydyistä
puhelinkeskusteluista 5.11.2021, 23.11.2021, 25.2.2022 (2 puhelua), 6.4.2022 ja 12.5.2022.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys vakuutusyhtiön edustajan menettely asianmukaisuudesta kapitalisaatiosopimuksen tekemiseen johtaneessa sijoitusneuvonnassa sekä siitä, onko A:lla oikeus vaatimiinsa korvauksiin realisoimattoman tappion ja perittyjen hallinnointikulujen osalta.
Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot
Vakuutussopimuslain (28.6.1994/543) 4 a §:n (20.4.2018/238) mukaan sellaiseen sijoitusvakuutukseen, jossa ei ole vakuutettua (kapitalisaatiosopimus), sovelletaan 1–3, 4 b, 5, 5 a–5 d, 6, 6 a, 7–9, 9 a, 12, 13, 13 a, 51 ja 52 §:n säännöksiä.
Lain 4 b §:n (20.4.2018/238) 1 momentin mukaan vakuutuksenantajan on ennen vakuutuksen tarjoamista pyydettävä vakuutuksen hakijalta tietoja tämän vakuuttamiseen liittyvistä tarpeista ja vaatimuksista ja saadut tiedot huomioon ottaen määritettävä vakuutustarve. Lainkohdan 2 momentin mukaan sijoitusvakuutusta tarjottaessa vakuutuksen hakijalta on lisäksi pyydettävä tiedot kyseiseen vakuutukseen liittyvää sijoitusalaa koskevasta sijoituskokemuksesta ja -tietämyksestä sekä henkilökohtaista suositusta annettaessa hakijan taloudellisesta tilanteesta, mukaan lukien riskin- ja tappionsietokyky.
Lain 5 §:n (20.4.2018(238) 1 momentin mukaan vakuutuksenantajan on ennen vakuutussopimuksen tekemistä annettava vakuutuksen hakijalle tietoja vakuutusmuodoistaan, näiden vakuutusten vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista sekä muut hakijalle määritettyyn vakuutustarpeeseen sopivan vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin. 2 momentin mukaan ennen sijoitusvakuutussopimuksen tekemistä vakuutuksenantajan on lisäksi kiinnitettävä huomiota erityyppisten sijoitusvakuutusten ja niihin liittyvien sijoituskohteiden valinnan kannalta olennaisiin seikkoihin ottaen erityisesti huomioon vakuutuksen hakijan sijoituskokemus ja -tietämys sekä sijoittamisen tavoitteet. Tiedot sijoitusvakuutuksesta ja siihen liittyvistä sijoituskohteista perittävistä kuluista on annettava kootusti siten, että vakuutuksen hakija saa käsityksen vakuutuksen kuluista ja niiden kumulatiivisesta vaikutuksesta vakuutuksen tuottoon ja pääoman kertymiseen. Vakuutuksen hakijaa on myös varoitettava riskeistä, jotka liittyvät vakuutukseen tai siihen liittyviin sijoituskohteisiin taikka ehdotettuun sijoitusstrategiaan, sekä annettava tälle tietoa siitä, miten riskejä voidaan tarkoituksenmukaisella tavalla hallita ottaen huomioon sijoittamisen tavoitteet. Vähittäismarkkinoille tarkoitettuja paketoituja ja vakuutusmuotoisia sijoitustuotteita (PRIIP-tuotteita) koskevista avaintietoasiakirjoista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1286/2014 säädetään lisäksi paketoituja vakuutusmuotoisia sijoitustuotteita koskevan avaintietoasiakirjan toimittamisesta. 3 momentin mukana 2dellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut tiedot on annettava ymmärrettävässä muodossa ja niitä annettaessa on otettava huomioon tarjottavan vakuutuksen monimutkaisuus ja se, onko vakuutuksen hakija kuluttaja tai tähän 3 §:n 2 momentin mukaan rinnastettava vai muu henkilö, sekä muut asiakkaan tai asiakasryhmän ominaisuudet.
