Tapahtumatiedot

Lääkevahinkoilmoituksen 5.4.2021 mukaan A (s. 1973) on käyttänyt vuosien aikana useita fluorokinolonien ryhmään kuuluvia antibiootteja. A on kärsinyt pitkään moninaisista oireista ja vuonna 2020 hän sai tietää, että oireissa olisi todennäköisesti kyse hänen käyttämiensä fluorokinolonien ryhmään kuuluvien antibioottien haittavaikutuksista. A kertoo menettäneensä hajuaistinsa Tavanic-antibioottikuurin jälkeen. Samoihin aikoihin hänellä ilmeni myös olkapääoireita. Kivut jatkuivat vuosia. Vuonna 2020 A:n akillesjänteissä ja jalkapohjissa ilmeni kovia kipuja. A katsoi, että hajuaistin pysyvä menetys, akillesjänneoireet, olkapäävammat ja muut ilmenneet tuki- ja liikuntaelinkivut olivat seurausta hänen käyttämistään fluorokinolonien ryhmään kuuluvista antibioottilääkkeistä ja hän haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö totesi 17.6.2021, 2.8.2021 ja 17.9.2021 antamissaan korvauspäätöksissä, että oireilun korvaaminen lääkevahinkona edellyttää todennäköistä syy-yhteyttä lääkkeen käytön ja ilmenneiden oireiden välillä. Yhtiö katsoi, että A:lla ilmenneistä moninaisista vaivoista ja oireista oikean akillesjänteen kipuilu oli todennäköisesti seurausta Ciproxin-lääkkeen käytöstä. Yhtiö maksoi A:lle lääkevahingon aiheuttamasta kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta 1.000 euroa. Korvaus vastasi liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normien mukaisen tilapäisen haitan luokan 2 (lievät vammat) korvausasteikon yläosaa.

Hajuaistin menetyksen, A:lla ilmenneiden olkapääoireiden ja muiden pitkäaikaisten tuki- ja liikuntaelinvaivojen osalta yhtiö katsoi, että oireiden syy-yhteys A:n käyttämiin antibioottilääkkeisiin oli epätodennäköinen. Näin ollen A:n korvaushakemus hylättiin näiden oireiden ja vaivojen osalta.

A katsoi, että yhtiön akillesjännekivusta maksama tilapäisen haitan korvaus oli liian alhainen. Lisäksi A katsoi edelleen, että myös muut ilmoitetut oireet tulisi korvata lääkevahinkona. A vaati asian uudelleenkäsittelyä.

Yhtiö arvioi asiaa uudelleen saamansa uuden asiakirjaselvityksen perusteella ja antoi asiassa korvauspäätöksen 19.4.2022. Yhtiö totesi, että vakuutusehtojen ja vakuutussopimuslain perusteella vahinkoilmoitus on tehtävä vakuutusyhtiölle viimeistään 10 vuoden kuluessa vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta. Muussa tapauksessa mahdollinen oikeus korvaukseen katsotaan vanhentuneeksi.

A:n ilmoittaman akillesjänneoireilun osalta yhtiö totesi, että A:n akillesjänne tulehtui vuonna 2017 Ciprofloxacin-antibioottikuurin jälkeen. Kyseessä oli tältä osin lääkevahinkovakuutuksesta korvattava henkilövahinko. Vuosien aikana käytetyistä Tavanic-, Avelox- tai Ciprofloxacin -lääkkeistä ei yhtiön mukaan ollut todennäköisesti aiheutunut A:lle pitkäkestoista tai pysyvää akillesjänteiden tulehdusta. Jo suoritettu tilapäisen haitan korvaus oli vakuutusehtojen ja voimassa olevan oikeuden mukainen. Lisäksi yhtiö huomautti, että A:lla on mainittu olleen jalkojen ja kantapäiden kipuja jo 2000-luvun alusta lähtien. Tältä osin mahdollinen oikeus korvaukseen on joka tapauksessa vanhentunut.

A:n ilmoittaman hajuaistin menetyksen osalta yhtiö totesi, että sen käyttöön toimitetun lääketieteellisen selvityksen mukaan A hakeutui hajuaistin menetyksen vuoksi terveyskeskukseen vuonna 2011 ja kertoi, että hänen hajuaistinsa oli kadonnut alkukesästä 2011. Lääkärin kirjauksen mukaan taustalla ei ollut antibioottikuureja. Syytä hajuaistin menetykselle ei todettu. 23.7.2020 päivätyn merkinnän mukaan A oli ilmoittanut, että hänen hajuaistinsa oli kadonnut kaksi vuotta aikaisemmin, vuonna 2018 syödyn siprofloksasiinikuurin jälkeen. Yhtiö toteaa, että kirjaukset ovat keskenään ristiriitaisia. Kirjausten perusteella hajuaistin menetyksen syytä tai alkamishetkeä ei voida selvittää. Todennäköistä syy-yhteyttä A:n käyttämiin lääkkeisiin ei ole. Toissijaisesti yhtiö toteaa, että mikäli hajuaistin menetyksestä on yli kymmenen vuotta, on oikeus korvaukseen joka tapauksessa vanhentunut.

