Tapahtumatiedot

A (s. 1947) on hakenut korvausta koronavirusrokotteesta aiheutuneesta lääkevahingosta 10.1.2022 päivätyllä lääkevahinkoilmoituksella. 

A sai ensimmäisen annoksen koronavirusrokotetta Comirnaty-valmisteella (BioN-Tech and Pfizer) 3.4.2021. A sai toisen annoksen Comirnaty-rokotetta 30.6.2021 ja kolmannen 14.12.2021.

Ensimmäisen koronarokotteen saamisen jälkeen A:lla ilmeni päänsärkyä. Päänsärkyoire jatkui ja voimistui. Sitten A:lla ilmeni myös niska-, kaula- ja kurkkukipua, lihas- ja nivelkipuja sekä alavatsa- ja selkäkipuja. Lokakuussa 2021 A:lla todettiin vyöruusu ja hän oli sen vuoksi sairaalahoidossa. Vyöruusun todettiin laukaisseen vasemmalla silmän värikalvotulehduksen (iriitti). Lisäksi sairaudesta jäi A:lle pitkittynyt vyöruusun jälkeinen hermokiputila (postherpeettinen neuralgiaoire, PHN). A katsoi, että hänellä todettu vyöruusu sekä muut ilmenneet oireet olivat seurausta hänen saamastaan Comirnaty-rokotteesta ja hän haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö totesi 12.4.2022 antamassaan korvauspäätöksessä, että oireilun korvaaminen lääkevahinkona edellyttää todennäköistä syy-yhteyttä lääkkeen käytön ja ilmenneiden oireiden välillä. Vakuutusyhtiö katsoi, että A:lla todettu vyöruusu sekä muut moninaiset oireet ja vaivat olivat Comirnaty-rokotteesta riippumattomia oireita ja sairauksia. Koska A:n ilmoittamien oireiden ja sairauksien syy-yhteys Comirnaty-rokotteeseen ei ollut niin todennäköinen, että kyseessä olisi lääkevahinkovakuutusehtojen mukainen korvattava lääkevahinko, ei korvausta lääkevahinkovakuutuksesta voitu maksaa.

A:n päänsärkyoireiston sekä ilmenneiden lihas- ja nivelkipujen osalta yhtiö totesi, että Comirnaty-rokotteen tiedetään voivan aiheuttaa lyhytaikaisia ja ohimeneviä oireita. Vaikka olisikin todennäköistä, että A:n päänsärky- sekä lihas- ja nivelkipuoireilu olisi ohimenevästi syy-yhteydessä A:n saamaan Comirnaty-rokotteeseen, kyse olisi vakuutuksen rajoitusehdossa tarkoitetusta kohtuudella siedettävästä haittavaikutuksesta. Näin ollen vakuutusyhtiö katsoi, että vakuutusehtojen mukaiset korvattavuuden edellytykset eivät täyttyisi mainittujen oireiden osalta siinäkään tapauksessa, että syy-yhteyttä pidettäisiin todennäköisenä.

Asiakkaan valitus

A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta.

A kertoo, että hänen oireensa alkoivat Comirnaty-rokotuksen saamisen jälkeen ja jatkuvat edelleen. A:n vasen silmä ei ole edelleenkään kunnossa. Myös oikea silmä on alkanut oireilla kivulla, joka säteilee otsaan. Kertomansa mukaan A:lla on edelleen voimakkaita päänsärkyjä, jotka painottuvat koko pään alueelle sekä vasemmalle ohimolle. Kipua on samalla alueella, jossa vyöruusu oli. Vasemmalla ohimolla on myös tunnottomuutta. Lisäksi A:lla on edelleen alavatsaoireita sekä hengenahdistusta. A kertoo, että hän joutuu käyttämään päänsärkyyn monenlaisia lääkkeitä. Lisäksi hänellä on käytössä silmätippoja. A on tarvinnut ulkopuolista apua päivittäisten toimien hoitamisessa.

A toteaa, että vyöruusu on Comirnaty-rokotteen tunnettu haittavaikutus. A katsoo, että myös hänen tapauksessaan vyöruusu johtui todennäköisesti Comirnaty-rokotteesta. A vaatii korvausta vyöruususta ja muista ilmoittamistaan oireista lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa aikaisemmin esittämän kantansa. Perustelujen osalta yhtiö viittaa asiassa aikaisemmin lausumaansa.

A on kertonut saaneensa Comirnaty-rokoteannokset 3.4.2021 ja 30.6.2021. Lääkäriin hän hakeutui 3.6.2021 eli kaksi kuukautta ensimmäisen rokotean-noksen jälkeen. Oireidensa A kertoi vastaanotolla alkaneen kaksi viikkoa aikaisemmin. Moninaisten oireiden ja koronarokotteiden välillä ei yhtiön mukaan ole selvää ajallista yhteyttä.

Lisäksi yhtiö kiinnittää huomiota siihen, että A on kertonut kärsineensä stressistä. Lisäksi hänellä on lukuisia perussairauksia ja muita vaivoja, kuten fibromyalgia sekä erilaisia degeneratiivisia muutoksia. A kärsii myös avokulmaglaukoomasta, sydämen läppäviasta, TOS-oireyhtymästä sekä tasapaino-ongelmista. Puuttuva ajallinen yhteys sekä oireiden kesto huomioiden on todennäköisempää, että A:n ilmoittamat moninaiset haitat liittyvät hänen perussairauksiinsa tai niiden taustalla on muut syyt. Lisäksi yhtiö toteaa, että A:lle annettiin kolme rokoteannosta oireista huolimatta. Todennäköistä syy-yhteyttä oireiden ja koronarokotteiden välillä ei ole.

A:lla todetun vyöruusun osalta yhtiö toteaa lisävastineessaan, että vyöruusu on sairaus, joka yleistyy iän myötä. Taudin aktivoituminen yhdistetään usein elimistön immuunipuolustuksen heikentymiseen. Tiedetään, että mRNA -rokotteet (ml. Comirnaty), voivat laukaista vyöruusun. A:n tapauksessa vyöruusun puhkeamisen ja koronarokotusten välillä on useamman kuukauden viive. Tästä syystä ei ole todennäköistä, että vyöruusu tässä tapauksessa liittyy annettuihin rokotteisiin.

A:n päänsärkyoireiston sekä ilmenneiden lihas- ja nivelkipujen osalta yhtiö toteaa lisävastineessaan, että koronarokotteiden tiedetään voivan aiheuttaa lyhytaikaista päänsärkyä sekä lihas- ja nivelkipuja. Pitkittynyttä oireilua rokotteet eivät tiettävästi aiheuta. Vaikka A raportoi päänsäryn alkaneen heti rokotuksen saamisen jälkeen, ei rokotteen ja oireiden välillä ole todennäköistä syy-yhteyttä. A:lla on fibromyalgia sekä ennestään runsaita niska- ja selkävaivoja. Päänsäryn kuvataan potilasasiakirjoissa alkavan niskan/takaraivon alueelta ja säteilevän sieltä muualle pään alueelle. Päänsärky on kuukausien mittaan voimistunut. Päänsärky ei sovi olemaan koronarokotteen aiheuttamaa. A:ta tutkinut lääkäri piti päänsärkyä todennäköisimmin jännityspäänsärkynä. Suoritetussa kaularangan röntgentutkimuksessa todettiin edenneitä degeneratiivisia muutoksia, joita löytyi myös lannerangan alueelta.

Esittämillään perusteilla yhtiö katsoo, että korvauspäätöstä ei tulisi suosittaa muutettavaksi.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 5.2.2009-7.3.2022.

Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitetun selvityksen mukaan A:lla on perussairauksina silmänpainetauti, fibromyalgia, sydämen läppävika ja TOS-oireyhtymä. Lisäksi A:lla on ollut niska- ja selkävaivoja.

3.4.2021 päivätyn sairaanhoitajan hoitokertomusmerkinnän mukaan A sai Comirnaty-rokotteen.

3.5.2021 päivätyn sairaanhoitajan hoitokertomusmerkinnän mukaan A soitti terveysasemalle ja kertoi, että hänellä oli ollut päänsärkyä koronarokotteen saamisen jälkeen noin kuukauden ajan. Päänsärky paikallistui takaraivolle ja tuntui jyskyttävänä kipuna. Huimausta tai pahoinvointia ei ollut ollut.

3.6.2021 päivätyn sairaanhoitajan hoitokertomusmerkinnän mukaan A soitti terveysasemalle uudestaan ja kertoi, että päänsärky jatkui edelleen ja oli levinnyt koko pään alueelle. Fysioterapeutti oli havainnut A:n niska-hartiaseudulla voimakasta kireyttä. A:n kertoman mukaan päänsärky ei kuitenkaan johtunut lihaskireydestä. Lisäksi A kertoi, että hänen silmiään kirveli. Samana päivänä päivätyn lääkärin hoitokertomusmerkinnän mukaan A:n päänsärky olin kestänyt parin viikon ajan. Säryn kuvattiin alkavan niskasta ja säteilevän takaraivolle ja ohimoille. Kipu oli jomottavaa ja vihlovaa. Lisäksi A:lla oli ollut jonkinlaista rintatuntemusta ja nivelkipuja. A:n mukaan hänen perussairautensa olivat myös hankaloituneet Comirnaty-rokotteen saamisen jälkeen. Lisäksi A kertoi, että hänellä oli ollut nuhaa ja kurkkukipua. Hoitavan lääkärin mukaan päänsäryssä saattoi olla kyse jännityspäänsärystä.

24.6.2021 A:lle suoritettiin molempien silmien SLT-hoito eli silmänpainetaudin laserhoito.

30.6.2021 päivätyn sairaanhoitajan hoitokertomusmerkinnän mukaan A sai toisen annoksen Comirnaty-rokotetta.

19.7.2021 päivätyn sairaanhoitajan hoitokertomusmerkinnän mukaan A soitti terveysasemalle ja kertoi, että takaraivolla tuntuva ja niskaan säteilevä päänsärky oli voimistunut edelleen. A koki saaneensa jonkin verran apua fysioterapiasta. Uutena oireena oli alkanut lisäksi nivusten alueen kipu ja jalkapohjien outo tuntemus. Samana päivänä päivätyn terveyskeskuslääkärin hoitokertomusmerkinnän mukaan oireet viittasivat edelleen jännityspäänsärkyyn.

A:lle suoritettiin kaularangan röntgentutkimus heinäkuussa 2021. 28.7.2021 päivätyn terveyskeskuslääkärin etäkontaktimerkinnän mukaan röntgentutkimuksessa oli todettu degeneratiivisia muutoksia, jotka olivat edenneet aikaisempaan, vuonna 2010 tehtyyn tutkimukseen verrattuna.

10.8.2021 päivätyn hoitokertomusmerkinnän mukaan A hakeutui lääkäriin nivusalueen kivun ja kurkussa tuntuvan ärsytyksen takia. Lisäksi A:lla oli ollut virtsaamisvaivoja keväästä lähtien. Hoitavan lääkärin mukaan nivusten alueen symmetrinen oireilu viittasi pikemminkin kivun selkäperäisyyteen kuin paikallisongelmaan. 

7.9.2021 päivätyn hoitokertomusmerkinnän mukaan A hakeutui lääkäriin alaselän, alavatsan ja nivustaipeiden kivun vuoksi. A kertoi, että hänellä oli ollut nivuskipua noin puolen vuoden ajan. Kipua oli myös alavatsalla. A kertoi lisäksi keväällä alkaneista virtsaamisvaivoista. A:lle oli tehty elokuussa lannerangan röntgentutkimus. Vuonna 2010 todettujen degeneratiivisten löydösten ei ollut todettu juurikaan edenneen. 21.9.2021 päivätyn lääkärin etäkontaktimerkinnän mukaan alavatsan ultraäänitutkimuksessa ei todettu poikkeavia löydöksiä.

9.10.2021 päivätyn sairaanhoitajan hoitokertomusmerkinnän mukaan A soitti päivystykseen ja kertoi, että hänellä oli voimakasta vihlovaa kipua pään vasemmalla puolella. Kipu oli lisääntynyt päivän aikana ja kipua oli myös vasemmalla puolella kasvoja ja ohimolla.

10.10.2021 päivätyn päivystyspoliklinikan lääkärin hoitokertomusmerkinnän mukaan A tuli päivystykseen kasvokivun vuoksi. A kuvaili kipua aaltomaiseksi ja sähköiskumaiseksi. Kipua oli vasemmalla ohimolla, mutta koko pää tuntui omituiselle. A oli ottanut Buranaa ja Panadolia vuorokauden maksimimäärän. A:lle kirjoitettiin Tramal-resepti.

12.10.2021 päivätyn päivystyspoliklinikan lääkärin hoitokertomusmerkinnän mukaan A saapui päivystykseen kasvojen kivun ja ihottuman vuoksi. A oli herätessään huomannut, että vasemmalle puolelle päälakea oli tullut punoittavaa ihottumaa. Terveysasemalla A:lle oli määrätty varalta valasikloviiri-kuuri herpes-infektioajatuksella. Punoitusta oli tullut myös silmien seutuun, ja sen vuoksi A oli hakeutunut nyt päivystykseen. Kliinisesti heräsi epäily kasvojen alueen rakkulaisesta virusinfektiosta. A:lle aloitettiin valasikloviiri-viruslääkitys.

13.10.2021 päivätyn silmätautien poliklinikan lääkärin hoitokertomusmerkinnän mukaan A:lla todettiin vasemmalla päänalueella ja silmän seudussa vyöruusu. Myös sarveiskalvolla oli affisiota. Valasikloviiri-kuurin lisäksi aloitettiin Oftan Chlora-lääkitys. 14.10.2021 päivätyn päivystyspoliklinikan lääkärin hoitokertomusmerkinnän mukaan A:lle oli noussut kuume. A:n kasvot olivat alkaneet turvota vasemmalta puolelta ja A:n yleisvointi oli heikentynyt. A:lla epäiltiin mahdollisesti sekundaarista bakteeri-infektiota vyöruusun komplikaationa. A otettiin hoitoon kirurgiselle vuodeosastolle. Silmälääkärin kontrollissa 15.10.2021 silmän tilanteen arvioitiin rauhoittuneen. 19.10.2021 päivätyn lääkärin hoitokertomusmerkinnän mukaan A siirrettiin jatkohoitoon vuodeosastolle lähinnä alaselkä-, alavatsa- ja nivuskipujen sekä virtsa- ja ulostamisvaikeuksien vuoksi. 20.10.2021 päivätyn lääkärin hoitokertomusmerkinnän mukaan vyöruusu oli laukaissut vasemmassa silmässä iriitin. Lisäksi A kertoi, että hänellä oli ollut jo pidempään tuki- ja liikuntaelimistön kiputiloja, joiden taustalla oli fibromyalgia. Kuluneen puolen vuoden aikana kivut olivat pahentuneet. A kotiutui 27.10.2021. Silmäyksikön hoitokertomusmerkinnän 28.12.2022 mukaan sairastetusta vyöruususta A:lle jäi postherpeettinen neuralgiaoire.

14.12.2021 päivätyn sairaanhoitajan hoitokertomusmerkinnän mukaan A sai kolmannen annoksen Comirnaty-rokotetta.

16.12.2021, 20.12.2021 ja 27.12.2021 päivättyjen sairaanhoitajan hoitokertomusmerkintöjen mukaan A soitti terveysasemalle ja kertoi, että hänellä oli ollut edelleen päänsärkyä ja silmäkipua. 28.12.2021 päivätyn silmäyksikön sairaanhoitajan hoitokertomusmerkinnän mukaan A soitti ja kertoi olevansa kovasti kivulias. Kiputuntemuksia oli nyt myös otsan puolella. Vyöruusu ei tuntunut hellittävän. 3.2.2021 päivätyn sairaanhoitajan hoitokertomusmerkinnän mukaan A tuli vastaanotolle näyttämään päänahan ihoa. Päänahassa ei todettu näppyjä, punoitusta tai ihorikkoa. A kertoi, että hänellä oli hermokipua päälaella ja otsassa. Kiputuntemukset häiritsivät yöunta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, tuleeko A:lla Comirnaty-rokotteen saamisen jälkeen ilmennyt päänsärkyoireisto, todettu vyöruusu ja muut ilmoitetut moninaiset oireet korvata Comirnaty-rokotteen aiheuttamana lääkevahinkona.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Kohdan 6.1 mukaan vahinkoa ei korvata, jos se tai lääkkeen aiheuttama osa vahingosta olisi kohtuudella pitänyt sietää lääkkeen käytön haittavaikutuksena seuraavat seikat huomioon ottaen:

- hoidetun sairauden laatu ja vaikeusaste
- vahingonkärsineen yleinen terveydentila
- vahingon laajuus
- asiantuntijan mahdollisuus ennakoida lääkkeen vaikutukset ja
- muut vastaavat seikat.

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan A sai Comirnaty-rokotteen 3.4.2021. A soitti terveysasemalle 3.5.2021 ja kertoi, että hänellä oli ollut koronarokotteen saamisen jälkeen päänsärkyä. Oireilu oli jatkunut noin kuukauden. Päänsärky paikallistui takaraivolle ja tuntui jyskyttävänä kipuna. A kävi oireen vuoksi lääkärissä ensimmäisen kerran 3.6.2021. Hoitava lääkäri epäili, että kyse olisi jännityspäänsärystä. A sai toisen annoksen Comirnaty-rokotetta 30.6.2021. 19.7.2021 A soitti terveysasemalle ja kertoi, että takaraivolla tuntuva ja niskaan säteilevä päänsärky oli voimistunut edelleen. Uutena oireena oli alkanut lisäksi nivusten alueen kipu ja jalkapohjien outo tuntemus. Kaularangan ja lannerangan röntgentutkimuksissa todettiin vanhoja ja uusia degeneratiivisia muutoksia. 10.8.2021 A hakeutui lääkäriin nivusalueen kivun ja kurkussa tuntuvan ärsytyksen takia. Lisäksi A:lla oli ollut virtsaamisvaivoja keväästä lähtien. Hoitavan lääkärin mukaan nivusten alueen symmetrinen oireilu viittasi pikemminkin kivun selkäperäisyyteen kuin paikallisongelmaan. 7.9.2021 A hakeutui lääkäriin alaselän, alavatsan ja nivustaipeiden kivun vuoksi. A kertoi, että hänellä oli ollut nivuskipua noin puolen vuoden ajan. Kipua oli myös alavatsalla. 13.10.2021 A:lla todettiin vasemmalla päänalueella ja silmän seudussa vyöruusu. Myös sarveiskalvolla oli affisiota. Valasikloviiri-kuurin lisäksi aloitettiin Oftan Chlora -lääkitys. A oli osastohoidossa 27.10.2021 saakka. Vyöruusun todettiin laukaisseen vasemmalla silmän värikalvotulehduksen. Lisäksi sairaudesta jäi A:lle pitkittynyt vyöruusun jälkeinen hermokiputila.

A:n päänsärkyoireiston syy-yhteys Comirnaty-rokotteeseen

Vakuutuslautakunta toteaa, että päänsärky on Comirnaty-rokotteen tunnettu ja hyvin yleinen haittavaikutus. Rokotteen pakkausselosteen mukaan päänsärkyä voi ilmetä useammalla kuin yhdellä henkilöllä 10 henkilöstä (Comirnaty-rokotteen valmisteyhteenveto, pakkausseloste s. 209). Rokotteen haittavaikutukset ovat yleensä lieviä ja häviävät muutaman vuorokauden kuluessa rokotteen saamisesta. A:lla todetun kaltaista, useita kuukausia jatkuvaa päänsärkyä Comirnaty-rokotteeseen ei tiedetä liittyvän.

Vakuutuslautakunta pitää todennäköisenä, että A:lla rokotteen saamisen jälkeen ilmennyt päänsärky on ollut lyhytaikaisesti Comirnaty-rokotteesta johtuvaa. Ottaen huomioon, että Comirnaty-rokotteeseen ei tiedetä liittyvän haittavaikutuksena pitkittynyttä päänsärkyä ja A:n tapauksessa on kuvattu muita jatkuvaa päänsärkyä mahdollisesti selittäviä tekijöitä (niska-hartiaseudun kireys), Vakuutuslautakunta katsoo, ettei A:n pitkittynyt päänsärkyoireisto todennäköisesti ole Comirnaty-rokotteesta aiheutunutta.

Vakuutusyhtiö on katsonut, että vaikka A:n päänsärky olisi lyhytaikaisesti syy-yhteydessä hänen saamaansa Comirnaty-rokotteeseen, oireilu ei ole vakuutuksesta korvattavaa, sillä kyse on vakuutuksen rajoitusehdossa tarkoitetusta kohtuudella siedettävästä haittavaikutuksesta.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusehtoihin sisältyvän rajoitusehdon mukaan lääkevahinkoa ei korvata, jos lääkkeen haittavaikutus olisi kohtuudella pitänyt sietää ottaen huomioon hoidetun sairauden laatu ja vaikeusaste, vahingonkärsineen yleinen terveydentila, vahingon laajuus ja asiantuntijan mahdollisuus ennakoida lääkkeen vaikutukset sekä muut vastaavat seikat.

Arvioitaessa kyseisen rajoitusehdon soveltuvuutta nyt puheena olevaan tapaukseen, Vakuutuslautakunta toteaa, että sopimusoikeuden yleisten tulkintaperiaatteiden mukaisesti ehdon sanamuoto muodostaa pohjan vakuutusehtojen tulkinnalle. Kielellisille ilmaisuille pyritään antamaan niiden sanamuodon mukainen ja yleisessä kielenkäytössä vakiintunut merkityssisältö. Sopimusoikeudessa ja siten myös Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä rajoitusehtoja tulkitaan suppeasti. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tulkintaa ei laajenneta rajoitusehdon sanamuodon mukaisesta tulkinnasta kattamaan myös muita, sanamuotoon rinnastettavia tilanteita.

Arvioitaessa, onko A:lle Comirnaty-rokotteesta aiheutuneessa päänsärkyoireilussa ollut lyhytaikaisesti kyse vakuutusehtojen tarkoittamasta kohtuudella siedettävästä haittavaikutuksesta, Vakuutuslautakunta kiinnittää huomiota ehdon kohtaan, jonka mukaan arvioinnissa otetaan huomioon hoidetun sairauden laatu ja vaikeusaste. Tämän kohdan sanamuodon perusteella kyseinen rajoitusehto voi tulla sovellettavaksi vain tilanteissa, joissa lääkkeen käytön tarkoituksena on hoitaa lääkkeen käyttäjän olemassa olevaa sairautta. Sanamuotonsa mukaisesti ehto ei sen sijaan sovellu tilanteisiin, joissa lääkettä annetaan puhtaasti ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa. Rajoitusehtojen suppean tulkinnan oppi huomioiden ehdon tulkintaa ei voida myöskään laajentaa kattamaan sellaisia tilanteita, joissa ei ole kyse olemassa olevan sairauden hoidosta, vaan lääkettä annetaan terveelle henkilölle sairauden ennaltaehkäisemiseksi. 

Vakuutuslautakunta toteaa, että nyt puheena olevassa tapauksessa Comirnaty-rokote on annettu A:lle puhtaasti ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa. Rokotteella ei ole hoidettu mitään olemassa olevaa sairautta, vaan sen tarkoituksena on ollut ennaltaehkäistä yhteiskunnassa laajasti levinnyttä ja pandemiaksi luokiteltua SARS-CoV-2-viruksen aiheuttamaa COVID-19-tautia. Näin ollen Vakuutuslautakunta katsoo, että kyseessä oleva rajoitusehto ei sovellu nyt puheena olevaan tapaukseen.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusyhtiö ei voi A:n tapauksessa vedota tehokkaasti kohtuudella siedettävää haittavaikutusta koskevaan lääkevahinkovakuutuksen rajoitukseen. Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan A:lla rokotteen saamisen jälkeen ilmenneen lyhytaikaisen päänsärkyoireiston vakuutusehtojen mukaisesti. Pitkittyneen päänsärkyoireiston osalta Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

A:lla todetun vyöruusun syy-yhteys Comirnaty-rokotteeseen

Vyöruusu on herpesviruksiin kuuluvan vesirokkoviruksen (varicella-zostervirus) aiheuttama paikallinen rakkulainen ihomuutos. Vyöruusu ilmenee, kun sairastetun vesirokon myötä elimistöön jäänyt vesirokkovirus aktivoituu ja siirtyy hermoja pitkin ihoon. Arviolta 95 %:lla aikuisista on elimistössä vesirokkovirus ja riski sairastua vyöruusuun kasvaa iän myötä.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vyöruusu ei ole Comirnaty-rokotteen yleisesti tunnettu haittavaikutus. Joissain tutkimuksissa Comirnaty-rokotteeseen on liitetty hieman lisääntynyt riski sairastua vyöruusuun. Toisaalta on myös tutkimuksia, joissa lisääntynyttä riskiä ei ole havaittu. Niissä tutkimuksissa, joissa heikko yhteys on havaittu, ei ole todettu, että rokote voisi aiheuttaa herpesviruksen aktivoitumista enää pidemmän ajan kuluttua rokotteen saamisesta.

Vakuutuslautakunta toteaa, että A:n tapauksessa vyöruusu ilmeni vasta useita kuukausia Comirnaty-rokotteen saamisen jälkeen. Lautakunnan näkemyksen mukaan aikaväli on liian pitkä, jotta kyse voisi olla rokotteen aiheuttamasta reaktiosta. Ottaen huomioon, että vyöruusu on A:n ikäryhmässä varsin tavallinen sairaus sekä sen, että vyöruusu ei A:n tapauksessa sovi ajallisesti rokotteen aiheuttamaksi, lautakunta katsoo, ettei syy-yhteys Comirnaty-rokotteen ja A:lla todetun vyöruusun välillä ole lääkevahinkovakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla todennäköinen. Vakuutuslautaunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä tältä osin vakuutusehtojen mukaisena.

A:lla ilmenneiden muiden oireiden syy-yhteys Comirnaty-rokotteeseen

Arvioitaessa, ovatko A:n ilmoittamat niska-, kaula- ja kurkkukivut, lihas- ja nivelkivut sekä alavatsa- ja selkäkivut vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla todennäköisesti Comirnaty-rokotteen aiheuttamia, Vakuutuslautakunta toteaa, että Comirnaty-rokotteen ei tiedetä aiheuttavan kuvatun kaltaista pitkittynyttä kipu- ja särkyoireilua. Vaikka oireet ovat ilmenneet Comirnaty-rokotteen saamisen jälkeen, Vakuutuslautakunta katsoo, että oireilu ei todennäköisesti ole seurausta A:n saamasta Comirnaty-rokotteesta.

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön korvausratkaisu on tältä osin vakuutusehtojen mukainen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan A:lla ilmenneen lyhytaikaisen päänsäryn Comirnaty-rokotteen aiheuttamana lääkevahinkona ja maksamaan A:lle vakuutusehtojen mukaiset korvaukset. Muilta osin Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Sternhufvud

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila