Tapahtumatiedot

Asiakkaana olevan asunto-osakeyhtiön huoneistossa C 11 tapahtui vesivahinko. Vahinkoilmoituksen mukaan viereisessä huoneistossa yli suosituskorkeuden täytetystä uima-altaasta pääsi vettä seinärakenteeseen ja sieltä edelleen huoneistoon C 11. Uima-altaan vedenpinta laski vuotoajankohtana useita senttimetrejä. Huoneistossa C 11 vuoto ohjautui pääosin alakerran tekniseen tilaan, jossa vesi valui lattiakaivoon. Huoneiston asukkaan mukaan teknisessä tilassa oli vuodon havaitsemishetkellä vettä noin 5 senttimetriä.

Kohteessa tehtiin vauriotarkastus 5.4.2019. Tarkastusraportin mukaan uima-allas oli täytetty liian korkealle, ja vuoto oli tapahtunut uima-altaan/allastilan vedeneristeen yli seinärakenteeseen ja sieltä edelleen asuntoon C 11.

Asunto-osakeyhtiön rivitalo oli tapahtuma-ajankohtana vakuutettuna perusturvan tasoisella kiinteistövakuutuksella, johon vakuutuskirjan mukaan sisältyi vuoto- ja LVI-turva. Vakuutuksenottajan vakuutusmeklari teki asiassa vahinkoilmoituksen 17.6.2019. Vakuutusyhtiö antoi asiassa kielteisen korvauspäätöksen 25.6.2019 vedoten puutteellisesta vedeneristyksestä aiheutuvaa vahinkoa koskevaan rajoitusehtoon sekä siihen, ettei kyseessä ole vuoto- ja LVI-turvassa mainittu LVI-laitteen tai putkiston äkillinen rikkoutuminen. Lisäksi vakuutusyhtiö totesi, ettei kartoituskäyntiä korvata vahingon selvittelykuluna, koska kartoittaja ei ole vakuutusyhtiön sopimuskumppani.

Asiakkaan valitus

Asunto-osakeyhtiö vaatii, että sille aiheutuneet vahingot tulee korvata vakuutuksesta pois lukien vakuutuksen omavastuuosuus. Kyseessä on selkeä vahinko, joka tulisi korvata.

Uima-allas on tehty hyvän rakennustavan mukaisesti vuonna 1978 ja rakennustapana on noudatettu vuoden 1978 ohjeita ja määräyksiä. Vesieristys on tehty sen aikaisten normien ja rakennusvalvonnan hyväksymien kuvien mukaisesti. Allas on toiminut normaalissa käytössä 40 vuotta ilman havaittuja vuotoja. Lisäksi allas on vahingon jälkeenkin ollut normaalisti käytössä ilman vuotovahinkoja.

Taloyhtiön uima-altaiden vesieristykset ovat toimineet moitteettomasti vuodesta 1978 lähtien, kunnes alaikäisen tekemän ylitäyttövahingon takia vesi pääsi toiseen huoneistoon. Uima-allasvahingon aiheuttaja on ollut vahinkohetkellä 8-vuotias lapsi, joka ei ole kyennyt ymmärtämään teosta aiheutuvaa vahingonvaaraa täyttämällä allasta noin 10 senttimetriä suositustasoa korkeammalle.  

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää kyseessä olevan vakuutuksesta korvattava vahinko. Vakuutusyhtiö selvittää vastineessaan tapahtumatietoja ja vetoaa vuoto- ja LVI-turvaa koskeviin kauden 3.8.2018–2.8.2019 asuinrakennusten vakuutusehtoihin.

Korvauksenhakijalla on näyttövelvollisuus korvattavasta vakuutustapahtumasta.

Rakennusmääräyksissä on aina ollut vähintään maininta, että niin sanotut märkätilat on rakennettava siten, että niissä käytettävät pesu- ja suihkuvedet sekä muut vastaavat vedet eivät vaurioita rakennuksen rakenteita. 1.7.1976-31.12.1998 voimassa olleen Suomen rakentamismääräyskokoelman veden- ja kosteudeneristyksiä koskevien määräysten (C2), 2.2.3-kohdan mukaan kylpyhuoneen, pesutuvan tai vastaavan tilan vedenpoisto ja rakenteet on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei vettä pääse tunkeutumaan ympäröiviin huonetiloihin ja rakenteisiin haitallisessa määrin. Lisäksi RT 968.21 (1971) mukaan allashuoneen rakenteet on suunniteltava sellaisiksi, ettei kosteus pääse tunkeutumaan niihin.

Allastilaa on pidettävä C2-määräyksessä mainittuna vastaavana tilana. Allasta ympäröivä tila ja itse allas ovat jatkuvan, suuren kosteusrasituksen alaisena ja vesieristeet on suunniteltava siten, ettei suurestakaan rasituksesta seuraa vahinkoa rakenteille tai muualle kiinteistöön. Ollakseen riittävä, vesieristeiden tulisi yltää ylös uima-altaan reunaan asti sekä oheisiin märkätiloihin kokonaisuudessaan vaadituin seinille nostoin. Tapauksessa on ilmeistä, ettei uima-altaan vesieriste ole ollut riittävä, sillä ylimääräinen vesi on päässyt helposti altaasta pois rakenteisiin ja sitä kautta viereiseen huoneistoon. Vesi on päässyt tunkeutumaan ympäröiviin huonetiloihin ja rakenteisiin haitallisessa määrin.

Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu märkätilan vesieristyksen puuttumisesta tai vesieristyksen läpi, vesieristyksen läpivientien kuten lattiakaivon tai putkiläpiviennin saumoista, lattiakaivon ja sen korokerenkaan liitoksen tai korokerenkaan putkiläpiviennin kautta rakenteeseen vuotaneesta nesteestä. Tarkastusraportista ilmenee, että vuoto on tapahtunut, koska uima-altaan/allastilan vedeneristys ei ole ollut riittävän korkealla. Vesieristys puuttuu kohdasta, jossa se tulisi vuonna 1978 voimassa olleiden rakennusmääräysten mukaan olla. Näin ollen uima-altaassa ei ole ollut riittävää, edellytettyä vesieristystä. Koska vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata puutteellisesta vedeneristyksestä aiheutuvia vahinkoja, vakuutusyhtiö ei voi maksaa korvausta vahingosta.

Asiassa ei ole esitetty myöskään mitään äkillistä rikkotapahtumaa, vaan selvitysten mukaan vesi on päässyt rakenteen läpi naapurihuoneiston puolelle puutteellisesta vesieristyksestä johtuen. Vaikka vahinko olisi aiheutunut rikosta, vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut siitä, että vesi on päässyt viereiseen huoneistoon kohdasta, joka vaatii vesieristyksen.

Saadun selvityksen perusteella vahinko on aiheutunut vesieristyksen yläreunan yli täytetyn uima-altaan veden vuotamisesta rakenteisiin ja niistä edelleen seinäpintaa pitkin viereiseen huoneistoon. Uima-altaan vesieristykset eivät täytä rakentamisvuoden rakennusmääräyksiä eivätkä ole riittäviä. Tilan, jossa uima-allas on, vedenpoistoa ja rakenteita ei ole rakennettu siten, ettei vesi pääse tunkeutumaan ympäröiviin huonetiloihin ja rakenteisiin haitallisessa määrin. Se, että uima-altaan vedeneristykset ovat toimineet moitteettomasti rakentamisvuodesta lähtien vahinkotapahtumaan asti, ei tarkoita sitä, etteikö vedeneristys olisi puutteellinen. Noudattamalla rakentamismääräyksiä ehkäistään myös sitä, ettei poikkeuksellisenkaan suuri vesirasite aiheuta vahinkoa rakenteille.

Kyseessä ei myöskään ole vuoto- ja LVI-turvassa mainitun LVI-laitteen tai putkiston äkillinen rikkoutuminen. Näin ollen vahinko ei ole vakuutuksesta korvattava.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalle on toimitettu muun muassa seuraavat selvitykset:

• H Oy:n 5.4.2019 tekemästä vauriokartoituksesta laadittu, 12.4.2019 päivätty tarkastusraportti.
• Vahinkoilmoitus 17.6.2019.
• Korvauspäätös 25.6.2019.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on ensisijaisesti kysymys siitä, onko vesivahinko aiheutunut kiinteistövakuutuksen korvauspiiriin kuuluvasta vahinkotapahtumasta. Toissijaisesti kysymys on siitä, onko vakuutusyhtiö osoittanut vahingon aiheutuneen rajoitusehdossa tarkoitetusta puutteellisesta vedeneristyksestä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kiinteistövakuutukseen sovellettavien asuinrakennusten ehtojen, voimassa 3.8.2018–2.8.2019, mukaan:

5 Vakuutusturva

[…]
Vakuutusturva korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen suoranaisen omaisuusvahingon seuraavassa esitetyllä tavalla.

5.3 Rakennusta palvelevan LVI-tekniikan rikkoutuminen ja siitä aiheutuva vuoto (Vuoto ja LVI-turva)

Korvattavia vahinkoja ovat:
· vuoto- ja LVI-turvalla vakuutetun rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- ja ilmastointitekniikan rikkoutuminen
· vuotovahinko, jonka syynä on rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- tai ilmastointitekniikan rikkoutuminen tai viemärin tukkeutuminen. Vuotovahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka aiheutuu nesteen, kaasun tai höyryn virtaamisesta rakennuksen kiinteästä LVI-putkistosta tai -laitteesta.
· vuotovahinko, joka aiheutuu käyttölaitteesta vuotaneesta vedestä. Käyttölaiteella tarkoitetaan esimerkiksi pyykin- tai astianpesukonetta, joka on kiinteästi ja hyväksytyillä liitännöillä liitetty vesijohto- ja viemäriverkkoon ja liitetty vesijohtoon sulkuventtiilillä.

Vuoto ja LVIS-turvasta korvataan myös vesikaton äkillisestä ulkoapäin tapahtuvasta mekaanisesta rikkoutumisesta aiheutunut vahinko sekä vakuutuksen kohteena olevalle asuinrakennukselle että siihen näiden ehtojen mukaan sisältyvälle irtaimelle omaisuudelle.

Vuoto- ja LVI-turvasta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu
[…]
· märkätilan vesieristyksen puuttumisesta tai vesieristyksen läpi, vesieristyksen läpivientien kuten lattiakaivon tai putkiläpiviennin saumoista, lattiakaivon ja sen korokerenkaan liitoksen tai korokerenkaan putkiläpiviennin kautta rakenteeseen vuotaneesta nesteestä
[…]

7.3 Erityisomavastuut
[…]
Käyttölaitteella tarkoitetaan erillistä laitetta, kuten astianpesukonetta, pesukonetta, jääpalakoneella varustettua pakastinta, kahviautomaattia tai muuta vastaavaa laitetta, joka on kiinteästi ja hyväksytyillä liitännöillä liitetty vesijohto- ja/tai viemäriverkkoon ja liitetty vesijohtoon sulkuventtiilillä.
[…]

Asian arviointi

Asunto-osakeyhtiön rivitalo on tapahtuma-ajankohtana ollut vakuutettuna perusturvan tasoisella kiinteistövakuutuksella, johon vakuutuskirjan mukaan sisältyy vuoto- ja LVI-turva. Asiassa on ensisijaisesti kysymys siitä, onko vakuutusyhtiö velvollinen korvaamaan vahingon vuoto- ja LVI-turvan perusteella. Jotta vakuutusyhtiö olisi tässä tapauksessa velvollinen maksamaan korvausta, vahingon tulisi olla seurausta vakuutusehdoissa tarkoitetusta tapahtumasta kuten lämpö-, vesi- tai ilmastointitekniikan rikkoutumisesta, viemärin tukkeutumisesta tai käyttölaitteesta vuotaneesta vedestä.

Asiassa annetun selvityksen mukaan vahinko on tapahtunut, kun yli suositusrajan täytetystä uima-altaasta on päässyt vettä uima-altaan/allastilan vedeneristeen yli seinärakenteeseen ja sieltä edelleen asuntoon C 11. Asunto-osakeyhtiön mukaan kyseessä on alaikäisen tekemän ylitäyttövahinko. Vakuutusyhtiö on pitänyt vahingon syynä rajoitusehdossa tarkoitettua puutteellista vedeneristystä, ja lisäksi todennut, ettei kyseessä ole LVI-laitteen tai putkiston äkillinen rikkoutuminen.

Vakuutuslautakunta toteaa, ettei asiassa ole edes väitetty vahingon aiheutuneen vakuutusehtojen mukaisesta vakuutustapahtumasta eli lämpö-, vesi- tai ilmastointitekniikan rikkoutumisesta, viemärin tukkeutumisesta tai käyttölaitteesta vuotaneesta vedestä. Lautakunta toteaa selvyyden vuoksi, ettei uima-allas ole vakuutusehdoissa tarkoitettu erillinen käyttölaite.

Vakuutuslautakunta katsoo, että annetun selvityksen mukainen ylitäytetyn uima-altaan vuoto ei täytä vakuutusehtojen kohdan 5.3 mukaisia korvattavan tapahtuman edellytyksiä. Kun asiaa ratkeaa korvattavan vakuutustapahtuman puuttumisen perusteella, lautakunnalla ei ole syytä ottaa kantaa vakuutusyhtiön väitteeseen rajoitusehdon tarkoittamasta puutteellisesta vedeneristyksestä. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä ehtojen mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros                                                                                   
Sihteeri Tykkä

Jäsenet:
Haapasaari
Karimäki
Korpiola