Tapahtumatiedot

Asiakkaan omakotitalossa havaittiin 13.10.2021 vuotovahinko kaivolta tulevan käyttövesiputken liitoksessa. Vuotokohta oli eteisen lattiarakenteen sisässä. Samassa vesiputkessa oli ollut vuoto vuonna 2017, jolloin vakuutusyhtiö oli suorittanut korvauksena vuotovahingosta kertakorvauksen.

Vakuutusyhtiö antoi asiasta 22.11.2021 kielteisen korvauspäätöksen. Yhtiö katsoi, ettei kyseessä ollut vakuutuksesta korvattava vahinko, koska putken liitos oli rakentamismääräysten vastaisesti lattiarakenteen sisässä, eikä putkea ollut asennettu suojaputkeen. Vakuutusyhtiön mukaan putki olisi pitänyt vuoden 2017 vahingon korjausten yhteydessä vaihtaa, tai asentaa suojaputkeen taikka pintavetona.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

Asiakas katsoo, että vakuutusyhtiö on vastuussa vahingosta. Vuoden 2017 vahinkotarkastusraportissa on todettu, että vakuutus korvaa rakennuksen vaurioituneet osat vahinkoa edeltäneeseen tasoonsa ja että vahingon korjaus tehdään erillisen suunnitelman mukaan. Vuonna 2017 vakuutusyhtiön riskienhallintainsinööri ja asiakkaan puoliso ovat käyneet perusteellisen puhelinkeskustelun vuotovahingon korjaustavasta, kustannuksista ja työn toteutustavasta. Tämä ilmenee myös vakuutusyhtiön riskienhallintainsinöörin lähettämästä sähköpostista. Putken korjaustapaa ei mainita missään. Suojaputken vetäminen olisi vaatinut laajat purku- ja rakennustyöt. Lattiarakenteita rikkomattomaan korjaustapaan olivat päätyneet yhdessä vakuutusyhtiön edustaja, rakennusliikkeen edustaja ja asiakkaan puoliso. Vahinkokartoitusraportin mukainen ”edeltävään tasoon” korjaaminen on todettu oikeaksi ratkaisuksi. Vakuutusyhtiö on ollut mukana päätöksenteossa.

Asiakas katsoo myös, että vuonna 2017 laadittujen raporttien ja kuvien perusteella ei voida yksiselitteisesti osoittaa, että tehdyt ratkaisut ovat vaadittujen ohjeiden ja määräysten vastaisia. Vastuuta korjauspäätöksestä ei voida jälkikäteen sysätä kokonaan vakuutuksenottajalle. Asiakas vaatii, että vakuutusyhtiö kantaa päätöksenteossa mukana olleena oman osansa aiemman vahingon korjaamiseksi tehtyjen virheellisten päätösten seurauksista. Asiakas vaatii korvausta vähintään siinä laajuudessa, mikä oli vakuutusyhtiön vaikutus vuoden 2017 vahingon korjaamiseksi annettujen ohjeiden päätöksenteossa. Asiakas katsoo lisäksi, että vakuutusyhtiön väite asennustavan virheellisyydestä talon alkuperäisenä rakennusajankohtana (vuosi 1974) on väärä.

Vakuutusyhtiö kiistää asiakkaan vaatimukset. Yhtiö toteaa, että vuoden 2017 vahingosta korvattiin vuotovahingon osuutta kertakorvauksella noin 18.000 euroa. Vakuutusyhtiön mukaan vuoden 2017 kartoitusraportin maininta siitä, että vakuutus korvaa rakennuksen vaurioituneet osat vahinkoa edeltäneeseen tasoonsa, ilmentää ns. rikastumiskieltoa, eli sitä, ettei vahingon johdosta ole tarkoitus päästä parempaan asemaan kuin ennen vahinkoa.

Vakuutusyhtiön edustaja ei ole antanut ohjetta, jonka mukaan voimassa olevien rakentamismääräysten vastainen putki olisi tullut jättää korjaamatta. Vahingon korvaamiseksi sovittiin kertakorvaus, jonka ajatuksena on, että asiakkaat voivat käyttää korvauksen parhaaksi katsomallaan tavalla. Lisäksi korjaustyön tilaajana toimii aina vakuutettu. Vakuutusyhtiö ei ole koskaan työn tilaajan roolissa. Vakuutusyhtiö ei ole ohjannut tai määrittänyt korjaustyön laajuutta tai suoritustapaa vuonna 2017 millään tavoin. 