Yhtiö viittasi käyttöönsä toimitettuihin lääketieteellisiin selvityksiin ja totesi, että A on kärsinyt erilaisista tuki- ja liikuntaelinoireista jo yli kymmenen vuoden ajan. 2000-luvun alkupuolella A kävi tutkimuksissa voimakkaiden niska- ja hartiaseudun sekä kaularangan oireiden vuoksi. Hän kärsi jo vuonna 2003 laaja-alaisesta rintarangan sekä käsien ja polvien kivusta. Lisäksi hänellä oli jalkojen, kantapäiden, selän ja käsien jäykkyyttä ja turruttelua. Myös olkapääkipuja A:lla on ollut pitkään. Mahdollinen oikeus korvaukseen on näiltä osin vanhentunut. Lisäksi yhtiö huomauttaa, että oireilla ei myöskään ole todennäköistä syy-yhteyttä A:n käyttämiin fluorokinolonilääkkeisiin. A:ta on vuosien aikana terveydenhuollossa tutkittu kattavasti. Potilasasiakirjoissa ei ole viitteitä siitä, että lääkitystä olisi pidetty kipujen taustasyynä. Oikean olkapään sekä reiden oireet liittyvät todennäköisesti tapaturmiin. Kirjauksen 26.4.2012 perusteella vasemman olkapään kivun taustalla oli impingement-tyyppinen oireisto ja sen luonnollinen kulku. A:lle suoritetuissa tutkimuksissa on todettu eritasoisia rappeumamuutoksia, jotka myös todennäköisesti selittävät osan oireista.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvausratkaisuun ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta.

A kertoo, että hänen hajuaistinsa katosi Tamiflu-kuurin jälkeen. Totaalisesti hän menetti hajuaistinsa Tavanic-kuurin seurauksena vuonna 2011. Akillesjännetulehduksista aiheutuneet kivut ovat kestäneet vuosikausia. Kyse ei ole lievästä haitasta, kuten vakuutusyhtiö väittää. Akillesjänteiden lisäksi oireita on ollut laajasti eripuolilla tuki- ja liikuntaelimistöä. A kertoo kärsineensä haitoista vuodesta 2000 alkaen.

A katsoo, että lääkkeet ovat vieneet hänen terveytensä. Fluorokinoloniryhmään kuuluvat antibiootit ovat aiheuttaneet hänelle vuosien haitan ja ansionmenetyksiä. A vaatii muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimukset. Perusteita korvauspäätöksen muuttamiselle ei ole. Yhtiö viittaa asiassa aikaisemmin lausumaansa.

Yhtiö toteaa, että A söi kesällä 2017 Ciprofloxacin-kuurin, jonka jälkeen hänen akillesjänteensä tulehtui. A toipui nopeasti ja tammikuussa 2018 akillesjänne ärtyi enää liikkuessa. Kyseessä todettiin olevan tyypillinen fluorokinoloniantibiootteihin liittyvä haitta. A:n todettiin parantuneen tästä tulehduksesta. A sairastui keuhkokuumeeseen syyskuussa 2019 ja hän sai sen hoitoon kefuroksiimikuurin. Kyseinen lääke ei ole fluorokinoloniryhmään kuuluva antibiootti, eivätkä akillesjännevaivat lukeudu lääkeaineen tunnettuihin haittoihin. A:n akillesjännekipu aktualisoitui loppuvuodesta 2019. Mitään poikkeavaa ei ultraäänitutkimuksessa todettu. Lääkäri kuvasi akillesjännettä 10.2.2020 normaalin tuntuiseksi ja merkintöjen 20.4.2020 ja 23.7.2020 mukaan liikkuminen onnistui jo entiseen tapaan kivuitta ja ongelmitta. Seuraavan kerran A otti akillesjännekivut puheeksi terveydenhuollossa vasta maaliskuussa 2021. Mitään poikkeavaa ei akillesjänteestä tälläkään kertaa todettu.

Yhtiö katsoo, että A:n akillesjänne tulehtui Ciprofloxacin-lääkkeen käytön seurauksena vuonna 2017 ja kyseessä on tältä osin korvattava lääkevahinko. Pitkittyneen subjektiivisen akillesjänneoireilun ja Ciprofloxacin-lääkkeen välillä ei kuitenkaan ole todennäköistä syy-yhteyttä, koska A:n kuvataan toipuneen tulehduksesta ja oireiden uudelleen alkamiseen ei liity selkeää edeltävää fluorokinolonialtistetta.

Lääkevahinkoon syy-yhteydessä mahdollisesti olevia ansionmenetyksiä ei ole korvattu, koska A ei ole toimittanut yhtiölle mitään sellaista selvitystä, jonka perusteella korvauksen arvioiminen olisi mahdollista. Asiakirjoista ei ilmene, että A olisi ollut akillesjännetulehduksen vuoksi sairauslomalla vuonna 2017. Myöskään yksilöityjä muita kuluvaatimuksia ei A ole esittänyt. Perusteita korvauspäätösten muuttamiseen ei ole.

Muiden ilmoitettujen oireiden osalta yhtiö toteaa, että oireilla ei ole todennäköistä syy-yhteyttä A:n vuosien aikana käyttämiin fluorokinoloniantibiootteihin. A on terveydenhuollossa esittänyt useampia vaihtoehtoisia syitä oireilleen. Hajuaistinsa A kertoi menettäneensä alkukesästä 2011, mutta myöhemmin A ilmoitti hajuaistinsa kadonneen jo yli 10 vuotta aikaisemmin Tamiflu-kuurin jälkeen. Mitään yksittäistä syytä tai lääkettä oireen taustalta ei voida osoittaa. Lisäksi siinä tapauksessa, että hajuaistin menetys olisi tapahtunut yli 10 vuotta sitten, olisi oikeus korvaukseen joka tapauksessa vanhentunut.

A:n muut tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat alkaneet pääosin jo 2000-luvun alussa. Esimerkiksi asiakirjamerkinnässä 22.6.2004 A:lla mainittiin olevan rintarangan, käsien ja polvien kipua sekä jalkojen, kantapäiden, selän ja käsien jäykkyyttä. A:lle on tehty reumatutkimukset vuonna 2004 ja hänen moninainen oireilunsa on jatkunut ja jatkuu edelleen. Suoritetuissa tutkimuksissa on todettu mm. eritasoisia degeneratiivisia muutoksia. Olkapääkipujen syy ja alkamisajankohta jää potilasasiakirjojen perusteella epäselväksi. Kirjauksen 26.4.2012 mukaan vasemman olkapään kivun taustalla oli impingement- tyyppinen oireisto ja oikean olkapäävamman syynä kaatuminen. A on itse kertonut oireiden vaivanneen häntä vuosikymmenten ajan. Yhtiö katsoo, että A:n mahdollinen oikeus korvaukseen on vanhentunut. Joka tapauksessa mahdollista lääkevahinkoa ei käytettävissä olevan asiakirjaselvityksen perusteella voida näyttää toteen.

Esittämillään perusteilla yhtiö katsoo, että yhtiön korvauspäätöstä ei tulisi suosittaa muutettavaksi.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 8.2.2000-23.11.2021.

3.3.2000 päivätyn hoitokertomusmerkinnän mukaan A:lle kirjoitettiin V-Pen-antibioottikuuri flunssaan. Helmikuussa 2002 A:lle määrättiin Amorion-antibioottikuuri flunssaan ja korkeaan kuumeeseen. A sairasti keuhkokuumeen toukokuussa 2002 sen hoidoksi määrättiin Amorion-antibioottikuuri. A sai keuhkokuumeen uudestaan elokuussa 2002. Elokuussa 2002 A:lle määrättiin Amoxin-antibioottikuuri myös korvakipuun. Maaliskuussa 2003 A söi Kefexin-antibioottikuurin. Huhtikuussa 2003 A:lle määrättiin poskiontelotulehduksen hoitoon Amoxin-antibioottikuuri. 30.9.2003 ja 2.10.2003 päivättyjen hoitokertomusmerkintöjen mukaan A:lla oli ollut käytössä Kefexin ja Trikozol -antibiootit. Helmikuussa 2004 A:lle määrättiin pitkittyneeseen yskään Roxibion-antibioottikuuri. Syyskuussa 2004 A:lle määrättiin pitkittyneisiin flunssaoireisiin Zithromax-antibioottikuuri. 5.5.2005 päivätyn hoitokertomusmerkinnän mukaan A:lla oli ollut käytössä Kefexin-antibiootti. Joulukuussa 2005 ja marraskuussa 2006 A:lle määrättiin rintojen pienennysleikkauksen jälkeisten haavainfektioiden hoitoon Kefaleksiini/Kefexin-antibioottikuurit. Tammikuussa 2008 A oli saanut flunssaan, kuumeeseen ja kurkkukipuun amoksisilliinikuurin. Keväällä 2008 A oli keuhkokuumeen johdosta hoidossa keuhko-osastolla. 7.9.2009 päivätyn hoitokertomusmerkinnän mukaan A:lla oli ollut käytössä Kefexin-antibiootti. 2.11.2009 päivätyn hoitokertomusmerkinnän mukaan A oli sairastanut useita keuhkokuumeita ja hän sai reseptin pneumokokki-rokotteeseen. 10.7.2012 päivätyn hoitokertomusmerkinnän mukaan A sai Amorion-antibioottilääkityksen sinuiittiin. Myös 4.11.2012 A:lle määrättiin Amorion-antibioottilääkitys poskiontelo-oireisiin. 22.1.2015 päivätyn hoitokertomusmerkinnän mukaan A:lla oli kaatumisen jälkeen todettu kylkiluumurtuma. A:lle oli aloitettu Amorion-antibioottikuuri keuhkokuumeajatuksella.

30.3.2004 ja 30.4.2004 A hakeutui lääkäriin nivelvaivojen vuoksi. Hoitokertomusmerkintöjen mukaan A:n suvussa oli ollut vaikeaa reumaa. A:lla oli ollut jo pidempään särkyä käsissä, jalkaterissä, selässä ja jaloissa. Nivelissä ei todettu synoviittia tai turvotusta, liikelaajuudet olivat normaalit. 10.1.2007 A hakeutui päivystykseen olkapääkivun vuoksi. Hoitokertomusmerkinnän mukaan kipua oli ollut jo kuukauden ajan. Taustalla ei ollut mitään selkeää traumaa. Terveyskeskuskäynnillä 5.7.2010 A kertoi jälleen olkapäiden kivuista. Kipua oli ollut jo kuukauden ajan. Taustalla ei ollut traumaa. Etenkin vasemmassa olkapäässä oli ollut leposärkyä.

