Tapahtumatiedot

Asiakkaan vakuutusyhtiölle 27.10.2021 puhelimitse tekemän vahinkoilmoituksen mukaan 1950-luvulla rakennetun pienkerrostalon toisen asunnon WC-istuimen tulovesiputken liitos oli 15.10.2021 vuotanut ja aiheuttanut vesivahingon.

Vakuutuksenottajana olevan asunto-osakeyhtiön puolesta RL on ilmoittanut, että WC-tila oli vesieristetty noin 25 vuotta aikaisemmin. Putkiremontti oli tehty sen jälkeen pinta-asennuksena. Vahingon tarkastuskertomukseen on merkitty, että vesiputket on asennettu vuonna 2016. Vuodon aiheuttanut liitos oli taloyhtiön edustajan RL:n kertoman mukaan toiminut kuuden vuoden ajan asianmukaisesti.

Vahingon kartoitusraportin mukaan vettä oli vuotanut WC-istuimen tulovesiputken muoviliitoksen ja metalliliitoksen välistä. Vettä oli valunut WC-tilassa olevien epätiiviiden putkiläpivientien kohdilta kellaritilaan. Vesi oli kastellut välipohjan purueristetilaa, ja myös WC-tilojen alla olevan pyykinpesuhuoneen betonikatto oli kastunut. Raportissa on lisäksi mainittu, että välipohjan purueriste oli mikrobivaurioitunut WC-tilojen kohdilla, ja että vuotopaikalla WC-tilassa oli havaittu voimakasta mikrobiperäistä hajua. Raportin valokuvista ja valokuvateksteistä ilmenee, ettei vesiputkia ollut kannakoitu seinään.

Vakuutusyhtiö on ensimmäisessä korvauspäätöksessään viitannut siihen, että putkien kannakointi oli ollut puutteellinen. Putket olivat päässeet liikkumaan painevaihteluiden ja muiden syiden vuoksi sekä aiheuttaneet metallisen ja muovisen putken liitokseen rasitusta. Kannakointia ei ollut myöskään toteutettu putkivalmistajan asennusohjeen mukaisesti.

Asiakas on vakuutusyhtiölle esittämässään muutoshakemuksessa todennut, että erimielisyys koskee sitä, oliko vuotovahinko aiheutunut kannakoinnista, eli rakentamismääräysten ja rakentamisohjeiden vastaisesta rakentamisesta. Venttiilikohdan järkevää kannakointia on mahdotonta tehdä, eikä kohtaa koskaan kannakoida erikseen. Putkien valmistajan kannakointiohjeilla ei ole merkitystä vuotokohdassa, eikä tulovesiputkessa ole ollut lämpölaajenemista, koska putkeen tuleva vesi on tasalämpöistä. Kantansa tueksi asiakas on viitannut Vakuutuslautakunnan ratkaisuihin FINE-037896 (2021) ja FINE-032543 (2021) sekä VKL 699/14 (2015).

Vakuutusyhtiö on tämän jälkeen pyytänyt asiakasta toimittamaan vuodon korjanneen tahon / putkimiehen lausunnon vuodon syystä uudelleenkäsittelyä varten ja sen selvittämiseksi, onko liitos löystynyt ajan kuluessa. Vastauksessaan RL on kertonut, että hän oli itse purkanut liitoksen, eikä putkiliike tai putkimies ollut korjannut vuotokohtaa.

Vakuutusyhtiö on sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä antamassaan ratkaisussa viitannut siihen, että vuodon syy on jäänyt epäselväksi, eikä esimerkiksi mekaanista rikkoutumista ole todettu. Asiassa on jäänyt näyttämättä, että vuodon syynä oli ollut jokin äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinkotapahtuma.

Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan vahingon syynä on todennäköisimmin ollut se, että putkistoa ei ollut kannakoitu, mikä oli ajan saatossa aiheuttanut liitoksen löystymisen. Sisäisen muutoksenhakuelimen ratkaisun mukaan vahingon syynä on ollut kannakoinnin puuttuminen ja rakenteiden vedeneristeen läpi päässeen nesteen aiheuttama vahinko. Tällaiset vahingot on rajattu kiinteistövakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle.

Asiakkaan valitus

Asiakas korostaa sitä, että vuotovahinko on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton WC:n sulkuventtiilin vuoto kylmävesiputkistossa. Hän vaatii, että vakuutusyhtiö korvaa vuodosta aiheutuneet vahingot täysimääräisesti. Vaadittavaksi kokonaissummaksi asiakas ilmoittaa 24 824,45 euroa tai toteutuneiden kustannusten mukaan.

Taloyhtiö toistaa vakuutusyhtiölle osoittamassaan muutosvaatimuksessa esittämiään seikkoja, ja katsoo, että riidan aihe on erittäin yksinkertainen: kysymys on siitä, tarvitseeko punosletku kannakoida vai ei. Vesiputkien kannakoimattomuus ei ole vaikuttanut venttiilin vuotokohtaan eikä vahinko ole aiheutunut kannakoimattomuudesta. WC:n vesieristys oli tehty silloisten määräysten mukaan. Puiset lattiat ja purueristeet olivat kastuneet joidenkin tuntien aikana runsaan vedentulon vuoksi.

Vahinko ei ollut aiheutunut rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakennustavan vastaisesta rakentamisesta eikä omaisuuden virheellisestä suunnittelusta, rakentamisesta, asentamisesta tai virheellisestä tai käyttöohjeen vastaisesta käytöstä tai huolto- tai korjaustoimien laiminlyönnistä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutuksenottajan tulee näyttää toteen korvattavan vakuutustapahtuman sattuminen ja vakuutuksesta korvattavan vahingon aiheutuminen tämän tapahtuman seurauksena.

Taloyhtiö ei ole tuonut esiin mitään sellaista äkillistä ja ennalta arvaamatonta tapahtumaa, joka on voinut aiheuttaa putkiliitoksen vuotamisen. Liitoksessa ei ole todettu esimerkiksi mekaanista rikkoutumista, joka olisi voinut olla vuodon syynä. RL on itse purkanut putkiliitoksen, mutta vuodon syy on tästä huolimatta jäänyt epäselväksi. Asiassa ei ole kyse siitä, että WC-istuimen punosletku olisi tullut kannakoida, eikä vakuutusyhtiö ole sellaista väittänyt.

Taloyhtiö ei ole esittänyt WC-istuimen tulovesiputken liitoksen vuotamiselle mitään vaihtoehtoista syytä, joka kumoaisi olettaman WC-tilojen käyttövesiputkiston / WC-istuimen tulovesiputkiston liitoksen asennusvirheestä ja vakuutuksen kohteelle virheen seurauksena aiheutuneesta vesivahingosta.

Vahingot tarkastaneen Yritys A. Oy:n raportin valokuvista ilmenee, että WC-tilan vesiputket ovat olleet rakentamismääräysten vastaisesti kokonaan kannakoimatta seinään. Ne ovat olleet oman painonsa varassa. WC-istuimelle tuleva kylmävesiputki pääsee koko pituudeltaan liikkumaan vapaasti myös muun muassa vesihanan aiheuttamien paineiskujen vuoksi. Vakuutusyhtiö pitää mahdollisena, että tämä liike on päässyt välittymään WC-istuimen tulovesiputkien liitokseen niiden välissä olevan, tiukalla mutkalla olevan punosletkun kautta. Liitokselle on ainakin aiheutunut rasitusta liikkeen vuoksi, mistä on ajan kuluessa voinut aiheutua liitoksen pettäminen.