Vakuutusyhtiö toteaa, että alkuperäisen putken asennusajankohta ei ole tiedossa, mutta todennäköisesti putki on alkuperäinen, talon valmistumisvuodelta 1974. Vuoden 2017 vahinkoa korjattaessa lattia on ollut auki laajalta alueelta. Tällöin putki olisi tullut uusia ilman jatkoksia ja se olisi ollut laitettavissa suojaputkeen. 

Vakuutusyhtiö viittaa Rakennusten vesijohdot ja viemärit -käsikirjaan vuodelta 1965, jonka mukaan vesijohtoja ei yleensä pidä sijoittaa lattioihin, sillä lattiaan sijoitettuihin putkiin on vaikea päästä käsiksi. Käsikirjan mukaan muoviputkia ei saa asentaa lattioihin. Vakuutusyhtiö viittaa myös remontointiajankohtana vuonna 2017 voimassa olleisiin Suomen rakentamismääräyskokoelman osaan D1 vuodelta 2007 ja TalotekniikkaRYL 2002 -ohjekirjaan talotekniikan rakentamisen yleisistä laatuvaatimuksista. Rakentamismääräyskokoelman osan D1 mukaan rakennukseen asennettava vesijohto ja siihen liitetyt laitteet on sijoitettava siten, että mahdollinen vesivuoto voidaan havaita luotettavasti ja ajoissa, ja vesijohto voidaan helposti tarkastaa ja korjata. TalotekniikkaRYL:n mukaan vesi- ja viemärijärjestelmien osalta jatkoksia ei sallita ”ei-vaihdettavissa” oleviin tulovesiputkiin. ”Ei-vaihdettava” tarkoittaa, että putki tai siinä oleva liitos on rakenteen sisällä siten, että rakennetta joudutaan purkamaan putken tai sen liitoksen saamiseksi näkyviin. Vesiputki on ollut umpinaisen rakenteen sisällä ja putkessa on ollut liitoksia, eikä putkea ole asennettu suojaputkeen. Alkuperäinen asennustapa on ollut virheellinen, eikä putkea ole asennettu myöskään vuoden 2017 remontissa kyseisenä ajankohtana voimassa olleiden määräysten ja ohjeiden mukaisesti.  Vakuutusyhtiö katsoo, että putken asennuksessa on vuoden 2017 vahingon korjaamisen yhteydessä tapahtunut asennusvirhe. Kotivakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle tai irtaimistolle itselleen asennusvirheestä.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Laajan Maatilavakuutuksen 1.1.2021 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 3.1 mukaan Laaja Maatilavakuutus korvaa äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneet suoranaiset esinevahingot. Poikkeuksellinen tulvavahinko korvataan kohdan 3.4.6 ja ympäristövahingot kohdan 3.4.15 mukaan.

Tyypillisiä korvattavia vahinkoja ovat palovahingot, sähköilmiö- ja vuotovahingot, varkaudet, murrot, ilkivalta- ja myrskyvahingot sekä rikkoutumisvahingot.

Vakuutusehtojen kohdan 4 (Vakuutustapahtumiin liittyvät yleiset rajoitukset) alakohdan 4.12 (Rakennus-­, valmistus­- tai työvirhe) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle tai irtaimistolle itselleen
- suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö-, toimitus- tai työvirheestä
- rakenne-, valmistus- tai aineviasta, puutteellisesta ilman, voitelu- tai hydrauliöljyn taikka jäähdytysnesteen kierrosta
- perustamis- tai rakennusvirheestä taikka rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta
- rakenteen tai asennuksen keskeneräisyydestä tai puutteellisuudesta
- kun vesi on päässyt rakenteisiin lattiakaivon tai sen korokerenkaan tai märkätilan putkiläpivientien vuotamisesta tai vedeneristyksen puut­teel­li­suu­des­ta
- vesistö- tai merivesitulvasta tai niiden seurauksena jäiden liikkumisesta, jos rakennus on rakennettu ilman laissa säädettyä lupaa tai luvan vastaisesti.

Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan D1 Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot (tullut voimaan 1.7.2007) kohdan 2 Talousvesilaitteisto alakohdan 2.4 Vesijohtojen sijoittaminen, Määräys (2.4.1) mukaan rakennukseen asennettava vesijohto ja siihen liitetyt laitteet on sijoitettava siten, että mahdollinen ve­si­vuo­to voidaan havaita luotettavasti ja ajoissa, ja vesijohto voidaan helposti tarkastaa ja korjata. Märkätilan lattiaan ei saa tehdä vesijohtojen läpivientejä.

Kohtaan 2.4 sisältyvän ohjeen (2.4.1.1) mukaan vesijohto asennetaan esimerkiksi seuraavasti:
1) näkyville;
2) suojaputkeen siten, että johdon vaihtaminen on mahdollista;
[…]

Vesivuotojen havaitsemiseksi käytetään rakenteellisia ratkaisuja, joissa vuotovesi ohjautuu näkyville. Pystyjakojohtojen yhteydessä vuodonilmaisimia sijoitetaan jokaisen kerroksen kohdalle niin, että vuotovettä ei pääse laattaan ja sen lä­pi­vien­tiin.

Huollettavien ja tarkastettavien laitteiden kohdalle tehdään riittävän suuri mutta kuitenkin vähintään 500 mm x 500 mm kokoinen, selkeästi merkitty, irrotettava tai avattava luukku.

Maahan sijoitettavan vesijohdon ei tarvitse olla vaihdettavissa ilman kaivamista, ellei se sijaitse rakennuksen pohjalaatan alla tai muuten vaikeasti aukaistavien pintojen alla esim. vilkas liikenne.

Ratkaisusuositus

Asiassa on kysymys vuonna 2021 tapahtuneen vuotovahingon korvattavuudesta sekä vakuutusyhtiön vastuusta vuoden 2021 vahingosta vuonna 2017 tehtyjen korjaustoimien perusteella.

Vakuutusyhtiö ei ole korvannut tulovesiputken vuodosta vuonna 2021 aiheutunutta vahinkoa rakennuksen maatilavakuutuksesta, koska vuotanut putki on ollut virheellisesti asennettuna lattiarakenteeseen ilman suojaputkea. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan vuotanut putki olisi tullut asentaa vuonna 2017 tehtyjen laajojen korjaustöiden yhteydessä suojaputkeen tai pinta-asennuksena.

Suomen Rakentamismääräyskokoelman vuonna 2007 voimaan tulleen osan D1 talousvesilaitteistoja koskevat määräykset ja ohjeet ovat edellyttäneet, että vesijohto sijoitetaan siten, että vuoto on havaittavissa luotettavasti ja ajoissa sekä että vesijohto voidaan helposti tarkastaa ja korjata. Vesijohto tulisi asentaa esimerkiksi suojaputkeen siten, että johdon vaihtaminen on mahdollista. Vuoden 2002 TalotekniikkaRYL-käsikirjan mukaan rakennukseen asennettavissa muoviputkissa ei-vaihdettavissa putkissa ei hyväksytä puristusliitoksia.  

FINE katsoo, että vuonna 2017 voimassa olleet rakentamismääräykset ja hyvää rakentamistapaa määrittävät ohjeistukset olisivat edellyttäneet kyseessä olevan putken asentamista suojaputkeen. Jos putki olisi ollut asennettuna suojaputkeen, vuoto olisi ohjautunut lattiarakenteen sijaan näkyville ja se olisi voitu havaita nopeasti. Toisaalta myös puristusliitoksen jättäminen rakenteen sisään asennettuun putkeen on ollut FINEn näkemyksen mukaan hyvän rakentamistavan vastaista. Näin ollen FINE katsoo, että rakenteiden kastumisvahinko on tässä tapauksessa aiheutunut rajoitusehtojen mukaisesti asennusvirheestä ja hyvän ra­ken­ta­mis­ta­van vastaisesta rakentamisesta. Vakuutusyhtiön kielteinen päätös on tämän perusteella vakuutusehtojen mukainen.

Asiakas on katsonut, että vakuutusyhtiö on ollut omalta osaltaan vaikuttamassa tulovesiputkea koskevaan korjausratkaisuun vuonna 2017, minkä vuoksi vakuutusyhtiö on vastuussa aiheutuneesta vahingosta.

Vuoden 2021 vahinkoa koskevaan vahinkokartoitusraporttiin 28.10.2021 merkittyjen lisätietojen mukaan vuotanut liitos oli asennettu vuoden 2017 vesivahingon korjaustöiden yhteydessä. Vuotavasta liitoksesta lähtevä putki oli raportin mukaan erilainen kuin alkuperäinen tulovesiputki.

Vuoden 2017 vahingon 27.8.2017 päivätyssä vahinkotarkastusraportissa oli mainittu asiakkaan toteamalla tavalla, että vakuutus korvaa rakennuksen vaurioituneet osat vahinkoa edeltäneeseen tasoonsa. Raportissa on kuitenkin todettu lisäksi, että teknisten laitteiden (LVIS) kustannuksiltaan kohtuulliset irrotus- ja asennustyöt ovat vakuutuksesta korvattavia toimenpiteitä, mikäli ne tehdään vuodon rakenteille aiheuttamien vaurioiden korjaustöiden takia. Raportissa on edelleen todettu, että jos uusitaan LVIS-laitteita tai niihin liittyviä putkistoja / johdotuksia tms., niihin liittyvä asennukset ja materiaalit asiakkaiden tulee itse kustantaa.

Vakuutusyhtiön riskienhallintainsinöörin 17.10.2017 asiakkaalle lähettämässä sähköpostissa on todettu, että riskienhallintainsinööri on perehtynyt vuotovahingon selvityksiin sekä ollut yhteydessä rakennusliikkeen edustajaan. Lisäksi hän oli keskustellut asiakkaan puolison kanssa. Sähköpostin mukaan keskustelussa oli täsmentynyt, että rakennustekniset korjaustyöt suoritetaan omatoimisena rakennuttamisena. Sähköpostissa eritellään lisäksi korvauksen määrän laskemiseen liittyviä seikkoja. FINEn käytössä olleissa asiakirjoissa on lisäksi 12.10.2017 päivätty vakuutusyhtiön laatima korjauskustannuslaskelma, jossa ei ole mainintoja eteisen lattiarakenteessa kulkevasta tulovesiputkesta.

Korvauskäytännössä vakiintuneena lähtökohtana on, että vaurioituneen omaisuuden omistava taho toimii korjaustyön tilaajana ja vakuutusyhtiö korvaa korjaustyöstä aiheutuneet laskut vakuutusehtojen mukaisesti. Vakuutusyhtiön toimiessa tällä tavoin maksajan roolissa sille ei synny vastuuta korjaustyön laadusta eikä velvollisuutta valvoa korjaustyön suorittamista. Vakuutusyhtiön vastuu rajoittuu vakuutusehtojen mukaisen korvauksen suorittamiseen. FINEn näkemyksen mukaan vakuutusyhtiölle voi syntyä vastuu korjaustyön lopputuloksesta siinä tapauksessa, jos yhtiö esimerkiksi määrää korjaustyön suorittajan tai muulla vastaavalla tavalla vaikuttaa määräävästi vakuutuskorvauksen käyttämiseen. Näyttötaakka tällaisesta poikkeavasta järjestelystä on korvauksenhakijalla.

FINEn havaintojen mukaan on poikkeuksellista, että vakuutusyhtiö olisi sillä tavoin määräävästi vaikuttanut korjaustyön toteutustapaan tai laajuuteen, että vakuutusyhtiölle muodostuisi vastuu urakoitsijan tekemästä työstä. Tässä tapauksessa korvaus vuoden 2017 vahingosta on lisäksi maksettu kertakorvauksena, eli rahakorvauksena, jolloin vakuutusyhtiöllä on tyypillisesti vielä vähäisempi mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä toimenpiteitä tai menetelmiä käytännön korjaustyössä esimerkiksi käyttövesiputken asennuksen osalta tehdään. Selvityksistä ei ilmene, että vakuutusyhtiön puolelta olisi annettu vakuutetuille ohjeita siitä, millä tavoin riidanalainen putki on tullut asentaa. FINEn näkemyksen mukaan vahinkokartoitusraportissa olevan maininnan ”edeltävään tasoon” korjaamisesta ei voi perustellusti ymmärtää merkitsevän sitä, että korjaustöissä ei tulisi noudattaa korjaushetkellä voimassa olevia rakennusmääräyksiä ja ohjeita.

FINE antaa ratkaisusuosituksensa osapuolten toimittaman kirjallisen materiaalin perusteella. Tässä tapauksessa käytettävissä olleen kirjallisen materiaalin perusteella jää osoittamatta, että vakuutusyhtiö olisi vaikuttanut nyt vuotaneen liitoksen asennustapaan vuoden 2017 vahinkotapahtuman korjaustyön yhteydessä. Näin ollen FINE katsoo, ettei vakuutusyhtiölle muodostu korvausvelvollisuutta vahingosta myöskään tällä perusteella.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Johtava lakimies Tuomas Siirala
Esittelijä Salo