Tapahtumatiedot

A (s. 1973) on hakenut korvausta koronavirusrokotteesta aiheutuneesta lääkevahingosta 13.1.2022 päivätyllä vahinkoilmoituksella.

A sai ensimmäisen annoksen koronavirusrokotetta Comirnaty-valmisteella (BioN-Tech and Pfizer) 3.12.2021.

Viisi minuuttia rokotteen saamisen jälkeen A meni voimattomaksi ja valahti lattialle. Jalkapohjissa alkoi kova pistely ja A:sta tuntui, että raajat ikään kuin hävisivät. Verenpaine ja syke nousivat. Viiden vuorokauden kuluttua A heräsi aamulla valtavaan kipuun oikeassa jalkapohjassa, ikään kuin joku olisi työntänyt jalkaan tylppää instrumenttia. Tämän jälkeen jalkapohjissa ilmeni useana iltana neulamaista kipua. Myös oikean käden ranteessa alkoi esiintyä kuormitukseen liittyvää kipua. A katsoi, että oireilu oli seurausta hänen saamastaan koronavirusrokotteesta ja hän haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö totesi 9.5.2022 antamassaan korvauspäätöksessä, että oireilun korvaaminen lääkevahinkona edellyttää todennäköistä syy-yhteyttä lääkkeen käytön ja ilmenneiden oireiden välillä. Vakuutusyhtiö katsoi, että A:lla ilmenneet jalkapohjien kipuoireet ja oikean ranteen kuormituskipu olivat todennäköisesti Comirnaty-rokotteesta riippumattomia oireita. Oireiden syy-yhteys annettuun Comirnaty-rokotteeseen ei ollut niin todennäköinen, että kyseessä olisi vakuutusehtojen tarkoittama lääkevahinko. Näin ollen korvausta ei voitu suorittaa.

Rokotuksen jälkeen lähes välittömästi ilmenneen voimattomuuden tunteen sekä kohonneen verenpaineen ja sykkeen osalta yhtiö totesi, että rokotteiden tiedetään voivan aiheuttaa lyhytaikaista ja ohimenevää oireilua. Yhtiö pitikin todennäköisenä, että A:lla heti rokotteen saamisen jälkeen ilmenneet oireet olivat syy-yhteydessä rokotteeseen. Vakuutusyhtiön mukaan kyse oli kuitenkin vakuutuksen rajoitusehtojen tarkoittamasta kohtuudella siedettävästä haittavaikutuksesta ottaen huomioon rokotteella ehkäistävän sairauden laatu ja mahdollinen vaikeusaste.

Yhtiö viittasi myös vakuutusehtojen kohtaan, jonka nojalla lievät ja vähäiset vahingot eivät ole vakuutuksesta korvattavia, vaikka syy-yhteys olisikin selvä. Mainitun ehtokohdan mukaan korvausta voidaan maksaa, jos lääkkeen aiheuttama haitta tai työkyvyttömyys on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään 14 päivää tai jos lääkehaitasta on aiheutunut sairaanhoitokustannuksia tai ansionmenetystä enemmän kuin 85 euroa. Esittämillään perusteilla vakuutusyhtiö katsoi, etteivät vakuutusehtojen mukaiset korvattavuuden edellytykset täyttyneet myöskään heti rokottamisen jälkeen ilmenneiden oireiden osalta.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A katsoo edelleen, että hänellä ilmenneet oireet ovat aiheutuneet hänen saamastaan Comirnaty-rokotteesta.

A toteaa, että hän sai koronavirusrokotteesta välittömät neurologiset oireet. Sittemmin ilmenneet jakojen kihelmöintioireet ja ranteiden heikotuksen tunne jatkuivat joulukuun 2021 alusta huhtikuun 2022 loppuun saakka. Aikaisemmin A ei ole kokenut mitään vastaavaa, joten kyseessä täytyi olla rokotteen haittavaikutus. A toteaa, että oireet eivät liittyneet myöskään hänen sairastamiinsa koronavirusinfektioihin, vaan kyse on nimenomaan rokotehaitasta. Lisäksi A tuo esiin, että hänen oma lääkärinsä ei suositellut hänelle koronarokotteen ottamista. A oli kuitenkin ammattinsa vuoksi pakotettu ottamaan rokotuksen.

A katsoo, että rokotteen aiheuttaman pitkittyneen haitan olemassaoloa ei voida poissulkea sillä perusteella, että hän ei hakeutunut jokaisen kivun ilmaannuttua heti lääkäriin. A myös huomauttaa, ettei terveydenhuollon kuormittaminen olisi ollut kyseisessä tilanteessa järkevää. A:n oireista löytyy yhteenveto toukokuun 2022 asiakirjamerkinnöistä.

Lisäkirjelmässään 5.8.2022 A kertoo, että hän on nyrjäyttänyt vasemman nilkkansa kolme kertaa ilman mitään erityistä syytä. Nyrjähdykset ovat sattuneet 22.12.2022, 23.1.2022 ja 16.2.2022. Lisäksi 16.2.2022 A putosi vasemman jalan pettäessä spinning pyörän päältä. 25.7.2022 A kaatui polkupyörällä vasemman jalan jäädessä glossiin pysähtymistilanteessa. A myös toteaa, että ranteiden kipu palasi juhannuksena 2022 oltuaan pois muutaman kuukauden. A pyytää huomioimaan mainitut seikat yhtiön antaman korvauspäätöksen oikeellisuutta arvioitaessa.

A vaatii korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimukset. Asiassa ei ole esitetty mitään sellaista uutta selvitystä, minkä vuoksi aikaisemmin annettua korvauspäätöstä tulisi muuttaa. Perustelujen osalta yhtiö viittaa asiassa aikaisemmin lausumaansa.

Lisäksi yhtiö toteaa, että asiassa ei ole esitetty näyttöä siitä, että oireet olisivat kestäneet joulukuun 2021 alusta huhtikuun 2022 loppuun. A on keskustellut oireistaan lääkärin kanssa puhelimessa joulukuussa 2021 ja seuraavan kerran vasta toukokuussa 2022. A:n ilmoittamat rannekivut mainitaan ensimmäisen kerran vasta toukokuun 2022 asiakirjamerkinnässä. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei pidempiaikaista vahinkoa tai oireiden yhteyttä rokotukseen voida todentaa.

Yhtiön mukaan A:n myöhemmin ilmoittamalla vasemman nilkan nyrjähdystaipumuksella ja muulla kuvatulla nilkan oireilulla ei ole vaikutusta asian arviointiin.

Vakuutusyhtiö katsoo, että annettua korvauspäätöstä ei tulisi suosittaa muutettavaksi.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 13.12.2021-4.8.2022.

13.12.2021 päivätyn lääkärin etävastaanottokäynnin tekstin mukaan A halusi keskustella lääkärin kanssa koronarokotteista. A:n mukaan hänen oma lääkärinsä oli kieltänyt ottamasta koronarokotetta. A kertoi, että hän oli saanut viiden minuutin kuluttua ensimmäisen rokoteannoksen saamisesta inhottavan reaktion, jossa hänen jaloistaan ja käsistään oli lähtenyt voima. A oli joutunut lepäämään 20 minuuttia. Lisäksi syke oli kohonnut. Viisi päivää rokotuksen jälkeen A oli herännyt tylppään kipuun jalkapohjissaan.

21.12.2021 päivätyn lääkärin hoitokertomustekstin mukaan A:n kanssa oli keskusteltu rokotteista ja A:n autoimmuunisairaudesta. Ensimmäisen rokotteen saamisen jälkeen A oli saanut voimakkaan reaktion, jossa häntä heikotti, verenpaine laski ja syke nousi. Oireet olivat voimakkaammat kuin mitä A oli aiemmin kokenut muiden rokotteiden kohdalla. A:lla olisi lisäksi esiintynyt neurologisiksi tulkittavia oireita useita päiviä rokotteen saamisen jälkeen.

19.5.2022 päivätyn lääkärin hoitokertomustekstin mukaan A sairastaa kilpirauhasen vajaatoimintaa. Kilpirauhasasioiden lisäksi asiakas halusi keskustella koronarokoteasioista. A kertoi, että viisi päivää rokotteen saamisen jälkeen hän oli herännyt syvästä unesta jalkapohjien kihelmöintiin. Oiretta oli esiintynyt sittemmin viikoittain. Oireet alkoivat joulukuussa 2021 ja kestivät helmikuuhun saakka. Rokotteen saamisen jälkeen oli alkanut myös molempien ranteiden kivut. Kipua esiintyi etenkin rasituksessa. Turvottelua ei ollut. Kivut olivat helpottaneet huhti-toukokuussa. Objektiivisia löydöksiä tai kivun lisäksi muuta oiretta ranteissa ei ole ollut. A:n mukaan rannekipu oli hetkellisesti pahentunut hänen sairastaman koronainfektion aikana.

