Tapahtumatiedot
Asiakas oli syyskuussa 2021 ostanut kiinteistön ja sillä olevan vuonna 1957 rakennetun (1,5 kerrosta, osakellari ja rossipohja) omakotitalon. Yritys D. Oy oli tehnyt kiinteistön kauppaa varten kuntokartoituksen 16.7.2021. Kartoituksessa havaittujen alapohjan eristetilan kohonneiden kosteusarvojen vuoksi Yritys E. Oy oli 9.8.2021 tehnyt tarkastusmittauksen. Asiakas oli lokakuun 2021 lopulla alkanut tehdä kuntokartoitus- ja mittausraporteissa suositeltuja kunnostustoimia. Hän oli 4.11.2021 hankkinut Yritys F. Oy:ltä selvityksen tarvittavista korjaustoimenpiteistä.
Tammikuun 2022 alkupuolella makuuhuoneen alapuolella rakennuksen ryömintätilassa oleva vesimittari oli jäätynyt ja sen seurauksena runkovesiputkesta/vesimittarista oli valunut vettä rakennuksen ryömintätilaan ja rakennuksen rakenteisiin. Vedestä suurin osa oli mennyt alaspäin maahan, mutta osa oli tiivistynyt putken ala- ja yläpuolella oleviin rakenteisiin.
Asiakas on 11.1.2022 tehnyt vahinkoilmoituksen vakuutusyhtiölle, joka on samana päivänä lähettämänsä sähköpostiviestin mukaan ottanut yhteyttä Yritys A. Oy:öön vahinkokartoituksen tekemistä varten.
Yritys A. Oy:n 14.1.2022 tekemästä kartoituksesta laaditun raportin mukaan todennäköisesti vesimittari oli rikkoutunut tilan riittämättömän lämmityksen aiheuttaman jäätymisen seurauksena. Rossipohjan laudoitus oli kastunut koko alalta. Silmämääräisesti tarkasteltuna mikrobikasvustoa oli ollut monin paikoin aluslaudoituksen / tukipuiden pinnoilla. Ulkoseinien alajuoksut olivat kastuneet ainakin pitkältä sivulta koko matkalta molemmin puolin. Muualla laudoitus menee sokkelin päälle, ja laudoitus oli ollut märkä. Sokkeli oli kastunut ylös asti koko piiriltä. Rossipohjan eristetila oli raportin mukaan ollut märkä arviolta makuuhuoneen alalta, ja myös maapohja oli ollut märkä.
Yritys A. Oy oli suositellut ensiapukuivausta ja rakenteiden purkamista ryömintätilassa sekä purettujen alueiden tarkistusmittausta ja desinfiointia. Kastuneet alueet suositeltiin kuivattavaksi koneellisesti, ja myös kylmäkellari suositeltiin kuivattavaksi koneellisesti ylimääräisen rakennekosteuden poistamiseksi. Korjaustyöt voitaisiin aloittaa sen jälkeen, kun rakenteet ovat kuivuneet korjauskelpoisiksi.
Vakuutusyhtiö on 25.1.2022 päivätyssä korvauspäätöksessä katsonut, että putki oli rikkoutunut riittämättömästä lämmityksestä johtuneen jäätymisen seurauksena. Koska alapohjarakenne oli vakuutusyhtiön käsityksen mukaan ollut käyttöikänsä päässä ja hyvin kostea sekä mikrobivaurioitunut jo ennen vahinkoa, vesimittarin rikkoutumisen seurauksena aiheutunut veden suihkuaminen rakenteisiin ei ollut aiheuttanut lisävaurioita, eikä vakuutuksesta sen vuoksi makseta korvausta. Vakuutusyhtiö on ratkaisussaan viitannut 16.7.2021 kiinteistön kauppa varten tehdyn kartoituksen raporttiin.
Asiakas on 26.1.2022 ja 6.2.2022 ilmoittanut vakuutusyhtiölle olevansa tyytymätön epäysratkaisuun ja toimittanut uutta selvitystä. Hän on kertonut, että lähes kaikki ehdotetut toimenpiteet (maapohjan kunnostus, lisälämmitys, vesijohtojen lisäeristys ja tilan alipaineistus) alapohjan kunnostamiseksi oli jo ehditty tehdä ennen vahinkoa. Vain kevytsora oli vasta tulossa ja viemärien kannakointi oli ollut tekemättä, mutta se ei liittynyt tähän vuotovahinkoon. Asiakkaan toimittama lisäselvitys on sisältänyt muun ohessa 6.2.2022 päivätyn erillisen oikaisuvaatimuksen ja raportit elokuussa 2021 tehdystä seurantatutkimuksesta ja marraskuussa 2021 tehdystä tarkastuksesta.
Vakuutusyhtiö on tämän jälkeen ilmoittanut asiakkaalle pyytävänsä rakennusterveysasiantuntijayritykseltä (Yritys B. Oy) tarkastuksen, ja maaliskuun 2022 alkupuolella neuvotellut asiakkaan kanssa tarkastuksen tekemisajankohdasta. Vakuutusyhtiö on ilmoittanut, että tarkastuksen tarkoituksena olisi selvittää, mitä vaurioita vuotanut vesimittari oli aiheuttanut, ja että tarkastuksessa otetaan tarkemmin huomioon alapohjaan jo tehdyt korjaukset. Saamiensa asiakirjaselvitysten ja 18.3.2022 tekemänsä tarkastuskäynnin perusteella Yritys B. Oy on antanut lausunnon.
Vakuutusyhtiö on 21.4.2022 antamassaan toisessa korvauspäätöksessä edelleen katsonut, ettei vuotovahinko ollut aiheuttanut lisävahinkoa rakennuksen rakenteille, eikä vakuutuksesta sen vuoksi makseta korvausta. Vakuutusehtojen kohdan 5.1 lisäksi vakuutusyhtiö on vedonnut korvauspiiriin ulkopuolelle jääviä vahinkoja koskevaan vakuutusehtojen kohtaan 6.1, jonka mukaan vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä aiheutuvia vahinkoja ei korvata.
Sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä 5.5.2022 tehdyn ratkaisun mukaisesti vakuutusyhtiö ei ole muuttanut epäyspäätöstään. Ratkaisussa on aikaisemmissa päätöksissä viitattujen ehtokohtien lisäksi viitattu myös putkistovuototurvaa koskevaan ehtokohtaan 5.1.4.
Asiakas on kertonut, ettei rakennuksen rakenteita oltu vahingon jälkeen korjattu, ja että kiinteistö oli myyty 2.8.2022 tehdyllä kaupalla uudelle omistajalle. Kauppahinnassa on asiakkaan ilmoituksen mukaan otettu huomioon vuotovahingon välitön korjaustarve. Mahdollinen korvaus tulee maksaa vakuutussopimuksen osapuolena oleville asiakkaille kiinteistön edellisinä (vahinkoajankohtana olleina) omistajina.
Asiakkaan valitus
Asiakas vaatii vakuutusyhtiötä korvaamaan vesivahingon aiheuttamat tuhot talon alapohjaan ja rossitilan rakenteisiin kokonaisuudessaan. Vakuutusyhtiö on tulkinnut asiakkaan kodin kuntoa hyvin kielteisessä valossa ja tarkoituksenmukaisesti etsien perusteita kielteiselle päätökselle talon ikään ja alapohjan mahdollisten mikrobeille otollisten olosuhteiden sekä asumiskelvottomuuden oletukselle kuulematta heidän näkemyksiään ja ottamatta huomioon tapahtuneen todellista kulkua. Vuoto oli aiheuttanut talolle massiivista tuhoa, eivätkä asiakkaat olleet sen vuoksi muuttaneet taloon, minkä seurauksena heidän asumiskulunsa olivat kaksinkertaistuneet. Korvauskäsittelyn hitauden vuoksi asia on pitkittynyt kuukausiksi, eivätkä asiakkaat ole voineet tehdä kotinsa suhteen juuri mitään vaatimatonta kuivatusensiapua enempää.
Rossitilasta ennen vuotoa otetut valokuvat osoittavat, ettei alapohjassa ole ollut vakavaa vauriota tai näkyvää hometta. Mitään näkyvää mikrobikasvustoa ei ollut, vaan se ehti tulla vahingon yhteydessä. Koska rossitilassa oli ollut hyvä lämmitys, olosuhde valkoisen pintahomeen ilmestymiselle on ollut hyvin otollinen.
Vakuutusyhtiö ei ollut korvauspäätöksissään ottanut huomioon sitä, että kylpyhuone oli uusittu pohjia myöten viisi vuotta aikaisemmin. Se ei ollut käyttöiän päässä, vaikka se on nyt kärsinyt vuotovahingon aiheuttamasta kosteudesta.
Asiakas ihmettelee, mihin perustuu vakuutusyhtiön näkemys siitä, etteivät huoltotoimet olleet rakennusteknisesti riittäviä. Asiakkaat olivat aloittaneet kuntotarkastusraporttien mukaiset ja rakennusteknisesti oikeanlaiset kunnostustyöt syksyllä 2021 heti kauppojen jälkeen. Työt olivat olleet vahinkoajankohtana kesken ja asiakkaiden tarkoituksena oli ollut jatkaa niitä tammikuussa 2022.
Vakuutusyhtiön teettämät Yritys A. Oy:n ja Yritys B. Oy:n raportit ovat keskenään ristiriitaisia, ja ne eroavat toisistaan selvästi. Vakuutusyhtiö ei ole ottanut huomioon vahinkojkartoittajan (Yritys A. Oy:n) tekemiä havaintoja siitä, että koko alapohjan oli havaittu kastuneen ja lautojen olleen vettyneitä makuuhuoneen alueella ja että myös ulkoseinien alajuoksut olivat kastuneet pitkiltä sivuilta koko matkalta, kuten sokkeli kokonaisuudessaan. Yritys B. Oy:n kartoituksessa alajuoksut ja sokkeli on jätetty ottamatta huomioon.
Asiakkaat eivät olleet asuneet rakennuksessa, ja muutto oli viivästynyt asiakkaan puolison sairastumisen vuoksi. He olivat kuitenkin huolehtineet siitä, että talossa oli ollut riittävä lämmitys (kaksi ilmalämpöpumppua ja kiinteä sähköpatteri). Asiakas oli sulkenut vesimittarin oikealla puolella olleen vesihanan. Mittarin vasemmalla puolella ollutta kiertämällä suljettavaa venttiiliä (”mutteria”) asiakas ei ollut sulkenut. Hän on ilmoittanut, ettei hän ”ole lvi-osaaja, enkä arvannut siihen koskea (tai sitä edes hanaksi käsittää.)”. Jotta lämpötila olisi varmasti riittänyt vesijohdoille, asiakas oli lisännyt tilaan kaksi sähköpatteria. Talolla oli myös säännöllisesti käyty tarkistamassa olosuhteet.
Asiakkaat eivät ole teettäneet kartoittajalla myyntiin liittyvää virallista korjauskustannusten arviointia vesivahingolle. Se olisi varmaankin ollut alun perinkin vakuutusyhtiön tehtävä. Asiakas on pyytänyt muutamaa tuttua/puolituttua rakennusalan ihmistä katsomaan alapohjan, alajuoksujen ja osaa runkotolppien uusimista, sekä niiden vaihtoon kohdistuvaa kustannusta. Arviot ovat olleet 50 000 – 65 000 euron välillä. Asiakkaan taloudelle se on liikaa, joten ainut ratkaisu oli myydä kohde. Kohteen myyminen oli tehtävä mahdollisimman nopealla aikataululla, koska tiedossa oli, että vauriot pahenevat koko ajan kosteuden vuoksi. Vesivahinkokohde ja nopea aikataulu ovat vaikuttaneet negatiivisesti kauppahintaan.
Asiakas ilmoittaa tulevansa vaatimaan korvauksena yhteensä 85 525 euroa viivästyskorkoineen. Summa muodostuu kiinteistön ostohinnan ja myyntihinnan erotuksesta 72 000 eurosta (143 000 euroa – 71 000 euroa), 5 800 euron varainsiirtoverosta, 3 000 euron välityspalkkiosta, vesivahingon kuivaamisesta aiheutuneesta noin 1 700 euron suuruisesta sähkönkulutuksesta ja oman työn osuudesta vesivahingon jälkeen (150 euroa). Lisäksi korvausmäärään sisältyy asumisen keskeytys, tilapäisen asumisen kustannus / lainanlyhennys, vahinkopäivästä heinäkuun loppuun yhteensä 3 175 euroa.
Asiakas korostaa, ettei rossitila ollut ennen vahinkoa ollut kostea lukuun ottamatta normaalia maaperän kosteutta. Tuulettuvan ja hyvin korkean rossitilan kohdalla maapohjan kosteus ei aiheuta ongelmaa. Hän ei hyväksy vakuutusyhtiön tulkintaa siitä, että vesivahinko ei ollut aiheuttanut lisävahinkoa alapohjalle. Päinvastoin, vahinko on mittava ja vauriot ovat massiiviset. Asiakas ei hyväksy myöskään sitä vakuutusyhtiön näkemystä, että alapohja oli ollut teknisen käyttöikänsä päässä. Jos vakuutusyhtiö ei ole valmis korvaamaan vahinkoa kokonaisuudessaan alapohjan rakenteiden kunnon takia, olisi osittainen korvaus asiakkaan oikeudentajun mukaan aiheellinen.
Asiakas on 20.6.2022 päivätyssä asiakirjassa esittänyt kannanottojaan vakuutusyhtiön 1.6.2022 antaman vastineen johdosta. Asiakirjassa todetaan, että alapohjarakenteen kuntoa oli tutkittu useaan otteeseen viimeisten kuukausien aikana ennen vesivahinkoa. Havainnot, mittaustulokset ja toimenpidesuositukset on kirjattu raportteihin, joista yhdessäkään ei esimerkiksi suositella alapohjarakenteen uusimista tai korjaamista, koska tällaista korjaustarvetta alapohjalla ei näissä raporteissa ole nähty olevan. Hetkittäinen kosteuden tiivistyminen alapohjarakenteisiin on täysin normaalia ja kaikille puurakenteisille alapohjarakenteille tyypillinen ominaisuus.
Yritys A. Oy oli todennut alapohjan pahoin kastuneeksi ja suositellut kuivausta ja niiden jälkeen alapohjan purkua sekä samalla vaurioalueen tarkempaa selvittämistä. Yrityksen antamista suosituksista huolimatta vakuutusyhtiö jätti tekemättä asiakkaan omaisuutta suojelevat kuivaus- ja purkutyöt sekä vaurioiden laajuuden tutkimukset.
Vakuutusyhtiö oli jo tässä vaiheessa jättänyt vakuutuksenottajan pahasti pulaan. Vasta yli kaksi kuukautta vahingon jälkeen vakuutusyhtiön tilaama yritys teki tarkastuskäynnin. Asiakas pitää tutkimuksen tavoitteenasettelua räikeän tarkoitushakuisena, ja yrityksen tekemiä tulkintoja virheellisinä kastuneen alapohjan kuivumisesta ja normaalikosteudesta sekä ryömintätilan ilman suhteellisesta kosteudesta. Ennen vahinkoa tehdyt tutkimukset ja tukijoiden autenttiset omakohtaiset havainnot alapohjarakenteen kunnosta ovat osoittaneet rakenteiden olleen kunnossa. Vakuutusyhtiö ja Yritys B. Oy ovat tulkinneet samoja raportteja hyvin valikoivasti ja tarkoitushakuisesti. Asiakas toivoo, että raportteja luetaan ja tulkitaan objektiivisesti.
Asiakirjassa on lisäksi arvioitu sokkelin päällä olevan puun kostumisen syitä, ja mm. todennut paikallisen kosteuden tiivistymisen sokkelin eristelevyn kohdalla olevan seurausta eristelevyn kosteutta pidättävästä vaikutuksesta. Lauta oli tummunut vain eristelevyn kohdalta, ja että nämä reuna-alueen hyvin paikalliset vauriokohdat olivat olleet korjattavissa paikallisesti ryömintätilan kautta. Vesivahinko oli kastellut alapohjan myös keskemmältä. Koska vesivahinkoa ei oltu kuivattu (kuivatusta oli yrittänyt vain rakennuksen omistaja), vesivahingon kastelema alapohja on todennäköisesti mikrobivaurioitunut koko alapohjan alalta.
Vakuutusyhtiön väite siitä, että altistuminen ja talon asumattomuus olisivat johtuneet alapohjan huonosta kunnosta ei pidä paikkaansa. Oireilu oli ollut seurausta maapohjan kaivun nostattamasta pölystä, ei alapohjasta. Asiakkaat olivat siirtyneet asumaan väistötiloihin loppuremontin ja pölyongelmien hoitamisen ajaksi. Tämän vuoksi rakennuksessa ei ole asuttu, eikä turhaa altistumista maapohjan tyhjennyksen aiheuttamille pölyille ole haluttu. Maapohjan tyhjennys ja routaeristäminen olisi jatkunut tammikuussa 2022, mutta vesivahinko oli keskeyttänyt korjaustoimet.
Asiakas toteaa vielä, että vakuutusyhtiön ottama kielteinen kanta äkkiarvaamatta tapahtuneeseen vesivahingon korvaamiseen ja alapohjan korjaukseen on aiheuttanut rakennuksen omistajille kohtuutonta vahinkoa ja ratkaisu on ajamassa asiakkaat suuriin taloudellisiin vaikeuksiin. Vakuutusyhtiö ei ole edelleenkään tutkinut vaurioiden laajuutta ja niiden aiheuttamaa vahinkoa. Vesivahinkovaurioiden märkänä pitäminen on todennäköisesti pahentanut vaurioita huomattavasti, kosteuden olleessa jo kuusi kuukautta jopa RH 95 % tuntumassa. Jos rakenteet olisi korjattu heti vaurion havaitsemisen jälkeen, kuten Yritys A. Oy on vahinkokartoitusraportissaan asianmukaisesti suositellut, vahingot ja taloudelliset tappiot olisivat jääneet paljon pienemmiksi.
Vakuutusyhtiön vastine
Vastineessaan vakuutusyhtiö katsoo, ettei korvauspäätöksen muuttamiselle ole perusteita, eikä ratkaisua tulisi suosittaa muutettavaksi. Vakuutuksesta korvataan vain korvattavasta vahinkotapahtumasta omaisuudelle välittömästi aiheutuneet vahingot. Vakuutuksesta ei korvata välillisiä epäsuoria vahinkoja. Jos vahingonkärsinyt haluaa toteuttaa korjaus- tai parannustoimenpiteitä rakenteille, jotka eivät ole käsiteltävässä vahinkotapahtumassa vahingoittuneet, hänen tulee teettää nämä omaan lukuunsa.
Heinäkuussa 2021 tehdyssä kuntokartoituksessa on ilmennyt, että sisäilmassa oli aistittavissa hajua. Alapohjan lämmöneristekerroksessa oli ollut kohonneita kosteuslukemia. Rossipohjassa ja ryömintätilassa maanpinnalle oli jätetty orgaanista jätettä, jossa oli ollut vahva mikrobiperäinen haju, rossitilan maanpinnalla oli ollut orgaanista haisevaa materiaalia, märkähiekka oli haissut maakellarilta ja ryömintätilassa alapohjan laudoissa oli ollut Styrofoam-levyn yläpuolella vesipisaroita.
Marraskuussa 2021 tehdystä katsastuksesta laaditun raportin mukaan maaperä oli ollut kosteaa ja aiheuttanut kosteuden nousua rossipohjaan. Raportissa on suositeltu puhdistetun alapohjan eristämistä, jolla tilan lämpötilaa saataisiin nostettua ja kosteutta vähennettyä. Lisäksi oli suositeltu alapohjan alipaineistamista. Tilaan oli ehdotettu asennettavaksi lämpö- ja kosteusmittareita, joilla seurattaisiin tilannetta ja tarvittaessa muutettaisiin tuuletusta. Tärkeintä olisi saada tilan ilmankosteusprosentti laskemaan alle 70 prosenttiin.
Vakuutusyhtiö viittaa siihen, että sanotuista tutkimuksista tehtyjen raporttien mukaan rakennuksen rakenteissa oli havaittu kohonneita kosteusarvoja, jotka olivat olleet yli 70 %. Jos ilmankosteusprosentti on yli 70, se tarkoittaa sitä, että tilassa on edellytykset mikrobien kasvulle kohtalaisella riskillä.
Vahinkokartoituksesta 14.1.2022 laaditun raportin mukaan vesimittarin jälkeinen sulku oli ollut kiinni, mutta vesimittaria edeltävää sulkua ei ollut suljettu. Jäätynyt vesimittari oli suihkuttanut vettä alapohjan maaperään ja rakenteisiin. Rossipohjan laudoitus oli kastunut koko alalta, ja silmämääräisesti tarkasteltuna oli havaittu mikrobikasvustoa monin paikoin aluslaudoituksen / tukipuiden pinnoilla.
Maaliskuussa 2022 tehdyn tarkastuksen mukaan alapohjan aikaisemmissa tarkastuksissa todettu kosteus ja kosteuden vuosien aikana aiheuttamat vauriot sekä alapohjan teknisen käyttöiän päättyminen huomioon ottaen rakenteisiin ei ollut syntynyt 10.1.2022 sattuneen vuodon seurauksena lisävaurioita, jotka edellyttäisivät lisätoimenpiteitä. Ilman vuotovahinkoakin alapohjarakenne oli ollut sellaisessa kunnossa, että se olisi tullut uusia kauttaaltaan, ja korjaustoimenpiteet olisivat olleet samat, vaikka vuotoa ei olisi tapahtunut.
Raporttien perusteella rakennuksen tekniset ratkaisut eivät ole tulleet täysin korjatuiksi asiakkaan ilmoittamilla toimilla. Rakennuksen kunto ei ole sattuneen vuotovahingon seurauksena heikentynyt, vaan ilman vahinkoakin alapohja on vaatinut laajoja korjaustöitä. Rakennuksessa jo olleita vaurioita ei korvata vakuutuksesta. Tältä osin kyseessä on rajoitusehdon tarkoittamalla tavalla vähitellen tapahtuneesta ilmiöstä aiheutunut vahinko. Niin sanotun rikastumiskiellon perusteella vakuutuksesta ei korvata vahinkoon liittymättömistä perus- tai parannuskorjauksista syntyneitä kustannuksia. Korjauskustannuksina korvataan ne kustannukset, jotka ovat syntyneet vahingoittuneen omaisuuden saattamisesta vahinkoa edeltäneeseen kuntoon.
Asian arviointiin ei vaikuta se, millä aikavälillä alapohjaa oli ilman vahinkoa ollut tarkoitus korjata. Asiakas oli ostanut talon syyskuussa 2021, ja kiinteistöön muuttamisen jälkeen talossa oli koettu oireilua eikä talossa voitu asua sisäilmaongelmien takia. Talosta ei ole tullut asuinkelvotonta vasta vuotovahingon jälkeen.
Asiakkaan antaman lisäselvityksen jälkeen vakuutusyhtiö toteaa, että ennen vahinkoa tehdyt raportit on laadittu kiinteistön kauppoja varten. Niiden perusteella on tosiasiassa mahdotonta saada luotettavaa kokonaiskuvaa rakennuksen alapohjan kunnosta. Se, ettei raporteissa ole suoraan otettu kantaa välittömään korjaustarpeeseen tai vaurioiden syihin, ei osoita, etteikö korjaustarvetta tosiasiassa olisi ollut ja suositelluissa lisätutkimuksissa olisi voitu todeta.
Heinäkuussa 2021 tehdyn tarkastuksen raportissa mainitaan, että vaurioiden syihin otetaan kantaa vain syy-yhteyden ollessa yksiselitteinen ja selvästi osoitettavissa, muussa tapauksessa suositellaan lisäselvityksiä tai -tutkimuksia. Raportin mukaan mahdollinen korjaustarve riippuu lisätutkimuksissa tai käytössä esille tulevista asioista. Asiakas ei ole kirjelmässään mitenkään noteerannut sitä, että keittiön alapuolella oleva kannatinhirsi oli raportin mukaan ollut selkeästi märkä jo ennen vahinkoa. Asiakkaan tekemä johtopäätös tarkastuksen tekijän arvioimasta kosteuden lähteestä ja raportista puuttuvista korjaussuosituksista, ei tosiasiassa saa tukea kyseisestä raportista. Raportissa on erittäin selkeästi todettu riskirakenteen olemassaolo ja lisätutkimustarve. Selvitystä ei ole laajemmin rakenneavauksin tai mikrobinäyttein tehdyistä lisätutkimuksista. Marraskuussa 2021 tehdystä katselmuksesta laaditussa raportissa oleva maininta siitä, että olohuoneesta ulkoseinän viereen tehdyssä yhdessä rakenneavauksessa puru oli silmämääräisesti ollut kirkasta eikä haissut, ei riitä osoitukseksi alapohjarakenteen kunnosta ennen vahinkoa.
Vakuutusyhtiö katsoo, että asiassa on annettava suuri painoarvo rakennusterveysasiantuntijan lausunnolle (Yritys B. Oy, 18.3.2022), joka perustuu asiakirjoihin perehtymiseen ja paikan päällä tehtyyn tutkimukseen. Vakuutusyhtiön antama toimeksianto ei ole millään tavalla tarkoitushakuinen. Toimeksiannon tarkoitus on ollut rajata tutkittavaa kohdetta nimenomaan vahinkoasian ratkaisemiseksi olennaisiin seikkoihin. Toimeksianto ei mitenkään ohjaa sitä, millaisia tuloksia asiantuntija antaa. Myös vakuutusyhtiö edellyttää, että sen toimeksiannosta tehtävät selvitykset ja tutkimukset toteutetaan objektiivisesti ja asiantuntevasti. Asiassa ei ole mitään syytä epäillä, etteikö näin olisi toimittu.
Asiantuntija pystyy ottamaan tutkimustensa johtopäätöksissä huomioon sen, kuinka pitkä aika vahinkotapahtumasta on kulunut, ja sen, mitä toimenpiteitä vahingon jälkeen on tehty. Nämä seikat ovat olleet Yritys B. Oy:n tiedossa. Lisätutkimuksen vakuutusyhtiö on pyytänyt nimenomaan rakennusterveysasiantuntijalta, jotta voitaisiin varmistua siitä, että vahingosta saadaan luotettava ja ammattitaidolla tehty selvitys, ja jotta ajan kuluminen ynnä muut seikat varmasti tulisivat tutkimuksessa huomioon otetuiksi. Vahingon jälkityöt ja vaurioiden korjaamatta jättämisen aiheuttama pahenema eivät siten ole vaikuttaneet asiantuntijan arvioon siitä, onko vuoto aiheuttanut lisävaurioita alapohjalle.
Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan ei ole syytä kyseenalaistaa Yritys B. Oy:n raportin johtopäätöstä siitä, että alapohjarakenne olisi tullut uusia kauttaaltaan ilman sattunutta vuotovahinkoakin. Pelkästään se, että alapohjarakenteeseen on vesivahingon jälkeen ilmestynyt myös silmämääräisesti todettavissa olevaa mikrobikasvustoa, ei tarkoita sitä, että alapohjarakenteen korjauskustannukset olisivat lisääntyneet verrattuna siihen, ettei vuotovahinkoa olisi lainkaan sattunut.
Lisäkirjelmässään asiakas on esittänyt väitteitä, joille ei löydy tukea asiakirja-aineistosta tai paikan päällä tehdyistä havainnoista. Asiakas on katsonut, että alapohja on ”useissa raporteissa kuvattu ilmavaksi ja kuivaksi” sekä että mikrobiperäinen haju on ollut peräisin orgaanisesta aineksesta maapohjan päällä ja että sisäilmaongelma oli aiheutunut pölystä. Kohteessa oli kuitenkin jo ennen vahinkoa todettu rossitilan puutteellinen tuuletus ja selkeä mikrobiperäinen haju sekä suositeltu alapohjan tuuletuksen tehostamista ja rakenteen avaamista eristeen kunnon tarkastamiseksi. Vakuutusyhtiö katsoo, että vuonna 2014 tehty raportti on aistinvaraisen tutkimustavan ja ajan kulumisen perusteella merkityksetön.
Kummankin osapuolen lienee mahdotonta esittää näyttöä kohteessa havaitun mikrobiperäisen hajun lähteestä tai sisäilmaongelman aiheuttajasta, minkä vuoksi vakuutusyhtiö pitäytyy aikaisemmin lausumassaan ja siinä, mitä Yritys B. Oy n raportissa on kerrottu alapohjarakenteen kunnosta.
Asiakas ei ole esittänyt selvitystä siitä, mitä alkuperäisen vuotovahingon korjaaminen olisi tullut maksamaan. Rakenteita ei ole avattu, eikä kustannusarviota ole laadittu. Mitään selvitystä ei ole siitä, mihin asiakkaan mainitsema 50 000 – 60 000 euron suuntaa antava arvio perustuu. Asiakas ei ole teettänyt korjaustöitä eikä pyytänyt niistä eriteltyä tarjousta. Asiakas ei ole myöskään toimittanut kustannusarviota tai muuta selvitystä alun perin suunnittelemastaan peruskorjauksesta. Tämän peruskorjauksen tarve on ollut asiakkaan tiedossa jo hänen ostaessaan rakennuksen. Selvitystä ei ole myöskään vahingon aiheuttamista mahdollisista lisäkuluista.
Vakuutusyhtiö viittaa vakuutussopimuslain 69 §:n määräyksiin ja katsoo, ettei korjauskustannuksia koskevan selvityksen hankkiminen ole vakuutusyhtiön vastuulla, eikä vakuutusyhtiöllä ole velvollisuutta muun selvityksen puuttuessa maksaa korvausta asiakkaan esittämän arvion perusteella. Vakuutusyhtiö ei ole ryhtynyt selvittämään korjauskustannusten määrää tarkemmin. Yhtiö on jo alkuvaiheessa todennut, että alapohjarakenne olisi tullut ilman vahinkoakin uusia kauttaaltaan, eikä vuotovahingosta ole sen vuoksi voinut aiheutua lisävahinkoa.
Asiakas on vaatinut asumiskulujensa korvaamista, vaikka rakennus oli jo ennen vahinkoa ollut asuinkelvoton. Vahingosta ei ole osoitettu aiheutuneen mitään lisääntyneitä asumiskuluja. Asiakas on perustanut vaatimuksensa kohteen lainanlyhennyksen määrään, mutta lainanlyhennys ei ole lisääntynyttä asumiskulua. Selvitystä ei ole myöskään siitä, miten paljon tilapäisasuminen on maksanut, ja miltä osin se on ollut seurausta vuotovahingosta.
Lisävastineessaan vakuutusyhtiö tuo lisäksi esille asiakkaalla olevan velvollisuuden rajoittaa vahinkoa ja ryhtyä toimenpiteisiin omaisuutensa korjaamiseksi sekä vahingon laajenemisen pysäyttämiseksi. Vakuutusyhtiö ei ole velvollinen ryhtymään vahingon torjunta-, purku- tai korjaustöihin. Vakuutusyhtiöllä on rooli toimia vakuutuksesta korvattavien, suoranaisen esinevahingon aiheuttamien välittömien kustannusten maksajana. Asiakkaalle oli annettu epäävä päätös noin kaksi viikkoa vahinkotapahtuman jälkeen, ja viimeistään tässä vaiheessa asiakkaan on katsottava olleen tietoinen siitä, että asia on vähintäänkin epäselvä, ja että hänellä on itsellään velvollisuus ryhtyä toimiin vahingon laajenemisen estämiseksi ja sen korjaamiseksi.
Korvaussääntöjen kohdan 11 mukaan vakuutuksen kohteen arvon alentumista ei korvata vakuutuksesta. Arvon alentumisella ehdoissa tarkoitetaan sitä, että vahingoittuneen omaisuuden käypä arvo on alentunut, vaikka omaisuus on vahingon jälkeen korjattu vahinkoa edeltäneeseen kuntoon. Tässä tapauksessa vahinkoa ei ole korjattu. Kun vahinkoa ei korjata, on selvää, että vakuutuksen kohteen arvo alenee. Vakuutuksesta maksettava korvaus lasketaan vakuutukseen sisältyvien korvaussääntöjen perusteella. Korvausta ei makseta ennen vahinkoa olleen kauppahinnan ja vahingon jälkeen saadun hinnan erotuksesta, koska se ei ole osoitus siitä, paljonko vahingon korjaaminen olisi maksanut (etenkään siinä tapauksessa, että kohde myydään vahinkoa korjaamatta mahdollisimman nopealla aikataululla).
Vakuutuksen kohteen myynnistä aiheutuneet lisäkustannukset, kuten välityspalkkio ja varainsiirtovero, eivät ole vuotovahingon aiheuttamaa suoranaista esinevahinkoa. Ne eivät ne kuulu vakuutuksesta korvattaviin kustannuksiin siinäkään tapauksessa, että omistaja päätyy henkilökohtaisista syistä myymään vakuutuksen kohteen. Asiassa ei ole perusteita katsoa vakuutusyhtiön olevan vahingonkorvausvelvollinen jonkin huolimattoman toimintansa perusteella, eivätkä myynnistä aiheutuneet kustannukset voisi tälläkään perusteella kuulua vakuutusyhtiön maksettaviksi.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut
- Yritys A. Oy:n raportti 14.1.2022 tehdystä vahinkokartoituksesta
- Yritys B. Oy:n raportti 18.3.2022 tehdystä kartoituksesta
- Yritys C. Oy:n raportti vuonna 2014 tehdystä kartoituksesta
- Yritys D. Oy:n raportti 16.7.2021 kiinteistönkauppaa varten tehdystä kuntokartoituksesta
- Yritys E. Oy:n raportti 9.8.2021 tehdyistä mittauksista (seurantakäynti).
- Yritys F. Oy:n raportti 4.11.2021 tehdystä kartoituksesta.
Yritys A. Oy on tehnyt vahingon kartoituksen muutamia päiviä vuodon havaitsemisen jälkeen. Kartoitusraportin mukaan vettä oli suihkunnut rakentamattomaan alapohjaan ja ylöspäin asuinkerroksen rakenteisiin. Asuinkerroksessa ei havaittu jälkiä vahingosta. Rossipohjan alusrakenteissa oli silmämääräisesti tarkasteltuna ollut monin paikoin mikrobikasvustoa. Vauriojäljistä päätellen vettä oli ehtinyt vuotaa jo pidemmän aikaa, ja myös laudoitus oli vettynyt makuuhuoneen alta. Kosteusmittausten tuloksissa todetaan, että ryömintätilan ilmatilassa oli korkea homeen kasvun riski. Silmämääräisesti tarkasteltuna mikrobikasvustoa oli muun muassa kantavassa tukipuussa. Seinän vierustoilta aluslaudoitus oli vesimärkä monin paikoin / sokkeli oli kastunut ylös asti.
Yritys B Oy:n raportin mukaan tarkastuksen tavoitteena on ollut arvioida, oliko vuotovahinko aiheuttanut sellaisia lisävahinkoja, joita ei ollut ollut jo asuntokauppaa tehtäessä. Raportissa todetaan, että asuntokaupan kuntotarkastuksessa ja kuntotarkastuksen jälkeisessä tarkastusmittauksessa oli havaittu kosteutta rakenteissa. Molemmissa mittauksissa alapohjaeristeen kosteus oli ollut liian korkea ja mikrobikasvuston kannalta riittävällä tasolla. Mittausajankohtana tuuletustilassa oli ollut huomattavan korkea kosteus, ja se oli tiivistynyt laajasti rakenteisiin. Kosteus on siirtynyt laudoituksen ja pahvin yläpuoliseen purueristeeseen. Kiinteistöön muuttamisen jälkeen talossa oli koettu oireilua ja sen vuoksi asunnosta oli muutettu pois. Sisäilmassa oli lisäksi ollut hajuhaittaa.
Raportissa olevien johtopäätösten mukaan alapohjarakenteessa on todettu kosteuksia, joissa kyseisenlainen rakenne vaurioituu. On todennäköistä, että purueristeeseen on syntynyt laajoja mikrobivaurioita rakennuksen elinkaaren aikana. Kokemuksen mukaan vastaavissa rakenteissa ja vastaavanlaisissa olosuhteissa todetaan järjestään mikrobivaurioitunut purueriste. Mikrobivaurioista on ollut viitteenä jo hajuhaitat asunnon puolella. Alapohjarakenne olisi pitänyt uusia kauttaaltaan huolimatta vuodon aiheuttamasta kosteusrasituksesta.
Tarkastusraportin mukaan vuotovahinko on aiheuttanut kosteusrasitusta purueristeille ja vähäistä näkyvää mikrobikasvustoa vuotokohdan ympärille. Mikrobikasvusto voidaan tarvittaessa hioa pois, mutta rakenteen paikkakorjauksella ei saavuteta merkittävää hyötyä rakenteelle, koska rakenne tulisi uusia kauttaaltaan. Purueristeen vahingon aiheuttama kosteus tasaantuu luonnollisesti normaaliin olosuhteeseen. Huomioitavaa on, että alapohjan nykyisillä teknisillä ratkaisuilla kosteus nousee kauttaaltaan mikrobikasvun kannalta otolliselle tasolle (> 70 %) kesän ja syksyn aikana. Raportin laatija on katsonut, ettei vuotovahinko ole aiheuttanut rakenteen toiminnan ja korjaustarpeen kannalta merkittävää lisävahinkoa, ja että korjaustoimenpiteet olisivat olleet samat ilman vuotovahinkoakin.
Yritys C. Oy:n heinäkuussa 2014 tekemästä kiinteistön myyntiin liittyneestä kuntotarkastuksesta laadittu raportti, jonka kohdassa ’Olennaiset epäkohdat ja riskit sekä huomioitavat ja seurattavat asiat’ on muun ohessa mainittu se, että ulkoverhouksen pystypaneelin alareunassa ei ole ilmarakoa ja että tilannetta on seurattava. Lisäksi kellarin seinien alaosissa ja lattiassa on maakosteudesta johtuvia lievästi kohonneita arvoja, ja puumateriaalit kellaritiloissa ovat aina riski ja niiden käyttöä on vältettävä.
Yritys D. Oy:n 16.7.2021 tekemästä kartoituksesta laaditun raportin johtopäätösten mukaan rakennuksen sisäilmassa oli ollut aistittavissa hajua, ja rossitilan maaperässä oli ollut haisevaa orgaanista materiaalia (kutterinlastua / sahajauhoa, märkää hiekkaa). Kosteusmittauksessa oli keittiössä ja olohuoneessa havaittu alapohjan lämmöneristekerroksessa kohonneita lukemia. Ulkoseinien alueella oli joissain kohdin alapohjan laudoissa ollut kosteutta. Raportin mukaan rossitilan tuuletus ei ollut riittävä, ja rossitilassa oli ollut selkeä mikrobiperäinen haju. Lisäksi rossitilan viemäriputkien kannatuksissa ja vesijohtojen lämmöneristeissä oli ollut puutteita. Rossitilassa ollut vanha viemäriputki oli myös ollut tiivistämättä, mistä tilaan oli tullut viemäriverkoston hajua. Koska kellariin kuljettiin sisätilasta, kellarissa oleva haju oli päässyt heikentämään sisäilman laatua. Lisätutkimustarve-kohdassa tarkastuksen tekijä oli suositellut, että alapohjan lämmöneristeistä otetaan materiaalinäytteitä. Raportissa on myös todettu, että olohuoneen ja keittiö alapohjasta mitatut olosuhteet olivat sellaisella tasolla, että mikrobien kasvu on mahdollista.
Raportin valokuvatekstien mukaan keittiön kannatinhirsi oli märkä, samoin sen oikealla puolella oleva tumma kohta. Keittiön kohdalla alapohjan lämmöneristeen suhteellinen kosteus oli tasolla 84,1 RH %, ja olohuoneen kohdalla lämmöneristeen suhteellinen kosteus oli 79,3 RH %.
Raportissa olevien määritelmien mukaan asuntokaupan yhteydessä tehtävän aistienvaraisen ja rakennetta rikkomattoman kuntotarkastuksen tavoitteena on tuottaa puolueetonta tietoa asuntokaupan osapuolille rakennuksen rakennusteknisestä kunnosta, korjaustarpeista, vaurio-, käyttöturvallisuus- ja terveysriskeistä sekä toimenpide-ehdotuksista.
Raportissa on esitetty korjaussuosituksia havaittujen vaurioiden korjaamiseksi. Määritelmien mukaan korjaussuositukset eivät ole sellaisenaan riittäviä työohjeita, vaan lähes aina vaurioiden oikean korjaamistavan määritteleminen vaatii yksityiskohtaisen korjaussuunnitelman laatimisen. Raportti ohjaa jatkotoimenpiteitä, mutta se ei ole korjaustyöselitys, minkä vuoksi korjaustavan määrittely vaatii aina tarkempaa korjaussuunnittelua. Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella.
Määritelmien mukaan kuntotarkastuksesta huolimatta ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että rakennuksessa voi esiintyä piileviä vaurioita, joita ei tarkastusmenetelmien tai -olosuhteiden rajoissa ja tarkastuksen pääasiallisen pintapuolisuuden vuoksi ole voitu havaita. Koska rakenteita ei avata, rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita ei välttämättä voida havaita, ellei niistä ole kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Epäilyttävissä tapauksissa esitetään lisätutkimustarve, jos rakenteiden kunto olisi syytä selvittää tarkemmin.
Jos rakenteissa on kosteutta tai kosteusvaurioita, rakenteissa voi mahdollisesti olla mikrobikasvustoa (kansanomaisesti ”hometta”). Mikrobikasvusto rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voi olla terveyshaitta tai esimerkiksi pelkästään ulkonäköhaitta. Mahdollinen haitallisuus riippuu muun muassa mikrobikasvuston sijainnista, laajuudesta ja lajistosta. Rakenteiden suhteellisen kosteuden ollessa pitkäaikaisesti (viikkoja /kuukausia) yli 75 % RH ja lämpötila plussan puolella, ovat olosuhteet mikrobikasvuston syntymiselle olemassa.
Yritys E. Oy on tehnyt asuntokauppaa varten alapohjan eristetilan tarkastusmittauksen 9.8.2021, koska myyntiä varten tehdyssä kuntotarkastuksessa oli havaittu kohonneet arvot alapohjan eristetilassa. Mittauspaikat olivat olleet keittiön alapuolella ja ulkona olevan ilmalämpöpumpun ulkoyksikön kohdalla. Mittaushetkellä RH 70 % raja oli hieman ylittynyt, mutta raportin mukaan tämä ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, että rakenteissa välttämättä olisi ollut mikrobikasvustoa, mutta olosuhteet olivat mahdollistaneet kasvuston syntymisen. Tarkastuksen tekijä on suositellut alapohjan tuuletuksen tehostamista ja sen vaikutuksen seuraamista alapohjan eristetilan kosteusprosenttiin, sekä tarvittaessa rakenteen avausta alapohjan kautta eristeen kunnon tarkastamiseksi. Mittaushetkellä ei ollut aistinvaraisesti havaittu eristetilan purussa haitallisia muutoksia. Raportin mukaan tehty tutkimus ei kuitenkaan sulje pois sitä mahdollisuutta, että rakenteissa olisi piilossa olevia rakennusvirheitä tai vaurioita.
Yritys F. Oy:n 4.11.2021 tekemässä tarkastuksessa oli todettu maaperän olleen kostea ja aiheuttavan kosteuden nousua rossipohjaan. Tarkastuksen tekijä on suositellut alapohjan eristämistä kevytsoralla (noin 150–200 mm paksuudelta), jolloin saadaan tilan lämpötilaa nostettua ja kosteuden nousua vähenemään. Hän on myös ehdottanut alapohjan alipaineistamista niin että sokkeliin asennetaan tehokas puhallin puhaltamaan ulos, sokkelin kaikki muut aukot suljetaan, näin saadaan alipaine, joka ottaa korvausilman rakenteiden läpi, peruna kellarin tuuletus reikä jätetään auki. Tilaan asennetaan lämpö- ja kosteusmittareita 2–3kpl, joilla seurataan tilannetta ja tarvittaessa tehdään muutoksia tuuletukseen. Tarkeintä olisi saada tilan ilmankosteusprosentti 70 % ja alle.
Ulkoseinän osalta raportissa mainitaan, että tuulettumaton julkisivupanelointi uusitaan lähivuosina ja samalla tehdään 50 mm lisälämmöneristys tuulensuojalevyllä sekä tuuletusraollinen uusi verhous. Lisäksi raportissa todetaan, että ”seinän alaosaan tehtiin rakenneavaus, josta todettiin haistamalla ja katsomalla purueristykset kuiviksi ja kirkkaiksi, lauta ja ilmansulkupahvissa oli nähtävissä kosteuden tiivistymisen aiheuttamaa muutosta, naulan kanta ja yläosa oli ruosteessa, mikä hyvin kertoo tuulettumattoman rakenteen ongelman, joskin tämä seinä oli raportin mukaan kuitenkin säilynyt yllättävän hyvin.”
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Keskeinen asiassa ratkaistava kysymys liittyy siihen, onko vakuutusyhtiö osoittanut, että rakennuksen tuulettuva alapohja oli ennen vuotovahinkoa ollut sillä tavoin uusimisen tarpeessa, ettei vesimittarista vuotanut vesi ollut aiheuttanut rakennuksen rakenteille kotivakuutuksesta korvattavaa lisävahinkoa.
Lisäksi osapuolten välinen kiista koskee myös vuodon aiheuttaman vahingon määrää ja sitä, mitä kustannuksia sisältyy vakuutuksesta maksettavaan esinevahinkoon.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Lainkohdat
Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitystä.
Vakuutussopimuslain 70 §:n 1. momentin mukaan vakuutuksenantajan on suoritettava vakuutustapahtumasta johtuva vakuutussopimuksen mukainen korvaus tai ilmoitettava, ettei korvausta suoriteta, joutuisasti ja viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun se on saanut 69 §:ssä tarkoitetut asiakirjat ja tiedot.
Vakuutusehdot
Asiassa sovellettavien kotivakuutuksen vakuutusehtojen, voimassa 1.4.2021 alkaen, kohdan 5 (Korvattavat vakuutustapahtumat)
- alakohdan 5.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut jäljempänä selostetusta vahinkotapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton, ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattavissa, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.
- alakohdan 5.1.4 mukaan putkistovuototurvasta korvataan vuotovahinko, jonka on aiheuttanut neste, kun se on virrannut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti suoraan rakennuksen omasta tai sen käyttöä palvelevasta kiinteästä putkistosta tai siihen kytketystä käyttölaitteesta. Putkistoa tai käyttölaitetta, josta vuoto on alkanut, ei korvata tästä turvasta.
Kohdan 6 (Korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot) alakohdan 6.1 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut kulumisesta, ruostumisesta, syöpymisestä, pilaantumisesta, homehtumisesta, lahoamisesta, sienettymisestä, hajusta, aineen väsymisestä tai vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä.
Vakuutusehtojen korvaussääntöjen kohdan 3 mukaan ensisijaisesti vahingoittunut omaisuus korvataan korjauttamalla vahingoittunut esine. […] Korjauskustannuksina korvataan ne kustannukset, jotka ovat syntyneet vahingoittuneen omaisuuden saattamisesta vahinkoa edeltäneeseen kuntoon. […] Korjauksen yhteydessä tehdyistä perus- tai muista parannuksista syntyneitä kustannuksia ei korvata.
Korvaussääntöjen kohdan 5.2 (Asumisen lisäkustannukset korvattavassa vahingossa) mukaan enimmäiskorvauksesta riippumatta korvataan suoranaisen esinevahingon lisäksi vakuutusyhtiön etukäteen hyväksymät kohtuulliset lisäkustannukset, jotka vakuutetulle aiheutuvat sen johdosta, että vakituista asuntoa ei voida kokonaan tai osittain käyttää näiden vakuutusehtojen mukaan korvattavan vakuutustapahtuman johdosta. […]
Korvaussääntöjen kohdan 11 mukaan arvonalentumista ei korvata. Arvonalentumisella tarkoitetaan sitä, että vahingoittuneen omaisuuden käypä arvo on alentunut, vaikka omaisuus on vahingon jälkeen korjattu vahinkoa edeltäneeseen kuntoon. Korvauksen määrää arvioitaessa ei oteta huomioon värisävyeroja eikä tunne- tai vastaavia arvoja.
Asian arviointi
Korvauksen hakijalla on velvollisuus näyttää toteen, että vuotovahingon on aiheuttanut vakuutusehdoissa korvattavaksi vakuutustapahtumaksi määritelty syy. Asiakas ei ole esittänyt näyttöä siitä, että vuotovahinko olisi ollut seurausta muusta syystä kuin tammikuun 2022 alussa tapahtuneen vesimittarin jäätymisen aiheuttamasta rikkoutumisesta. Vakuutusyhtiö on perustellut epäävää korvauspäätöstään vähitellen aiheutuneella tapahtumalla, jota rajoitusehdon mukaan ei korvata. Yhtiö ei ole katsonut vesimittarin jäätymisestä syntyneen vuodon aiheutuneen vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolella olevan tapahtuman seurauksena.
Vakuutuslautakunta katsoo esitetyn selvityksen osoittavan, että vuodenvaihteessa 2021–2022 tapahtunut vuotovahinko on ollut seurausta rakennuksen tuulettuvassa alapohjassa (puurakenteinen rossipohja) olevassa ilmatilassa (ryömintätilassa) olleen vesimittarin jäätymisen aiheuttamasta rikkoutumisesta. Lautakunta on ottanut asian arvioinnissa huomioon sen, että vuotovahingon on mahdollistanut vesimittarille tulevan vesijohdon venttiilin jääminen auki, ja se, ettei vakuutusyhtiö käytettävissä olevan asiakirjaselvityksen mukaan ole vedonnut suojeluohjeiden noudattamiseen venttiilien sulkemisen ja auki jättämisen osalta.
Asiakas on katsonut, että rakennuksen rakenteiden korjaustarve on syntynyt nimenomaan vuotovahingon seurauksena. Hän on kuitenkin todennut, että jos vakuutusyhtiö ei ole valmis korvaamaan vahinkoa kokonaan alapohjan rakenteiden kunnon takia, osittainen korvaus olisi oikeudenmukainen ja aiheellinen.
Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusyhtiö voi evätä koko korvauksen rakennuksen alapohjarakenteissa ennen vuotovahinkoa olleista vaurioista ja vuotovahingon aiheuttamista muista rakenteiden kastumisvahingoista, jos se näyttää toteen, että rakennuksen alapohjassa on ollut niin vakavia kosteus- ja muita vaurioita, että alapohja oli jo ennen vuotovahinkoa ollut objektiivisesti arvioiden kokonaan täydellisen uusimisen tarpeessa. Lautakunta katsoo, ettei pelkästään alapohjarakenteen ikä ole osoituksena rakenteen täydellisestä uusimistarpeesta.
Vakuutusyhtiö on epäysratkaisunsa perusteluissa korostanut muun ohessa sitä, että heinäkuussa 2021 tehdystä kartoituksesta laaditussa raportissa on selkeästi tuotu esiin riskirakenteen olemassaolo ja lisätutkimustarve. Kohteessa oli todettu rossitilan puutteellinen tuuletus ja selkeä mikrobiperäinen haju. Kartoitusten perusteella oli suositeltu muun ohessa alapohjan tuuletuksen tehostamista ja rakenteen avaamista eristeen kunnon tarkastamiseksi. Kiinteistön kauppaa varten tehtyjen tutkimusten perusteella on tosiasiassa mahdotonta saada luotettavaa kokonaiskuvaa rakennuksen alapohjan kunnosta. Mahdollinen korjaustarve riippuu lisätutkimuksissa tai käytössä esille tulevista asioista. Se seikka, ettei raporteissa ole suoraan otettu kantaa välittömään korjaustarpeeseen tai vaurioiden syihin, ei osoita, etteikö korjaustarvetta olisi tosiasiallisesti ollut ja voitu todeta suositelluissa lisätutkimuksissa.
Vakuutuslautakunta toteaa, että esitetyn selvityksen mukaan pääosin aistinvaraisesti ja pintapuolisesti tehty kuntotarkastus ei poista sitä mahdollisuutta, että tarkastetussa kohteessa voisi olla sellaisia vaurioita, joita tarkastusmenettelyllä ei voida havaita. Yleensä rakenteille suositellaan lisätutkimuksia esimerkiksi sen vuoksi, että vaurioiden syyt eivät ole yksiselitteisiä ja selvästi osoitettavissa, tai jos kuntotarkastuksella ei ole pystytty varmuudella selvittämään rakenteen kuntoa.
Nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa lisätutkimuksia on pidetty tarpeellisena muun ohessa sen vuoksi, että rakenteissa oli havaittu raja-arvot ylittäviä kosteuslukemia (RH yli 70 %). Myös elokuussa 2021 mitatut kosteusarvot olivat olleet hieman yli raja-arvon 70 % RH. Raporttien mukaan kyseessä on ollut riskirakenne, jonka kunnon määrittelemiseksi oli suositeltu lisätutkimuksia rakenteita avaamalla ja tekemällä mikrobimittauksia. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että kuntotarkastuksen jälkeen olisi tehty kuntotutkimus, jossa yleensä avataan rakenteita toisin kuin kuntotarkastuksessa, tai muita lisätutkimuksia laajemmilla rakenneavauksilla tai ottamalla mikrobinäytteitä, kuten raporteissa oli suositeltu. Myös asiakas on pitänyt mahdollisena, että osa kosteusvaurioista oli syntynyt vähitellen ennen vahinkoa.
Vakuutuslautakunta katsoo esitetyn selvityksen osoittavan, että nykyisin riskirakenteena pidettävässä rakennuksen alapohjarakenteessa oli ennen vahinkoa ollut sellaisia vähitellen aiheutuneita kosteusvaurioita, jotka eivät vakuutusehdoissa olevan rajoitusehdon perusteella kuulu kotivakuutuksesta korvattaviin vahinkoihin. Esitetty selvitys ei kuitenkaan osoita, että koko alapohjan rakenteet olivat jo ennen vahinkoa olleet täydellisen uusimisen tarpeessa. Esitetyillä perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiöllä on velvollisuus korvata vuotovahingon aiheuttamat vakuutusehtojen mukaiset rakenteiden korjauskustannukset siltä osin, kuin rakenteiden vahingoittumisen on katsottava olevan seurausta rossitilassa olleesta runkovesiputkesta vuotaneesta vedestä.
Vahingon jälkeen tehdystä vahinkokartoituksesta laaditun raportin mukaan vahingoittuneiden rakenteiden tarkka rakenne selviää purkujen yhteydessä ja myös vaurioiden tarkka laajuus tarkentuu purkujen yhteydessä. Raportissa todetaan koko alapohjan kastuneen ja lautojen olevan vettyneitä makuuhuoneen alueella. Ulkoseinien alajuoksut olivat kastuneet myös pitkiltä sivuilta koko matkalta kuten myös sokkeli kokonaisuudessaan. Tarkastusraportissa suositeltuja kastuneiden rakenteiden purkutoimia asiakas ei ollut aloittanut kevään 2022 aikana eikä rakenteita ollut korjattu elokuun 2022 alkuun mennessä. Maaliskuussa 2022 tehdyn tarkastuksen mukaan asiakas oli kuitenkin ryhtynyt toimiin alapohjarakenteen kuivattamiseksi.
Vakuutusyhtiö on viitannut siihen, että asiakkaalla on vahingon rajoittamisvelvollisuuden lisäksi velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin omaisuutensa korjaamiseksi ja vahingon laajenemisen pysäyttämiseksi. Vakuutusyhtiöllä ei ole velvollisuutta ryhtyä vahingon torjunta-, purku- tai korjaustöihin. Ensimmäinen epäävä korvauspäätös oli annettu noin kaksi viikkoa vahinkotapahtuman jälkeen. Vakuutusyhtiö katsoo, että viimeistään tässä vaiheessa asiakas on ollut tietoinen siitä, että asia on vähintäänkin epäselvä ja että hänellä itsellään on velvollisuus ryhtyä toimiin vahingon laajenemisen estämiseksi ja sen korjaamiseksi.
Maaliskuussa 2022 tehdystä kartoituksesta laaditun raportin mukaan vuotovahinko oli aiheuttanut kosteusrasitusta purueristeille ja vähäistä näkyvää mikrobikasvustoa vuotokohdan ympärille, mutta vuoto ei ollut aiheuttanut rakenteen toiminnan ja korjaustarpeen kannalta merkittävää lisävahinkoa. Maapohjalle asennettu muovi ja tilassa pidetty lämmitin sekä alipainepuhaltimen käyttö olivat kuivattaneet rakenteita.
Asiakas on ilmoittanut, että hänen hankkimansa selvityksen mukaan suuntaa antavat arviot vuodon aiheuttamista rakenteiden korjauskustannuksista ovat kaikkiaan noin 50 000 – 65 000 euroa. Selvitystä ei ole siitä, mihin laskelmiin asiakkaan esittämät arviot ovat perustuneet, ja miten laskelmissa on otettu huomioon rakennuksen alapohjarakenteille ennen vuotovahinkoa aiheutuneista vaurioista syntyneet korjauskustannukset. Vakuutusyhtiö on pitänyt asiakkaan esittämiä arvioita perusteettomina ja liian korkeina, mutta yhtiö ei ole esittänyt omaa näkemystään vuotovahingon korjauskustannuksista siinä tapauksessa, että niiden katsottaisiin olevan osittain vakuutuksesta korvattavia.
Vakuutusyhtiö on viitannut siihen, että korvaussääntöjen kohdan 11 mukaan vakuutuksen kohteen arvon alentumista ei korvata vakuutuksesta. Vakuutuslautakunta toteaa tältä osin, että viitatussa ehtokohdassa omaisuuden arvon alentumista tarkastellaan tilanteessa, jossa omaisuuden käypä arvo on alentunut, vaikka omaisuus on vahingon jälkeen korjattu vahinkoa edeltäneeseen kuntoon. Kun rakennuksen rakenteita ei tässä tapauksessa ole lainkaan korjattu, kyseistä ehtokohtaa ei sen sanamuoto huomioon ottaen voida soveltaa asiassa.
Vakuutuslautakunta toteaa, että nykyisin riskirakenteena pidettävät alapohjat on yleensä rakennettu oman aikakautensa määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Käytännössä ja rakenteita tutkittaessa kyseisen rakennetyypin on kuitenkin havaittu olevan vaurioherkkä. Yleensä riskirakenteelle on tyypillistä, että kosteus pääsee rakenteisiin maaperän kautta ulkopuolelta tai sisäilmasta vesihöyryn muodossa. Asiakas ei ole kiistänyt sitä, että osa alapohjarakenteen vaurioista on syntynyt vähitellen, ja että rakenteiden korjaaminen oli aloitettu jo ennen vahinkoa.
Asiaa arvioidessaan lautakunta on ottanut huomioon sen, että heti vahingon jälkeen tehdystä kartoituksesta laaditun raportin mukaan vettä oli suihkunnut rakentamattomaan alapohjaan ja ylöspäin asuinkerroksen rakenteisiin. Raportissa on lisäksi todettu, että laudoitus oli vettynyt makuuhuoneen alta, aluslaudoitus oli ollut vesimärkä seinän vierustoilta ja sokkeli oli kastunut ylös asti. Ryömintätilan ilmatilassa oli ollut korkea homeen kasvun riski, ja puurakenteiden pinnoilla oli ollut monissa paikoissa mikrobikasvustoa. Maaliskuussa 2022 tehdyn kartoituksen mukaan vuotovahinko oli aiheuttanut kosteusrasitusta purueristeille ja vähäistä näkyvää mikrobikasvustoa vuotokohdan ympärille. Valokuvatekstien mukaan paikoillaan olevissa puurakenteissa ei ollut havaittu merkkejä kriittisestä kosteudesta ja vahingon jälkeen tehdyt toimenpiteet, kuten maapohjalle asennettu muovi, tilassa pidetty lämmitin ja alipainepuhallin, olivat kuivattaneet rakenteita.
Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön tulee korvata vuodon seurauksena rakenteille aiheutunut vahinko, eikä korvausta voida kokonaan evätä vakuutusyhtiön esittämillä perusteilla. Lautakunta ei kuitenkaan voi käytettävissä olevan asiakirjaselvityksen perusteella ottaa kantaa siihen, mikä on vuodon aiheuttamasta rakenteiden kastumisvahingosta syntyneiden korjauskustannusten osuus koko alapohjarakenteen korjauskustannuksiin. Lautakunta toteaa, että korvauksen hakijalla on (vakuutuksesta korvattavaa vakuutustapahtumaa koskevan näyttövelvollisuuden lisäksi) velvollisuus tässä tapauksessa osoittaa vuodosta aiheutuneen vahingon määrä. Vahingon suuruutta arvioitaessa tulee ottaa huomioon se, että alapohjarakenne oli vahingon tapahtumisajankohtana ollut käyttöikänsä päässä, ja että alapohjarakenteessa oli heinäkuussa 2021 tehdyssä kartoituksessa havaittu riittämättömän tuuletuksen lisäksi myös kosteus- ja mikrobiongelmia, joita ei ollut ennen vuotovahinkoa tarkemmin selvitetty.
Asiakas on vaatinut korvausta alapohjarakenteiden kuivaamisesta aiheutuneesta sähkön kulutuksesta 1 700 euroa ja omasta työstä 150 euroa. Vakuutusyhtiö ei ole kiistänyt näiden kustannusten perusteita eikä määriä, minkä vuoksi lautakunta katsoo, että kustannukset tulee korvata vakuutuksesta osana vuotovahingon aiheuttamaa suoranaista esinevahinkoa.
Asiakas on vaatinut korvausta remontin aikaisesta tilapäisestä asumisesta aiheutuneista kustannuksista 10.1.–31.7.2022 väliseltä ajalta yhteensä 3 175 euroa. Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutusyhtiön etukäteen hyväksymiä kohtuullisia lisäkustannuksia, jos vakituista asuntoa ei voida kokonaan tai osittain käyttää korvattavan vakuutustapahtuman johdosta. Asiakirjaselvityksestä ilmenee, että vakuutetun rakennuksen alapohjassa ennen vuotovahinkoa tehtyjen kunnostus- ja korjaustöiden vuoksi asunnossa ei ole voitu asua, ja että asiakkaat olivat sen vuoksi siirtyneet tilapäisasuntoon jo ennen vuotovahingon sattumista.
Lautakunta katsoo jääneen näyttämättä, että vuotovahingosta oli aiheutunut vakuutuksesta korvattavia asumisen lisäkustannuksia. Lautakunta toteaa lisäksi, että asiakkaan tässä yhteydessä mainitsema lainanlyhennys ei ole vakuutuksesta korvattavaa esinevahinkoa. Tilapäisasumisesta vaadittu korvaus ei ole vakuutuksesta korvattavaa.
Asiakas on kritisoinut vahinkoasiassa tapahtuneita viivytyksiä ja vakuutusyhtiön menettelyä vahinkoasian hoitamisessa ja vaatinut myös 72 000 euron korvausta kiinteistön osto- ja myyntihintojen erotuksesta sekä varainsiirtoverosta ja välityspalkkiosta yhteensä 8 800 euroa. Vakuutuslautakunta yhtyy tältä osin vakuutusyhtiön näkemykseen siitä, etteivät kyseiset kustannukset ole vakuutuksesta korvattavaa esinevahinkoa.
Vakuutuslautakunta käsittelee asiaa ja arvioi osapuolten välisiä erimielisyyksiä vahinkoajankohtana voimassa olleen vakuutussopimuksen ehtojen perusteella. Vakuutussopimuslain 70 §:n 1 momentin mukaan vakuutusyhtiön on ilmoitettava joutuisasti siitä, ettei korvausta suoriteta. Ratkaisu on kuitenkin tehtävä viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun vakuutusyhtiö saanut ratkaisua varten tarvittavat tiedot ja selvitykset. Tässä tapauksessa ensimmäinen epäävä korvauspäätös oli annettu noin kahden viikon kuluttua siitä, kun vahinkokartoituksesta oli tehty raportti. Asiakkaan toimittamien lisäselvitysten perusteella vakuutusyhtiö oli tilannut uuden kartoituksen, jonka tilaamisesta yhtiö oli neuvotellut asiakkaan kanssa maaliskuun 2022 alussa, ja joka oli tehty 18.3.2022. Tämän jälkeen uusi korvauspäätös on tehty 21.4.2022, minkä jälkeen asiasta oli tehty 5.5.2022 ratkaisu yhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä. Vakuutuslautakunta ei esitetyn selvityksen perusteella ole voinut todeta, että vahinkoasian käsittelyssä olisi ollut aiheettomia viivästyksiä. Koska vakuutusyhtiön toiminnan valvonta ei kuulu Vakuutuslautakunnan toimivaltaan, lautakunta ei muilta osin ota asiaan kantaa.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö ottaa vuotovahingon käsiteltäväksi ja tekee sitä koskevan korvauspäätöksen lautakunnan esittämät seikat huomioon ottaen. Maksettavalle korvaukselle tulee maksaa laillinen viivästyskorko.
Lautakunta pitää vakuutusyhtiön epäävää korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena siltä osin, kuin kyse on alapohjarakenteisiin vähitellen aiheutuneiden kosteusvaurioiden korjauskustannuksista ja suoranaiseen esinevahinkoon kuulumattomista asiakkaan korvausvaatimuksista. Näiltä osin lautakunta ei suosita korvauksen maksamista.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka
Jäsenet
Kankkunen
Rantala
Vaitomaa
Vyyryläinen