Tarkastusraportin mukaan putkiliitoksen vuodosta aiheutuneesta vesivahingosta pääosa on kohdistunut WC-tilan ulkopuolelle, kun vesi on päässyt talon rakenteisiin WC-tilassa olevien epätiiviiden putkiläpivientien kautta. WC-tilassa on lattiakaivo, minkä vuoksi siinä tulee olla vedeneristys. WC-tilan puutteellisesta vedeneristyksestä on myös aiheutunut vahingon laajeneminen. Vahinko ei olisi rajoitusehdon perusteella tältä osin korvattava, vaikka itse vuodon osoitettaisiinkin aiheutuneen vakuutusehtojen mukaan korvattavasta vakuutustapahtumasta.

Asiakkaan viittaama ratkaisu FINE-032543 ei sovellu tähän tapaukseen, koska siinä WC-istuimen tulovesiputken irtoamisesta aiheutuneen vesivahingon todennäköisimmäksi syyksi oli osoitettu kyseisen putkiliitännän asentamisessa tapahtunut virhe, eikä vahinko siten ollut vastuuvakuutuksesta korvattava. Toinen ratkaisu VKL 699/14 ei sovellu osoittamaan tämän vahingon korvattavuutta, koska ratkaisussa tarkoitetussa tapauksessa vahinko oli johtunut todetusta asennusvirheestä eli siitä, että putkien liitoksesta irronnutta käyttövesiputkea ei ollut kannakoitu.

WC-tilan ulkopuolelle vuotaneen veden aiheuttama vahinko ei ole korvattava. Ehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut rakenteiden vesieristeiden läpi tai putkiston ja rakenteen liittymäkohdasta vuotanut neste. Tarkastusraportin mukaan vettä oli valunut WC-tilassa olevien epätiiviiden putkiläpivientien kohdilta kellaritilaan kastellen välipohjan purueristetilaa ja pyykinpesuhuoneen betonikattoa.

Rakentamismääräysten ja -ohjeiden osalta yhtiö on viitannut Suomen rakentamismääräyskokoelman osan C2 määräyksiin vuosilta 1976 ja 1998, osan D1 määräyksiin vuodelta 2007 sekä RT-korttiin RT 84-10818.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut Yritys A. Oy:n raportti 2.11.2021 ja 20.1.2022 tehdyistä tarkastuskäynneistä.

Suomen rakentamismääräyskokoelma

RakMk C2 Veden ja kosteuden eristys, Määräykset 1976
Määräykset,
1. Yleistä
1.1 Rakennuksen on tarkoituksenmukaisesti suojattava sisätiloja veden ja kosteuden haitallisilta vaikutuksilta ja tehtävä terveellisen sisäilmaston ylläpitäminen mahdolliseksi.
1.2 Rakenteiden, rakennustarvikkeiden ja -aineiden on oltava sellaisia, ettei kosteus eivätkä muut tekijät haitallisessa määrin heikennä rakennuksen toimintakelpoisuutta, kestävyyttä ja rakenteiden kosteusteknistä toimintaa.
2. Kosteustekninen suunnittelu. 2.1 Rakenteet yleensä, 2.2 Ala- ja välipohja sekä seinä.
2.2.3 Kylpyhuoneen, pesutuvan ja vastaavan tilan vedenpoisto ja rakenteet on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei vettä pääse tunkeutumaan ympäröiviin huonetiloihin ja rakenteisiin haitallisessa määrin.

RakMK C2, Kosteus, määräykset ja ohjeet, 1998
1. Yleistä
1.4.1 Rakennuksen kosteustekninen toiminta
Rakenteet ja LVI-järjestelmät on tehtävä siten, ettei sisäisistä ja ulkoisista kosteuslähteistä peräisin oleva vesihöyry, vesi tai lumi haitallisesti tunkeudu rakenteisiin ja rakennuksen sisätiloihin. Tarvittaessa rakenteen on kyettävä kuivumaan haittaa aiheuttamatta tai rakenteen kuivattamiseen esitetään suunnitelmissa menetelmä.
Selostus: Sisäisiä kosteuslähteitä ovat sisäilman vesihöyry, roiskevesi ja vesivahingot esim. putkivuodot. […]
7. Märkätila, 7.1 Märkätilan suunnitteluperiaatteet
7.1.1 Märkätilan vedenpoisto ja rakenteet on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei vettä pääse valumaan tai siirtymään kapillaarivirtauksena ympäröiviin rakenteisiin ja huonetiloihin.

7.2 Lattia- ja seinäpinnoitteet
7.2.1 Märkätilan lattiapäällysteen ja seinäpinnoitteen on toimittava vedeneristyksenä tai lattian päällysteen alle ja seinään pinnoitteen taakse on tehtävä erillinen vedeneristys.

RT 84-10818. LVI 12-10370, ohjetiedosto, maaliskuu 2004. Putkistojen ja kanavien kannakointi.
1. Yleistä.
Ensimmäinen kappale: Kannakoinnin on kestettävä putkien, kanavien, venttiilien, nesteen (yleensä vesi), eristeen ja mahdollisten ulkoisten kuormitusten paino sekä lämpöliikkeen ja nesteen virtauksen aiheuttamat rasitukset. Kannakkeiden materiaali valitaan vallitsevien olosuhteiden (kosteus, syövyttävyys, palosuojaus yms.) perusteella.
Toinen kappale: Kannakoinnin tulee estää putkien sivuttaisliike ja säilyttää putkien keskinäinen etäisyys. Kannakkeisiin ja niiden kiinnitykseen liittyy oleellisesti myös äänitekniikka.
Kolmas kappale: Painevaihtelut eli paineiskut etenkin käyttövesiputkistossa sekä viemäreiden värähtely ja pohjakulman aiheuttamat äänet asettavat putkiston kannakoinnille ääniteknisiä vaatimuksia.

2. Lämmitys- ja käyttövesiputket, 2.1 Kannakointivälit
Toinen kappale: Pystynousu kannakoidaan niin, että oma paino ja nesteen, eristyksen yms. aiheuttamat voimat kohdistuvat kannatuspisteeseen eivätkä vaakaputken liitoskohtaan. Pystynousussa on välipohjan läpiviennin lisäksi oltava vähintään yksi kannake joka kerroksessa.
Kolmas kappale: Pitkässä pystynousussa, joka edellyttää lämpölaajenemisen kompensoimista, asennetaan kiintopiste keskelle nousua, jolloin lämpölaajenemisen aiheuttama liike ohjautuu tasaisesti kiintopisteen ylä- tai alapuolelle.
Viides kappale: Jokaisen haara- ja mutkakohdan läheisyyteen asennetaan kannake tai kiintopiste. Näiden paikka määritetään haara- tai mutkakohtaan kohdistuvan lämpölaajenemisen mukaisesti, LVI-ohjekortti LVI 12-10330 Putkistojen lämpölaajeneminen.
Yhdestoista kappale: Kupariputkesta tehdyn käyttövesiputkiston kiintopisteiden paikat määräytyvät putkiston lämpölaajenemisen mukaan. Vesikalusteen yhteydessä käytetään joko kiintopistettä tai tyyppihyväksyttyä hanakulmaa, joka samalla toimii kiintopisteenä.

D1, 2007. Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, määräykset ja ohjeet 2007.
2.6 Käyttövarmuus, 2.6.1 Määräys.
Putkiston kannatus on toteutettava siten, etteivät lämpölaajeneminen eivätkä veden virtauksesta syntyvät voimat aiheuta haittaa.
2.6.1.1 Ohje.
Kiintopisteet (ankkurointi) ja muu kannatus tehdään siten, että putkiston lämpölaajeneminen riittävän laajasti on mahdollista. Muovi- ja metalliputkien väliset liitoskohdat ankkuroidaan rakenteeseen. Suojaputket kiinnitetään liikkumattomiksi päistä ja taivutuskohtien molemmin puolin. Vesikalusteet kiinnitetään tukevasti.
4.2 Viemäröinnin järjestely, 4.2.1 Määräys
Jokainen vesipiste, samoin kuin sellaiset huonetilat, joissa esiintyy tulvimisvaraa tai joiden lattiat on voitava puhdistaa vedellä, on varustettava kyseiseen tarkoitukseen soveltuvalla viemäripisteellä, mikäli jätevettä ei muuten voida haitatta viemäröidä.
4.2.1.3 Viemäröinnin järjestely, ohje
Huonetila, jossa on lattiakaivo, vedeneristetään ja kaivo liitetään vesitiiviisti lattian vedeneristykseen. Tällöin ei viemäripisteessä, kuten esimerkiksi pesualtaassa, tarvita ylivuotojärjestelyä.
Seuraavat tilat varustetaan lattiakaivolla:
1) suihku- ja kylpyhuoneet sekä saunan pesutilat
2) pesutupa
3) huonetilat, joissa on ylitulvimisvaara
[…]

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko WC-istuimen tulovesiputken liitoksesta aiheutunut vesivahinko korvata taloyhtiön kiinteistövakuutuksesta äkillisenä ja ennalta arvaamattomana vahinkona, ja onko vakuutusyhtiö osoittanut vahingon aiheutuneen WC-tilassa olevien käyttövesiputkien puutteellisesta kannakoinnista tai olleen seurausta WC-tilan lattian vedeneristeen läpi vuotaneen veden aiheuttamasta vahingosta, joista syistä aiheutuvat vahingot on vakuutuksen rajoitusehdoissa rajattu sen korvauspiirin ulkopuolelle.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutusehdot

Kiinteistövakuutuksen vakuutusehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan ES 3 (Korvattavat vahingot, niihin liittyvät rajoitukset ja erityiset korvaussäännöt) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle aiheutunut suoranainen esinevahinko sekä näissä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset, jos esinevahinko on aiheutunut välittömästi vakuutuksen voimassa ollessa sattuneesta jäljempänä määritellystä tapahtumasta. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella. […]

Kohdan 3.9 (Vuoto, kosteus ja kondenssivesi) mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut nesteen, höyryn tai kaasun vuoto.

Edellytyksenä on, että aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamattomasti rakennukseen kiinteästi asennetusta:
- rakennusta palvelevasta vesijohdosta, tai jätevesiviemäri-, lämpö-, jäähdytys-, höyry-, kaasu- tai öljyputkistosta, öljysäiliöstä, sisäpuolisesta sadevesiviemäristä
- […].

Lisäksi vakuutuksesta korvataan rakennuksen käyttäjän käyttölaitteesta aiheutunut äkillinen nestevuoto rakennuksen rakenteille. Edellytyksenä on kuitenkin, että
- käyttölaite on liitetty vesijohto- ja viemäriverkkoon laitteen asennusohjeen mukaisella liitännällä ja käyttötarkoitukseen sopivalla paineen kestävällä letkumateriaalilla
- vesijohtoverkostoon liitetty käyttölaite on varustettu sulkuventtiilillä ja
- vuodon syynä on käyttölaitteen tai mainittujen liitosten mekaaninen rikkoontuminen.

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut
- […]
- rakenteiden vesieristeiden läpi tai putkiston ja rakenteen liittymäkohdasta kuten lattiakaivon ja korokerenkaan välistä vuotanut neste
- suunnittelu-, perustus-, asennus- tai rakennustyövirhe eikä tällaisesta virheestä aiheutunutta vahinkoa
- […].

