Tapahtumatiedot
Kahvila- ja tapahtuma-alalla toimiva vakuutuksenottaja E Oy oli ilmoittanut vakuutusyhtiölle 22.4.2020 alkaneesta keskeytysvahingosta, jonka syynä olivat E Oy:n toimintaa ja sen järjestämiä tapahtumia koskeneet COVID-19-epidemian leviämisen hidastamiseksi annetut viranomaismääräykset sekä lainmuutokset. Niiden takia E Oy ilmoitti kahvilamyyntinsä jääneen noin 10 prosenttiin normaalista. Kaksi isoa tapahtumaa ja kolme pienempää tapahtumaa oli jouduttu peruuttamaan vuodelta 2020.
Vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta vahinkoa päätöksellään 8.5.2020. Vakuutusyhtiön mukaan E Oy:n kahvilalla oli yleiskeskeytysvakuutus, joka kattoi vain liiketoiminnassa käytettyä omaisuutta kohdanneista esinevahingoista johtuneet liiketoiminnan keskeytymiset. Vakuutus ei sisältänyt epidemiakeskeytysturvaa. Epidemiakeskeytysturvasta ei vakuutusehtojen mukaan muutoinkaan olisi korvattu koronaviruksen aiheuttamaa keskeytysvahinkoa. Vakuutusyhtiön mukaan E Oy:n järjestämillä tapahtumilla ei ollut keskeytysvakuutuksia.
E Oy vaati päätöksen muuttamista vedoten siihen, että vakuutusyhtiön edustaja P.K. oli kertonut vakuutuksista keskusteltaessa yleiskeskeytysvakuutuksen kattaneen E Oy:n järjestämät tapahtumat ja sisältäneen epidemiakeskeytysturvan. Vakuutusyhtiö ilmoitti korvauspäätöksellään 28.8.2020 asiaa selvitettyään, että E Oy:lle oli voinut jäädä käsitys, jonka mukaan myönnetty keskeytysvakuutus oli kattanut myös tapahtumat ja sisältänyt epidemiaturvan. Vakuutusyhtiö hyväksyi keskeytysvakuutuksen olleen voimassa E Oy:n käsityksen mukaisena. Toimintaa vakuutettaessa E Oy oli kuitenkin esittänyt vakuutusyhtiölle vain kahvilan tuloslaskelman ilmoittamatta, ettei se sisältänyt tapahtumien liikevaihtoa. Tätä ei ollut voitu havaita tuloslaskelmasta ja vakuutus oli tehty vain kahvilan tuloslaskelman perusteella.
Vakuutusyhtiön mukaan kyse oli alivakuutuksesta, jolloin vakuutusehtojen mukaan korvauksena maksettiin vain vakuutetun keskeytysvakuutuskatteen ja todellisen katteen suhteen mukainen osuus vahingosta. Vakuutettu kate oli ollut 128 325 euroa ja vuoden 2019 tuloslaskelman mukainen todellinen tapahtumat sisältänyt kate 739 812 euroa. Korvaus oli siten 17,35 prosenttia vahingon määrästä. Korvattava vahinko oli aluehallintoviraston tartuntatautilakiin perustuneen määräyksen johdosta peruutettujen tapahtumien katemenetys. Kahvilatoiminnan keskeytymisestä aiheutunut vahinko oli perustunut väliaikaiseen lainmuutokseen, joka vakuutusehtojen mukaan ei oikeuttanut korvaukseen.
Päätöksessään 12.11.2020 vakuutusyhtiö ilmoitti korvattavaksi vahinkotapahtumaksi viranomaismääräyksen, jonka perusteella E Oy:n tapahtumia oli jouduttu peruuttamaan. Vakuutuksen vahinkotapahtumakohtainen omavastuu oli kolme vuorokautta. Kukin enintään kuukauden kerrallaan voimassa ollut aluehallintoviraston määräys oli ollut oma vahinkotapahtumansa, johon omavastuuaika kohdistui. Siten kuusi E Oy:n peruuntuneiksi ilmoittamista tapahtumista rajautui vakuutuskorvauksen ulkopuolelle. Vakuutusyhtiö vähensi korvauksesta myös E Oy:n kahden tapahtuman osalta saaman opetus- ja kulttuuriministeriön 190 000 euron avustuksen. Vakuutusyhtiö katsoi sen pienentäneen vahingon määrää. Yhtiö laski vahingon määräksi 281 234 euroa, josta se suoritti vakuutuskorvauksena alivakuutussuhteen mukaiset 48 794 euroa.
E Oy vaati lisäkorvauksen maksamista. Sen mielestä omavastuuajaksi tuli laskea jokaisen aluehallintoviraston määräyksen voimassaolokuukauden kolme ensimmäistä päivää. Siten hylätyt kuusi tapahtumaa tuli lukea korvauksen piiriin. E Oy kiisti alivakuuttamisen vedoten siihen, että vakuutusyhtiö oli vakuutuksesta sovittaessa pyytänyt vain kahvilaliiketoiminnan tuloslaskelmaa. Vakuutusyhtiö oli tiennyt E Oy:n liiketoimintaan kuuluneen muitakin kokonaisuuksia. Opetus- ja kulttuuriministeriön avustusta ei myöskään tullut ainakaan kokonaan vähentää korvauksesta vuodelta 2020. Avustuksen käyttöajaksi oli määritelty 1.6.2020 – 31.8.2021 ja se oli tarkoitettu tueksi vuoden 2021 tapahtumien järjestämiseen eikä korvaukseksi kesän 2020 vahingoista.
Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvausratkaisuaan, vaan vetosi päätöksessään 21.12.2020 vakuutusehtojen kohtaan 4.2 omavastuuosuudesta, myyntiedustajansa selvitykseen ja E Oy:lle toimittamistaan vakuutuskirjoista ilmenneisiin tietoihin vakuutetun keskeytysvakuutuskatteen määrästä. E Oy:n saama avustus oli avustuspäätöksen mukaan myönnetty peruuntuneista tapahtumista menetettyjen tulojen vuoksi, joten se tuli vähentää korvauksesta.
E Oy valitti vakuutusyhtiön päätöksestä 19.5.2021 FINEen. Sen johdosta 24.5.2021 antamassaan vastauksessa vakuutusyhtiö ilmoitti vakuuttamisvirheen pohjalta 28.8.2020 tekemänsä päätöksen olleen virheellinen. Päätös oli perustunut E Oy:n kertomukseen vakuutusyhtiön edustaja P.K:n vakuutuksesta antamista tiedoista. E Oy oli kuitenkin valituksessaan FINElle kertonut, että sen käsityksen mukaan keskeytysvakuutus oli alun perin koskenut vain kahvilatoimintaa. Virheellinen ilmoitus epidemiavakuutuksen sisältymisestä E Oy:n vakuutukseen ei siten ollut laajentanut kahvilatoiminnan keskeytysvakuutusta koskemaan tapahtumaliiketoimintaa. E Oy oli kirjelmänsä mukaan tiennyt, ettei tapahtumille ollut keskeytysvakuutusta. Sen oli siten myös täytynyt tietää, että korvauksen maksaminen oli perustunut erehdykseen. Vakuutusyhtiö ei pitänyt E Oy:n lisävaatimuksia perusteltuina. Siltä osin kuin E Oy oli esittänyt, että se olisi oikeilla tiedoilla neuvotellut vakuutuksen lisäturvasta, vakuutusyhtiö huomautti sitä koskeneen viestien vaihdon tapahtuneen 25.3.2020. Tuolloin koronaviruksesta johtuneet yleisötapahtumien rajoitukset olivat olleet jo voimassa eikä tapahtumille ollut vakuutusyhtiöltä ja todennäköisesti muualtakaan markkinoilta saatavissa peruuntumiset korvannutta vakuutusta.
Neuvontavastauksessaan 13.12.2021 FINE oli arvioinut, ettei vakuutusyhtiön ratkaisuun ollut asiasta esitetyn selvityksen perusteella saatavissa muutosta.
Asiakkaan valitus
E Oy on pyytänyt asiasta lautakunnan ratkaisusuositusta ja vaatinut, että vakuuttamisvirhe tuli vahvistaa sattuneeksi, alivakuutuksen tuli todeta johtuneen vakuutusyhtiön huolimattomuudesta, jolloin täysi korvaus tuli suorittaa, vakuutusyhtiön omavastuuajan piiriin lukemien kuuden tapahtuman peruuntuminen tuli korvata eikä opetus- ja kulttuuriministeriön avustusta tullut vähentää maksettavasta vakuutuskorvauksesta. Toissijaisesti vähennys tuli tehdä vain puolesta avustuksen määrää.
Asian käsittelystä
Perusteluinaan E Oy on lausunut, että tulkinta, jonka mukaan se olisi tiennyt keskeytysvakuutuksen sisällöstä, oli virheellinen. Aiempaa kirjelmää FINElle ei tullut ottaa ratkaisun perusteeksi, sillä E Oy:n asiamies oli laatinut sen oman käsityksensä perusteella. E Oy ei ollut tapahtumahetkellä tiennyt vakuutuksesta annettujen tietojen virheellisyyttä.
Vuoden 2017 vakuutusasiakirjoja ei voitu käyttää ratkaisun tukena, koska ne olivat vanhentuneita. Vuoden 2017 vakuutuskirjassa vakuutettu toiminta oli ilmaistu epäselvästi ilmeisesti kahvilatoiminnaksi. Vuoden 2018 vakuutuskirjassa vakuutetun toiminnan alle oli listattu muun muassa kaksi festivaalia ja tilaisuuksien järjestäminen. Epäselvät vakuutuskirjat olivat olleet yksi keskeinen syy sille, ettei E Oy ollut tiennyt vakuutusyhtiön antaneen virheellisiä tietoja. Tiedonpuute ilmeni sähköpostista, jolla E Oy oli vuonna 2020 varmistanut vakuutuksen sisältöä. Vakuutuksesta 25.3.2020 annetut tiedot olivat liittyneet jo 13.2.2020 aloitettuihin keskusteluihin ja asiaa tuli arvioida kokonaisuutena.
Väärän tiedon vuoksi E Oy ei ollut ryhtynyt toimiin, joihin se olisi todennäköisesti ryhtynyt, jos oikeat tiedot keskeytysvakuutusturvan puutteista olisi ilmoitettu. E Oy:n tiedon mukaan vakuutusyhtiö oli tarjonnut kattavia keskeytysvakuutuksia, joita muilla E Oy:n alan yrityksillä oli ollut. Vakuutusyhtiön sisäisellä sähköpostilla myynnin rajoittamisesta 12.3.2020 alkaen ei ollut merkitystä. Virheitä saattoi tapahtua kuten nyt, ja vakuuttamisvirhe oli sattunut.
Vakuuttamisvirhe ja alivakuutus
E Oy on vedonnut vakuutusyhtiön päätökseen 28.8.2020, jossa vakuuttamisvirhe oli myönnetty. Vakuutussopimuslain mukaan vastuu puutteellisista, virheellisistä tai harhaanjohtavista tiedoista oli tällaisessa tapauksessa vakuutuksenantajalla. Tilanne oli seurausta P.K:n virheellisestä ja huolimattomasta toiminnasta hänen ilmoitettuaan tapahtumien ja epidemiakeskeytysvakuutuksen sisältyneen E Oy:n yleiskeskeytysvakuutukseen.