Lain 5 a §:n (20.4.2018/238) 1 momentin mukaan ennen sopimuksen tekemistä annettavat tiedot on toimitettava paperilla tai muulla pysyvällä tavalla taikka verkkosivustolla. Siitä, mitä tietojen toimittamistapaa on kulloinkin käytettävä, sekä tietojen toimittamisen yleisistä vaatimuksista annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.
Lain 5 b §:n (20.4.2018/238) 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenantaja antaa vakuutuksen hakijalle henkilökohtaisen suosituksen tietyn vakuutuksen tai tiettyjen vakuutusten valitsemiseksi, vakuutuksenantajan on perusteltava, miksi suositeltu vakuutus tai vakuutukset täyttävät parhaiten vakuutuksen hakijan vakuutustarpeen. Vastaava neuvontavelvollisuus vakuutuksenantajalla on myös, jos vakuutussopimus tehdään sellaisen henkilön kanssa, jonka vakituinen asuinpaikka tai toimipaikka on ETA-valtiossa, jonka lain mukaan tällaisen neuvonnan antaminen vakuutusta myytäessä on pakollista.
Lain 5 c §:n (20.4.2018/238) 1 momentin mukaan vakuutuksenantajan on arvioitava, ovatko suunniteltu vakuutus ja siihen mahdollisesti liittyvät lisäpalvelut vakuutuksen hakijalle asianmukaisia ottaen huomioon tämän kyseiseen vakuutukseen liittyvää sijoitusalaa koskeva sijoituskokemus ja -tietämys. Jos vakuutuksenantaja arvioi, että sijoitusvakuutus ja siihen mahdollisesti liittyvät lisäpalvelut eivät ole asianmukaisia, vakuutuksenantajan on varoitettava tästä hakijaa. Jos vakuutuksen hakija ei anna riittäviä tietoja vakuutuksen ja siihen liittyvien lisäpalveluiden asianmukaisuuden arvioimiseksi, vakuutuksenantajan on varoitettava hakijaa siitä, että vakuutuksen ja siihen liittyvien lisäpalvelujen asianmukaisuutta tälle ei voida arvioida. 2 momentin mukaan, jos on sovittu sijoitusvakuutusta koskevan henkilökohtaisen suosituksen antamisesta, vakuutuksenantajan on suositeltava vakuutuksen hakijalle vakuutuksia, jotka soveltuvat hakijalle ottaen huomioon tämän kyseisiin vakuutuksiin liittyvää sijoitusalaa koskeva sijoituskokemus ja -tietämys, sijoittamisen tavoitteet ja taloudellinen tilanne, mukaan lukien riskin- ja tappionsietokyky. Vastaavasti suositeltavien lisäpalvelujen on sovelluttava vakuutuksen hakijalle. Jos vakuutuksen hakija ei anna riittäviä tietoja vakuutuksen ja siihen liittyvien lisäpalveluiden soveltuvuuden arvioimiseksi, vakuutuksenantajan on varoitettava hakijaa siitä, että henkilökohtaista suositusta ei voida antaa. 3 momentin mukaan suosituksesta on käytävä ilmi ainakin, miten suositeltu vakuutus vastaa hakijan odotuksia, taloudellista tilannetta ja sijoittamisen tavoitteita. Suositus on toimitettava vakuutuksen hakijalle ennen vakuutussopimuksen tekemistä paperilla tai muulla pysyvällä tavalla siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Suositus voidaan kuitenkin toimittaa pysyvällä tavalla viipymättä sopimuksen tekemisen jälkeen, jos sopimus tehdään sellaista etäviestintä käyttäen, ettei suositusta voida toimittaa pysyvällä tavalla ennen sopimuksen tekemistä, ja vakuutuksen hakija on antanut suostumuksensa suosituksen jälkikäteiseen toimittamiseen eikä ole halunnut lykätä sopimuksen tekemistä vakuutuksenantajan esittämästä mahdollisuudesta huolimatta. Lisäksi vakuutuksen hakijalle on ilmoitettava, antaako vakuutuksenantaja säännöllisesti arvioinnin kyseisen vakuutuksen soveltuvuudesta hakijalle.
Lain 9 §:n 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.
Lain 13 a §:n (21.1.2005/30) 1 momentin mukaan vakuutuksenottajalla on oikeus peruuttaa eläkevakuutus tai säästöhenkivakuutus ilmoittamalla siitä vakuutuksenantajalle kirjallisesti 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jona vakuutuksenottaja on saanut tiedon vakuutushakemuksen tai tarjouksen hyväksymisestä. Peruuttamisaika ei kuitenkaan ala kulua ennen kuin vakuutuksenottaja on saanut 6 §:ssä tarkoitetut asiakirjat tai vakuutusten etämyynnissä kuluttajansuojalain 6 a luvussa tarkoitetut ennakkotiedot ja sopimusehdot pysyvällä tavalla.
Kapitalisaatiosopimuksen ehtojen (voimassa 1.7.2019 alkaen) kohdan 1 (Yleistä) mukaan [tuote] on Suomen lain mukainen kapitalisaatiosopimus, johon ei liity vakuutettua henkilöä. Tuotteen tarjoaja on [vakuutusyhtiö].
Ehtojen kohdan 2 (Sopimuksen sisältö) mukaan tuotteen sisältö määritellään sopimuksessa, näissä ehdoissa ja laskuperusteissa sekä kulloinkin voimassaolevassa hinnastossa. Lisäksi Tuotteeseen sovelletaan Suomen lakia. Sijoitussidonnaisten säästöjen arvonkehitystä määrittäviä sijoituskohteita koskevat niiden kulloinkin voimassa olevat sopimusehdot ja säädökset. (…)
Ehtojen kohdan 5 (Sijoitussuunnitelma) mukaan Tuotteen omistaja valitsee sijoitussuunnitelmalla, miten Tuotteen säästöihin liitettävien maksujen tuleva arvonkehitys määräytyy kulloinkin valittavissa olevien vaihtoehtojen puitteissa. (…)
Asian arviointi
1. Vakuutustarpeen määrittäminen (vakuutussopimuslain 4 b §)
Vakuutuksenantajan tulee vakuutussopimuslain 4 b §:n nojalla ennen vakuutuksen tarjoamista määrittää vakuutuksen hakijan vakuutustarve hakijalta saatujen tietojen perusteella. Lainkohtaa koskevien säännöskohtaisten perustelujen mukaan (HE 172/2017 vp, s. 199–201) mukaan tietojen pyytäminen voi tapahtua niin henkilökohtaisesti kuin esimerkiksi verkkopalvelussa taikka vakuutuksen hakulomakkeella. Pyydettävien tietojen sisällöstä ei tarkemmin säädetä. Vakuutusten merkitys ja sisältö vaihtelevat niin paljon, ettei täsmällisiä vaatimuksia tältä osin voida asettaa. Kuluttaja tai tähän rinnastettava taho vakuutuksen hakijana kykenee yleensä vain yleisellä tasolla ilmaisemaan vakuutustarpeensa. Sijoitusvakuutusten osalta vakuutustarpeen määrittämiseksi on olennaista saada riittävät tiedot vakuutuksen hakijan vakuutuksen sijoitusalaa koskevasta aikaisemmasta sijoituskokemuksesta ja -tietämyksestä ja sijoittamisen tavoitteista, kuten sijoitusajasta ja tavoitellusta riski-tuottotasosta. Sijoituskokemuksen kannalta merkityksellistä on niin kokemus vakuutusmuotoisesta sijoittamisesta kuin sen tyyppisistä rahoitusvälineistä tai muista sijoituskohteista, joihin vakuutuksenottaja voi vakuutuksen perusteella ohjata vakuutusmaksuja sijoitettavaksi. Sijoituskokemuksen osalta merkityksellistä on myös se, onko vakuutuksen hakijalla toistuvaa kokemusta kyseisistä rahoituspalveluista tai -välineistä vai vain yksittäistapauksellista. Jos vakuutuksen hakijalle on sovittu annettavaksi henkilökohtainen suositus tietyn sijoitusvakuutuksen tai tiettyjen sijoitusvakuutusten valitsemiseksi, häneltä on pyydettävä tietoja myös hänen taloudellisesta tilanteestaan. Olennaista on paitsi riskinsietokyky myös muut sellaiset taloudellista tilannetta koskevat seikat, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa, mikä tai mitkä sijoitusvakuutukset soveltuvat hakijalle.
Sijoituslautakunnalla on käytössään tallenteet A:n ja hänen puolisonsa kanssa 2.11.2021 ja 17.11.2021 käydyistä verkkoneuvotteluista. Neuvottelujen aiheena ovat olleet muun muassa säästämisen tavoitteet ja varallisuuden kokonaisuus. Vakuutusyhtiön asiamiehenä toimivan pankin sijoitusneuvojan mukaan tavoitteena on ollut suunnitella A:lle ja hänen puolisolleen kummallekin henkilökohtainen säästämisratkaisu. Kyse on ollut kertaluontoisesta ja ei-riippumattomasta sijoitusneuvonnasta. Neuvottelussa 2.11.2021 on käyty läpi A:n ja hänen puolisonsa perhe-, työ- ja varallisuustilannetta. A on kertonut, että hän on työelämässä ja hänen nettopalkkansa on vähän reilu 4000 euroa kuukaudessa. Asunto- ja kiinteistövarallisuutta A:lla on puolet puolisoiden kodista, jonka arvo on noin 250.000. A:lla on ollut noin 31.000 euron arvosta rahasto-osuuksia korkopainotteisessa sijoitusrahastossa ja saman verran osakepainotteisessa sijoitusrahastossa. A on kuukausittain säästänyt rahastoon 150 euroa. Yhdessä puolisonsa kanssa A:lla on ollut säästötili, jossa on ollut rahaa noin 67.000 euroa. Lisäksi A on ilmoittanut, että hänellä on noin 130.000 euroa sijoituksia ja tilivaroja toisessa finanssiryhmässä.
Verkkoneuvottelutallenteen 2.11.2021 mukaan A on kertonut olleensa tyytyväinen osakepainotteiseen sijoitusrahastoonsa ja pohtinut vastaavan tyyppistä lisäsijoitusta. Suurempia ostoksia ei ole ollut suunnitelmissa, A on tosin tuonut esiin mahdollisen tarpeen perheen toisen auton vaihtamiseen lähiaikoina. Sijoitusneuvojan tiedustellessa A:lle sopivaa säästöaikaa A on ilmoittanut, että sopiva säästöaika voisi olla viisi vuotta. Sijoitusneuvoja on esitellyt erilaisia sijoittajaprofiileja: maltillinen (joukkolainat 60 %, osakkeet 30 % ja käteinen 10 %), tasapainoinen (osakkeet 50 %, joukkolainat 45 % ja käteinen 5 %), tuottohakuinen (osakkeet 75 % ja joukkolainat 25 %) ja erittäin tuottohakuinen (osakkeet 90 % ja joukkolainat 10 %). Sijoitusneuvoja on käynyt läpi osake- ja korkomarkkinoiden ja erilaisilla riskitasoilla olevien rahastojen historiallista kurssikehitystä ja selvittänyt tuotto-odotusten suhdetta riskiin. Aiemman sijoitusneuvojan tapaamisessa noin vuotta aiemmin A:n sijoittajaprofiiliksi on määritelty tasapainoinen. Keskustelun perusteella A on kertonut hakevansa parempaa kasvua sijoituksilleen ja katsonut, että hänen sijoittajaprofiilinsa voisi olla tuottohakuinen. Sijoitusneuvoja on esitellyt vaihtoehtoina rahastoja ja kapitalisaatiosopimusta (”vakuutuskuorta”). Kapitalisaatiosopimuksen etuina on tuotu esiin helpompi muokattavuus sijoitusaikana ja se, että mahdollisista voitoista maksetaan verot vasta takaisinoston tai sopimuksen erääntymisen yhteydessä. A on pitänyt esitellyistä vaihtoehdoista kapitalisaatiosopimusta tarkoituksenmukaisempana ja on sovittu, että tarjous rakennetaan tämän vaihtoehdon varaan. A on kysyttäessä ilmoittanut haluavansa sijoittaa olemassa olevista varoistaan 50.000 euroa ja jatkaa kuukausisäästämistä (150 euroa/kk) siten, että kuukausisäästö kohdistuu jatkossa kapitalisaatiosopimukseen rahaston sijaan. Myös sijoitusten ajallisesta hajauttamisesta on keskusteltu. Sijoitusneuvoja on kertonut, että summan jakaminen useaan eri aikana sijoitettavaan osaan voi pienentää markkinaanmenoriskiä, mutta sillä voi toisaalta olla vaikutusta tuottoon. A on keskustelun perusteella toivonut, että koko kertasumma sijoitetaan samanaikaisesti.
Osapuolten välillä on pidetty toinen verkkotapaaminen 17.11.2021. Tätä keskustelua koskevan tallenteen mukaan A on pohtinut uudelleen sijoittajaprofiiliaan ja tullut siihen tulokseen, että tasapainoinen profiili on hänelle sopivampi. Sijoitusneuvoja on tämän perusteella laatinut A:lle uuden tarjouksen.
Sijoituslautakunta katsoo edellä selostetun perusteella, että vakuutusyhtiö on täyttänyt vakuutussopimuslain 4 b §:ssä tarkoitetun velvollisuutensa määritellä A:n vakuutustarve ennen vakuutustarjouksen tekemistä. A on toivonut tasapainoista sijoitusratkaisua, viiden vuoden sijoitusaikaa ja ratkaisua, joka on hänelle itselleen helppo (ts. joku muu huolehtii kaupankäynnistä). A on tuonut esille, että hakee aiemmasta poiketen varallisuudelleen tuottoa. Myös A:n varallisuusasemaa ja mahdollisia tulevia varallisuuden käyttötarpeita on selvitetty asianmukaisesti.
2. Vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuuden täyttäminen (VSL 5 §)
A on esittänyt, että hänelle ei ole ennen sopimuksen tekemistä kerrottu muun muassa sopimukseen liittyvästä pääoman arvon alenemisen riskistä, irtisanomisoikeudesta sekä mahdollisuudesta siirtää sijoitukset ns. vakuutustilille.
Ennen vakuutussopimuksen tekemistä vakuutuksenantajan tulee lain 5 §:n mukaan antaa hakijalle tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusten vakuutusmaksuista ja -ehdoista sekä muut hakijalle määritettyyn vakuutustarpeeseen sopivan vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin. Jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut siitä virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja, katsotaan vakuutuksen vakuutussopimuslain 9 §:n nojalla olevan voimassa sen sisältöisenä, kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella aihetta käsittää. Tiedot tulee lain 5 a §:n 1 momentin mukaan toimittaa paperilla tai muulla pysyvällä tavalla taikka verkkosivustolla.
Vakuutussopimuslain 5 §:n 2 momentin mukaan vakuutuksenantajan on ennen sijoitusvakuutussopimuksen tekemistä varoitettava vakuutuksen hakijaa riskeistä, jotka liittyvät vakuutukseen tai siihen liittyviin sijoituskohteisiin taikka ehdotettuun sijoitusstrategiaan, sekä annettava tälle tietoa siitä, miten riskejä voidaan tarkoituksenmukaisella tavalla hallita ottaen huomioon sijoittamisen tavoitteet.
Sijoituslautakunta toteaa, että vakuutussopimuslain mukainen vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuus ei poista vakuutuksenottajan velvollisuutta itsekin perehtyä tekeillä olevan vakuutussopimuksen sisältöön. Mikäli hän ei näin tee, hän on lähtökohtaisesti itse vastuussa tästä mahdollisesti aiheutuvista oikeudenmenetyksistä tai väärinkäsityksistä.
Vakuutusyhtiö on tehnyt A:lle verkkotapaamisen 2.11.2021 perusteella tarjouksen 3.11.2021 ja uusinut verkkotapaamisen 17.11.2021 perusteella tarjouksen samansisältöisenä 17.11.2021. Tarjouksen mukana A:lle on annettu avaintietoasiakirjat, hinnasto, tuoteseloste ja sopimuksen ehdot. Sijoituslautakunta toteaa, että A:lle annetun tuoteselosteen sivulla 6 todetaan ”[kapitalisaatiosopimus] on tarkoitettu sinulle, jos aikomuksesi on sijoittaa pitkäaikaisesti. Suositeltava sijoitusaika on vähintään 3 vuotta. Voit kuitenkin nostaa säästösi osittain ja kokonaan jo ennen sopimuksesi päättymistä.” Sivulla 6 on myös teksti ”Huom. Säästöjesi arvo kehittyy valitsemiesi sijoituskohteiden arvon mukaan vähennettynä hinnaston mukaisilla kuluilla. Sopimukseen sisältyy riski sijoitetun pääoman menettämisestä osittain tai kokonaan” ja ”Tulevaisuuden markkinaolosuhteissa sijoituskohteiden arvonkehitys voi poiketa tai muuttua historiaan pohjautuvista ennakkoarvioista. Vakuutusyhtiö ei vastaa säästöjen eikä niiden arvon määrittävien sijoituskohteiden arvonkehityksestä tai mahdollisesta arvon alentumisesta.” Tuoteselosteen sivulla 8 todetaan ”Sinulla on oikeus peruuttaa tekemäsi sopimus ilmoittamalla siitä vakuutusyhtiölle kirjallisesti 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jona vastaanotit sopimuskirjan ja ehdot. Peruuttamisilmoitus on tehtävä kirjallisesti vakuutusyhtiölle tai pankille.”
Sijoituslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö on kertonut tuoteselosteessa asianmukaisesti vakuutuksenottajan oikeudesta nostaa sopimuksen säästöt koska tahansa ja oikeudesta peruuttaa sopimus 30 päivän kuluessa siitä, kun tämä on vastaanottanut sopimuskirjan ja ehdot. Samoin on kerrottu pääoman osittain tai kokonaan menettämiseen liittyvästä riskistä. Materiaaliin tutustuen A olisi saanut näistä seikoista tiedon. Siltä osin kuin A on katsonut, että hänelle olisi erikseen tullut kertoa ns. sijoitustilistä, Sijoituslautakunta toteaa, että kyseessä on yksi kapitalisaatiosopimukseen liitettävissä oleva sijoituskohde. Lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiöllä ole ollut velvollisuutta esitellä A:lle kaikkia valittavissa olevia sijoituskohteita.
Sijoituslautakunta katsoo vakuutusyhtiö täyttäneen tiedonantovelvollisuutensa asianmukaisesti.
3. Vakuutusta koskevan henkilökohtaisen suosituksen antaminen (vakuutussopimuslain 5 b §) ja sijoitusvakuutuksen asianmukaisuuden ja soveltuvuuden arviointi (vakuutussopimuslain 5 c §)
Tilanteessa, jossa vakuutuksenantaja antaa vakuutuksen hakijalle henkilökohtaisen suosituksen tietyn vakuutuksen tai tiettyjen vakuutusten valitsemiseksi, vakuutuksenantajan on vakuutussopimuslain 5 b §:n mukaan perusteltava, miksi suositeltu vakuutus tai vakuutukset täyttävät parhaiten vakuutuksen hakijan vakuutustarpeen. Lainkohdan esitöiden (HE 172/2017 vp, s. 204) mukaan ammattitaitoisen ja huolellisen palvelun suorittamisen on katsottava edellyttävän sitä, että annettava suositus perustuu riittäviin tietoihin vakuutuksenottajan henkilökohtaisista olosuhteista.