9.1.2008 ja 11.1.2008 päivättyjen korvapoliklinikan ja päivystyspoliklinikan hoitokertomusmerkintöjen mukaan A:lla oli imusolmuketulehdus (lymfadeniitti) ja jäännösrisakudosinfektio, joiden hoidoksi A oli saanut Zinacef- ja Ciproxin-antibiootit. 21.1.2008 päivätyn hoitokertomusmerkinnän mukaan A oli kotiutunut osastolta 11.1.2008 ja jatkanut sen jälkeen Ciproxin-antibiootin käyttöä. Lisäksi hoidoksi oli aloitettu Kefexin-antibiootti. 25.1.2008 päivätyn korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikan hoitokertomusmerkinnän mukaan A:lle oli määrätty Avelox-antibioottikuuri.

18.8.2011 päivätyn terveyskeskuksen hoitokertomusmerkinnän mukaan A:lla oli tuki- ja liikuntaelinvaivoja. A kertoi myös menettäneensä hajuaistinsa jossain vaiheessa kesän 2011 aikana. A oli saanut alkukesästä kuumaa vettä kasvoilleen ja pohti, voisiko tapahtuma liittyä hajuaistin menetykseen. Lääkärin kirjauksen mukaan taustalla ei ollut antibioottikuureja. Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikan 26.9.2011 päivätyn hoitokertomusmerkinnän mukaan A saapui lähetteellä hajuaistin puuttumisen (anosmian) vuoksi. Esitietojen mukaan A:lle oli tullut alkukesästä jatkuva haju nenään. A ei ollut haistanut edes voimakkaita hajuja, kuten bensiiniä. Taustalla ei ollut nuhaa tai sinuiittioireita. Mitään anosmiaa selittävää ei todettu. Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikan 30.12.2011 päivätyn hoitokertomusmerkinnän mukaan hajuaistiongelma oli edelleen ennallaan.

29.8.2011 päivätyn päivystyspoliklinikan hoitokertomusmerkinnän mukaan A oli pahoinpidelty kolme vuorokautta aikaisemmin. Pahoinpitelyyn oli liittynyt primaari tajuttomuus. Pään CT-kuvissa ei ollut todettu poikkeavaa. Myöskään kasvojen luiden CT-tutkimuksessa ei todettu murtumia. A:lla oli vasemman silmän ympärillä hematoomaa sekä turvotusta ylä- ja alaluomissa.

31.8.2011 päivätyn päivystyspoliklinikan hoitokertomusmerkinnän mukaan A oli käynyt korvapoliklinikalla pahoinpitelyn seurauksena syntyneiden kasvovammojen ja vasemman korvan säryn vuoksi.

19.10.2011 päivätyn terveyskeskuksen hoitokertomusmerkinnän mukaan A:lla oli ollut vasemman olkapään kipuilua yli vuoden ajan. Lisäksi A:lla oli muita tuki- ja liikuntaelinkipuja ja -oireita mm. sormissa ja alaraajoissa. Asiakkaan vasempaan olkapäähän tehtiin huhtikuussa 2012 acromioplastia. 26.4.2002 päivätyn leikkauskertomuksen mukaan vasen olkanivel oli kipuillut pitkään ja siinä oli todettu tendiniittiä. Hierontatyyppistä konservatiivista hoitoa oli kokeiltu ennen leikkausta. Hoitavan lääkärin mukaan oireilun taustalla oli impingement-tyyppinen oireilu ja sen luonnollinen kulku. Myös A:n oikeassa olkapäässä oli ollut oireilua. A oli satuttanut oikean olkapäänsä tapaturmaisesti joitain päiviä aikaisemmin. Oikea olkapää leikattiin tammikuussa 2013. 14.1.2013 päivätyn leikkauskertomuksen mukaan magneettitutkimuksen perusteella epäiltiin pientä kiertäjäkalvosimen repeämää. Konservatiiviset hoidot eivät olleet auttaneet, joten hoidossa päädyttiin leikkaukseen.

22.8.2013 A hakeutui päivystykseen oikean nilkan kivun vuoksi. Taustalla ei ollut traumaa tai erityistä rasitusta. 1.4.2014 ja 10.4.2014 A hakeutui terveyskeskukseen oikean lonkan kivun vuoksi. 6.6.2014 ja 19.9.2014 A kävi lääkärissä selkäkipujen vuoksi. Kipu oli kroonista ja ajoittain pahempaa. 1.6.2015 A hakeutui terveyskeskuslääkärin vastaanotolle pitkään jatkuneen alaselkäkivun ja rintarangan kiputilan vuoksi. A:lla oli kipuoireisiin käytössä Panacod-lääke.

17.6.2015 päivätyn hoitokertomusmerkinnän mukaan A oli saanut kystoskopian yhteydessä 13.6.2015 Ciprofloxacin-lääkityksen.

19.8.2016 päivätyn päivystyspoliklinikan hoitokertomusmerkinnän mukaan A oli pahoinpidelty neljä vuotta sitten ainakin kertaalleen tajuttomuuteen saakka.

29.3.2017 päivätyn fysiatrian poliklinikan hoitokertomusmerkinnän mukaan A kertoi, että on ollut kertaalleen iriitti ja hänen suvussaan esiintyy reumaa. 

16.9.2017 päivätyn hoitotyön hoitokertomusmerkinnän mukaan A oli aloittanut edellisenä päivänä Ciprofloxacin-kuurin virtsatietulehduksen hoitoon.

17.11.2017 A hakeutui terveyskeskukseen useita viikkoja kestäneen akillesjänteen kivun takia. Taustalla ei ollut traumaa. Hoitava lääkäri piti kipua ensisijaisesti fluorokinoloniantibiootin haittavaikutuksena. A:n terveystietoihin tehtiin 20.11.2017 merkintä, jonka mukaan fluorokinolonien ryhmään kuuluvia antibiootteja tulisi jatkossa välttää A:n hoidossa. Hoitokertomusmerkinnän 16.1.2018 mukaan A:lla oli Panacod-lääke käytössä kaularanka- ja selkäkipuihin sekä akillesjännekipuihin. A oli käynyt liikkumassa ja akillesjänne oli ärtynyt uudestaan.

20.11.2019 päivätyn ultraäänitutkimuslähetteen mukaan A oli sairastanut keuhkokuumeen syyskuussa 2019. Hoidoksi oli määrätty kefuroksiimi- ja roksitromysiinikuurit. A:n oikea akillesjänne oli kipeytynyt uudestaan lokakuun puolivälissä. Venytys ja kävely aiheuttivat kipua. Jonkinlaista napsetta kuului. Palpoiden todettiin arkuutta. 12.12.2019 päivätyn akillesjänteen ultraäänilausunnon mukaan oikea akillesjänne näytti tavalliselta. Jänteessä ei näkynyt ruptuuraan viittaavaa, eikä myöskään tendiniittiin sopivaa löydöstä. Oikea akillesjänne oli säännöllinen, tavallisen paksuinen ja symmetrinen vasempaan verrattuna. Oikean akillesjänteen pinnassa oli yksi pieni 2 mm läpimittainen kalkki. Oikealla myöskään peroneusjänteiden seudussa ei todettu tendiniittiin viittaavaa. Mitään poikkeavaa, oiretta luotettavasti selittävää ei ultraäänitutkimuksessa todettu.

20.12.2019 A hakeutui akillesjänteen kivun vuoksi terveyskeskukseen. Lääkärin käyntimerkinnän mukaan A oli kuntoutunut aikaisemmasta tulehduksesta, mutta nyt kivut olivat alkaneet uudestaan syyskuussa 2019 aloitettujen kefuroksiimi- ja roksitromysiini -kuurien aikana. Vastikään tehdyssä akillesjänteiden ultraäänitutkimuksessa ei ollut todettu poikkeavaa. Nyt akillesjänteen insertio oli poikkeavan kipeä palpaatiolle.

10.2.2020 päivätyn kirurgian poliklinikan hoitokertomusmerkinnän mukaan A hakeutui lääkäriin oikean akillesjänteen pitkittyneen kivun vuoksi. A:lla oli ollut noin kaksi vuotta aikaisemmin oikean akillesjänteen tulehdus siprofloksasiinikuurin aikana. Tästä A oli kuntoutunut. Oireiden edelleen jatkuessa A oli tullut jalkapoliklinikalle arvioon. Akillesjänne oli tunnustellen täysin normaalin tuntuinen. Kipu lokalisoitui akillesjänteen insertion seutuun. Jänteessä todettiin tulehdusta. Hoidoksi A sai Walker-jalkineen ja lähetteen fysioterapiaan sekä ohjeet kuntoutusharjoitteisiin. Akillesjännekivut jatkuivat edelleen ja A hakeutui oireiden vuoksi lääkäriin jälleen 4.3.2020. Tuolloin A:lla mainittiin olleen pitkään myös muuta moninaista tuki- ja liikuntaelimistön kipua. A:lla oli pitkäaikaisiin tuki- ja liikuntaelinten kipuihin käytössä edelleen Panacod-lääke. 20.4.2020 päivätyn kirurgian poliklinikan hoitokertomusmerkinnän mukaan A oli tullut kontrollikäynnille. Kipua oli akillesjänteen seudussa levossa, ei liikkuessa. Leposärky oli ollut hankalaa ja A oli joutunut käyttämään sen vuoksi Panacodia. Rakenteellista ongelmaa ei todettu ja liikkumisen todettiin onnistuvan kivutta. A:n ei katsottu hyötyvän kirurgisesta hoidosta.

20.8.2020 päivätyn neurologian poliklinikan käyntimerkinnän mukaan A:lla oli nivelkipuja. A:n mukaan nivelkivut olivat alkaneet Tavanic-lääkkeen käytön jälkeen. Lisäksi A kertoi, että hänen hajuaistinsa oli ollut huono jo kahdeksan vuoden ajan.

10.3.2021 päivätyn fysiatrian poliklinikan hoitokertomusmerkinnän mukaan A tuli vastaanotolle yläraajaoireiden ja alaselkäkipujen vuoksi. A oli ohjautunut fysiatrian poliklinikalle alaselkäkipujen ja alaraajaan säteilevien kipujen sekä yläraajaoireiden vuoksi arvioon. Kaula-, rinta- ja lannerangan magneettitutkimukset oli tehty. Lisäksi oli tehty lonkan röntgentutkimus ja alaraajojen ENMG-tutkimukset sekä vasemman yläraajan ENMG-tutkimus. Rangassa oli todettu rappeumalöydöksiä, mutta ei leikkaushoitoa vaativaa. Lonkassa oli todettu lievät nivelrikkolöydökset. ENMG-tutkimusten tulokset olivat olleet normaalit. Lisäksi A:lle oli tehty reumalaboratoriokokeet, mutta reumaattiseen viittaavaa ei ollut todettu. A oli käyttänyt vuosikausia Panacodia kolmea tablettia päivässä. A:n mukaan useat muut lääkkeet eivät olleet hänelle sopineet. Panacod, Burana ja Rivatril -yhdistelmä oli A:n mielestä toimiva. Mainituista lääkkeistä ei ollut tullut haittavaikutuksia. A oli kertomansa mukaan menettänyt aikaisemmin hajuaistinsa Tamiflu-lääkkeen käytön jälkeen. A kertoi, että hänellä oli voimakkaita jalkasärkyjä, jotka painottuivat jalkapohjiin ja akillesjänteiden alueelle. A kuvaili tunnetta sellaiseksi, että puukkoa työnnettäisiin jänteisiin ja jalkapohjiin.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, miltä osin A:lla ilmenneet oireet ovat A:n käyttämien, fluorokinolonien ryhmään kuuluvien antibioottien aiheuttamaa lääkevahinkoa. Lisäksi asiassa on kyse A:lle Ciprofloxacin-antibiootin seurauksena riidattomasti aiheutuneen akillesjännetulehduksen johdosta maksettavista korvauksista.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Lainsäädäntö

Vakuutussopimuslain (426/2010) 73 §:n (Vaatimuksen esittämisajankohta ja vanhentuminen) mukaan vakuutussopimukseen perustuva korvausvaatimus on esitettävä vakuutuksenantajalle vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Korvausvaatimus on joka tapauksessa esitettävä kymmenen vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta tai, jos vakuutus on otettu henkilövahingon tai vahingonkorvausvelvollisuuden varalta, vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta. Korvausvaatimuksen esittämiseen rinnastetaan ilmoituksen tekeminen vakuutustapahtumasta.

Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen:
1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;
2) ansionmenetyksestä;
3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;
4) pysyvästä haitasta.

Lain 5 luvun 2 c §:n (16.6.2004/509) mukaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika. (1 momentti) Pysyvästä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä vahinkoa kärsineen ikä. Korvausta korottavana tekijänä voidaan lisäksi ottaa huomioon henkilövahingosta vahinkoa kärsineelle aiheutunut elämänlaadun erityinen heikentyminen. (2 momentti)

Vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 4. (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Ehtojen kohdan 7 (Vahingon määrä) mukaan korvaus lääkevahingosta määrätään soveltaen vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2, 2a–2d, 3, 4, 7 ja 8 pykälän, 6 luvun 1 pykälän sekä 7 luvun 3 pykälän säännöksiä. Korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normeja ja ohjeita. Korvausta laskettaessa vähennetään etuudet, joihin vahingonkärsijällä on ilmeisesti oikeus julkisista varoista tai lakisääteisestä vakuutuksesta.

Ehtojen kohdan 10 (Vanhentuminen) mukaan ehtojen mukainen korvausvaatimus on esitettävä vakuutuksenantajalle vuoden kuluessa siitä, kun korvausta vaativa sai tietää vakuutuksen voimassaolosta, kyseessä olevan lääkkeen tai verivalmisteen aiheuttamasta vahingosta ja vahinkoseuraamuksesta. Korvausvaatimus on esitettävä viimeistään 10 vuoden kuluessa vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta.

Asian arviointi

1. Ilmoitettujen oireiden syy-yhteys A:n käyttämiin, fluorokinolonien ryhmään kuuluviin antibioottivalmisteisiin

Asiassa on riidatonta, että A:lla vuonna 2017 todettu akillesjännetulehdus on ollut vakuutusehtojen tarkoittamassa todennäköisessä syy-yhteydessä Ciprofloxacin-lääkkeen käyttöön. Riidanalaista on A:lla ilmenneen myöhemmän akillesjänneoireilun korvattavuus. Lisäksi riidanalaista on A:lla ilmenneiden hajuaistin katoamisen ja olkapääoireilun sekä muiden tuki- ja liikuntaelinoireiden korvattavuus.               

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan A on sairastanut vuosien aikana useita hengitysteiden infektioita ja muita infektioita, jotka ovat edellyttäneet antibioottihoitoa. A:lle on määrätty fluorokinolonien ryhmään kuuluvia antibiootteja, mutta myös muihin lääkeryhmiin kuuluvia antibiootteja. A on pahoinpidelty 2010-luvun alussa ainakin kertaalleen siten, että hänelle on tullut pään alueen vammoja ja pahoinpitely on johtanut tajuttomuuteen. A:lla on ollut paljon lääkärikäyntejä erilaisiin pitkäaikaisiin tuki- ja liikuntaelinten oireisiin ja vaivoihin liittyen. A:lla on ollut kipuja muun muassa ala- ja yläraajoissa, lonkissa, olkapäissä ja selässä. Kivut ovat olleet ajoittain hyvinkin voimakkaista ja A on käyttänyt kipujen vuoksi Panacodia päivittäin useiden vuosien ajan. A:lla on todettu kaula-, rinta- ja lannerangan rappeumalöydöksiä ja lonkassa lievää nivelrikkoa. A:n vasen olkapää oireili pitkään ja siinä todettiin tendiniittiä. Kun konservatiivinen hoito ei auttanut, olkapäähän tehtiin huhtikuussa 2012 acromioplastia. Myös A:n oikeassa olkapäässä oli ollut pitkäaikaista oireilua, johon ei ollut saatu apua konservatiivisin hoitokeinoin. A oli satuttanut oikean olkapäänsä tapaturmaisesti ja olkapäässä epäiltiin pientä kiertäjäkalvosimen repeämää. A:n oikea olkapää leikattiin tammikuussa 2013.

Elokuussa 2011 A hakeutui lääkäriin ja kertoi menettäneensä hajuaistinsa. A:n mukaan hajuaisti oli kadonnut aikaisemmin kesällä. A oli saanut alkukesästä kuumaa vettä kasvoilleen ja pohti, voisiko tapahtuma liittyä hajuaistin menetykseen. Lääkärin kirjauksen mukaan taustalla ei ollut antibioottikuureja. Hajuaistin menetystä selviteltiin sittemmin korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalla. Mitään oiretta selittävää ei todettu. Hajuaistiongelman on mainittu jatkuneen vielä joulukuussa 2011. Vuonna 2021 A kertoi menettäneensä hajuaistinsa Tamiflu-lääkkeen käytön jälkeen.

Vuonna 2017 A:n oikea akillesjänne tulehtui Ciprofloxacin-antibioottikuurin yhteydessä. Syyskuussa 2019 A sairastui keuhkokuumeeseen ja hän sai sen hoidoksi kefuroksiimi- ja roksitromysiinikuurit. A:n oikea akillesjänne kipeytyi uudestaan. Loppuvuodesta 2019 tehdyssä akillesjänteen ultraäänitutkimuksessa ei todettu ruptuuraan tai tendiniittiin viittaavaa. Mitään muutakaan poikkeavaa tai oiretta selittävää ei ultraäänitutkimuksessa todettu. Akillesjänteen kivut jatkuivat ja oireen selvittelyjä jatkettiin jalkapoliklinikalla. Jänteessä todettiin tulehdusta ja hoidoksi A sai Walker-jalkineen ja lähetteen fysioterapiaan sekä ohjeet kuntoutusharjoitteisiin. Erityisesti levossa esiintyvät kivut jatkuivat vielä myöhemmin keväällä. Mitään rakenteellista ongelmaa ei todettu, eikä A:n katsottu hyötyvän kirurgisesta hoidosta.

Myöhemmän akillesjänneoireilun korvattavuus

Vakuutusyhtiö on katsonut, että A:lla ilmennyt pitkittynyt akillesjänneoireilu ei ole todennäköisessä syy-yhteydessä A:n käyttämään Ciprofloxacin-lääkkeeseen.

Vakuutuslautakunta toteaa, että A:n akillesjänne on kertaalleen parantunut vuoden 2017 tulehduksen jälkeen. Jänteessä on todettu vuonna 2020 uusi tulehdus ilman uutta fluorokinolonialtistusta. Vakuutuslautakunta katsoo, että akillesjänteen myöhempi, vuonna 2019 alkanut oireilu ja sittemmin todettu uudelleentulehtuminen eivät todennäköisesti ole seurausta vuoden 2017 fluorokinolonialtistuksesta. Myöhempi oireilu liittyy todennäköisemmin A:n muuhun tuki- ja liikuntaelinoireiluun. Vakuutuslautakunta toteaa, että A:lla vuonna 2019 ja sen jälkeen ilmenneessä akillesjänneoireilussa ei ole kyse korvattavasta lääkevahingosta. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä tältä osin vakuutusehtojen mukaisena.

Hajuaistin katoamisen korvattavuus

Vakuutuslautakunta toteaa, että fluorokinolonien ryhmään kuuluvien antibioottien tiedetään voivan aiheuttaa muutoksia haju- ja makuaistiin. A:ta koskevassa lääketieteellisessä selvityksessä on kuitenkin kuvattu myös muita mahdollisia hajuaistin menetykseen johtaneita syitä. A on pahoinpidelty ainakin kertaalleen siten, että hän on ollut pahoinpitelyn seurauksena tajuton. Pään alueen vammoihin voi liittyä hajukäämin vaurioituminen ja siitä johtuva hajuaistin menetys. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei hajuaistin menetys ole A:n tapauksessa vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla todennäköisessä syy-yhteydessä fluorokinolonien ryhmään kuuluvien antibioottien käyttöön. Kyse ei siten ole korvattavasta lääkevahingosta. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön hylkäävää korvauspäätöstä tältä osin vakuutusehtojen mukaisena.

Asian ratketessa tällä perusteella Vakuutuslautakunta ei ota kantaa vakuutusyhtiön väitteeseen, jonka mukaan A:n oikeus korvaukseen olisi vanhentunut sillä perusteella, että korvausvaatimusta ei olisi esitetty vakuutussopimuslain 73 §:n ja vakuutusehtojen mukaisessa kymmenen vuoden määräajassa vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta.

Olkapäiden oireilun sekä muiden tuki- ja liikuntaelinoireiden korvattavuus

Vakuutuslautakunta toteaa, että fluorokinolonien ryhmään kuuluvien antibioottien käyttöön tiedetään liittyvän tuki- ja liikuntaelimistöön kohdistuvia haittoja. Arvioitaessa, ovatko tuki- ja liikuntaelinoireet A:n tapauksessa näistä lääkkeistä johtuvia, lautakunta toteaa, että A:ta koskevassa lääketieteellisessä selvityksessä on kuvattu hyvin pitkäaikaista ja laaja-alaista oireilua. A:n suvussa on kuvattu olevan paljon reumaattisia sairauksia, ja A on sairastanut silmän värikalvon tulehduksen (iriitti) ainakin kerran. Silmän värikalvotulehdus on yhteydessä reuman sukuisiin sairauksiin. Vakuutuslautakunta katsoo, että A:n tuki- ja liikuntaelinoireet eivät ole vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla todennäköisessä syy-yhteydessä fluorokinolonien ryhmään kuuluvien antibioottien käyttöön. Kyse ei siten ole korvattavasta lääkevahingosta. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön hylkäävää korvauspäätöstä tältäkin osin vakuutusehtojen mukaisena.

Asian ratketessa tällä perusteella Vakuutuslautakunta ei ota kantaa vakuutusyhtiön väitteeseen, jonka mukaan A:n oikeus korvaukseen olisi vanhentunut sillä perusteella, että korvausvaatimusta ei olisi esitetty vakuutussopimuslain 73 §:n ja vakuutusehtojen mukaisessa kymmenen vuoden määräajassa vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta.

2. Akillesjännetulehduksen johdosta maksettavat korvaukset

Kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvaus

Vakuutusyhtiö katsoo, että A:lla vuonna 2017 todettu oikean akillesjänteen tulehdus oli todennäköisesti seurausta Ciproxin-lääkkeen käytöstä. Yhtiö on maksanut A:lle lääkevahingon aiheuttamasta kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta 1.000 euroa. A katsoo, että maksettu korvaus on liian vähäinen.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vahingonkorvauslain mukaisen kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvauksen arvioiminen on kokonaisharkintaa, jossa huomioidaan vamman laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä tilapäisen haitan kestoaika. Korvauksen määrän arvioinnissa käytetään korvauskäytännön yhtenäistämiseksi ja vahingonkärsineiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi apuna erilaisia normistoja, kuten henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksia ja liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normeja ja ohjeita. Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen mukaan korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikenne ja potilasvahinkolautakunnan normeja ja ohjeita.

Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan tilapäistä haittaa koskevien normien ja ohjeiden mukaiseen luokkaan 2, lievät vammat (korvausasteikko 300–1.200 euroa) kuuluville vammoille on ominaista, että ne
- eivät vaadi elvytys- tai tehohoitoa,
- eivät vaadi leikkaustoimenpiteitä, esimerkiksi luunmurtumien kiinnitysleikkausta,
- tarvitsevat sairaalahoitoa enintään viikon,
- toiminnallinen toipuminen vaatii enintään 2 kuukautta,
- vammojen pysyväisseuraukset ovat vähäiset.

Luokkaan 3, lievää vaikeammat vammat (korvausasteikko 1.200–3.900 euroa) kuuluville vammoille on ominaista, että
- niiden hoito voi vaatia verenkierron elvytystä, mutta ei tehostettua hoitoa,
- niihin tai niiden hoitoon ei liity lievää vaikeampia komplikaatioita,
- niiden jatkohoidossa ei tarvita vaativia korjausleikkauksia,
- niiden hoitamiseen tarvitaan sairaalahoitoa 1–3 viikkoa,
- toiminnallinen toipuminen tapahtuu 3–7 kuukaudessa,
- niiden aiheuttama pysyvä toiminnallinen haitta on lievä.

Vakuutuslautakunta toteaa, että A:lle on aiheutunut Ciproxin-lääkkeen käytöstä akillesjänteen tulehdus. Jänteessä ei ole todettu repeämää. A:n oireet eivät ole vaatineet sairaalahoitoa tai leikkaustoimenpiteitä. Ottaen huomioon A:lle aiheutuneen vahingon laadun, sen edellyttämät hoitotoimenpiteet ja tilapäisen haitan keston, lautakunta pitää vakuutusyhtiön maksamaa 1.000 euron korvausta tilapäisestä haitasta asianmukaisena. Vakuutuslautakunta ei suosita lisäkorvausta tilapäisen haitan osalta.

Ansionmenetys

A on vaatinut korvausta hänellä todetusta lääkevahingosta aiheutuneesta ansionmenetyksestä. Finanssialan sopimuspohjaisen organisaation (FINE) ohjesäännön 10 §:n mukaan Vakuutuslautakunta voi jättää asian käsittelemättä, jos asiakas ei ole ensin pyrkinyt selvittämään asiaa suoraan palveluntarjoajan kanssa. Vakuutusyhtiön mukaan lääkevahinkoon mahdollisesti syy-yhteydessä olevia ansionmenetyksiä ei ole korvattu, koska A ei ole toimittanut yhtiön käyttöön mitään sellaista selvitystä, jonka perusteella korvauksen arvioiminen olisi mahdollista. Lautakunta jättää A:n vaatimuksen tältä osin käsittelemättä. A voi halutessaan toimittaa vakuutusyhtiölle ansionmenetyskorvausta koskevaan vaatimukseen liittyvää lisäselvitystä.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätöksiin.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio                                              
Sihteeri Sternhufvud

Jäsenet

Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila