Haku

FINE-049721

Tulosta

Asianumero: FINE-049721 (2022)

Vakuutuslaji: Kotivakuutus

Ratkaisu annettu: 11.11.2022

Lakipykälät: 69

Vyölaukun menettäminen. Varkaus vai katoaminen? Näyttö korvattavasta vahinkotapahtumasta. Varkausvahinko, jonka tapahtumahetkeä, -olosuhteita ja -paikkaa ei voida tarkoin määritellä.

Tapahtumatiedot

Asiakas oli viettämässä aikaa Jyväskylän kaupungin satamassa 18.6.-19.6.2021. Asiakas havaitsi vyötäisillään pitämänsä vyölaukun kadonneen noin kahden aikaan aamuyöllä 19.6.2021 baarien sulkeuduttua. Vyölaukussa oli lompakko, sähköpyörän näyttö, matkapuhelin ja siinä muistikortti sekä kaksi avainnippua, joissa oli avaimet muun muassa kotiin ja sähköpyörään. Asiakas teki vahinkoilmoituksen 30.6.2021 ja antoi vakuutusyhtiön samana päivänä esittämiin lisäselvityspyyntöihin vastaukset, joiden mukaan vyölaukku oli anastettu kello 00–02 välisenä aikana. Asiakkaan mukaan vyölaukku oli koko ajan hänen vyötäisillään ja valvonnassaan. Asiakkaan arvion mukaan joku oli ilmeisesti irrottanut vyölaukun hänen vyötäisiltään painamalla linkkua tai leikkaamalla vitjan katki.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa 6.7.2021 kielteisen korvauspäätöksen, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata omaisuuden katoamista tai unohtamista, eikä niiden seurauksena aiheutunutta vahinkoa. Vakuutuksesta ei korvata myöskään varkausvahinkoa, jonka tapahtuma-aikaa ei voida määritellä. Vyölaukun katoamisen aikaväli klo 00–02 oli niin pitkä, ettei oletetun varkauden tapahtuma-aikaa voitu pitää riittävästi määriteltynä. Asiakas ei ollut ilmoittanut mistään poikkeavasta tapahtumasta. Pelkkä olettamus tavaran anastamisesta ei riittänyt vakuutusyhtiön mukaan näytöksi siitä, että vahinko on aiheutunut varkaudesta.

Asiakas tarkensi 7.7.2021 lähettämässään viestissä vyölaukun menettämisen ajaksi kello 01:45-2:00 ja nimesi vahinkopaikaksi tietyn ravintolan. Uudessa korvauspäätöksessään vakuutusyhtiö vetosi siihen, että asiakkaan korvauspäätöksen jälkeen antama lisäselvitys poikkesi vahinkoilmoituksen, poliisin 21.6.2021 päivätyn tutkintailmoituksen ja asiakkaan aiemmin vakuutusyhtiölle toimittaman lisäselvityksen tiedoista. Vakuutusyhtiö ei pitänyt asiakkaan jälkikäteen ilmoittamaa tietoa uskottavana. Se katsoi, että itse vahinkotapahtuma oli edelleen epäselvä, eikä pelkkä jälkikäteinen päättelyketju siitä, mitä vyölaukulle on täytynyt tapahtua, riittänyt osoitukseksi siitä, millä tavalla omaisuus on menetetty. Vakuutusyhtiö ei muuttanut kielteistä kantaansa.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön ratkaisuun. Hän ei vahingosta ilmoittaessaan tiennyt, miten tarkasti vahinkotapahtumaa pitää selvittää. Kun asiakas ensimmäisen korvauspäätöksen jälkeen tarkensi vahinkotapahtuman aikaa ja paikkaa, ei vakuutusyhtiö pitänytkään uutta kertomusta luotettavana. Asiakas katsoo, että vakuutusyhtiön tulee korvata anastettu omaisuus hänen kotivakuutuksestaan.

Vakuutusyhtiö on pääosin toistanut aiemmassa korvauskäsittelyssä esittämiään perusteluja. Koska vahinkoilmoituksesta ei ilmennyt mitään vahinkotapahtumaa, asiakkaalta pyydettiin lisäselvityksiä. Näissä lisäselvityksissä asiakas ensin ilmoitti, että vyölaukku oli tallella klo 00.00 ja hän huomasi katoamisen klo 2.00, eikä tänä aikana tapahtunut mitään poikkeavaa. Asiakkaan vyölaukun menettämisajankohdasta antamat tiedot vastasivat tässä vaiheessa hänen poliisille antamiaan tietoja. Saatuaan kielteisen korvauspäätöksen asiakas oli vielä tarkentanut vahinkotapahtuman ajankohtaa.

Vakuutusyhtiön arvion mukaan lähimpänä itse vahinkotapatumaa annettua selvitystä on pidettävä uskottavimpana, ja ratkaisu on annettu sen mukaan. Koska ei ole tiedossa, mistä syystä vyölaukku on joutunut kateisiin, vakuutusyhtiö katsoo, ettei korvauspäätöstä ole syytä muuttaa.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Kotivakuutusehtojen (voimassa alkaen 1.1.2019) kohdan 4.2 (perustaso) mukaan vakuutuksesta korvataan kohdissa 4.2.1 – 4.2.12 luetellut suoranaiset esinevahingot.
[…]
Kohdan 4.2.4 (Varkaus ja murto) mukaan
[…]
vakuutuksesta korvataan irtaimiston anastamisesta aiheutunut vahinko Suomessa, kun se on tilapäisesti
- säilytettynä suojaavasti suljetussa tilassa muualla kuin vakuutuspaikassa
- matkalla mukana (katso suojeluohjeet).

Kohdan 4.5 (Korvausrajoitukset)
- alakohdan 4.5.1 mukaan vakuutuksesta ei korvata omaisuuden katoamista, unohtamista tai niiden seurauksena aiheutunutta vahinkoa.
_ alakohdan 4.5.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata varkausvahinkoa, kun tapahtumapaikkaa tai -aikaa ei voida määritellä.

Ratkaisusuositus

Asiassa on kyse sen arvioimisesta, onko vakuutuksenottaja esittänyt riittävän selvityksen korvattavasta vakuutustapahtumasta.

Sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 4.2.4 mukaan vakuutuksesta korvataan irtaimiston anastamisesta aiheutunut vahinko, kun se on tilapäisesti säilytettynä suojaavasti suljetussa tilassa muualla kuin vakuutuspaikassa tai matkalla mukana.

Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksenhakijalla on näyttövelvollisuus siitä, että häntä on kohdannut vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma. Korvattavuus voi kuitenkin estyä, jos vahingon todennäköisenä syynä on jokin vakuutuksen rajoitusehdoissa lueteltu tekijä. Vakuutusyhtiöllä on näyttövelvollisuus rajoitusehdon soveltumisesta tapaukseen. Tässä tapauksessa asiakkaan tulisi korvausta saadakseen voida osoittaa, että hänen vyölaukkunsa on anastettu.

Nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa asiakas on esittänyt, että joku on voinut irrottaa vyölaukun hänen vyötäröltään yöllä ravintolan ruuhkassa. Asiakas ei ole kuitenkaan kertonut huomanneensa mitään poikkeavaa, ennen kuin havaitsi vyölaukun puuttumisen.

Menettämisvahinkoja koskevan Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännön (esimerkiksi FINE-011768, VKL 276/15, VKL 184/15 ja VKL 549/13) mukaan korvauksenhakijan on voitava korvausta saadakseen osoittaa, millä tavalla hän on menettänyt omaisuuden. Korvauksenhakijan jälkikäteinen oletus tai päättelyketju siitä, mitä esineelle on täytynyt tapahtua, ei itsessään riitä osoitukseksi siitä, millä tavalla esine on menetetty.

FINE toteaa, että asiakas ei ole esitetyllä selvityksellä pystynyt selvittämään vyölaukkunsa todennäköistä menettämistapaa, vaan hänen käsityksensä vyölaukun varastamisesta perustuu jälkikäteiseen päättelyyn. Vaikka asiakas viimeisimmässä selvityksessään on aiemmista tapahtumakuvauksistaan poiketen kertonut vyölaukun menettämisen tapahtuneen noin 15 minuutin ajanjakson kuluessa, FINE katsoo, että asiakkaan illan kulusta kertoman perusteella vyölaukku on yhtä hyvin voitu menettää myös muusta syystä kuin asiakkaan epäilemän varkauden seurauksena. Asiakkaan toimittamista selvityksistä ei myöskään käy ilmi mitään yksittäistä tilannetta, jossa vyölaukku olisi todennäköisesti varastettu.

Koska asiakas ei ole esittänyt riittävää selvitystä korvattavasta vakuutustapahtumasta, asiassa jää epäselväksi, mistä syystä vyölaukun menettäminen on tapahtunut. Asiassa ei voida todeta, että vyölaukun menettämisen todennäköisenä syynä olisi ollut varkaus. Tämän vuoksi FINE katsoo tapauksessa jäävän näyttämättä, että kysymys olisi korvattavasta vakuutustapahtumasta. Koska asia ratkeaa jo tällä perusteella, vakuutusyhtiön vetoamien rajoitusehtojen soveltumista tapaukseen ei ole tarpeen käsitellä ratkaisusuosituksessa enemmälti.

Lopputulos

FINE ei suosita asiassa muutosta.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Johtava lakimies Siirala                                              
Esittelijä Paasikoski

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia