Tapahtumatiedot
Asunto-osakeyhtiöt S ja V hallitsivat 6.4.2014 tehdyn yhteisjärjestelysopimuksen perusteella yhdessä tonttia, jolle ne olivat rakentaneet yhteensä 16 autopaikkaa käsittäneet kaksi autokatosta. Asunto-osakeyhtiö S:n omistusosuus tontista oli 2/5 asunto-osakeyhtiö V:n omistaessa 3/5. Toisen autokatoksen pilarien oli 25.2.2021 havaittu kallistuneen ja kallistuman todettiin 19.3.2021 lisääntyneen. Perustajaurakoitsijan oltua konkurssissa asunto-osakeyhtiöt hakivat korvausta autokatoksen arvioiduista 80 000 euron korjauskustannuksista niiden hyväksi voimassa olleista rakennusvirhevakuutuksista. Autokatoksessa oli kahdeksan autopaikkaa, joista kuusi kuului asunto-osakeyhtiö S:lle ja kaksi asunto-osakeyhtiö V:lle.
Vakuutusyhtiö hyväksyi vahingon korvattavaksi rakennusvirhevakuutuksesta. Yhtiö kuitenkin ilmoitti päätöksillään 7.1.2022 ja 13.5.2022, että vahinko korvattaisiin kummankin asunto-osakeyhtiön vakuutuksesta, jolloin omavastuuosuudet vähennettäisiin molempien vakuutusten osalta. Vakuutusyhtiö perusteli ratkaisua sillä, että autokatos oli toteutettu yhteishankkeena. Se kuului molemmille asunto-osakeyhtiöille ja oli vakuutettuna kahdessa eri vakuutuksessa, jolloin vahinkotilanteessa jako tehtiin hallinnanjakosopimuksen mukaisesti, kuten meneteltiin kiinteistövakuutuksessakin. Asunto-osakeyhtiö S:n vakuutussopimuksen mukainen indeksillä tarkistamaton yhtiön omavastuuosuus oli 20 991 euroa ja asunto-osakeyhtiö V:n omavastuuosuus 33 146 euroa.
Asiakkaan valitus
Asunto-osakeyhtiöt S ja V ovat pyytäneet lautakunnan ratkaisusuositusta siitä, miten niiden omavastuuosuus vahingosta tulisi vähentää. Yhtiöiden näkemyksen mukaan kyse oli yhdestä vakuutustapahtumasta, jolloin vain yhtä omavastuuosuutta tuli soveltaa. Lisäkirjelmissä 23.9. ja 20.10.2022 asunto-osakeyhtiöt ovat vedonneet siihen, että virhe oli asunto-osakeyhtiö S:n autokatoksessa, joka oli vakuutettu asunto-osakeyhtiö S:n rakennusvirhevakuutuksessa tilavuusluku 324 m3 mainiten. Katoksen autopaikoista kuusi kuului asunto-osakeyhtiö S:lle ja kaksi asunto-osakeyhtiö V:lle.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö on toistanut korvauspäätöksessään lausumansa ja katsonut vähentäneensä omavastuut vakuutusehtojen ja asuntokauppalain mukaisesti. Vakuutusehtojen kohdan 207.6 mukaan vakuutuksen kohteena oli vakuutuskirjaan merkitty rakennus. Kohdan 207.10 mukaan yhden vahingon perusteella suoritettavasta korvauksesta vähennettiin vakuutuskirjaan merkitty osakeyhtiön ja osakkeenostajan omavastuu. Asunto-osakeyhtiö S:llä ja V:llä oli omat vakuutussopimuksensa. Vakuutusyhtiön maksuvelvollisuus niitä kohtaan määräytyi vakuutussopimusten mukaisesti ja sitä arvioitiin kummankin yhtiön osalta erikseen. Vakuutussopimukset olivat erilliset eivätkä ne linkittyneet toisiinsa.
Tämän perusteella myös omavastuu oli vakuutuskohtainen ja määräytyi vakuutuskirjojen mukaisesti. Autokatosta ei ollut vakuutettu kokonaan kummankaan asunto-osakeyhtiön vakuutuksessa. Molemmilla oli rakennusvirhevakuutus vain omalle osuudelleen, ja kumpikin taloyhtiö oli ilmoittanut omaisuudelleen aiheutuneesta vahingosta vakuutusyhtiölle. Korvauksen maksamisessa noudatettiin osapuolten alkuperäistä yksityisoikeudellista hallinnanjakosopimusta ja asuntokauppalakia. Vastaava tilanne saattoi koskea esimerkiksi yhteisomistuksessa olevien rakennusten vahinkoja.
Molempien vakuutussopimusten vakuutusehdoissa oli määritelty, että vahinkotapahtumasta vähennettiin omavastuuosuus. Näin oli menetelty kummankin vakuutuksen osalta. Se, että kyse oli yhdessä omistetusta tai hallinnoidusta omaisuudesta, ei tarkoittanut, että jommankumman asunto-osakeyhtiön vakuutuksesta ei vähennetty lainkaan omavastuuta. Kumpikin yhtiö oli ottanut omaan lukuunsa oman rakennusvirhevakuutuksen.
Omavastuun määrää koskevan vakuutusehdon 207.10 mukaisesti rakennusvirhettä selvitettäessä tai korjattaessa havaitusta virheestä aiheutuneet vastuuaikana ilmoitetut vahingot katsottiin yhdeksi vahingoksi, jos virheet kohdistuivat samaan rakennukseen. Vaurioitunut autokatos oli kirjattu kohteeksi vakuutuksenottajien vakuutuskirjoihin, mutta eri omistusosuuksiltaan. Kyse oli ikään kuin yhdestä vahingosta, mutta kahdesta eri rakennuksesta, jolloin perittiin kaksi erillistä omavastuuta. Yhden omavastuun vähentäminen olisi tullut kyseeseen vain, mikäli toinen asunto-osakeyhtiöistä olisi toteuttanut hankkeen ensin yksin, ja autokatoksen hallinnanjakosopimus olisi tehty vasta jälkeenpäin. Nyt oli toteutettu yhteishanke ja vakuutuksiakin oli otettu alun perin kaksi.
Vakuutusyhtiö on huomauttanut, että asunto-osakeyhtiöiden vakuutukset olisivat voineet olla myös eri vakuutusyhtiöissä. Silloinkin omavastuita olisi ollut kaksi. Esimerkiksi silloin, kun myrsky aiheutti vahinkoja usean henkilön omaisuudelle, kukin heistä saattoi hakea korvausta vain omasta vakuutuksestaan. Kustakin korvauksesta vähennettiin omavastuuosuus. Pelkkä sama vahinkotapahtuma ei sitonut eri vakuutuksia yhteen tai oikeuttanut ylimääräiseen etuun. Rakennusvirhevakuutusten voimassaolotodistusten mukaisesti molemmat asunto-osakeyhtiöt olivat vakuuttaneet vain oman osuutensa autokatoksesta. Omavastuu ja korvauksen maksaminen olivat aina vakuutuskohtaisia. Ellei muuta ollut sovittu, jokaisesta vakuutuskorvauksesta vähennettiin omavastuu.
Vakuutusyhtiö on lausunut lisäselvityksessään 13.9.2022, että kummankin asunto-osakeyhtiön vakuutuskirjaan oli merkitty autokatoksen tilavuustiedoksi ”Autokatos 324 m3” vain yhden katoksen tilavuutena. Koska autokatokset oli vakuutettu yhteisomistustarkoituksessa, molemmat vakuutukset koskivat samaa virheellistä autokatosta, mutta eri osuuksin (asunto-osakeyhtiö S 2/5 ja V 3/5). Vakuutusyhtiön mielestä alkuperäistä hallinnanjakosopimusta tuli noudattaa myös vahinkotilanteessa, jolloin korjauskulut jakautuivat samassa suhteessa (3/5 ja 2/5). Vakuutusyhtiön uudessa järjestelmässä rakennuksia ei enää luetteloitu, joten uudessa vakuutuksessa autokatos ei olisi näkynyt erikseen kummassakaan vakuutuksessa. Ilmoitettu tilavuustieto ei siten ollut riidanalaisen kysymyksen kannalta merkitsevä.
Vakuutusyhtiö on lausunut lisävastineessa 7.11.2022, että kyse oli kahden vakuutuksenottajan vakuuttamasta kohteesta eli monivakuutuksesta. Omavastuu kohdistui vakuutetun ja omistetun omaisuuden osalle. Koska osapuolet olivat tehneet keskenään hallinnanjakosopimuksen ja vakuuttaneet vain oman omistuksensa verran, tuli vahinkotilanteessa molempien vakuutuksista korvausta haettaessa vähentää molemmista vakuutuksista erillinen omavastuuosuus.
Mikäli vahinkoon haluttiin käyttää vain toisen asunto-osakeyhtiön vakuutusta ja yhtä omavastuuta, ei vakuutuksesta korvattu lainkaan toisen yhtiön omistaman osuuden korjauskustannuksia.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, onko vakuutusyhtiöllä vakuutuskorvausta suorittaessaan oikeus vähentää asunto-osakeyhtiöiden S ja V yhdessä omistamassa ja hallitsemassa autokatosrakennuksessa todetun rakennusvirheen johdosta yksi vai kaksi rakennusvirhevakuutuksen omavastuuosuutta. Lähemmin tarkasteltuna asiassa on arvioitava, miten vakuutuskorvaus tulee suorittaa ja omavastuuosuus vähentää, kun kummallekin asunto-osakeyhtiölle on otettu oma vakuutuksensa.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Asuntokauppalain 2 luvun 19:n 1 momentin (682/2012) mukaan perustajaosakas on velvollinen huolehtimaan siitä, että ennen asunto-osakkeiden ostettavaksi tarjoamisen alkamista osakeyhtiön ja asunto-osakkeen ostajien hyväksi otetaan hänen suorituskyvyttömyytensä varalta tarkoitukseen soveltuva vakuutus tai annetaan pankkitakaus tai Kilpailu- ja kuluttajaviraston vahvistamat ehdot täyttävä muu takaus tämän pykälän mukaisesti. Vakuutuksen tai takauksen on oltava voimassa, kunnes kymmenen vuotta on kulunut siitä, kun rakennusvalvontaviranomainen hyväksyi kyseisen rakennuksen käyttöönotettavaksi. Jos valtion tai kunnan viranomainen on perustajaosakkaana, se ei kuitenkaan ole velvollinen järjestämään vakuutta suorituskyvyttömyytensä varalta.
Saman pykälän 2 momentin (941/1997) mukaan edellä 1 momentissa tarkoitetun vakuuden antaja vastaa osakeyhtiölle ja osakkeenostajille kustannuksista, joista perustajaosakas tämän lain tai sopimuksen perusteella on vastuussa ja jotka ovat tarpeellisia osakeyhtiön asuin-, säilytys- tai huoltorakennuksessa ilmenevän 4 luvun 14 §:n 2–5 kohdassa tarkoitetun rakennusvirheen selvittämiseksi sekä virheen ja siitä rakennukselle aiheutuneiden vahinkojen korjaamiseksi. Lisäksi vakuuden antaja vastaa osakkeenostajan ja hänen perheenjäsentensä tarpeellisista ylimääräisistä asumiskuluista siltä ajalta, jona asuntoa ei voida virheen tai vahingon taikka niiden korjaamisen takia käyttää. Vakuuden antajan vastuun rajoittamisesta säädetään 19 a ja 19 b §:ssä.
Asuntokauppalain 2 luvun 19 b §:n 1 momentin (795/2005) mukaan vakuuden antaja saa vähentää 19 §:n 2 ja 3 momentin mukaisesti määräytyvästä vastuustaan osakeyhtiön ja osakkeenostajan omavastuumäärän tämä pykälän mukaisesti. Osakeyhtiön omavastuu saa olla enintään kaksi prosenttia 17 §:n 2 momentissa tarkoitetuista rakennuskustannuksista ja osakkeenostajan omavastuu enintään puolitoista prosenttia asunto-osakkeesta tehdyn ensimmäisen kaupan velattomasta hinnasta. Osakeyhtiön ja osakkeenostajan omavastuumäärät saadaan tarkistaa kalenterivuosittain 19 a §:n 2 momentissa tarkoitetun indeksin muutosta vastaavasti.
Saman pykälän 2 momentin (1606/2009) mukaan vastuusta vähennetään osakeyhtiön omavastuu, jos rakennusvirhe ilmenee yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvissa rakennuksen osissa, ja osakkeenostajan omavastuu, jos virhe ilmenee hänen kunnossapitovastuulleen kuuluvissa rakennuksen osissa. Sen estämättä, mitä yhtiöjärjestyksessä määrätään kunnossapitovastuun jakamisesta, omavastuuta vähennettäessä sovelletaan asunto-osakeyhtiölain (1599/2009)
4 luvun 2 ja 3 §:ssä säädettyä vastuunjakoa.
Saman pykälän 3 momentin (941/1997) mukaan omavastuun saa vähentää kustakin rakennusvirheestä. Jos kuitenkin rakennusvirhettä selvitettäessä tai korjattaessa havaitaan samassa rakennuksessa muita vakuuden antajan vastuuseen kuuluvia virheitä, omavastuu vähennetään vakuuden antajan vastuun yhteismäärästä. Jos tällaiset virheet ilmenevät osittain osakeyhtiön ja osittain osakkeenostajan kunnossapitovastuulle kuuluvissa rakennuksen osissa, vastuusta vähennetään vain osakeyhtiön omavastuu.
Kysymyksessä olevaan vakuutukseen sovellettavien 1.9.1998 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 207.1, Vakuutuksen tarkoitus, mukaan vakuutusturva korvaa kohdassa Korvattavat vahingot 207.6 mainituista syistä vakuutuksen kohteena olevalle rakennukselle aiheutuneen suoranaisen esinevahingon sekä samassa kohdassa mainitut muut kustannukset, kun korvausvastuussa oleva perustajaosakas on todettu suorituskyvyttömäksi.
Vakuutusehtojen kohdan 207.2, Vakuutuksen kohde, mukaan vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjaan merkitty rakennus. Vakuutusturva on voimassa rakennuksen omistavan asunto- tai kiinteistöosakeyhtiön ja sen osakkeenomistajien hyväksi.
Vakuutusehtojen kohdan 207.6, Korvattavat vahingot, mukaan vakuutusturva korvaa vakuutusyhtiön vastuuaikana todetusta rakennusvirheestä aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset, jotka aiheutuvat
- vakuutuksen kohteessa ilmenevän rakennusvirheen selvittämisestä
- virheen korjaamisesta ja
- rakennusvirheen rakennukselle aiheuttamien vahinkojen korjaamisesta.
...
Korvauksen edellytyksenä on, että
- perustajaosakas on asuntokauppalain (843/95), osakekauppasopimuksen tai rakentamista koskevan sopimuksen perusteella korvausvastuussa,
- korvausvastuussa oleva perustajaosakas on todettu suorituskyvyttömäksi,
- vahinko on aiheutunut vakuutuksen kohteen omistavalle asunto- tai kiinteistöosakeyhtiölle tai sen asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden ostajalle,
- osakeyhtiön tai osakkeenostajien hyväksi asetetut muut vakuudet eivät kata vahinkoa
- vahingosta ilmoitetaan vakuutusyhtiölle sen vastuuajan kuluessa.
Vakuutusehtojen kohdan 207.9, Vakuutusmäärä, mukaan vakuutuskirjaan merkitty vakuutusmäärä on vakuutusyhtiön vastuuaikana maksettavien korvausten enimmäismäärä. Jos vakuutus ei riitä kaikkien osakeyhtiölle ja osakkeenostajille kuuluvien korvausten kattamiseen, vakuutusmäärä jaetaan yhtiön ja osakkeenostajien kesken korvaussaatavien mukaisessa suhteessa. Vakuutuksesta jo suoritettuja korvauksia ei tällöin kuitenkaan peritä vahingon kärsineeltä takaisin. Vakuutusmäärä vähenee korvauksen määrällä.
Vakuutusehtojen kohdan 207.10, Omavastuun määrä, mukaan yhden vahingon perusteella suoritettavasta korvauksesta vähennetään vakuutuskirjaan merkitty osakeyhtiön ja osakkeenostajan omavastuu. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että kiinteistön omistaja tai muu vahingonkärsijä on maksanut omavastuunsa määrän.
Korvauksesta vähennetään yhtiön omavastuu, jos rakennusvirhe ilmenee yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvissa rakennuksen osissa, ja osakkeenostajan omavastuu, jos virhe ilmenee hänen kunnossapitovastuulleen kuuluvissa rakennuksen osissa. Sen estämättä mitä yhtiöjärjestyksessä määrätään kunnossapitovastuun jakamisesta, omavastuuta vähennettäessä sovelletaan asunto-osakeyhtiölain (809/1991) 78 §:n 2 ja 4 momentissa säädettyä vastuunjakoa.
Rakennusvirhettä selvitettäessä tai korjattaessa havaitusta virheestä aiheutuneet vastuuaikana ilmoitetut vahingot katsotaan yhdeksi vahingoksi, jos virheet kohdistuvat samaan rakennukseen. Jos tällaiset virheet ilmenevät osittain osakeyhtiön ja osittain osakkeenostajan kunnossapitovastuulle kuuluvissa rakennuksen osissa, korvauksesta vähennetään vain osakeyhtiön omavastuu.
Asian arviointi
Kyse on vakuutusyhtiön korvausvastuun määräytymisestä sen asuntokauppalain 2 luvun 19:n 1 momentin mukaisessa tarkoituksessa asunto-osakeyhtiö S:n ja V:n perustajaosakkaalle myöntämien vakuutusten perusteella. Vakuutus on voimassa mainittujen asunto-osayhtiöiden ja niiden osakkaiden hyväksi.
Asiassa on riidatonta, että kyseinen autokatosrakennus on vakuutusyhtiön myöntämän rakennusvirhevakuutuksen kohteena. Riidatonta on myös, että autokatoksessa on todettu asuntokauppalain ja vakuutusehtojen tarkoittama rakennusvirhe, jonka korjauskustannukset kuuluvat rakennusvirhevakuutuksen korvauspiiriin. Osapuolet ovat erimielisiä siitä, onko vaurioitunut autokatos vakuutettu jommankumman edunsaajana olevan asunto-osakeyhtiön vaiko molempien hyväksi voimassa olevilla vakuutuksilla, ja sen myötä siitä, onko vakuutusyhtiöllä oikeus vähentää vakuutuskorvausta suorittaessaan omavastuuosuus molemmissa vakuutuksissa.
Vakuutusyhtiö on vedonnut omavastuuosuuden vähentämistä koskevan päätöksensä tueksi asunto-osakeyhtiöiden väliseen 6.4.2014 päivättyyn yhteisjärjestelysopimukseen ja siihen, että autokatos oli rakennettu yhteishankkeena asunto-osakeyhtiö S:n omistusosuuden ollessa 2/5 ja asunto-osakeyhtiö V:n omistusosuuden ollessa 3/5. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan korjauskustannukset on jaettava samassa suhteessa, jolloin vahingon korvaamiseen tulee käyttää molempien asunto-osakeyhtiöiden vakuutuksia. Sen vuoksi myös molempien vakuutusten omavastuuosuus on vähennettävä.
Lautakunta toteaa ensiksikin, että vakuutusyhtiön mainitseman 6.4.2014 päivätyn yhteisjärjestelysopimukseksi otsikoidun sopimuksen mukaan asunto-osakeyhtiöt omistavat vakuutusyhtiön mainitsemin omistusosuuksin puheena olevan autokatoksen rakennuspaikkana käytetyn tontin. Sopimuksessa on kuitenkin määritelty, että asunto-osakeyhtiö S:llä on oikeus kahdeksan auton ja asunto-osakeyhtiö V:llä 14 auton pysäköimiseen tontilla, ja että yhtiöt ovat vastanneet kukin omien autopaikkojensa rakentamiskustannuksista mahdollinen autokatos mukaan lukien. Asiakirjojen mukaan tontille on rakennettu kaksi kahdeksan paikkaa käsittävää autokatosta. Rakennusvirhe on ilmennyt autokatoksessa, jonka paikoista kuusi kuuluu asunto-osakeyhtiö S:lle ja kaksi asunto-osakeyhtiö V:lle.
Näin ollen lautakunta katsoo, että kun rakennusvirheen korjauskustannukset jaetaan vakuutusyhtiön esittämin tavoin mainitun yhteisjärjestelysopimuksen perusteella, vaurioituneen autokatosrakennuksen korjauskustannukset on jaettava kyseisessä autokatoksessa olleiden autopaikkojen rakentamiskustannusten suhteessa. Asunto-osakeyhtiö S vastaa siten 3/4 ja asunto-osakeyhtiö V 1/4 kyseisen autokatoksen korjauskustannuksista.
Rakennusvirhevakuutusta koskevassa ratkaisukäytännössään Vakuutuslautakunta on katsonut, että tulkittaessa asuntokauppalain mukaisen rakennusvirhevakuutuksen vakuutusehtoja tulee soveltuvin osin ottaa huomioon myös asuntokauppalain säännökset. Asuntokauppalain mukaan perustajaosakkaan suorituskyvyttömyyden varalta annettavan vakuutuksen tai takauksen on perustuttava asunto-osakeyhtiön taloussuunnitelman mukaisiin rakennuskustannuksiin. Lain 2 luvun 19 b §:n 1 momentin mukaan myös asunto-osakeyhtiön omavastuuosuuden kahden prosentin enimmäismäärän tulee määräytyä saman perusteen mukaan. Laissa ei ole tältä osin erikseen huomioitu yhteisomistuksessa olevia rakennuksia.
Lautakunta toteaa, ettei vakuutusyhtiö ole esittänyt selvitystä siitä, millaisten rakennushanketta koskevien tietojen perusteella se oli myöntänyt vakuutukset perustajaosakkaan hakemuksesta, ja oliko sille vakuutussopimuksia tehtäessä selvitetty autokatosten rakentamistapaa ja kustannusten jakautumista. Vakuutusyhtiö on ilmoittanut erikseen kummankin asunto-osakeyhtiön osalta vakuutuksessa noudatettavan vakuutusmäärän ja asunto-osakeyhtiön omavastuun määrän. Toisin kuin vakuutusyhtiö on lautakunnalle toimittamassaan vastineessa kertonut, se on ilmoittanut kummastakin vakuutuksesta antamissaan vakuutuskirjoissa edellä mainittua omistussuhdetta huomioimatta vakuutuksen kohteeksi yhden tilavuudeltaan yksilöidyn autokatosrakennuksen.
Lautakunnan näkemyksen mukaan mainitusta vakuutuskirjojen virheellisestä muotoilusta huolimatta asiassa ei ole syytä olettaa, etteikö kumpikin asunto-osakeyhtiöistä olisi tiennyt sille autokatosten rakentamisesta aikanaan koitunutta kustannusosuutta. Siten asunto-osakeyhtiöt ovat olleet selvillä siitä rakennustensa rakentamiskustannusten kokonaismäärästä, johon myös asuntokauppalain mukainen suorituskyvyttömyysvakuutuksen omavastuun määrän laskenta on perustunut. Kun muuta ei ole väitetty, lautakunta pitää lähtökohtana, että mainittu rakentamiskustannusten jakautuminen on huomioitu myös molempien asunto-osakeyhtiöiden vakuutussopimuksissa ilmoitetuissa omavastuu- ja vakuutusmäärissä.
Tämän vuoksi ja kun asunto-osakeyhtiöt ovat omistaneet kyseisen autokatosrakennuksen yhdessä, lautakunta katsoo, että rakennusvirheen korjauskustannusten korvaamiseen on käytettävä molempien asunto-osakeyhtiöiden vakuutuksia. Siten vakuutusyhtiöllä on oikeus vähentää autokatoksen rakennusvirheen korjauskustannuksista kummankin asunto-osakeyhtiön omavastuuosuus. Selvyyden vuoksi lautakunta huomauttaa, ettei vakuutusyhtiöllä kuitenkaan ole oikeutta laskea asunto-osakeyhtiöiden omavastuuosuuksia yhteen ja vähentää tätä määrää suoraan kokonaiskustannuksista, vaan kummankin asunto-osakeyhtiön omavastuuosuus on vähennettävä erikseen ja vain sen korjauskustannusosuudesta, eli asunto-osakeyhtiö S:n omavastuun osalta 3/4 kustannuksista ja asunto-osakeyhtiö V:n omavastuun osalta 1/4 kustannuksista.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö vähentää vakuutuskorvauksen määrää laskiessaan asunto-osakeyhtiöiden S ja V omavastuuosuudet lautakunnan edellä selostamien perusteiden mukaisesti.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski
Jäsenet
Akselinmäki
Jaakkola
Käenmäki
Rajamäki
Sarpakunnas
Vierula