Vakuutuksenantajan on lisäksi vakuutussopimuslain 5 c §:n mukaan arvioitava, ovatko suunniteltu vakuutus ja siihen mahdollisesti liittyvät lisäpalvelut vakuutuksen hakijalle asianmukaisia tämän kyseiseen vakuutukseen liittyvää sijoituskokemus ja -tietämys huomioon ottaen. Jos kyse on henkilökohtaisen suosituksen antamisesta, tulee hakijalle suositella vakuutuksia, jotka soveltuvat tälle ottaen huomioon tämän kyseisiin vakuutuksiin liittyvää sijoitusalaa koskeva sijoituskokemus ja -tietämys, sijoittamisen tavoitteet ja taloudellinen tilanne riskin- ja tappionsietokyky mukaan lukien. Suosituksesta on käytävä ilmi ainakin, miten suositeltu vakuutus vastaa hakijan odotuksia, taloudellista tilannetta ja sijoittamisen tavoitteita. Lainkohdan esitöiden (HE 172/2017 vp, s. 205) mukaan, jos suunniteltu vakuutus on monimutkainen tai riskitasoltaan korkea, sitä ei voida pitää asianmukaisena vakuutuksenhakijalle, jolla on vähäinen sijoituskokemus tai -tietämys.
Sijoituslautakunta toteaa, että A on vakuutustarjouksen yhteydessä saanut sijoitussuunnitelman, joka lautakunnan näkemyksen mukaan on vastannut A:n verkkoneuvotteluissa 2.11.2021 ja 17.11.2021 antamia tietoja taloudellisesta tilanteestaan, suhtautumisestaan riskiin ja tappioihin sekä muista henkilökohtaisista olosuhteistaan. A:lle on suositeltu kapitalisaatiosopimusta, johon suositeltujen sijoituskohteiden painotukset ovat vastanneet A:lle neuvottelussa 17.11.2021 määriteltyä sijoittajaprofiilia. Valittu sijoitusmuoto on lautakunnan näkemyksen mukaan sopinut A:n ilmoittamaan sijoitusaikaan (5 vuotta). Ottaen huomioon, että vakuutukseen sijoitettu kertasumma ei ole ollut merkittävä tai muodostanut merkittävää osuutta A:n sijoitusvarallisuudesta, Sijoituslautakunta katsoo, ettei mahdollisuutta hajauttaa sijoitusta ajallisesti ole ollut tarvetta tuoda toteutunutta korostetummin esille. Sijoituslautakunta katsoo lisäksi, ettei kyseessä ole ollut monimutkainen tai riskitasoltaan korkea vakuutus. Sijoituslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö on täyttänyt asianmukaisesti myös vakuutussopimuslain 5 b ja 5 c mukaiset velvollisuutensa.
Lautakunta toteaa vielä, että tappio on johtunut ennakoimattomasta markkinailmiöstä, josta vakuutusyhtiö ei marraskuussa 2021 ole voinut olla tietoinen eikä siten ole voinut sitä huomioida.
4. Lopputulos
Sijoituslautakunta katsoo edellä kerrottuun viitaten, että vakuutusyhtiö on täyttänyt asianmukaisesti vakuutustarpeen selvittämistä, tiedonantovelvollisuutta, henkilökohtaisen suosituksen antamista ja sijoitusvakuutuksen asianmukaisuuden ja soveltuvuuden arviointia koskevat velvollisuutensa. Lautakunta toteaa lisäksi, ettei A:lle esitetyn selvityksen perusteella ole realisoitunut asiassa tappiota. Lautakunta katsoo, ettei asiassa ole syytä suosittaa hyvitystä.
Lopputulos
Sijoituslautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.
Sijoituslautakunta oli yksimielinen.
SIJOITUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Laine
Jäsenet:
Kajala
Ovaska
Räty-Ivanov
Tapanila