Asian arviointi

Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännön ja käytettävissä olevien asiakirjatietojen perusteella lautakunta katsoo, että tässä tapauksessa kyse on lähtökohtaisesti kiinteistövakuutuksesta korvattavasta suoranaisesta esinevahingosta, joka on aiheutunut veden virtaamisesta äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti rakennukseen kiinteästi asennetusta vesijohdosta. Asiassa on siten keskeisesti kyse siitä, onko vakuutuskorvauksen evännyt vakuutusyhtiö osoittanut, että vesivahinko on johtunut jostakin vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle rajatusta syystä.

Osapuolet ovat eri mieltä siitä, oliko WC-tilassa olevien vesiputkien kannakointi ollut puutteellinen, ja oliko liitos vähitellen löystynyt putkien liikkumisesta lämpölaajenemisen tai veden liikkeiden aiheuttamien paineiskujen vuoksi, ja olivatko nämä seikat aiheuttaneet vuodon liitoksesta. Osapuolet ovat lisäksi eri mieltä siitä, oliko rakenteiden kastumisen aiheuttanut WC-tilan vedeneristyksen läpi rakenteisiin vuotanut vesi.

Taloyhtiön puolesta on esitetty väite siitä, että vettä oli valunut eteiseen ja muihin WC:n ulkopuolella oleviin tiloihin. Koska selvitystä ei ole siitä, kuinka paljon vettä oli tapahtuma-aikana valunut tulovesiputken liitoksesta tai siitä, miten vesi olisi päässyt WC:n ulkopuolisiin tiloihin, lautakunta katsoo jääneen näyttämättä, että vettä olisi valunut eteiseen tai asunnon muihin WC-tilan ulkopuolella.

Vakuutuslautakunta toteaa, että asiakkaan viittaamilla lautakunnan aikaisemmilla ratkaisusuosituksilla ei ole tämän asian arvioinnin kannalta merkitystä, koska viitatuista tapauksista kahdessa vahingon syyksi oli osoitettu irronneen putkiliitoksen asennusvirhe, eivätkä vahingot sen vuoksi olleet korvattavia. Kolmannessa tapauksessa vakuutusyhtiö ei ollut osoittanut sellaista rajoitusehtoa, jonka perusteella yhtiö olisi voinut evätä korvauksen rakentamismääräysten ja -ohjeiden vastaisen rakentamisen jäätyä näyttämättä.

Vahinkokartoittaja on laatimassaan raportissa todennut, että WC-tilassa olevia käyttövesiputkia ei ollut kannakoitu seinään. Kannakoimattomuuden voi havaita kartoitusraporttiin sisältyvistä valokuvista. Putkien asennusajankohtana vuonna 2016 noudatetuista rakentamismääräyksistä ja -ohjeista sekä hyvästä rakennustavasta esitetyn selvityksen mukaan putkistojen kannatus on tehtävä siten, etteivät lämpölaajeneminen eivätkä veden virtauksesta syntyvät voimat aiheuta haittaa. Kannakointivälejä koskevan ohjeistuksen mukaan pystynousu kannakoidaan niin, että putkiston oma paino ja nesteen, eristyksen yms. aiheuttamat voimat kohdistuvat kannatuspisteeseen eivätkä vaakaputken liitoskohtaan. Pystynousussa on välipohjan läpiviennin lisäksi oltava vähintään yksi kannake joka kerroksessa. Lisäksi jokaisen haara- ja mutkakohdan läheisyyteen tulee asentaa kannake tai kiintopiste.

Lautakunta katsoo esitetyn selvityksen osoittavan, että WC-tilan vesiputkia ei ollut kannakoitu rakentamismääräysten ja -ohjeiden sekä hyvän rakennustavan mukaisesti. Vakuutusyhtiö ei ole kuitenkaan esittänyt näyttöä siitä, että kannakoinnin virheellisyys olisi tässä tapauksessa ollut syy-yhteydessä WC-istuimen ja sen vesisäiliön läheisyyteen kiinnitetyn tulovesiputken liitoksen löystymiseen. Tämän vuoksi vakuutusyhtiö ei voi evätä korvausta vetoamalla vesiputkien puutteelliseen kannakointiin.

Putkiläpivientien osalta vakuutusyhtiö on viitannut vahingon tarkastusraporttiin ja katsonut, että vuotovesi oli päässyt WC-tilan alapuolisiin rakenteisiin epätiiviiden putkiläpivientien kautta. Lautakunta toteaa, että vakuutusyhtiö voi tällä perusteella rajoitusehtoon vetoamalla evätä korvauksen, jos se osoittaa, että WC-tilan lattiarakenteen vedeneristys ei ole ollut asennusaikana noudatetun hyvän rakennustavan mukainen ja että veden valuminen rakenteisiin on ollut syy-yhteydessä virheelliseen vedeneristykseen lattiakaivollisessa WC-tilassa.

Vakuutusyhtiö on kantansa tueksi viitannut veden ja kosteudeneristystä koskeviin rakentamismääräyskokoelman määräyksiin vuodelta 1976 (C2). Niiden mukaan rakennuksen on tarkoituksenmukaisesti suojattava sisätiloja veden ja kosteuden haitallisilta vaikutuksilta. Kylpyhuoneen, pesutuvan ja vastaan tilan vedenpoisto ja rakenteet on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei vettä pääse tunkeutumaan ympäröiviin huonetiloihin ja rakenteisiin haitallisessa määrin. Rakennusten toimivuutta kosteuden kannalta koskevien määräysten ja ohjeiden (C2, 1998) mukaan rakenteet ja LVI-järjestelmät on tehtävä siten, ettei sisäisistä ja ulkoisista kosteuslähteistä peräisin oleva vesihöyry, vesi tai lumi haitallisesti tunkeudu rakenteisiin ja rakennuksen sisätiloihin. Sisäisiä kosteuslähteitä ovat muun muassa vesivahingot, joista ohjeessa on esimerkkinä mainittu putkivuodot.

Vakuutusyhtiö on lisäksi esittänyt selvityksen vuonna 2007 alkaen voimassa olleista Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistoja koskevista määräyksistä ja ohjeista (D1, 2007), joiden mukaan huonetila, jossa on lattiakaivo, vedeneristetään ja kaivo liitetään vesitiiviisti lattian vedeneristeeseen.

Asiakkaan ilmoituksen mukaan WC:n vedeneristys oli asennettu noin 25 vuotta ennen vuotovahinkoa, minkä vuoksi rakenteiden vedeneristyksen säännöstenmukaisuutta tulee tarkastella 1990-luvun loppupuolella voimassa olleiden määräysten ja ohjeiden sekä tuolloin noudatetun hyvän rakennustavan perusteella. Lautakunta toteaa, ettei sen käytettävissä oleviin asiakirjoihin sisälly selvitystä siitä, mihin määräyksiin ja ohjeisiin vakuutusyhtiö on perustanut väitteensä siitä, että WC-tilan rakenteissa ei ollut niiden rakentamisaikana 1990-luvulla noudatettujen määräysten ja -ohjeiden mukaista vedeneristystä. Lautakunnalle ei myöskään ole esitetty selvitystä siitä, minkä rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti putkiläpivientien vedeneristystä ja vesitiiviyttä tulisi arvioida.

Käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo jääneen näyttämättä, että WC:n tulovesiputken liitoskohdasta valunut vesi oli päässyt rakenteisiin nimenomaan epätiiviiden putkiliitosten kautta. Vakuutusyhtiö ei voi vedota vedeneristyksen puutteellisuutta koskevaan rajoitusehtoon, eikä evätä korvausta myöskään tällä perusteella.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa WC-tilan lattialle ja sen alapuolisille rakenteille aiheutuneesta vuotovahingosta vakuutusehtojen mukaisen korvauksen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin                                          
Sihteeri Pellikka

Jäsenet

Kankkunen
Vuori
Vaitomaa
Vyyryläinen