E Oy:n mielestä myös alivakuutus oli johtunut vakuutusyhtiön huolimattomuudesta. Vakuutuksenantajalla oli vakuutussopimuslain 4b §:n mukaan velvollisuus pyytää vakuutuksen hakijalta tietoja tämän vakuuttamiseen liittyvistä tarpeista ja vaatimuksista ja saadut tiedot huomioon ottaen määrittää vakuutustarve. Vakuutuskirjan mukaan vakuutus sisälsi kahvilat ja erikseen luetellut tapahtumat. Siten vakuutusyhtiö oli jättänyt määrittelemättä vakuutustarpeen oikein, mikä oli vähintään myötävaikuttanut alivakuuttamiseen.
Vakuutusyhtiö ei ollut kertonut, miksi ja missä vaiheessa E Oy:n olisi tullut toimittaa sille muita kuin nimenomaisesti pyydetyt asiakirjat ja pyynnöstä toimitettu kahvilaliiketoiminnan tuloslaskelma. E Oy:llä ei ollut ollut perusteltua syytä toimittaa muita tuloslaskelmia 13.2.2020. Tämän jälkeen E Oy oli sähköpostissa 25.3.2020 saanut virheellisen ja harhaanjohtavan tiedon vakuutuksensa sisällöstä eikä se ollut voinut ennakoida muiden tuloslaskelmien tarvetta ikään kuin varautuen siihen, että vakuutusyhtiön virheen takia niitä vaadittiin myöhemmin. P.K. oli tapaamisessa 13.2.2020 pyytänyt vain kyseistä kahvilaliiketoiminnan tuloslaskelmaa eikä tapahtumien tuloslaskelmien tarpeellisuudesta ilmoitettu. Vakuutuskirjan perusteella vakuutusyhtiö oli tiennyt, että E Oy:n liiketoimintaan kuului muitakin kokonaisuuksia kuin kahvilaliiketoiminta.
E Oy oli tapaamisissa ja sähköpostitse pyrkinyt selvittämään olosuhteitaan vakuutusyhtiölle. Vakuutusyhtiö oli ollut passiivinen, vaikka sillä oli ollut kaikki tarvittavat tiedot E Oy:n toiminnan arvioimiseksi. Vakuutusyhtiö oli osapuolten välille muodostuneen käytännön mukaisesti aiemmin oma-aloitteisesti pyytänyt kaiken tarvitsemansa dokumentaation, mikä oli vahvistanut E Oy:n luottamusta siihen, että puuttuvat asiakirjat pyydettiin tarvittaessa. P.K. oli palaverissa 13.2.2020 kertonut, että E Oy:llä oli kaikki mahdolliset turvat, eikä yleisvakuutukseen ollut tehty muutoksia. E Oy oli tuolloin ja vielä sähköpostitse 25.3.2020 tiedustellut tapahtumien vakuutuksiin liittyneitä seikkoja ja vakuutusten kattavuutta. P.K. oli vastannut yleiskeskeytysvakuutuksen sisältäneen kysytyt turvat vakuutuskirjaan kirjattujen kohteiden ”tapahtumien ja kahvilan” yleiskeskeytysvakuutuksissa.
Vakuutusyhtiö oli selittänyt passiivisuuttaan sillä, ettei se ollut havainnut tapahtumien liikevaihdon puuttuneen tuloslaskelmasta. Väite oli virheellinen ja osoitti vakuutusyhtiön poikkeuksellista huolimattomuutta asian hoitamisessa. Sähköpostissa P.K:lle oli todettu, että kyse oli kahvilan tuloslaskelmasta. Tuloslaskelmasta oli maallikonkin pääteltävissä, ettei se sisältänyt tapahtumien liiketoimintaa. Kohdan ”Ulkopuoliset palvelut” kulut olivat yleisesti arvioituja tapahtumaliiketoiminnan kuluja merkittävästi alhaisemmat. Markkinointikulut olivat niin alhaiset, ettei tuloslaskelmaa voinut luulla tapahtumia järjestävän yrityksen koko toiminnan tuloslaskelmaksi. Vakuutusyhtiö ei alansa ammattilaisena ja huolellisesti tuloslaskelmaan perehtyneenä voinut väittää, ettei tapahtumien liikevaihdon puuttumista ollut voitu havaita tuloslaskelmasta.
Vakuutusyhtiö oli väittänyt, että sille olisi toimitettu E Oy:n tuloslaskelma. Vakuutusyhtiölle oli kuitenkin sen pyynnöstä toimitettu vain kahvilaliiketoiminnan tuloslaskelma. Muuta ei ollut pyydetty. E Oy:llä oli ollut keskeytysvakuutus kahvilaliiketoiminnalle, joten 13.2.2020 voimassa olleen vakuutuskirjan euromäärä on ollut kahvilaliiketoiminnan tuloslaskelman mukainen.
Se, että P.K. oli luullut vakuutuksen sisältäneen tapahtumien keskeytysvakuutuksen ja epidemiaturvan, ja sen takia mahdollisesti luullut vakuutuskirjan keskeytyskatteen olleen linjassa tuloslaskelman kanssa, ei vapauttanut vakuutusyhtiötä vastuusta. Tarkastettuaan vakuutuskirjasta kahvilaliiketoiminnalle otetun keskeytysvakuutuskatteen määrän ja todettuaan sen vastanneen toimitettua tuloslaskelmaa P.K:n oli pitänyt ymmärtää tuloslaskelman käsittäneen vain kahvilan. Vakuutusyhtiö oli myöntänyt P.K:n virheen. E Oy:n mukaan P.K:n vakuutuskeskusteluista antamat selvitykset olivat paikkansa pitämättömiä. P.K. oli pyrkinyt siirtämään vastuun virheistään E Oy:lle.
E Oy on vedonnut vakuutussopimuslain mukaiseen vakuutuksenantajan velvollisuuteen kertoa vakuutuksenottajalle vuosittain vakuutusmäärästä ja muista vakuutusta koskevista seikoista, joilla oli vakuutuksenottajalle ilmeistä merkitystä. E Oy oli nimenomaisesti tiedustellut keskeytysvakuutuksen kattavuutta tapahtumien osalta, joten oli ilmeistä, että tapahtumien vakuuttamisella oli ollut sille merkitystä. Vakuutusyhtiön menettely asian hoidossa ei vastannut ammattimaista toimintatapaa. Tällaisessa tilanteessa alivakuutusta koskenut epäselvyys tuli vakuutussopimuslain mukaan tulkita E Oy:n eduksi. Lain mukaan vakuutus oli voimassa sen sisältöisenä kuin E Oy:llä oli ollut saamiensa tietojen perusteella aihetta käsittää.
Omavastuu
Omavastuuajan osalta E Oy on lausunut, että vakuutusyhtiön ensimmäisen tulkinnan mukaan vakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma oli viranomaismääräys, joka oli voimassa enintään kuukauden kerrallaan ja johon kohdistui kolmen vuorokauden omavastuu. Aluehallintoviraston määräykset olivat olleet voimassa kalenterikuukauden kerrallaan, joten vahinkotapahtuma oli alkanut aina määräyksen tultua voimaan kuukauden ensimmäisenä päivänä. Näin ollen omavastuun alaiset vuorokaudet olivat kuukauden ensimmäiset kolme päivää.
E Oy on vaatinut vakuutuskorvausta muun muassa tapahtumista, joiden järjestämispäivä olisi ollut 4.7.2020 ja tapahtumista, jotka olisi järjestetty 4.7.2020, 8.8.2020, 12.9.-13.9.2020 sekä 4.12.-5.12.2020. Mainitut tapahtumat eivät kuuluneet kalenterikuukauden 1.– 3. päivän omavastuuajan piiriin.
Vahinkoa aiheutui heti määräyksen alkamishetkestä, koska liiketoimintaa ei siitä lukien voinut harjoittaa. Toiminta oli keskeytynyt heti, eikä liikevaihtoa voinut saada viranomaismääräyksen voimassa ollessa. Tapahtumatoimintaan kuului itse tapahtumapäivien lisäksi esimerkiksi edeltävä lipunmyynti. Työntekijöille oli myös maksettava palkkaa valmistelupäiviltä. Epidemiakeskeytysvakuutuksen ehtojen mukaan vahinkoajaksi laskettiin määräyksen voimassaoloajan lisäksi toiminnan käynnistämisen vaatima aika enintään kahdelta viikolta. Määräyksen voimassaoloaika laskettiin siis vahinkoajaksi, toisin sanoen vahingoksi. Vakuutusehtojen muissa kohdissa ei mainittu käsitettä vahinkoaika. Sanamuodon mukaisesti vakuutusehtoja oli tulkittava niin, että keskeytysvahinko alkoi viranomaismääräyksen tullessa voimaan, josta alkoi kulua kolmen vuorokauden omavastuuaika, jonka jälkeen alkoi vastuuaika. Ristiriitatilanteessa vakuutusehtoja oli tulkittava laatijan vahingoksi.
E Oy on vedonnut vakuutussopimuslain 5 §:n vaatimukseen siitä, että vakuutuksenantajan tuli kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin. E Oy:n huomiota olisi tullut kiinnittää olennaiseen rajoitukseen siitä, että omavastuuehtojen tulkinnan takia keskeytysvakuutus ei antanut todellisuudessa minkäänlaista suojaa suurimmalle osalle sen järjestämistä tapahtumista. Tapahtumat olivat yleensä parin päivän mittaisia, ja jos omavastuuehtoa sovellettiin tapahtumapäivästä alkaen, tapahtumilla ei ollut vakuutussuojaa.
Avustuksen vähentäminen
E Oy:n mielestä opetus- ja kulttuuriministeriön avustusta ei tullut vähentää vakuutuskorvauksesta. Avustuspäätös oli annettu 5.10.2020, sen käyttötarkoitus oli päätöksen mukaan kahden festivaalin suunnittelun ja järjestämisen kulut ja määritelty käyttöaika 1.6.2020 – 31.8.2021. E Oy on toistanut avustuksen luonteesta esittämänsä seikat lausuen, että avustus oli tarkoitettu taide- ja kulttuuritapahtumien toimintaedellytysten turvaamiseen tulevaisuudessa. Avustus ei ollut vastikkeeton, vaan sillä voitiin kattaa vain ministeriön määrittelemiä hankkeen kuluja. Ellei avustusta vastannutta määrää kuluja käyttöaikana ollut, avustusta oli palautettava. Hankkeiden tuotto vähensi korvattavien kulujen määrää, joten koko avustussumman saaminen ei ollut varmaa. Vakuutusyhtiön päätös avustuksen vähentämisestä oli siten ennenaikainen.
Vakuutuksen tarkoitus oli korvata E Oy:lle koitunutta vahinkoa eli liikevoiton menetys vuoden 2020 tapahtumista. Ei ollut oikein ottaa huomioon avustus, jota ei voitu täysin kohdistaa aiheutuneisiin kuluihin, ja jota voitiin joutua käyttämään sen menettämisen uhalla ylimääräisiin hankkeisiin. Vaatimuksen hyväksymisen puolesta puhui se, että vakuutusyhtiö oli irtisanonut E Oy:n keskeytysvakuutuksen päättymään vuoden 2020 loppuun. Epidemiatilanne oli viitannut siihen, ettei tapahtumia voitu järjestää täydessä laajuudessa myöskään vuonna 2021. Avustus oli ainoa taloudellinen tuki vakuutuksen päätyttyä. Jos vuoden 2021 avustusosuus olisi maksettu omana eränään vasta 2021, vakuutusyhtiöllä ei olisi ollut perustetta vähentää sitä vakuutuskorvauksesta. Kun avustus oli maksettu yhdessä erässä, vakuutusyhtiö oli saanut sen vähentäessään perusteetonta etua. Näin ollen enintään 95 000 euron osuus avustussummasta voitiin huomioida vuoden 2020 vahinkoa pienentäneenä tekijänä.
Lisäkirjelmä 30.6.2022
E Oy on toistanut vaatimuksensa selostaen tapahtumien kulkua aikajärjestyksessä. E Oy oli järjestänyt ensimmäiset tapahtumansa vuonna 2014. Vakuutusyhtiö oli vakuuttanut sen liiketoimintaa jo vuosia ennen vuotta 2018, jolloin E Oy oli kilpailuttanut vakuutukset. Tarkoitus oli ollut vakuuttaa koko liiketoimintaa ja E Oy:n käsityksen mukaan niin oli myös tehty. Vakuutusyhtiölle oli toimitettu tiedot koko liiketoiminnasta ja se oli jatkanut E Oy:n vakuutusyhtiönä. P.K. oli hoitanut E Oy:n vakuutusasioita kilpailutuksen jälkeen. Uudet vakuutuskirjat oli annettu 29.11.2018 ja 20.11.2019.
E Oy on muun muassa lausunut, että vakuutuksista oli neuvoteltu 13.2.2020. Vakuutuksiin oli tehty lisäyksiä ja varmistettu, että kaikki vakuutukset olivat laadultaan ja laajuudeltaan kaiken varalle kunnossa. Yleiskeskeytysvakuutukseen ei ollut tehty muutoksia P.K:n ilmoitettua, että siinä oli kaikki mahdolliset turvat. E Oy:n käsitys oli ollut, että keskeytysturva koski kaikkea tapahtumat mukaan luettuna. Asia oli vielä varmistettu sähköpostilla 25.3.2020.
E Oy:n mukaan sen ottaessa yritysvakuutuksen epidemiaturva oli sisältynyt vakuutuksiin automaattisesti. Vakuuttamisvirhe ei ollut perustunut vakuutusehtoihin tai vakuutuskirjoihin, vaan P.K:n antamiin virheellisiin tietoihin. Siten vakuutusasiakirjojen sisällön arvioinnilla ei ollut merkitystä. E Oy oli jo vuonna 2018 vakuutusyhtiöltä saamiensa tietojen ja verkkosivuilla olleen tiedon perusteella saanut käsityksen, jonka mukaan sen koko liiketoiminta oli vakuutettu myös epidemiakeskeytysvakuutuksella. Käsitys perustui sille, että E Oy oli toimittanut vakuutusyhtiölle tiedot koko liiketoiminnastaan, joten kaikki tarvittavat tiedot koko liiketoiminnan kattavan epidemiakeskeytysvakuutuksen laskemiseen oli annettu. Vakuutusyhtiö oli tiennyt E Oy:n tarkoittamasta vakuutuksen laadusta ja laajuudesta ja sen olisi tullut pyytää tarpeellisia lisäselvityksiä.
Vakuuttamisvirhe oli tapahtunut viimeistään osapuolten välisessä tapaamisessa, kun vakuutusten laatua ja laajuutta oli selvitelty, ja sen jälkeen sähköpostitse. Uudet vakuutuskirjat oli annettu 23.4.2020 ja 6.5.2020. Virhettä voitiin arvioida joko virheellisten tietojen antamisena ennen vakuutussopimuksen tekemistä tai virheellisten tietojen antamisena sopimuskauden aikana. Vakuutusehtojen mukaan vakuutusyhtiö oli vastuussa virheellisistä tiedoista, kunnes virhe oikaistiin. Vakuutusyhtiö ei ollut tässä tapauksessa oikaissut tietoja.
Vakuutusyhtiö ei ollut perustellut sitä, miten sen esittämä velvollisuus perehtyä vakuutuskirjoihin ja -ehtoihin olisi vaikuttanut P.K:n antamiin tietoihin. E Oy oli perehtynyt vakuutusasiakirjoihin parhaan kykynsä mukaan ja ottanut oma-aloitteisesti yhteyttä vakuutusyhtiöön. Vakuutusyhtiö oli kiistatta antanut vakuutuksen voimassaolon aikana puutteellisia, virheellisiä ja harhaanjohtavia tietoja. E Oy on kiistänyt, että se olisi tiennyt keskeytysvakuutuksen olleen vain kahvilaliiketoiminnalla. Se oli useaan kertaan varmistanut vakuutusyhtiöltä, että keskeytysvakuutus koski myös tapahtumia.
Vakuutusyhtiön antama tieto oli vaikuttanut E Oy:n menettelyyn. E Oy oli kilpailutuksen yhteydessä käsittänyt epidemiakeskeytysvakuutuksen kattaneen koko liiketoiminnan. Siksi ja alkuvuonna 2020 samansa tiedon vuoksi E Oy ei ollut hankkinut haluamansa laatuista ja laajuista uutta vakuutusta.
Vakuutusyhtiö oli vain omien vakuutusratkaisujensa pohjalta arvioinut, ettei markkinoilta olisi saanut 25.3.2020 keskeytysvakuutusta tapahtumille. E Oy:n mielestä vakuutuksen olisi voinut saada. Jälkikäteen ei voitu varmuudella sanoa, että haluttua keskeytysvakuutusta ei olisi saanut mistään millään ehdoilla. Epidemiavakuutuksen hankkiminen 25.3.2020 olisi todennäköisesti ollut aiempaa kalliimpaa, mutta ei mahdotonta. Siten E Oy olisi voinut hankkia itselleen vakuutuksen, jonka laajuus olisi vastannut sen käsitystä. Verkkohaun perusteella ainakin kolme vakuutusyhtiötä oli markkinoinut keskeytysvakuutuksia myös 25.3.2020 jälkeen. Vakuutusyhtiö oli myöntänyt epidemiakeskeytysvakuutuksia vielä alkuvuodesta 2020.
E Oy on toistanut alivakuutuksen osalta lausumansa. Vakuutusyhtiö ja P.K. olivat tienneet sen liiketoiminnan laajuudesta tapahtumat mukaan lukien. P.K. oli myös tehnyt muilta osin vakuutukset E Oy:n tapahtumiin, joista 70 - 80 prosenttia E Oy:n liikevaihdosta muodostui. P.K:n vastauksesta sai käsityksen, että hän oli itsekin mieltänyt, että yleiskeskeytysvakuutukset sisälsivät epidemiakeskeytysturvan myös tapahtumien osalta. E Oy:llä oli ollut täysi syy luottaa vakuutusten kattavuuteen. Koska vakuutusyhtiö oli tiennyt, että E Oy järjesti tapahtumia, ja vakuutusyhtiö oli todennut, että myös tapahtumat oli vakuutettu keskeytyksen osalta, ei vakuutusyhtiö vakuutussopimuslain mukaan saanut vedota tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntiin. Kohtaa voitiin soveltaa myös vakuuttamisvirhetilanteeseen.
E Oy on huomauttanut vakuutusyhtiön kannan asiaan vaihdelleen ja vaikuttaneen ristiriitaiselta. Vakuutusehdoista ei löytynyt perustetta E Oy:n saaman avustuksen vähentämiselle epidemiakeskeytysvakuutuksen korvauksesta.
Lisäkirjelmä 25.8.2022
E Oy on toistanut lausumansa. Sen käsityksen mukaan epidemiavakuutuksen sisältyminen vakuutukseen oli riidatonta samoin kuin se, että koko liiketoiminta oli ollut vakuutettuna niin kattavasti kuin mahdollista. Vakuuttamisvirheen osalta vakuutuksenottajan käsitystä vakuutussopimuksesta tuli arvioida objektiivisesti. E Oy oli voinut samansa tiedon johdosta perustellusti käsittää, että koko liiketoiminta tapahtumat mukaan lukien oli keskeytysvakuutettu ja vakuutus oli sisältänyt epidemioista johtuneet keskeytykset. Virhe oli ilmennyt vasta korvausta haettaessa. Se oli tapahtunut kolmessa vaiheessa eli vakuutusta otettaessa 2.6.2016, vakuutusta kilpailutettaessa ja alkuvuodesta 2020 vakuutusyhtiön vahvistettua E Oy:n käsityksen vakuutuksen sisällöstä.
E Oy:n tarkoitus oli aina ollut vakuuttaa pääliiketoimintana ollut tapahtumien järjestäminen niin kattavasti kuin mahdollista. Se oli vuonna 2016 ottanut vakuutusyhtiöstä koko yritystoiminnalleen laajimman mahdollisen vakuutusturvan, johon epidemiavakuutus oli sisältynyt. Vakuutussuhteen aikana vakuutusyhtiölle oli annettu tietoja, joiden perusteella vakuutusyhtiön oli ollut tarkoitus laskea myös tapahtumien keskeytysvakuutukset. Perustelematta asiaa vakuutusyhtiö oli esittänyt, ettei koko liiketoimintaa koskeneilla tiedoilla ollut merkitystä. Tietojen toimittaminen kuitenkin ilmensi tarkoitusta vakuuttaa myös tapahtumat keskeytysvahinkojen varalta. Vakuutuskirjoissa oli mainittu tapahtumien osalta maksuperusteena kävijämäärät, ja E Oy oli käsittänyt koko liiketoiminnan vakuutetuksi myös epidemiakeskeytysvakuutuksin.
E Oy:llä oli ollut sama käsitys vakuutuksen sisällöstä vakuutusta kilpailuttaessaan. Jos kilpailutuksen jälkeen tarjottiin vastaavaa vakuutusta, jonka laatu ja laajuus erosivat merkittävästi aikaisemmasta, olisi siitä tullut selvästi ilmoittaa, jotta aiempaa vastanneen vakuutuksen olisi voinut ottaa. Vakuutusyhtiö oli kuitenkin muuttanut vakuutusehtoja korjaamatta E Oy:n käsitystä. Epidemiakeskeytysvakuutuksen poistamista vakuutuksesta ei voitu havaita vakuutuskirjasta. Vakuutusyhtiön edustaja P.K. oli ilmaissut epidemiavakuutuksen sisältyneen keskeytysvakuutukseen. Vakuutuksenottajalta ei voitu edellyttää vakuutusyhtiön asiamiestä parempaa tietoa vakuutuksen sisällöstä.
E Oy on toistanut vuonna 2020 käydyistä vakuutusneuvotteluista lausumansa seikat. Objektiivisesti arvioiden tavallinen vakuutuksenottaja saattoi käsittää 25.3.2020 käydyn sähköpostien vaihdon siten, että toiminnalle oli yleiskeskeytysvakuutus, joka kattoi ”tapahtumat” ja ”kahvilan sulkemiset” ja että olemassa ollut yleiskeskeytysvakuutus sisälsi epidemiavakuutuksen. Puhelinkeskustelussa 7.5.2020 ennen vahinkoilmoituksen tekemistä P.K. oli yhdenmukaisesti jälleen kertonut, että epidemiakeskeytysvakuutus oli sisältynyt yleiskeskeytysvakuutukseen. P.K. oli myös ilmoittanut keskeytyskatteen lasketuksi koko liiketoiminnalle. E Oy:n mielestä vähin, mitä vakuutusyhtiön olisi tullut tehdä, olisi ollut tiedustella E Oy:ltä vakuutusta koskeneen tulkintansa oikeellisuutta.
Vakuutussopimuslain 9 §:n 2 momentin osalta E Oy on lausunut vakuutusyhtiön ilmeisesti lähteneen vuoden 2020 vakuuttamisvirheen osalta siitä, että E Oy:n olisi tullut hankkia epidemiavakuutus, jotta lainkohdan edellytys täyttyi. Pykälä kuitenkin määritti, että tietojen tuli voida katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn. Keskeistä oli menettely riskinhallinnan suhteen. E Oy ei ollut tehnyt ylimääräisiä riskinhallinnallisia toimia, koska se oli käsittänyt vakuutuksen olleen voimassa ja riskinhallinnan kunnossa. Siten vakuutusyhtiön antamat tiedot olivat vaikuttaneet E Oy:n toimintaan.
E Oy oli toimittanut vakuutusyhtiölle sen pyynnöstä tapahtumaliiketoimintaa koskeneet tunnuslukunsa juuri keskeytysvakuutusten laskemista varten. Se, ettei vakuutusyhtiö ollut kirjannut toimitettuja lukuja tuolloinkaan vakuutuskirjaan, oli osaltaan vahvistanut E Oy:n käsitystä siitä, että tiedot oli toimitettu tai vakuutusyhtiöllä muutoin saatavilla, tapahtumat oli vakuutettu ja vakuutuskirjoihin kirjattujen kävijämäärien oli tarkoitus ilmaista tapahtumien keskeytysvakuutusten laajuutta. P.K:n kertoma puhui sen puolesta, että tarkoitus oli ollut vakuuttaa koko liiketoiminta. P.K. oli ilmeisesti erehtynyt pitämään kahvilan liikevaihtotietoja koko liiketoiminnan tietoina eikä ollut toiminut huolellisesti. Virhe, joka aiheutui siitä, ettei P.K. ollut tunnistanut noin sadantuhannen euron kahvilaliiketoiminnan ja pitkälti yli miljoonan euron kokonaisliiketoiminnan eroa useita vuosia hoitamansa asiakkaan asiassa, oli vakuutusyhtiön vastuulla.
Lisäkirjelmät 25.11.2022 ja 28.12.2022
E Oy on toistanut asiassa jo esittämiään väitteitä ja seikkoja ja katsonut, ettei vakuutusyhtiön esittämillä puhelu- ja sähköpostikeskusteluilla ollut merkitystä arvioitaessa sen vakuutusyhtiön edustajan esittämiin virheellisiin lausumiin perustunutta käsitystä voimassa olleen vakuutusturvan laajuudesta.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö on kiistänyt E Oy:n vaatimukset ja lausunut korvauspäätöksen 8.5.2020 olleen vakuutusehtojen mukainen.
Vakuuttamisvirhe
Vakuutusyhtiö on selostanut asian käsittelyn kulkua ja lausunut, että E Oy:n 23.4.2020 päivätyltä vakuutuskirjalta oli ilmennyt, että E Oy:llä oli vakuutuspaikalle Satamakahvila ollut toiminnan turvana yleiskeskeytysturva, johon sovellettiin keskeytysvakuutuksen KE03 ehtoja. Kyseisen vakuutuskirjan kuten E Oy:lle aiemminkin toimitettujen vakuutuskirjojen mukaisesti keskeytysvakuutuksen perusteella korvattiin liiketoiminnan keskeytymisestä aiheutunut taloudellinen vahinko, joka oli suoranainen seuraus yrityksen toiminnassaan käyttämää omaisuutta kohdanneesta esinevahingosta. Vakuutuskirjoilla todettiin, että korvattavat keskeytysvahinkotapahtumat määriteltiin vakuutusehdoissa, jotka oli liitetty vakuutukseen. Missään vakuutuskirjassa ei viitattu epidemiakeskeytyksen vakuuttamiseen. Vakuutuskirjoilta ilmeni myös, että E Oy:n vakuutuskirjoille merkityille muille vakuutuspaikoille kuin kahvilalle, eli E Oy:n järjestämille tapahtumille, oli ollut voimassa vain vastuuturva.
Vakuutuskirjat eivät olleet sisällöltään epäselviä. E Oy:llä oli elinkeinonharjoittajana kuluttaja-asiakkaaseen verrattuna korostettu selonottovelvollisuus vakuutusturvansa sisällöstä. E Oy:n oli tullut perehtyä vakuutuskirjoihin ja vakuutusehtoihin, eikä se voinut vedota tietämättömyyteensä niiden sisällöstä. Vakuutuksen kattavuus ilmennyt vakuutuskirjoista niin yksiselitteisesti, että maallikkokin saattoi sen ymmärtää.
Keskeistä oli, että E Oy oli kirjelmässään FINElle 19.5.2021 itse todennut keskeytysvakuutuksen koskeneen alun perin vain kahvilaliiketoimintaa. E Oy ei ollut edes väittänyt, että sen vakuutusturvaan olisi tehty muutos, jolla kahvilan keskeytysvakuutus olisi laajennettu koskemaan järjestettäviä tapahtumia puhumattakaan siitä, että vakuutus olisi sisältänyt epidemiakeskeytysturvan. E Oy oli siten koko ajan tiennyt, että keskeytysvakuutus oli ollut vain kahvilatoiminnalla ja että tapahtumat oli vakuutettu vain vastuuturvalla. Kahvilan keskeytysvakuutus ei myöskään ollut missään vaiheessa kattanut epidemiakeskeytystä.
Tehty vakuuttamisvirheratkaisu oli E Oy:n tieten perustunut vakuutusyhtiön edustaja P.K:n epäselvään ilmaisuun tai ilmaisuerehdykseen, jota hyväksikäyttämällä E Oy oli jälkeenpäin saanut perusteettomasti 48 794 euron vakuutuskorvauksen. Asia oli selvinnyt FINEn neuvonta-asian käsittelyssä. Tämän vuoksi sen arvioinnilla, oliko keskeytysriski alivakuutettu, kuinka omavastuuaika tuli laskea tai miten avustus tuli huomioida korvauksissa, ei ollut merkitystä.
Alivakuutus
E Oy:n toimittama vuoden 2019 tuloslaskelma oli otsikoitu nimellä [E Oy] ja kate oli vastannut vakuutuskirjalla ollutta määrää. Vain kahvilaliiketoiminnalla oli ollut keskeytysvakuutus. P.K. oli siten perustellusti olettanut saamansa tuloslaskelman kattaneen E Oy:n keskeytysvakuutuksella vakuutettavan liiketoiminnan. Tarve tapahtumien tuloslaskelmille oli ilmennyt vasta E Oy:n ilmoitettua vahingosta, kun sen määrää oli alettu selvittää ja keskeytyskate piti laskea.
Epidemiakeskeytysvakuutus korvasi vakuutusehdoissa kerrotuin edellytyksin asiakkaan liiketoiminnan keskeytymisen seurauksena menettämää liiketoiminnan katetta. Vahingon määrä oli vastuuajan keskeytysvakuutuskatteen ja toteutuneen keskeytysvakuutuskatteen välinen erotus. Tätä ei voitu selvittää ilman tuloslaskelmaa. Kun E Oy:n keskeytysvakuutus oli kattanut aiempaan tapaan vakuutuskirjalle merkittynä vain kahvilaliiketoiminnan, ei tarvetta E Oy:n järjestämien tapahtumien tuloslaskelmille vakuutusta tehtäessä ollut.
Omavastuuaika
Vakuutusehtojen perusteella omavastuu laskettiin siitä hetkestä, jolloin keskeytysvahinkoa alkoi todellisuudessa syntyä. Vahinkotapahtuman sattumishetki, viranomaismääräyksen antamispäivä, ei ollut automaattisesti sama asia kuin keskeytysvahingon alkamishetki. E Oy:n järjestämät tapahtumat olivat tyypillisesti parin päivän mittaisia. Jos tapahtumille olisi todellisuudessa haluttu tehdä keskeytysvakuutus, omavastuu ei E Oy:n kertomasta syystä olisi ollut ajallinen vaan prosentuaalinen, kuten kaikilla keskeytysvakuutetuilla yleisötapahtumilla.
Avustuksen vähentäminen korvauksesta
Ilman keskeytysvahinkoa E Oy olisi järjestänyt vuoden 2021 tapahtumia vuoden 2020 tuotoilla. Vaikka tuki kohdistui myös vuoden 2021 tapahtumien kuluihin, tukipäätöksestä ilmeni, että tuki oli myönnetty vuoden 2020 tapahtumien peruuntumisen vuoksi. Siten E Oy:n saama 190 000 euron tuki voitiin vähentää korvauksesta kokonaan. Mikäli E Oy joutuisi palauttamaan osan tuesta, suoritettaisiin palautettavan määrän osalta lisäkorvaus, mutta vain siinä tapauksessa, että Vakuutuslautakunta vastoin vakuutusyhtiön käsitystä katsoisi sen korvausvelvolliseksi E Oy:n ilmoittamista epidemiakeskeytysvahingoista.
Lisävastine 28.7.2022
Vakuutusyhtiö on lausunut, ettei E Oy:n lausumaa kirjelmässä 19.5.2021 keskeytysvakuutuksen kohdistumisesta vain kahvilaliiketoimintaan voitu pitää väärinkäsityksenä tai asiamiehen tulkintana. E Oy oli toimittanut kirjelmän itse eikä siitä ilmennyt, että asiaa olisi hoitanut muu taho. Kirjelmästä oli ilmennyt E Oy:n tarkoitus todistella, ettei alivakuutus ollut johtunut sen syystä. E Oy:n tieto vakuutusturvan kohteesta oli ydinkysymys arvioitaessa, oliko vakuuttamisvirheestä lainkaan kyse.
E Oy oli mainitussa kirjelmässä tunnustanut, että keskeytysvakuutus oli alun perin koskenut vain kahvilaliiketoimintaa. E Oy oli siten 25.3.2020 saatuaan P.K:lta tiedon, että yleiskeskeytysvakuutus sisälsi epidemiakeskeytysvakuutuksen, tiennyt, että tapahtumaliiketoiminnalla ei ollut keskeytysvakuutusta. E Oy oli perustellut alivakuutusasiaa siten, ettei sillä ollut ollut tapaamisessa 13.2.2020 perusteltua syytä toimittaa muita kuin kahvilaliiketoiminnan tuloslaskelma, koska keskeytysvakuutus oli alun perin koskenut vain kahvilaliiketoimintaa. Tämä osoitti sen, että 13.2.2020 tapaamisessa E Oy oli tiennyt siitä, ettei tapahtumilla ollut keskeytysvakuutusta.
Ennen tapaamista E Oy:n vakuutusasioita oli hoitanut J.L., joka oli kertonut, että 2018 E Oy:n kanssa oli keskusteltu tapahtumien osalta keskeytysvakuuttamisesta lähinnä säiden aiheuttaman keskeytyksen osalta. J.L. oli kertonut, ettei E Oy:lle ollut missään vaiheessa kuitenkaan annettu käsitystä, että tapahtumilla olisi ollut keskeytysvakuutus voimassa. Viimeisessä tapaamisessa J.L. oli käynyt E Oy:n kanssa läpi voimassa olleet vakuutukset. Niissä keskeytysvakuutus oli ollut ainoastaan kahvilalla. Tarkoitus oli siis ollut vakuuttaa vain kahvilaliiketoiminta keskeytysvakuutuksella. Kyse ei ollut ”asiamiehen puutteellisestä käsityksestä” tai virhetulkinnalle alttiista ilmaisusta.
Tapaamisen 13.2.2020 jälkeen 25.3.2020 aluehallintoviraston jo rajoitettua yleisötapahtumien järjestämistä E Oy oli ollut yhteydessä P.K:een kysyen, tuliko heillä olla epidemiavakuutus. Samalla E Oy oli kysynyt tapahtumien peruutuksista ja korvauksista kahvilan sulkemisen johdosta. P.K. oli noin puoli tuntia aiemmin vastannut, että E Oy:llä oli yleiskeskeytysvakuutus toiminnalle. Kysymykseen P.K. oli vastannut yleiskeskeytysvakuutuksen sisältäneen epidemiavakuutuksen. Verrattaessa P.K:n ilmoitusta E Oy:n tietoon siitä, että vain kahvilaliiketoiminta oli vakuutettu keskeytysvakuutuksella, ei ilmoitus tarkoittanut, että myös tapahtumaliiketoiminnalla olisi ollut keskeytysvakuutus.
E Oy:n edustaja oli 13.5.2020 sähköpostissaan ilmoittanut, että heillä oli P.K:n sähköposti, jossa P.K. oli kertonut E Oy:llä olleesta keskeytysvakuutuksesta, joka kattoi ”nimenomaisesti myös tapahtumat ja EPIDEMIAT”. Vakuutusyhtiö oli pyytänyt E Oy:ltä kyseistä sähköpostia, mutta sitä ei ollut toimitettu eikä myöskään liitetty FINElle toimitettuihin ratkaisupyyntöihin. Vakuutusyhtiön mielestä mainitut seikat johtivat siihen, ettei kyse ollut vakuuttamisvirheestä.
Vaikka katsottaisiin, että tieto tapahtumat kattaneesta keskeytysvakuutuksesta oli annettu, tuli arvioida, miten tieto oli vaikuttanut E Oy:n menettelyyn. Tällöin merkityksellistä oli se, että aluehallintovirasto oli jo antanut yleisötapahtumia koskeneet rajoitukset. E Oy ei olisi enää saanut vakuutusta jo sattuneen vahingon varalle. E Oy:n esittämä seikka, että epidemiavakuutuksia oli ollut tarjolla koronaepidemian aikana, ei merkinnyt vahinkojen korvattavuutta. Vakuutusyhtiöllä oli ollut tarjolla epidemiavakuutustuote, mutta Covid-19 viruksen aiheuttamat vahingot oli rajattu korvausten ulkopuolelle. Oli yleisesti tiedossa, etteivät vahinkovakuutukset korvanneet ennen vakuutuksen voimaantuloa sattuneita vahinkoja. Se oli vakuutusliiketoiminnan perusperiaatteiden vastaista. E Oy ei ollut toimittanut mainitsemiensa muiden vakuutuksenantajien vakuutusehtoja. Pelkkien vakuutusten nimistä otettujen kuvaruutukaappausten perusteella ei voitu todeta, että 25.3.2020 markkinoilta olisi ollut E Oy:n saatavissa koronapandemiasta aiheutuneet tapahtumien peruuntumiset korvannut keskeytysvakuutus. Väite tästä oli toteen näyttämätön.
Vakuutusyhtiö on niin ikään kiistänyt, että E Oy:n tiedusteluihin olisi vastattu keskeytysturvan kattaneen myös tapahtumat, ja että se ei olisi vastannut E Oy:n väitteisiin vakuuttamisvirheestä. Vakuuttamisvirhettä ei ollut tapahtunut aiemminkaan vakuutussuhteen aikana. Vakuutusyhtiön edustaja J.L. oli vahvistanut, että vakuutusturva oli käyty E Oy:n kanssa läpi. E Oy oli tiennyt, ettei tapahtumaliiketoiminnalle ollut keskeytysvakuutusta. Tätä tuki paitsi E Oy:n oma ilmoitus keskeytysvakuutuksella alun perin vakuutetusta pelkästä kahvilatoiminnasta myös E Oy:n oma toiminta 13.2.2020 palaverissa ja sen jälkeen. E Oy oli toimittanut P.K:lle vain kahvilaliiketoiminnan tuloslaskelman, mikä osoitti sen, että vain kahvilaliiketoiminta oli ollut määrä vakuuttaa keskeytysvakuutuksella. Virheellinen tieto epidemiavakuutuksen sisältymisestä yleiskeskeytysvakuutukseen oli annettu aikaisintaan 25.3.2020 eikä sekään laajentanut kahvilan vakuutusta koskemaan tapahtumaliiketoimintaa.
Tapahtumia koskeneiden selvitysten pyytäminen korvauskäsittelyssä ei osoittanut vakuutuksen voimassaoloa. Kyse oli korvausvaatimuksen taloudellisen intressin selvittämisestä, joka oli tarpeen muun muassa vakuutusyhtiön sisäisten päätöksentekovaltuuksien vuoksi. E Oy oli esittänyt, että sillä oli ollut perusteltu syy luottaa siihen, että vakuutusyhtiö hankki selvitykset ja laski keskeytysvahinkokatteet ennen vahinkoa. E Oy:n käsitys puhui sen puolesta, ettei tapahtumaliiketoiminnalle ollut tarkoitus tehdä keskeytysvakuutusta, sillä silloin tapahtumaliiketoimintaa koskeneita tunnuslukuja olisi pyydetty samoin kuin kahvilaliiketoiminnankin osalta.
E Oy:lle oli virheellisesti ilmoitettu, että yleiskeskeytysvakuutus olisi sisältänyt epidemiavakuutuksen, vaikkei niin ollut. Tämän perusteella E Oy:lle oli voinut jäädä kuva, että kahvilan yleiskeskeytysvakuutukseen sisältyi epidemiakeskeytysvakuutus. Objektiivisesti arvioituna käsitystä rajattomasta vakuutuksesta ei kuitenkaan ollut voinut muodostua. Kahvilaliiketoiminnasta oli annettu korvauspäätös 28.8.2020 eikä asiassa ollut esitetty selvitystä, jonka vuoksi päätöstä tulisi muuttaa. Epidemiavakuutuksen korvauspiiri määräytyi vakuutusehtojen mukaisesti ja se edellytti tartuntatauti-, eläintauti- tai elintarvikelakeihin perustunutta määräystä. Vakuutusyhtiö on vedonnut asiaa koskeviin FINEn ratkaisusuosituksiin ja asiasta annettuihin tuomioistuinten ratkaisuihin.
Alivakuutuksen osalta vakuutusyhtiö on toistanut käsityksensä siitä, että E Oy oli jättänyt tapahtumaliiketoiminnan tietoisesti keskeytysvakuutuksen ulkopuolelle. Vakuutusyhtiö ei tiennyt, mihin E Oy oli viitannut sillä, että vakuutusyhtiölle olisi toimitettu koko toimintaa koskenut tuloslaskelma. E Oy:n sähköpostista 13.2.2020 ilmeni, että keskeytysvakuutus oli tehty E Oy:n toimittaman tuloslaskelman perusteella. Sähköposti osoitti, että tapahtumaliiketoimintaa ei ollut ollut tarkoitus vakuuttaa. Jos niin olisi ollut, keskeytysvakuutuksessa olisi käytetty prosentuaalista omavastuuta.
Avustuksen osalta vakuutusyhtiö on lausunut, että vakuutuksen tarkoitus oli saattaa vahingonkärsinyt siihen asemaan, missä hän olisi ilman vahinkoa ollut. Vakuutuksesta korvattiin aiheutunut taloudellinen vahinko. Vahingonkärsineen julkiselta taholta vahingon peittämiseksi saama korvaus pienensi aiheutunutta taloudellista vahinkoa. Ellei saatua korvausta huomioitu, sama vahinko katettiin kahteen kertaan ja vahingonkärsinyt hyötyi vahingosta. Vakuutusyhtiö on vedonnut keskeytysvakuutuksen vakuutusehtojen kohtaan 7, jonka mukaan jokainen näiden ehtojen kohta oli tulkittava sen periaatteen mukaisesti, että tämän vakuutuksen tarkoituksena ei ollut tuottaa vakuutuksenottajalle hyötyä, vaan korvaus todellisesta, näiden ehtojen mukaisesta keskeytysvahingosta.
Lisävastine 20.10.2022
Vakuutusyhtiö on kiistänyt E Oy:n väitteen halusta hankkia laajin mahdollinen vakuutusturva E Oy:n koko toiminnalle. Sähköpostikeskustelu 14.3. - 30.4.2018 sekä litterointi vakuutusyhtiön edustaja H.O:n ja E Oy:n edustaja E.H:n puhelinkeskustelusta 19.4.2018 osoittivat yksiselitteisesti E Oy:n 19.5.2021 FINElle 19.5.2021 antaman lausuman totuuden mukaiseksi. Viesteistä ja tallenteesta ilmeni, että E Oy:n tapahtumaliiketoimintoja ei ollut vakuutettu keskeytysvakuutuksella alusta alkaen. E Oy oli sen tiennyt, sillä H.O. oli 14.3.2018 lähettänyt E Oy:lle sähköpostilla etukäteen koosteen yrityksen silloin voimassa olleista vakuutuksista, jotta E Oy saattoi tutustua niihin ennen puhelinpalaveria, jossa vakuutukset oli käyty tarkemmin läpi. Turvaselvitys -nimisestä dokumentista ilmeni, ettei tapahtumilla ollut keskeytysvakuutusta, vaan vain kahvilalla.
H.O. oli 19.4.2018 käynyt puhelimitse vakuutuksia kohta kohdalta läpi E Oy:n kanssa. Puhelun perusteella oli selvää, ettei tapahtumille ollut keskeytysvakuutusta. H.O. oli puhelun jälkeen lähettänyt asiakkaalle sähköpostin, jossa Turvaselvitys -dokumentti oli ollut ja josta E Oy:n vakuutusturva oli ilmennyt. Lisäksi H.O. oli tiedustellut, lähdettiinkö vakuutuksia isojen tapahtumien peruuntumista varten suunnittelemaan. E Oy oli 24.4.2018 vastannut sähköpostiin myöntävästi ja kysynyt, mitä tietoja tarvittiin. H.O. oli 30.4.2018 vastannut, että tapahtumilla oli sillä hetkellä ollut vastuuvakuutus, joka korvasi tapahtumanjärjestäjän aiheuttamat henkilö- ja esinevahingot esimerkiksi väärin pystytetyn kojun kaatuessa kävijöiden päälle. Tapahtumille oli mahdollista räätälöidä turvaa muun muassa luonnonilmiöiden varalle. Keskeytysvakuutus olisi tehty aina kertaluontoisena. H.O. oli ilmoittanut tarjouksen laskemiseen tarvitut tiedot.
Puhelusta ilmeni, että E Oy:n edustajalla E.H:lla oli ollut vakuutusdokumentit käytettävissään, joihin hän oli merkinnyt selvitettävät asiat. Myös P.K. oli kertonut, että tapaamisessa asiakkaalla oli ollut mukanaan vakuutuskirjat ja hän oli niihin merkinnyt kohteet, joita hän halusi muuttaa tai käydä lävitse. Siten E Oy oli tutustunut huolellisesti vakuutuskirjoihin, joista oli ilmennyt, ettei tapahtumilla ollut keskeytysvakuutusta ja että keskeytysvakuutus oli vain kahvilalla ja kahvilan liikevaihto- ja keskeytyskatetiedoilla.
Vakuutusyhtiön edustaja P.K. oli 13.2.2020 tapaamisessa ollut käsityksessä, että E Oy:n kaikki liiketoiminta oli vakuutettu kahvilan alla. Kuten H.O:n ja E.H:n puhelusta ilmeni, kahvilan alla oli vakuutettu pienemmät kahvilan liiketoimintaan sisältyneet siellä järjestetyt bändiesiintymiset, ilmaistapahtumat ja vastaavat. E Oy oli kuitenkin tiennyt, että isompia tapahtumia (festivaaleja) ei ollut vakuutettu kahvilan liiketoiminnan alla, vaan niille tuli olla omat vakuutuksensa. Keskustelujen perusteella E Oy:lle ei ollut voinut muodostua käsitystä, että toimittamalla kahvilaliiketoiminnan liikevaihtotiedot kahvilan keskeytysvakuutus olisi kattanut myös tapahtumaliiketoiminnan. P.K. oli erehtynyt siinä, ettei yleiskeskeytysvakuutus ollut sisältänyt epidemiavakuutusta. Epidemiakeskeytysvakuutus oli ollut oma erillinen lisäturvansa ainakin vuodesta 1994 alkaen.
E Oy:n väite siitä, että yleiskeskeytysvakuutus olisi joskus pitänyt sisällään epidemiavakuutuksen ja että vakuutuksen sisältöä olisi tältä osin muutettu, ei pitänyt paikkaansa. Kyse oli ollut erillisestä lisäturvasta. Tässä asiassa P.K. oli erehtynyt. E Oy:llä oli ollut yleiskeskeytysvakuutus kahvilaliiketoiminnalle 12.5.2017 alkaen 4.4.2017 annetun tarjouksen pohjalta. Keskeytysvakuutusta ei ollut missään vaiheessa tältä osin muutettu. Asiaa koskenut vakuuttamisvirheratkaisu oli ollut virheellinen ja perustunut erehdykseen.
Vakuutusyhtiön mielestä E Oy ei ollut objektiivisesti arvioiden voinut erehtyä tapahtumaliiketoiminnan vakuutuksen sisällöstä, joten E Oy:n ei voitu arvioida olleen uskossa, että tapahtumaliiketoiminta olisi ollut vakuutettuna keskeytysvakuutuksella. E Oy:n kanssa oli käyty läpi voimassa olevat vakuutukset useaan otteeseen. Vuonna 2018 oli kartoitettu tapahtumaliiketoiminnan vakuuttamista keskeytysvakuutuksella. Siinä yhteydessä oli käyty läpi, miten liikevaihto vaikutti muun muassa vakuutuksen hintaan. Vakuuttamisvirhettä ei ollut myöskään tapahtunut vuonna 2016 E Oy:n hankkiessa vakuutuksia. Ainoan keskeytysvakuutuksen E Oy oli hankkinut kahvilaliiketoiminnalle 4.4.2017 tehdyn tarjouksen perusteella ja vakuutuksen kohde oli ollut puhelinkeskustelun ja sähköpostikirjeenvaihdon perusteella selvä.
Vakuutusyhtiö ei ollut koskaan tarjonnut tapahtumaliiketoiminnalle keskeytysvakuutusta eikä keskeytysvakuutusta ollut sovittu voimaan. E Oy oli toimittanut tapahtumien liikevaihtotiedot vuonna 2018, mutta niiden pohjalta ei ollut koskaan sovittu tapahtumien keskeytysvakuutuksia voimaan. H.O. oli tuolloin kartoittanut tietoja tapahtumien keskeytysvakuutuksen tarjoamiseksi. Samoin J.L. oli kertomansa mukaan keskustellut E Oy:n kanssa tapahtumien keskeytysvakuutuksesta, mutta tarjousta tai sopimusta siitä ei ollut tehty.
Vakuutuskirjoista ilmeni, ettei tapahtumaliiketoiminnalle ollut koskaan ollut keskeytysvakuutusta, joten kävijämäärää koskeneista merkinnöistä ei voitu päätellä epidemiakeskeytysvakuutuksen voimassaoloa. Päivämääräkirjaukset johtuivat siitä, että tapahtumille oli ollut vastuuvakuutus. Puhelinkeskustelusta H.O:n kanssa ilmeni E Oy:n ilmoittaneen kävijämääriä tietäen, että niitä käytettiin vastuuvakuutuksen maksuperusteena, ja siitä, että niitä ei käytetty keskeytysvakuutuksen maksuperusteeksi. Puhelussa oli lisäksi käyty yksityiskohtaisesti läpi päivämäärien merkitys. Ne oli merkitty vuoden 2017 päivämäärien mukaisesti, koska tapahtumat oli järjestetty vuosittain samoina viikonloppuina. Koska viikonloppujen päivämäärät vaihtuvat kalenterivuosittain, oli vakuutuskirjalle jätetty alkuperäinen vuoden 2017 päivämäärä.
Vakuutusten ehtoja tai sisältöjä ei ollut E Oy:n väittämin tavoin muutettu. Vain P.K. oli erehtynyt luulemaan yleiskeskeytysvakuutuksen sisältäneen epidemiakeskeytysvakuutuksen. P.K:n kertoman mukaan ainoa uusi vakuutustarjous, joka oli tehty 13.2.2020 tapaamisessa, oli koskenut tapaturmavakuutusta. Muiden vakuutusten osalta oli vain päivitetty tietoja. Tapahtumille ei ollut sovittu erillistä keskeytysvakuutusta. Kahvilaliiketoiminnan vakuutukselle oli päivitetty liikevaihtotiedot. Vuoden 2018 tietojen perusteella E Oy oli tiennyt, että liikevaihtotietojen päivittäminen oli koskenut vain kahvilaliiketoimintaa. Puhelinkeskustelussa 7.5.2020 P.K. oli kertonut, että keskeytyskate oli laskettu koko sille toiminnalle. E Oy:n edustaja J.L. oli luullut toimitetun liikevaihdon sisältäneen tapahtumat, mutta E Oy:n toisen edustajan mukaan P.K:lle oli toimitettu kahvilan osuus. E Oy:n tiedettyä, että keskeytysvakuutuskate laskettiin liikevaihtotietojen perusteella, pelkkien kahvilaliiketoiminnan tietojen toimittaminen ei sopinut siihen, että tapahtumat olisi ollut tarkoitus vakuuttaa keskeytysvakuutuksella tapaamisessa 13.2.2020.
E Oy ei ollut yksilöinyt mahdollisia vaihtoehtoisia toimiaan muuten kuin, että se olisi voinut yrittää hankkia vakuutuksen koronapandemian varalta siinä vaiheessa, kun pandemia oli jo päällä. Puhelinkeskustelun perusteella molemmille osapuolille oli ollut selvää, ettei mitään sopimusta solmittu pelkkien tunnuslukujen ilmoittamisella. Liikevaihtotietojen selvittäminen korvauskäsittelyn yhteydessä oli normaalia toimintaa eikä sillä ollut asiassa merkitystä.
Lisävastine 12.12.2022
Vakuutusyhtiö on lisävastineessaan toistanut osapuolten edustajien 19.4.2018 käymän puhelinkeskustelun osalta lausumansa seikat. Keskustelussa E Oy:n vakuutusturvaa oli käyty perusteellisesti yhteisymmärryksessä läpi ja vakuutusturva oli vastannut osapuolten tahtotilaa. Mikään ei viitannut E Oy:n jo vuonna 2016 tapahtuneeksi väittämään tiedonantovirheeseen. Vakuutusyhtiö on vedonnut myös E Oy:lle vuosien aikana lähettämiinsä vakuutusasiakirjoihin, joista yrityksellä olleet vakuutukset ilmenivät. E Oy:lle oli tehty tarjous keskeytysvakuutuksesta 4.4.2017 koskien kahvilaliiketoimintaa. Keskeytysvakuutus oli laitettu voimaan 12.5.2017 alkaen. Tarjouksesta ilmeni, että se oli tehty kahvilaliiketoiminnalle sen liikevaihdon mukaan.
Vakuutusasiakirjat osoittivat, ettei E Oy:llä ollut ollut keskeytysvakuutusta vuodesta 2016 alkaen. Vakuutusasiakirjat osoittivat myös, ettei tapahtumille ollut ollut keskeytysvakuutusta missään vaiheessa. Vakuutukset oli käyty läpi asiakkaan kanssa vuositarkastusten yhteydessä useaan otteeseen.
Jos tapahtumilta olisi puuttunut niille sovittu keskeytysvakuutus, se olisi puhelussa 19.4.2018 tullut varmasti ilmi. Puhelun perusteella oli selvää, ettei tapahtumille ollut keskeytysvakuutusta, koska E.H. oli kysynyt, oliko keskeytysvakuutusta tapahtumille saatavissa. H.O. oli kertonut kahvilalla olleen toiminnan keskeytysvakuutus, mutta festivaaleilla ei, koska ne eivät liittyneet kahvilan toimintaan. Lisäksi E.H. oli vahvistanut keskeytysvakuutuksiin viitaten, että E Oy tiesi tilanteesta, eli satamakahvilalla oli parhaat vakuutukset, vaikka festivaaleista tuli isoin liikevaihto. Puhelusta ilmeni myös, että keskustelu tapahtumien kävijämääristä oli käyty vastuuvakuutuksen vuoksi. Sekin vahvisti, että E Oy oli tiennyt vakuutusten sisällöstä. Vakuutusyhtiön edustaja P.K:n alkuvuonna 2020 antama virheellinen tieto yleiskeskeytysvakuutuksesta oli koskenut vain kahvilan keskeytysvakuutusta.
Osapuolet olivat 19.4.2018 keskustelleet tapahtumien keskeytysvakuutustarjouksen laskemisesta, minkä vuoksi tapahtumien liikevaihtotietoja oli selvitetty. Tarjousta ei kuitenkaan ollut tehty, eikä E Oy:n väittämää tapahtumien jatkuvaa (yleis)keskeytysvakuutusta ollut. Liikevaihtotietoja yleiskeskeytysvakuutukseen kuuluneen epidemiakeskeytysvakuutuksen laskemiseksi ei olisi tarvittu, mikäli E Oy:n näkemyksen mukainen vakuutus olisi ollut voimassa jo ennen keskustelua. Tapahtumien liikevaihtotiedot oli toimitettu vasta puhelun jälkeen. E Oy:n väittämä käsitys siitä, että tapahtumat olisi vakuutettu yleiskeskeytysvakuutuksella oli puhelun sisältö huomioiden epäuskottava. E Oy:lle oli myös heti korvauskäsittelyn alussa ilmoitettu, ettei tapahtumilla ollut keskeytysvakuutusta eikä kahvilalla epidemiakeskeytysvakuutusta. Vakuuttamisvirheselvittely oli alkanut vasta tämän jälkeen.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on ennen muuta kyse siitä, oliko vakuutusyhtiön ja E Oy:n välillä sovittu ennen E Oy:n toukokuussa 2020 jättämässä korvaushakemuksessa mainitun COVID-19-epidemian aiheuttaman keskeytysvahingon sattumista siitä, että E Oy:n koko liiketoiminta olisi ollut vakuutettuna keskeytysvakuutusturvalla, ja lähemmin, oliko mainittuun vakuutusturvaan sisältynyt myös epidemiakeskeytysvakuutus.
Erityisesti asiassa on kyse siitä, oliko vakuutusyhtiö laiminlyönyt sille vakuutussopimuslain nojalla kuulunutta tiedonantovelvollisuuttaan E Oy:lle myöntämänsä keskeytysvakuutuksen osalta, sekä tuliko, ja jos niin missä laajuudessa, vakuutusyhtiön mainituilla perusteilla suorittaa E Oy:lle vakuutuskorvausta COVID-19-epidemian leviämisen hidastamiseksi vuonna 2020 annettujen viranomaismääräysten aiheuttamista E Oy:n järjestämien yleisötapahtumien peruuntumisista ja E Oy:n kahvilatoiminnan keskeytymisestä.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vakuutussopimuslaki
4 b § (20.4.2018/238)
Vakuutuksenantajan on ennen vakuutuksen tarjoamista pyydettävä vakuutuksen hakijalta tietoja tämän vakuuttamiseen liittyvistä tarpeista ja vaatimuksista ja saadut tiedot huomioon ottaen määritettävä vakuutustarve.
5 §
Ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.
7 § (20.4.2018/238)
1 momentti
Vakuutuksenantajan on toimitettava vakuutuksenottajalle vuosittain pysyvällä tavalla tiedote, jossa kerrotaan vakuutusmäärä ja muita sellaisia vakuutusta koskevia seikkoja, joilla on vakuutuksenottajalle ilmeistä merkitystä. Vuositiedotteessa mainittavista tiedoista säädetään lisäksi 26 ja 27 §:ssä.
4 momentti
Vakuutustapahtuman jälkeen vakuutuksenantajan on annettava tarpeellisia tietoja sille, jolla on oikeus vaatia suoritusta vakuutuksenantajalta.
9 §
Jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.
Mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti voimassa, jos vakuutuksesta sen voimassaoloaikana on annettu puutteellisia, virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, joiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta.
22 §
Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee ennen vakuutuksen myöntämistä antaa oikeat ja täydelliset vastaukset vakuutuksenantajan esittämiin kysymyksiin, joilla voi olla merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta. Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee lisäksi vakuutuskauden aikana ilman aiheetonta viivytystä oikaista vakuutuksenantajalle antamansa, vääriksi tai puutteellisiksi havaitsemansa tiedot.
Vakuutusehdot
Asiaan sovellettavien kysymyksessä olevaan vahinkoaikaan voimassa olleiden 1.1.2019 päivättyjen keskeytysvakuutuksen yleisten vakuutusehtojen kohdan 1 mukaan [vakuutusyhtiö] sitoutuu näiden ehtojen ja Yleisten sopimusehtojen (YL) mukaisesti korvaamaan kohdassa 5 mainituista vahingoista vakuutuksen kohteelle aiheutuneen taloudellisen vahingon.
Vakuutusehtojen kohdan 2 mukaan vakuutuksen kohteena on vakuutuksenottajan harjoittama ja vakuutuskirjalle merkitty liiketoiminta. Vakuutusmäärä on keskeytysvakuutuskate tai muu erikseen sovittava kulu.
Vakuutusehtojen kohdan 5.1 mukaan vakuutuksesta korvataan liiketoiminnan keskeytymisen aiheuttama taloudellinen vahinko, joka on suoranainen seuraus vakuutuskaudella sattuneesta
- vakuutuskirjassa (kohdassa keskeytysturva) määritellyssä vakuutuspaikassa sijaitsevaa, vakuutuksenottajan liiketoiminnassaan hyödyksi käyttämää omaisuutta kohdanneesta esinevahingosta, joka olisi vakuutuskirjassa (kohdassa keskeytysturva) mainittujen esinevakuutusehtojen mukaan korvattava vahinko, tai
- erityisehdoissa tai vakuutuskirjassa (kohdassa keskeytysturva) mainitusta muusta tapahtumasta.
Vakuutusehtojen kohdan 4.1, Vastuuaika, mukaan vakuutuskirjaan merkitty vastuuaika on se yhtenäinen omavastuuajan päättymisestä alkava ajanjakso, jonka aikana syntynyt keskeytysvahinko korvataan vakuutuksesta.
Vakuutusehtojen kohdan 4.2, Omavastuu, mukaan korvausta ei makseta vakuutuskirjassa mainitulta omavastuuajalta, joka lasketaan keskeytysvahingon alkamishetkestä. Vakuutuksenottajalla voi vaihtoehtoisesti olla vakuutuskirjaan merkitty muu omavastuu.
Vakuutusehtojen kohdan 7 mukaan jokainen näiden ehtojen kohta on tulkittava sen periaatteen mukaisesti, että tämän vakuutuksen tarkoituksena ei ole tuottaa vakuutuksenottajalle hyötyä, vaan korvauksen todellisesta, näiden ehtojen mukaisesta keskeytysvahingosta.
Keskeytysvakuutuksen 1.1.2019 alkaen voimassa olleiden erityisehtojen mukaan nämä keskeytysvakuutuksen erityisehdot 701-706 sisältävät keskeytysvakuutusehtojen kohdan 5 toisen luetelmaviivan kohdalla tarkoitettuja tapahtumia, joiden seurauksena aiheutunut keskeytysvahinko voidaan kattaa keskeytysvakuutuksella. Vakuutuskirjaan on merkitty vakuutuskohtaisesti sovellettavat erityisehdot. Muilta osin noudatetaan Yleisiä keskeytysvakuutusehtoja.
Keskeytysvakuutuksen erityisehtojen kohdan 702, Epidemiakeskeytys, mukaan vakuutuksesta korvataan liiketoiminnan keskeytymisen aiheuttama vahinko, joka on suoranainen seuraus Suomen viranomaisen vakuutuskaudella antamasta tartuntatauti-, eläintauti- tai elintarvikelakiin perustuvasta velvoittavasta määräyksestä tartunta- tai eläintautien vastustamiseksi. Määräyksestä aiheutuvien toimenpiteiden tulee liittyä välittömästi vakuutettuun liiketoimintaan.
Vahinkoajaksi lasketaan määräyksen voimassaoloajan lisäksi toiminnan käynnistämisen vaatima aika enintään kahdelta viikolta. Jos vakuutuskirjaan on merkitty erillinen euromääräinen korvauskatto, ei edellä mainittua kahden viikon rajoitusta sovelleta.
Vakuutuksesta korvataan myös tilojen desinfiointi- ja hävittämis-kustannukset. Lisäksi korvataan vastaavan vaihto- ja käyttöomaisuuden hankinta hävitettäväksi määrätyn tilalle.
Asian arviointi
Vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuudesta yleisesti
Vakuutussopimuksen tekemistä edeltävästä vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuudesta vakuutuksen hakijaa kohtaan säädetään vakuutussopimuslain 5 §:ssä. Lain mukaan vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot.
Hallituksen esityksessä vakuutussopimuslaiksi (HE 114/1993 vp, s.26 - 27) mainitaan lain 5 §:n perustelujen kohdalla muun muassa, että tarpeellisia ovat esimerkiksi tiedot vakuutuksenantajalla tarjolla olevista vakuutusmuodoista, vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista. Vakuutuksen ottamista harkitsevalle henkilölle on annettava riittävästi tietoja, jotta hän voi arvioida vakuutuksen tarkoituksenmukaisuutta, verrata tarjolla olevia vaihtoehtoja ja saada oikean käsityksen vakuutusturvan kattavuudesta. Pelkkien vakiovakuutusehtojen luovuttaminen ei riitä täyttämään tiedonantovelvollisuutta. Henkilökohtaista suullista tiedottamista ei kuitenkaan edellytetä. Yleensä voidaan pitää riittävänä, että hakijalle luovutetaan kirjallista aineistoa, jossa selkeästi ja tarvittaessa esimerkkien avulla havainnollistaen tuodaan esille momentissa edellytetyt tiedot. Vakuutuksen valitsemiseksi hakijalle on muun muassa selvitettävä vakuutuksenantajalla tarjolla olevia vakuutusmuotoja ja vakuutuksesta perittävät maksut. Vakuutusehdoista on tarpeen selvittää esimerkiksi vakuutusturvan sisältö ja keskeiset korvausperusteet.
Tietoja annettaessa on kiinnitettävä huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin. Vakuutusturvan rajoituksilla tarkoitetaan paitsi vakuutusehdoissa erikseen rajoituksina mainittuja, korvauspiirin ulkopuolelle jääviä vahinkoja myös muita ehtomääräyksiä, jotka käytännössä merkitsevät vakuutusturvan rajoittamista siitä, mitä vakuutuksen hakija yleensä saattaa kyseiseltä vakuutukselta odottaa. Rajoituksen olennaisuus arvioidaan sen mukaan, mitä tavallisen vakuutusta harkitsevan henkilön voidaan olettaa pitävän kyseisessä vakuutuksessa tärkeänä. Hakijan yksilöllisiin olosuhteisiin on kiinnitettävä huomiota silloin, kun vakuutuksen ottaminen perustuu vakuutuksen hakijan ja vakuutuksenantajan edustajan välisiin keskusteluihin.
Tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä seuraavan vakuutussopimuslain 9 §:n mukaisen vastuun ja säännöksessä tarkoitetun vakuutuksenottajan vakuutuksen sisällöstä saman käsityksen osalta hallituksen esityksessä on muun muassa lausuttu (s. 29 - 30), että vakuutuksenottajan aiheellisen käsityksen arvioinnin tulee perustua objektiivisiin näkökohtiin. Lähtökohtana on sen arviointi, mihin käsitykseen tavallinen vakuutuksen hakija kyseisessä tilanteessa perustellusti voi päätyä. Jos vakuutuksenottajalle syntynyt väärä käsitys johtuu esimerkiksi siitä, ettei hän ollut kohtuullisen huolellisesti perehtynyt saamiinsa tietoihin, hän ei voi vedota säännökseen. Vakuutuksenottaja ei myöskään voi vedota markkinointitietoon, jonka hän tiesi virheelliseksi. Arvioinnissa voidaan poikkeuksellisesti nojautua myös subjektiivisiin seikkoihin, jotka vakuutuksenantajan tai sen edustajan on otettava huomioon, mikäli ne ovat tai niiden pitäisi olla vakuutuksenantajan tai edustajan tiedossa.
Vakuutuksen voimassaoloaikana annettujen tietojen osalta hallituksen esityksessä on lausuttu, että 9 §:n 1 momenttia sovelletaan vastaavasti, jos vakuutuksenottajalle on sopimuksen päättämisen jälkeen annettu vakuutuksesta puutteellisia, virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja, joiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn. Tiedon voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn esimerkiksi silloin, kun hän jättää ottamatta harkitsemansa lisävakuutuksen saatuaan voimassa olevan vakuutuksen korvauspiiristä väärän tiedon. Säännös ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta. Korvauksen hakijalle mahdollisesti annetut ennakkotiedot korvausmäärästä tai korvauksen suorittamistavasta eivät vaikuta vakuutuksenantajan suoritusvelvollisuuteen.
Vakuutussopimuksen sisällöstä ja vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuudesta käsiteltävässä asiassa
E Oy on asian valmistelun kuluessa lautakunnalle toimittamissaan kirjelmissä ensinnäkin väittänyt, että sen tarkoituksena oli ollut jo alun alkaen vakuuttaa koko liiketoimintansa kattavalla myös epidemiaturvan sisältäneellä vakuutuksella. Tällainen vakuutusturva olisi E Oy:n käsityksen mukaan ollut voimassa jo vuodesta 2016 lähtien.
Tältä osin lautakunta toteaa, että vakuutusyhtiön toimittamien E Oy:n vakuutuksia koskevien vakuutuskirjajäljennösten mukaan E Oy:n vakuutusturva oli alkanut jo vuonna 2014. Vakuutuskirjojen 22.7.2014, 25.11.2014, 30.7.2015 ja 28.11.2015 mukaan E Oy oli tuolloin vakuuttanut yhden vakuutuskirjoissa yksilöidyn järjestämänsä festivaalitapahtuman henkilö- ja esinevahinkojen varalta voimassa olleella yritysvakuutuksen vastuuvakuutuksella. Vakuutuskirjojen 8.6.2016, 9.6.2016, 26.11.2016 ja 30.3.2017 mukaan E Oy oli niin ikään vakuuttanut kussakin vakuutuskirjassa yksilöidyn tapahtuman yritysvakuutuksen vastuuvakuutuksella.
E Oy:n kahvilalle ottama yritysvakuutusturva on ensimmäisen kerran mainittu 15.5.2017 päivätyllä vakuutuskirjalla. Vakuutuskirjan mukaan kahvilan toiminnalle oli otettu omaisuusvakuutuksen lisäksi keskeytysvakuutus, jonka vakuutetuksi keskeytysvakuutuskatteeksi oli ilmoitettu 150 000 euroa. Vastaava vakuutusturva on ollut voimassa vakuutuskirjan 28.11.2017 mukaan.
Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiön toimittama asiakirjaselvitys tue E Oy:n väitettä siitä, että osapuolten välillä olisi sovittu jo vuonna 2016 vakuutuskirjojen osoittamaa laajemmasta vakuutusturvasta E Oy:n omaisuudelle ja sen järjestämille tapahtumille. Vakuutusyhtiön lautakunnalle toimittamista asiakirjoista ei ilmene, että keskeytysvakuutuksen olisi sovittu olleen alun perin voimassa muun kuin E Oy:n kahvilatoiminnan osalta sen paremmin kuin sekään, että osapuolet olisivat tuolloin sopineet epidemiavakuutuksesta. E Oy ei ole toimittanut lautakunnalle selvitystä asiakirjojen osoittamaa laajemman vakuutussopimuksen tekemisestä vakuutusyhtiön kanssa. E Oy ei myöskään ole edes väittänyt, etteikö vakuutusyhtiö olisi tuolloin ennen vakuutussopimusten tekemistä antanut sille vakuutussopimuslain 5 §:n edellyttämiä tietoja vakuutussopimusten sisällöstä.
E Oy:n muiden vakuuttamisvirhettä koskevien väitteiden ja E Oy:n niihin perustaman korvausvaatimuksen osalta lautakunta toteaa, että vakuutuskirjan 20.4.2018 mukaan omaisuusvakuutuksen lisäksi E Oy:n kahvilatoiminta oli edelleen ollut vakuutettuna keskeytysvakuutusturvalla. Sen lisäksi E Oy:n harjoittama tilaisuuksien järjestäminen ja kahvilatoiminta olivat olleet vakuutuskirjasta ilmenevällä tavalla vakuutettuina vastuuvakuutusturvalla henkilö- ja esinevahinkojen varalta. Vakuutuskirjan 29.11.2018 mukaan keskeytysvakuutusturva on edelleen ollut voimassa kahvilatoiminnalle ja vastuuvakuutusturva kahvilan lisäksi tilaisuuksien järjestämisen ja kahden vakuutuskirjalla erikseen yksilöidyn tapahtuman osalta.
E Oy:n voimassa olleen vakuutusturvan sisältö on ilmoitettu vastaavalla tavalla myös 20.5.2019 päivätyllä vakuutuskirjalla kuitenkin niin, että kahvilan keskeytysvakuutusturvaksi on yksilöity ”Yleiskeskeytysturva”. Vakuutuskirjan tekstin mukaan: ”Keskeytysvakuutuksen perusteella korvataan liiketoiminnan keskeytymisestä aiheutunut taloudellinen vahinko, joka on suoranainen seuraus yrityksen toiminnassaan käyttämää omaisuutta kohdanneesta esinevahingosta.” E Oy:n voimassa olleen vakuutusturvan sisältö on ollut samalla tavoin yksilöitynä 20.11.2019 päivätyssä vakuutuskautta 1.1.2020 – 31.12.2020 koskeneessa vakuutuskirjassa sekä 23.4.2020 päivätyssä vakuutuskautta 17.3. – 31.12.2020 koskeneessa vakuutuskirjassa.
E Oy on lautakunnalle toimittamissaan kirjelmissä esittänyt, ettei juuri kuvattujen vakuutusyhtiön sille toimittamien vakuutusasiakirjojen sisällöllä olisi merkitystä asian arvioinnin ja E Oy:n voimassa olleen vakuutuksen sisällöstä perustellusti muodostaman käsityksen kannalta.
Tältä osin lautakunta toteaa, että näyttövelvollisuus siitä, että vakuutussopimuslain edellyttämät tiedot on ennen vakuutussopimuksen tekemistä annettu vakuutuksen hakijalle, kuuluu vakuutuksenantajalle. Mikäli vakuutuksenottaja on kuitenkin väittänyt vakuutuksenantajan antaneen vakuutussopimuksesta harhaanjohtaneita tietoja, kuuluu näyttövelvollisuus tästä seikasta vakuutuksenottajalle.
Lautakunta on vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuutta koskevassa ratkaisukäytännössään katsonut, että kun kyse on elinkeinonharjoittajan kanssa tehdystä elinkeinotoimintaa koskevasta vakuutussopimuksesta, vakuutuksenottajalle voidaan asettaa tavallista kuluttajaa laajempi velvollisuus itsekin perehtyä tekeillä olevan vakuutussopimuksen sisältöön. Vakuutussopimuslaissa vakuutuksenantajalle säädetty tiedonantovelvollisuus ei myöskään poista vakuutuksenottajan yleistä velvollisuutta perehtyä itsekin tekeillä olevan vakuutussopimuksen sisältöön. Se, ettei vakuutuksenottaja mahdollisesti ole riittävästi tutustunut vakuutuksenantajan vakuutussopimuksen sisällöstä antamiin tietoihin, ei merkitse vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntiä. Vakuutuksenottaja on myös velvollinen tarkastamaan vakuutussopimuksen tekemisen jälkeen vakuutusasiakirjoihin merkittyjen vakuutuksen kohdetta koskevien tietojen paikkansa pitävyyden. Tämä velvollisuus ilmenee muun muassa vakuutussopimuslain 22 §:stä.
E Oy ei ole väittänyt, että vakuutusyhtiö ei sinänsä olisi antanut sille tietoja kulloinkin voimaan tulevaksi halutun vakuutusturvan sisällöstä. Sitä vastoin E Oy on perustellut vaatimustaan sillä, että vakuutusyhtiö olisi antanut sille vääriä tietoja voimassa olleen keskeytysvakuutusturvan kohteesta ja laajuudesta.
Tältä osin lautakunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että E Oy ei ole lähemmin perustellut, mihin nimenomaisiin seikkoihin sen väittämä vuotta 2020 edeltänyt käsitys voimassa olleesta tapahtumien järjestämisen kattaneesta ja epidemiavakuutuksen sisältäneestä keskeytysvakuutusturvasta olisi perustunut. Vakuutuslautakunta katsoo, että edellä kuvattuihin vakuutuskirjoihin normaalilla huolellisuudella perehtyessään E Oy:n oli pitänyt ymmärtää, että keskeytysvakuutusturva oli ollut voimassa ainoastaan kahvilatoiminnalle, kun vakuutuskirjalla vakuutuksen muiksi kohteiksi yksilöityjen tapahtumien osalta voimassa olleeksi vakuutusturvaksi on ollut mainittuna kahvilasta poiketen vain vastuuturva. Lautakunta katsoo, että asiassa on niin ikään jäänyt E Oy:n puolelta näyttämättä, mihin vakuutuksesta annettuun tietoon sen käsitys epidemiavakuutuksen voimassa olosta yrityksen toiminnassa jo ennen vuotta 2020 olisi perustunut.
Siltä osin kuin osapuolet ovat kirjelmissään käsitelleet erityisesti vakuutusyhtiön E Oy:ltä pyytämien liikevaihtotietojen merkitystä asiassa, lautakunta katsoo, että E Oy on joka tapauksessa ollut velvollinen tarkastamaan vakuutusyhtiön sille antamissa vakuutuskirjoissa ilmoittamien E Oy:n itse antamien vakuutuksen kohdetta koskevien tietojen paikkansa pitävyyden ja huomauttamaan vakuutusyhtiölle niissä mahdollisesti olleista virheistä. E Oy:llä on itse toiminnan harjoittajana katsottava tältä osin olleen aina vakuutusyhtiötä parempi tieto toiminnassaan kulloinkin toteutuneiden tunnuslukujen oikeista ja vakuutetuksi haluamistaan määristä.
Muilta osin lautakunta katsoo käytettävissään olevien asiakirjojen perusteella selvitetyksi, että vakuutusyhtiön edustaja P.K. oli antanut E Oy:lle vakuutustapaamisessa 13.2.2020 sinänsä väärän tiedon epidemiavakuutuksen sisältymisestä E Oy:llä voimassa olleeseen yleiskeskeytysturvaan. Lautakunta katsoo, kuitenkin, ettei mainitulla virheellä ole tässä tapauksessa merkitystä vakuutusyhtiön epidemiavahinkoa koskevan korvausvastuun kannalta. Näin on siksi, että ensiksikin E Oy:n järjestämien tapahtumien peruuntumisen osalta E Oy:n oli lautakunnan edellä selostamilla perusteilla tullut olla selvillä siitä, että kyseinen yleiskeskeytysvakuutus oli ollut voimassa vain sen kahvilatoiminnalle, ja toiseksi, koska korkein oikeus on sittemmin julkaistussa ratkaisussaan KKO 2022:62 katsonut, etteivät nyt kysymyksessä olleet myös E Oy:n kahvilatoimintaa koskeneet COVID-19 epidemiaan perustuneet rajoitustoimet ole olleet vakuutusyhtiön epidemiavakuutusturvaan sovellettavissa vakuutusehdoissa korvausedellytykseksi määritellyn mukaisia viranomaismääräyksiä. Lautakunta katsoo niin ikään jääneen näyttämättä, että E Oy olisi voinut enää mainitun väärän tiedon antamisen aikaan saada puheena olevan epidemiakeskeytysvahingon kattanutta vakuutusta muulta vakuutuksenantajalta.
Asian ratketessa vakuutusyhtiön korvausvelvollisuuden osalta tyhjentävästi jo lautakunnan edellä selostamilla perusteilla, lautakunta katsoo, ettei lausunnon antaminen asiassa esitetyistä muista väitteistä ole tarpeen.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita vakuutusyhtiön päätöksen muuttamista.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski
Jäsenet:
Akselinmäki
Jaakkola
Makkula
Rajamäki
Sjögren