4.8.2021 päivätyn lääkärin hoitokertomustekstin mukaan A oli kaatunut polkupyörällä vasemmalle kyljelleen 25.7.2022. A oli satuttanut vasemman säären, kyynärpään ja pakaran.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, tuleeko A:lla Comirnaty-rokotteen saamisen jälkeen ilmenneet A:n moninaiset oireet korvata Comirnaty-rokotteen aiheuttamana lääkevahinkona.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Kohdan 5 (Korvattavat vahingot) mukaan lääkevahinko korvataan silloin, kun vahingonkärsinyt on vahingon seurauksena
- ollut työkyvyttömänä yhtäjaksoisesti vähintään 14 päivää tai kun hänen ruumiintoimintonsa ovat muutoin olleet yhtäjaksoisesti heikentyneinä vähintään 14 päivää
- saanut pysyvän ruumiinvamman tai sairauden tai
- kuollut.

Tämän kohdan ensimmäisestä kappaleesta riippumatta vahingonkärsineelle korvataan välttämättömät ja tarpeelliset sairaanhoitokustannukset ja ansionmenetys, mikäli nämä yhteenlaskettuna ylittävät 85 euroa jäljempänä kohdassa 7 määrätyllä tavalla laskettuna.

Kohdan 6.1. mukaan vahinkoa ei korvata, jos se tai lääkkeen aiheuttama osa vahingosta olisi kohtuudella pitänyt sietää lääkkeen käytön haittavaikutuksena seuraavat seikat huomioon ottaen:

- hoidetun sairauden laatu ja vaikeusaste
- vahingonkärsineen yleinen terveydentila
- vahingon laajuus
- asiantuntijan mahdollisuus ennakoida lääkkeen vaikutukset ja
- muut vastaavat seikat.

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitetun selvityksen mukaan A sairastaa kilpirauhasen vajaatoimintaa. 3.12.2021 A sai koronavirusrokotteen Comirnaty-valmisteella. A keskusteli lääkärin kanssa koronarokotteista etävastaanottokäyneillä 13.12.2021 ja 21.12.2021. A kertoi, että hän oli saanut viisi minuuttia rokotteen saamisen jälkeen voimakkaan heikotusreaktion, jossa hänen jaloistaan ja käsistään oli lähtenyt voima. A:n syke oli noussut ja verenpaine laskenut. A oli joutunut lepäämään 20 minuuttia. Viisi päivää rokotuksen jälkeen A oli herännyt tylppään kipuun jalkapohjissaan. Lääkärikäynnillä 19.5.2022 A kertoi, että pian rokotteen saamisen jälkeen alkanutta jalkapohjien kihelmöintioiretta oli esiintynyt viikoittain helmikuuhun saakka. Rokotteen saamisen jälkeen oli alkanut myös molempien ranteiden kivut. Kipua oli esiintynyt etenkin rasituksessa. Kivut olivat helpottaneet vasta huhti-toukokuussa. Objektiivisia löydöksiä tai kivun lisäksi muuta oiretta ranteissa ei ollut ollut. 25.7.2022 A oli kaatunut pyörällä ja satuttanut vasemman säärensä, kyynärpäänsä ja pakaransa.

Rokotteen saamisen jälkeen esiintynyt heikotusreaktio

Asiassa on riidatonta, että A:lla rokotteen saamisen jälkeen ilmennyt lyhytaikainen heikotusreaktio johtui todennäköisesti A:n saamasta Comirnaty-rokotteesta. Vakuutusyhtiö on kuitenkin katsonut, että vahinko ei ole lääkevahinkovakuutuksen perusteella korvattava, sillä kyseessä on rajoitusehdossa 6.1 tarkoitettu kohtuudella siedettävä haittavaikutus. Toissijaisesti yhtiö on vedonnut ehtoon 5, jonka perusteella vähäiset vahingot eivät ole vakuutusta korvattavia.

Kohtuudella siedettävä vahinko

Vakuutusehtoihin sisältyvän rajoitusehdon 6.1 mukaan lääkevahinkoa ei korvata, jos lääkkeen haittavaikutus olisi kohtuudella pitänyt sietää ottaen huomioon hoidetun sairauden laatu ja vaikeusaste, vahingonkärsineen yleinen terveydentila, vahingon laajuus ja asiantuntijan mahdollisuus ennakoida lääkkeen vaikutukset sekä muut vastaavat seikat.

Arvioitaessa kyseisen rajoitusehdon soveltuvuutta nyt puheena olevaan tapaukseen, Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusehtojen tulkinnassa lähtökohtana on sopimusoikeuden yleisten tulkintaperiaatteiden mukaisesti ehdon sanamuoto. Kielellisille ilmaisuille pyritään antamaan niiden sanamuodon mukainen ja yleisessä kielenkäytössä vakiintunut merkityssisältö. Sopimusoikeudessa ja siten myös Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä rajoitusehtoja tulkitaan lisäksi suppeasti. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tulkintaa ei laajenneta rajoitusehdon sanamuodon mukaisesta tulkinnasta kattamaan myös muita, sanamuotoon rinnastettavia tilanteita.

Arvioitaessa, oliko A:lle Comirnaty-rokotteesta aiheutuneessa lyhyessä heikotusreaktiossa kyse vakuutusehtojen tarkoittamasta kohtuudella siedettävästä haittavaikutuksesta, Vakuutuslautakunta kiinnittää huomiota ehdon kohtaan, jonka mukaan arvioinnissa otetaan huomioon hoidetun sairauden laatu ja vaikeusaste. Tämän kohdan sanamuodon perusteella kyseinen rajoitusehto voi tulla sovellettavaksi vain tilanteissa, joissa lääkkeen käytön tarkoituksena on hoitaa lääkkeen käyttäjän olemassa olevaa sairautta. Sanamuotonsa mukaisesti ehto ei sen sijaan sovellu tilanteisiin, joissa lääkettä annetaan puhtaasti ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa. Rajoitusehtojen suppean tulkinnan oppi huomioiden ehdon tulkintaa ei voida myöskään laajentaa kattamaan sellaisia tilanteita, joissa ei ole kyse olemassa olevan sairauden hoidosta, vaan lääkettä annetaan ennalta terveelle henkilölle sairauden ennaltaehkäisemiseksi. 

Vakuutuslautakunta toteaa, että nyt puheena olevassa tapauksessa Comirnaty-rokote on annettu A:lle puhtaasti ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa. Rokotteella ei ole hoidettu mitään olemassa olevaa sairautta, vaan sen tarkoituksena on ollut ennaltaehkäistä yhteiskunnassa laajasti levinnyttä ja pandemiaksi luokiteltua SARS-CoV-2-viruksen aiheuttamaa COVID-19-tautia. Näin ollen Vakuutuslautakunta katsoo, että kyseessä oleva rajoitusehto ei sovellu nyt puheena olevaan tapaukseen.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusyhtiö ei voi A:n tapauksessa vedota tehokkaasti kohtuudella siedettävää haittavaikutusta koskevaan lääkevahinkovakuutuksen rajoitukseen.

Korvattavat vahingot

Vakuutusyhtiö on vedonnut toissijaisesti vakuutusehtojen kohtaan 5, jonka mukaan kaikkein vähäisimmät vahingot eivät ole lääkevahinkovakuutuksen perusteella korvattavia.

Vakuutusehtojen kohdan 5 mukaan lääkevahinko korvataan silloin, kun vahingonkärsinyt on vahingon seurauksena ollut työkyvyttömänä yhtäjaksoisesti vähintään 14 päivää tai kun hänen ruumiintoimintonsa ovat muutoin olleet yhtäjaksoisesti heikentyneinä vähintään 14 päivän ajan. Lääkevahinko korvataan myös silloin, kun vahingonkärsinyt on saanut pysyvän ruumiinvamman tai sairauden tai, jos lääke on aiheuttanut lääkkeenkäyttäjän kuolema. Vaikka työkyvyttömyys tai ruumiintoimintojen heikentyminen ei olisikaan kestänyt yhtäjaksoisesti 14 päivää, korvataan lääkevahingosta aiheutuneet välittömät ja tarpeelliset sairaanhoitokustannukset sekä vahingonkärsineen ansionmenetys, jos ne ylittävät 85 euroa.

Vakuutuslautakunta toteaa, että sen käytettävissä olevan selvityksen mukaan A:lle Comirnaty-rokotteesta aiheutunut heikotusreaktio on ollut lyhytaikainen. Lähes välittömästi rokotteen saamisen jälkeen ilmenneiden oireiden on mainittu aiheuttaneen A:lle levon tarvetta noin 20 minuutin ajan. Vakuutuslautakunta toteaa, että sen käyttöön toimitetun selvityksen mukaan A:n heikotusreaktioon liittyvät oireet ovat kestäneet lyhyemmän ajan kuin 14 päivää. Käytössä olevasta selvityksestä ei myöskään ilmene, että A olisi tarvinnut mainittujen oireiden vuoksi hoitoa tai että hän ollut oireiden johdosta työkyvytön.

Edellä mainituin perustein ja käytössä oleva selvitys huomioon ottaen Vakuutuslautakunta katsoo, että A:lle Comirnaty-rokotteesta aiheutuneessa heikotusreaktiossa on ollut kyse niin vähäisestä vahingosta, etteivät vakuutusehtojen kohdassa 5 määritellyt korvattavuuden edellytykset täyty.

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön korvausratkaisu on tältä osin vakuutusehtojen mukainen.

Jalkapohjien ja ranteiden pitkittyneet oireet

Jalkapohjien kipu

Vakuutuslautakunta toteaa, että Comirnaty-rokotteen ei tiedetä aiheuttavan A:n kuvaaman kaltaisia, pitkittyneitä jalkapohjien kipuoireita. A:n tapauksessa lautakunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että A on kertonut jalkapohjien kipuoireista lääkärin etävastaanottokäynneillä joulukuussa 2021. Seuraavan kerran jalkapohjien oireista on maininta lääkärikäynnillä 19.5.2022. Tuolloin A kertoi, että oireet olivat kestäneet helmikuuhun saakka. Vakuutuslautakunta toteaa, että sen käyttöön toimitetussa aineistossa A:n oireiden tarkempi luonne ja kesto jäävät epäselviksi. Oireiden syytä ei ole missään vaiheessa tutkittu, eikä oireiden laadusta ole siten muuta selvitystä kuin A:n omiin oirekuvauksiin perustuvat tiedot. Vakuutuslautakunta katsoo, että A:lla ilmenneiden jalkapohjaoireiden syy-yhteys annettuun Comirnaty-rokotteeseen ei ole niin todennäköinen, että kyseessä olisi lääkevahinkovakuutuksen ehtojen mukaan korvattava lääkevahinko.

Ranteiden oireet

Vakuutuslautakunta toteaa, että Comirnaty-rokotteen ei tiedetä aiheuttavan A:n kuvaaman kaltaisia pitkittyneitä ranteiden kipuoireita. Arvioitaessa, ovatko A:lla ilmenneet ranteiden kipuoireet todennäköisesti hänen saamansa Comirnaty-rokotteen aiheuttamia, Vakuutuslautakunta toteaa, että A on kertonut ranteiden kivun alkaneen pian Comirnaty-rokotteen saamisen jälkeen. Lautakunnalle toimitetussa A:ta koskevassa lääketieteellisessä selvityksessä ranteiden kivusta on mainittu ensimmäisen kerran lääkärikäynnillä toukokuussa 2022 eli lähes puoli vuotta Comirnaty-rokotteen saamisen jälkeen.

Asioiden käsittely Vakuutuslautakunnassa perustuu kirjalliseen aineistoon. Korvauksenhakijan tulee esittää näyttö aiheutuneesta vahingosta ja sen syy-yhteydestä lääkkeen käyttöön, eikä tällaiseksi näytöksi riitä pelkkä korvauksenhakijan oma ilmoitus. Yleensä tällaisena näyttönä toimivat sairauskertomukset ja muut lääketieteelliset asiakirjat, jotka on laadittu pian oireiden alkamisen jälkeen, jolloin ne osoittavat millainen ajallinen yhteys lääkkeenoton ja oireiden välillä on.

Vakuutuslautakunta toteaa, että tässä tapauksessa sille toimitetussa aineistossa ei ole edellä kuvatun laista ulkopuolista näyttöä ranteiden kipuoireiden alkamisajankohdasta. Pelkkä A:n oma ilmoitus ilman ulkopuolista näyttöä tuosta alkamisajankohdasta ja sen yhteydestä rokotusajankohtaan ei valitettavasti täytä niitä lääkevahinkoa koskevia näyttövaatimuksia, jotka korvauksenhakijalle asetetaan. Näin ollen lautakunta katsoo, että todennäköinen syy-yhteys Comirnaty-rokotteen saamisen ja A:lla ilmenneiden ranteiden kipuoireiden välillä jää osoittamatta.

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön korvausratkaisu on myös A:lla ilmenneiden jalkapohja- ja ranneoireiden osalta vakuutusehtojen mukainen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio                                              
Sihteeri Sternhufvud

Jäsenet

Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila